Henkilökohtaista apua kenelle ja miten

Transkriptio

1 Henkilökohtaista apua kenelle ja miten Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Palvelusuunnitelma Kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa palvelusuunnitteluprosessissa laadittava suunnitelma kaikista niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä Palvelusuunnitelmaan kirjattua ei palveluista päätettäessä voi sivuuttaa ilman perusteltua syytä Palvelusuunnitelmalle on vammaispalvelulaissa annettu erityistä merkitystä henkilökohtaisen avun osalta (VPL 8 d : henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan ) 2

3 Palvelusuunnitelman laatiminen Lakiin perustuva oikeus (sosiaalihuollon asiakaslaki 7 ja VPL 3 a ) saada suunnitelma laadituksi, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai laatiminen ole muuten tarpeetonta Määräajat: 7 vrk:n kuluessa yhteydenotosta ryhdyttävä selvittämään palvelutarvetta ja ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään 3 kk:n kuluessa hakemuksen tekemisestä tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös kustakin haetusta palvelusta Kiireelliset palvelut järjestettävä ilman suunnitelmaakin (SHL 40 a ja 15 :t) Suunnitelmasta käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä Suunnitelma tulisi päivittää tietyin määräajoin ja joka tapauksessa aina, kun se esim. palvelutarpeiden tai olosuhteiden muutoksen johdosta on tarpeen 3

4 Osallistuminen palvelusuunnitelman laadintaan Laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa tai läheisensä kanssa (sosiaalihuollon asiakaslaki 7, 9 ja 10 :t) Asiakkaalla tulisi olla oikeus päättää, keitä muita kutsutaan mukaan palvelusuunnitelmapalaveriin Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä suunnitelman laatimisesta Huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet (asiakaslaki 4 ) Asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava sekä asia käsiteltävä ja ratkaistava ensisijaisesti asiakkaan edun mukaisesti (asiakaslaki 8 ) Huom. myös asiakaslain 5 : asiakkaalle annettava tietoa palveluvaihtoehdoista vaikutuksineen Viranomaisella on neuvontavelvollisuus (hallintolaki 8 ) Asiakkaalla on oikeus saada oma näkemyksensä kirjatuksi palvelusuunnitelmaan 4

5 Palvelusuunnitelman merkitys Yhteistyössä sosiaalityöntekijän, vammaisen henkilön ja hänen läheistensä sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa käytävä kokonaisvaltainen suunnitteluprosessi mahdollistaa palveluiden yksilöllisen räätälöinnin ja joustavuuden Antaa asiakkaalle mahdollisuuden oman tuen suunnitteluun ja toiveiden esittämiseen sekä tiedonsaantiin tuki- ja palvelumahdollisuuksista edistää osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta Sitouttaa viranomaisia ja antaa tietoa palvelutarpeista sekä tulevaisuuden odotuksista Toimii viranomaisen työvälineenä (budjettisuunnittelu, vammaispoliittinen suunnittelu, käytettävissä olevien resurssien jakaminen yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen) 5

6 Henkilökohtainen apu Vuonna 2009 vammaispalvelulakiin henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi laissa säädetyt edellytykset täyttäville vaikeavammaisille henkilöille (VPL 8 c ja d :t) Kunnan erityisen järjestämisvastuun piirissä, eli palvelu on järjestettävä määrärahoista riippumatta Uudistuksen taustalla: Suomen vammaispolitiikan kolme pääperiaatetta: 1) Oikeus yhdenvertaisuuteen 2) Oikeus osallisuuteen 3) Oikeus riittäviin palveluihin ja tukitoimiin YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Samassa yhteydessä palvelusuunnittelun asemaa ja vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta palveluiden toteuttamisessa vahvistettiin 6

7 Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella 1. päivittäisissä toimissa; 2. työssä ja opiskelussa; 3. harrastuksissa; 4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä = Apu toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi Henkilökohtaisen avun tarkoituksena auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan: vammaisen henkilön aito mahdollisuus päättää, milloin, miten, missä ja kenen toimesta häntä avustetaan Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä PevL (20/2008): perustuslain 19 :ssä turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon edellyttää sellaista palveluntasoa, joka luo yksilölle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä 7

8 Avun määrä ja toteuttamistapa Yksilöllisen avuntarpeen ja elämäntilanteen mukaan Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa Kuitenkin tarpeen mukaan, eli vähempikin erityistilanteissa mahdollista, mutta myös suurempi tuntimäärä Työhön, opiskeluun ja päivittäisiin toimiin apua tulee aina saada välttämätöntä tarvetta vastaava tuntimäärä Kolme avun järjestämistapaa: 1. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (työnantajamalli) 2. Kunta antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten (arvon oltava kohtuullinen) 3. Kunta järjestää palvelun itse tai yhteistyössä toisen kunnan/kuntien kanssa tai ostopalveluna Tulkittu, että kunnassa tulisi olla tarjolla myös jokin muu järjestämistapa kuin työnantajamalli, eli kenenkään ei tulisi olla pakko ryhtyä työnantajaksi saadakseen henkilökohtaista apua Omainen voi toimia avustajana vain poikkeuksellisesti Avun määrään ja järjestämistapaan tulisi ottaa kantaa jo palvelusuunnitelmassa 8

9 Avun myöntämisedellytykset Vaikeavammaisuus Henkilö tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista Ratkaisevaa toimintakyky, ei diagnoosi Vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan turvata avohuollon toimenpitein Kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (VPL 8 2 mom.) Avun tarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista Ei kuitenkaan estä ikääntyvää vammaista henkilöä tai ikääntyneenä vammautunutta saamasta apua, vaan viittaa pelkästään tavanomaiseen ikääntymiseen liittyvään toimintakyvyn heikkenemiseen Avun saamiselle ei ole asetettu mitään ikärajoja Vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa 9

10 Henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VPL 8 c 2 mom.) Koska henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammasta henkilöä toteuttamaan omia valintojaan, avun ulkopuolelle rajautuvat tilanteet, joissa avun tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan (HE 166/2008) Tällaisiin palvelutarpeisiin vastattava muilla palveluilla Järjestämistavoiltaan aiempaa henkilökohtaista avustaja - järjestelmää monipuolisemmat säännökset henkilökohtaisesta avusta lisätty lakiin, jotta sitä voisivat saada muutkin kuin työnantajavelvoitteiden hoitamiseen kykenevät tai sitä haluavat henkilöt Runsaasti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja erityisesti tästä voimavarakysymyksestä: kynnys asetettu matalaksi (mm. vuosikirjaratkaisu 2012:36, 2012:46, 2011:69 sekä annetut ratkaisut) Ratkaisuja löytyy säädöstietopankki Finlexistä, ja niitä on koottu THL:n ylläpitämään sähköiseen Vammaispalvelujen käsikirjaan 10

11 Ongelmakohtia Määrittelykyvyn riittävyys ja sen arvioiminen Hoidon, hoivan ja valvonnan elementit Ohjauksen tarve Suhde muihin palveluihin (esim. omaishoidon tuki, palveluasuminen, ns. tukihenkilöpalvelut) Omaishoidon tuki painottuu kotona annettavaan hoitoon ja hoivaan, kun taas henkilökohtainen apu on tarkoitettu tukemaan henkilön omia valintoja ja itsenäistä elämää Henkilökohtaista apua myönnettävä hakijalle sen saamisen edellytysten täyttyessä, vaikka kunnassa olisi tarjolla vaihtoehtoisia palveluita Asumisyksikössä asuminen ei ole este henkilökohtaisen avun saamiselle Palveluasumisen myöntämisedellytysten täyttyessä henkilökohtainen apu voi olla yksi tapa sen järjestämiseksi (palveluasumisen saamiselle ei ole voimavaraedellytystä)

12 Oikeuskäytäntöä: KHO /2121 Ainoa julkaistu hakijalle voimavaraedellytyksen täyttymättömyyden vuoksi kielteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin harrastuksiin ja virkistystoimintaan KHO katsoi, etteivät vaikeavammaisen nuoren voimavarat olleet henkilökohtaisen avun saamiseksi riittävät Vaikeasti kehitysvammainen nuori selvityksen perusteella kykeni ilmaisemaan tunteitaan ilmein ja elein, mutta hän ei itse kyennyt ottamaan kantaa avuntarpeisiinsa ja niihin vastaamisen tapoihin 12

13 Oikeuskäytäntöä: KHO 2011:69 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin harrastuksiin yms. Vaikeasti kehitysvammainen henkilö, joka asui kehitysvammaisten ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa asumisyksikössä ja osallistui sen virkistystoimintaan Henkilö pystyi lääkärinlausunnon mukaan ymmärryskykynsä rajoissa muodostamaan mielipiteensä ja ilmaisemaan eri tavoin kantansa arjen tilanteisiin, harrastuksiin ja asiointiin liittyvissä tehtävissä, kun mielipide kosketti konkreettisia hänelle tuttuja asioita Henkilö kykeni ilmaisemaan oman tahtonsa sanojen (puhe, kyllä/ei vastaukset), osoittamisen ja eleiden avulla Hän käytti muutaman sanan ilmauksia ja vuorovaikutuksessa kertoo kuvasta pyydettäessä parilla sanalla 13

14 Oikeuskäytäntöä: KHO 2012:36 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan Alaikäinen (s. 1999) autistinen ja kehitysvammainen henkilö, joka kävi koulussa ja iltapäivätoiminnassa Henkilö ymmärsi selkokielistä puhetta ja pystyi myös itse pyytämään haluamiaan asioita puheella Käytössä olivat lisäksi kuvat ja fasilitointi Henkilön käyttäytyminen saattoi olla arvaamatonta ja haasteellista KHO katsoi, että kun henkilö ilmaisi omaa tahtoaan ja osaisi pyytää apua omalla tavallaan, hänellä oli riittävästi voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa Henkilökohtainen apu edesauttaisi hakijan osallistumista ikätasoaan vastaavaan kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan ja tukisi itsenäisen selviytymisen oppimista Se seikka, että hakija tarvitsi henkilökohtaista apua toteutettaessa myös valvontaa, ei ollut este avun myöntämiselle 14

15 Oikeuskäytäntöä: KHO 2012:46 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin kodin ulkopuolisiin harrastuksiin Autistinen ja kehitysvammainen henkilö, jolla ongelmana esim. voimakkaiden äänien ja ympäristön hälyn laukaisema aggressiivisuus Henkilöllä oli kehitysvammalain mukainen avustaja päivätoiminnassa Henkilö tarvitsi avustajan kaikessa kodin ulkopuolisessa liikkumisessa ja asioinnissa, mutta pärjäsi kotona ilman jatkuvaa valvontaa Hän kommunikoi muutaman sanan lauseilla, kirjoittamalla sekä kuvin Asiassa saadun selvityksen perusteella henkilö ilmaisi omaa tahtoaan ja osasi pyytää apua, joten KHO totesi hänellä olevan riittävästi voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa Kehitysvammalain perusteella myönnetyt avustajapalvelut eivät VPL 4.1 :n nojalla olleet henkilökohtaisen avun myöntämisen esteenä 15

16 Oikeuskäytäntöä: KHO /2125 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin harrastuksiin yms. Puhumaton ja vaikeasti kehitysvammainen henkilö Henkilö kommunikoi tukiviittomin sekä ilmeiden ja eleiden avulla Vaikka hän ei kyennyt puhumaan, hän ymmärsi puheen ja hänellä oli jonkinlainen kyky ottaa kantaa ja tuoda esille omia mielipiteitään, tarpeitaan ja tavoitteitaan Kykyä oli selvitetty puhevammaisten tulkin lausunnolla 16

17 Oikeuskäytäntöä: KHO /2124 Hakijalle myönteinen ratkaisu Paniikkihäiriöstä kärsivä lievästi kehitysvammainen henkilö Henkilökohtaista apua haettiin päivätoimintaa varten Kysymys ohjauskyvystä/työnjohtokyvystä avustamistilanteessa Pystyi erikoislääkärin lausunnon mukaan jäsentyneessä, rauhallisessa tilanteessa itse etukäteen suunnittelemaan avustajan tehtävät ja ilmaisemaan mielipiteensä 17

18 Oikeuskäytäntöä: KHO /2123 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin harrastuksiin jne. Kyseessä keskivaikeasti kehitysvammainen henkilö, joka asui ympärivuorokautista hoitoa, ohjausta ja valvontaa tarjoavassa asumisyksikössä Henkilöllä oli hienovaraisen, selkokielisen ja ennakoivan ohjauksen tarve kaikissa toimissa Korkein hallinto-oikeus ei edellyttänyt, että henkilökohtaisen avun saamiseksi olisi aina osattava toimia itsenäisesti Ohjauksen tarve ei ollut este henkilökohtaisen avun saamiselle 18

19 Oikeuskäytäntöä: KHO T 2122 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin harrastuksiin jne. Autistisen alaikäisen lapsen (s. 1997) kommunikaatio oli puheterapeutin lausunnon mukaan etupäässä toimimista, elehdintää ja ilmeitä, mutta jonkin verran puhetta ja kirjoittamista Jokapäiväiseen elämään liittyviä tarpeita lapsi ilmaisi puheella ja vastasi melko adekvaatisti kysymyksiin kyllä ja ei Hän ilmaisi itseään kirjallisesti yleensä noin 1-3 sanalla Voimavarat olivat riittävät, eikä ikä ei muodostunut ongelmaksi 19

20 Oikeuskäytäntöä KHO /2510 Hakijalle myönteinen ratkaisu Henkilökohtaista apua haettiin harrastuksiin jne. Alaikäisellä hakijalla oli keskivaikea kehitysvamma ja epilepsia Hän tarvitsi kehitysvammaisuudesta johtuen kaikissa elämän hallintaan liittyvissä sekä päivittäisissä toimissa toisen henkilön apua, ohjausta, kannustusta, tukea ja valvontaa Eri toimintoihin ohjaamiseen niin sisällä kuin ulkona hakija tarvitsi toisen henkilön apua Hän ei pystynyt itsenäisesti liikkumaan ja toimimaan missään, vaan hän tarvitsi koko ajan ulkopuolista valvontaa Kommunikointikykyisen nuoren kohdalla henkilökohtaisen avun myöntämistä koskevat edellytykset täyttyivät KHO erikseen totesi, että asian arvioinnissa ei merkitystä ole annettava sille, kykeneekö henkilö toimimaan avustajansa työnantajana tai -johtajana

21 Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöstä Määrittelykyvyn riittävyys ja sen arvioiminen Määrittelykyvyn riittävyydessä rajalinjana tunteiden osoittaminen vs. mielipiteen tai kannan ilmaiseminen toimintaan Voimavarojen arviointi toimintoon liittyen: henkilöllä voi olla määrittelykyky ainakin niissä toimissa, jotka ovat hänelle vanhastaan tuttuja Kyky on riittävä, jos hakija kykenee jollain keinolla ilmaisemaan kantansa haetun toiminnan osalta Asian arvioinnissa ei merkitystä ole annettava sille, kykeneekö henkilö toimimaan avustajansa työnantajana tai -johtajana 21

22 Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöstä Määrittelykyvyn riittävyys ja sen arvioiminen Huomiota tulisi kiinnittää sen selvittämiseen, millä keinoin henkilökohtaisen avun hakija kommunikoi ja kykenee omilla keinoillaan ilmaisemaan kantansa henkilökohtaista apua koskevassa asiassa Tarvittaessa käytetään esim. tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja menetelmiä Myös omaisten ja läheisten asiantuntemusta voidaan käyttää henkilön tahdon selvittämisessä, mutta apu ei voi kokonaan perustua toisen henkilön näkemykseen Asiantuntijalausunnoilla on ollut suuri merkitys (kirjallinen prosessi); lääkärinlausuntojen lisäksi esimerkiksi puheym. terapeuttien lausunnot sekä läheisten ja lähityöntekijöiden kuvaukset Selvittämisvelvollisuus ja neuvontavelvollisuus voivat edellyttää, että hakijalle annetaan mahdollisuus asiantuntijalausunnon esittämiseen 22

23 Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöstä Hoidon, hoivan ja valvonnan elementit KHO:n ratkaisut eivät siten tue sellaista tulkintaa, jonka mukaan henkilön runsaatkaan hoidon, hoivan ja valvonnan tarpeet sellaisenaan tarkoittaisivat voimavarojen puuttumista Vaikean kehitysvamman diagnoosi tai asuminen ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa tarjoavassa asumisyksikössä eivät myöskään sellaisenaan tarkoita vaaditun määrittelykyvyn puuttumista Erilaisista vaikeavammaisuutta osoittavista tekijöistä huolimatta henkilön voimavarojen riittävyys tulee erikseen selvittää Haastava käytös ei ole este henkilökohtaisen avun myöntämiselle, vaan päinvastoin avustajan tarve saattaa olla erityisen suuri silloin, kun esiintyy haastavaa käytöstä

24 Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöstä Ohjauksen tarve Henkilön ohjauksen tarve kaikissa toimissaan ei ole este henkilökohtaisen avun saamiselle Esim. kehitysvammainen henkilö tarvitsee usein avustajan apua nimenomaan erilaisten tilanteiden ohjailussa eikä niinkään asioiden konkreettisessa suorittamisessa; jos hän kuitenkin pystyy riittävästi ilmaisemaan sen, mitä hän haluaa avustajan kanssa tehdä, hänelle tulee myöntää apu Suhde muihin palveluihin Ratkaisujen perusteella voidaan myös todeta, että osallistuminen asumisyksikön aktiviteetteihin tai muut palvelut eivät poista henkilön oikeutta henkilökohtaiseen apuun Eri palvelut vastaavat erilaisiin tarkoituksiin (esim. hoidon ja hoivan tarve vs. osallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen) 24

25 Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöstä Ratkaisuissa on korostettu palvelusuunnittelun merkitystä Palvelusuunnitelma osoittaa yksilöllistä tarvetta, joka VPL 3 :n mukaan palveluiden järjestämisen pohjana Henkilökohtaista apua järjestettäessä on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan (VPL 8 d 1 mom.) Palvelusuunnittelussa on tärkeää selvittää, mitä sellaisia asioita tekee tai haluaisi tehdä, joissa hän tarvitsee henkilökohtaista apua Palvelusuunnitelmalla on merkitystä myös arvioitaessa henkilökohtaiseen apuun tarvittavia tuntimääriä ja avun järjestämistapaa 25

26 Kiitokset mielenkiinnosta! 26