summa jaa alhaiseksi, koska siitä puuttuvat

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM Johdanto Ori jgrven jatealueelta on otettu (9.-11.4.1980) soijanäytteet 13' eri pisteestä (061/2014 06D/MK/1981). Näytteitä on kaikkiaan 112 kpl ja kukin edustaa metrin pituista soijanäytettä. Jatealueen N-osa osoittautui metallipitoisuuksiltaan mielenkiintoiseksi ja niinpä parhaan osan soijanäytteistä (pisteet 1, 2, 3, 6, 7) on kerätty näyte rikastuskokeita varten (0KMT:lle). Mineralog iseen selvitykseen on valittu rikastuskoenäytteestä pisteiden 2 ja 6 näytteet (liite 1), yhteensä 8 kpl (analyysinumerot 80-67399 - 80-67406). Ko. kahdeksasta näytteestä on tutkittu jätteen malmimineralogiaa ja kahdesta näyttees tä on analysoitu malmimineraalien koostumuksia. Näytteistä on tehty XRF-analyysit ja ne1 jästä näytteestä on tehty ohuthietutkimus. Orijärven jätteen koko analyysiaineistolle ' on tehty faktorianalyysi alkuaineiden riippuvuussuhteiden selvittämiseksi. Jätteen kemismistä Taulukossa 1 esitetään jätteen keskimääräiset metallipitoisuudet sekä koko jätealueella että erikseen sen N- osassa. N-osan arvometallipitoisuudet (Zn, Cu, Pb, Ag) ovat huomattavasti korkeampia kuin koko jätealueella keskimäärin. Taulukossa 3 esitetään. mineralogisessa tutkimuksessa olleiden jatenäytteiden yksittäiset analyysit. Kuvien 1 ja 2 kolmiodiagrammeilla kuvataan jätteen päametallien (Cu-Zn-Pb) keskinäistä jakautumista sulfidifaasissa. Kuvassa 1 on jätealueen koko analyysiaineisto ja kuvassa 2 vain N-osan viiden näytepisteen (= rikastuskoenäyte) analyysiaineisto. Pääosa näytteistä keskittyy suhteellisen pienelle alueelle, jossa Pb/Cu-suhde on 1,s. Poikkeuksellisen Pb-valtaisia näytteitä tavataan 2 kpl ja toisaalta Pbköyhiä näytteitä 3 kpl. Jätealueen N-osan näytteiden alkuainesuhteet vastaavat alkuainesuhteita koko j4tealueella. B Jätteen mineralogia~ta Mineralogisen tutkimuksen kohteena olleiden näytteiden XRF-analyysit esitetään liitteessä 2. Taulukkoon 2 on laskettu ko. analyysien aritmeettiset keskiarvot. Analyysin summa jaa alhaiseksi, koska siitä puuttuvat WAS:l3la analysoidut arvomet+llit (n. 3 %), S ( 24 %) ja analycoimattomat komponentit (etenkin H20 ja C02), Ori järven louhitun malmin isantäkivenä ovat olleet kard$eriittiantofylliittikivi, klorlittipitoinen tremo-

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM liittidiopsidikarsi, kvartsikivi ja. serisiittipitsiset liuskeet. Ohuthietutkimuksen mukaan jatteen paamineraalit ovat kvartsi, tremoliitti, antofylliitti, opaakit, kordieriitti, biotiitti ja serisiitti. Lisäksi esiintyy tavallisina aksessoreina kloriittia, diopsidia, sarvivälketta, karbonaattia, spinellia, plagioklaasia ja serpentiinia. ~ilikaatti raktion osuus jätteestä on yleisimmin 80-95 %: n luokkaa. ~ätteen päasulf idit ovat sinkkivalke, pyriitti, magneettikiisu, kuparikiisu ja lyijyhohde. Sulfidit esiintyvät pääosin omina partikkeleina, joiden raekoko on yleisimmin 50-200 pm. Raekoossa on kuitenkin runsaasti vaihtelua, sillä toisaalta tavataan n. 1 mm:n rakeita ja jossakin naytteessa suuri osa aineksesta L20-30 pm. Sulfidit muodostavat keskenään sekarakeita ja myös sekarakeita silikaattien kanssa. Taulukkoon 4 on laskettu jatteen sulfidimaarät käyttaefi liitteessä 3 mainittuja alkuainepitoisuuksia ja mineraalien koostumuksia. Laskussa on optisiin havaintoihin pohjautuen oletettu, että pyriittiä ja magneettikiisua on jatteessa likimain yhtä suuret määrät. Jätteen sulfidimaära vaihtelee valilla 4,62-18,58 %. Taulukkoon 5 on laskettu sulfidifaasin mineraalikoostumus taulukon 4 mineraalimaaratiedoista. Tutkituissa kahdessa soi jareiassa näyttäisi silta, että sulf idi- aasin arvomineraalien (Zns, Cuk, Pbh) määrä kasvaa jätteessä pinnasta pohjaan päin ja vastaavasti Feki isu jen osuus vähenee. Tutkituissa jatenäytteissä on 2,OO-9,12 % sinkkivälketta (taulukko 4) ja sulfidifaasin sinkkivälkepitoisuus on välillä 18,O-49,6 % (taulukko 5). Sinkkivalke esiintyy pääasiassa omina rakeina (kuva 5), mutta paikoin myös sekarakeina muiden sulfidien (kuva 3) ja silikaattiaineksen (kuva 4) kanssa. Sinkkivälkkeessä tavataan usein pieniä (L 5 m) kuparikiisusulkeumia ja sulkeumajonoja, myös lyi jyho g desulkeumat ovat suhteellisen yleisiä. Sinkkivalke on jatteessä lähes muuttumaton, vain satunnaisesti esiintyy heikkoa rapautumista. Taulukossa 6 esitetään kahdesta näytteestä analysoitujen sinkkivalkkeiden koostumukset, Znpitoisuus on n. 58,5 % ja Fe-pitoisuus 8,55-8,70 %. Näytteissä on kuparikiisua 0,71-1,88 % ja sulfidifaasin kuparikiisupitoisuus on välillä 6,9-17,l %. Kuparikiisu esiintyy omina partikkeleina, mutta hyvin usein myös sekarakeina muiden sulfidien kanssa (kuvat 3-5). Kuparikiisu on sekarakeina etenkin sinkkivälkkeen kanssa ja se esiintyy myös -hienorakeisina sulkeumina Zns:ssä. Pyriitti ja kuparikiisu muodostavat paikoin

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA 070/2014 06D/PMS/1982 PMSORIKM tiiviitä yhteenkasvamisrakenteita. Kuparikiisua tavataan myös pienirakeisina sulkeumina kookkaissa silikaattirakeissa (kuva 3). Näytteissä on lyi jyhohdetta 0,27-1,15 % ja sulf idi- aasin lyijyhohdepitoisuus on 3,4-8,9 %. Lyijyhohde tavataan useimmiten sekarakeina muiden sulfidien, etenkin sinkkivälkkeen kanssa. Pbh:n raekoko näissä sekarakeissa on tavallisimmin muutamia kymmeniä mikrone ja. Lyi jyhohteen esiintyessä omina part ikkeleina sen raekoko on yleensä 100 )im. Lyijyhohdetta tavataan sekarakeina suoraan myös silikaatin kanssa (kuva 4). Paikoin on havaittavissa, että omat Pbh-rakeet ovat reunoiltaan heikosti rapautuneita. Lyijyhohteessa tavataan satunnaisesti pieniä tetraedriitti- ja kuparikiisusulkeumia. Jätteessä on Fe-kiisuja 1,27-10,28 % ja Fe-kiisujen osuus sulf idifaasista on hyvin vaihteleva, 27,5-71,7 %. Pyriittia ja magneettikiisua on pintahieissa arvioitu olevan likimain yhtä suuret määrät. Pyriitti esiintyy yleisesti omina partikkeleina, lisäksi sitä tavataan sekarakeina pyriitti+markasiitti+magneettikiisu. Pyriittia tavataan myös silikaatissa sekarakeina. Pyriitti on suhteellisen Co-vapaata (taulukko 7), makmimipitoisuus satunnaisesta Sk-rakeesta on 0,30 % Co (liite 8). Magneettikiisun esiintymiselle on tyypillistä se, että mineraalin reunat ja raot ovat rapautuneet (kuva 6) ja Fek: ssa tavataan myös muuttumistuloksena sekundääris tä "melnikoviittia" (markasiitti, pyriitti ). Magneettikiisu esiintyy myös sekarakeina arvosulfidien kanssa sekä sulkeumina silikaattimineraaleissa. Taulukossa 8 esitetään yksittäisiä analyysitietoja jätteen magneettikiisusta ja 'lmelnikoviitista". Hienorakeisen "melnikoviitin" koostumus sijoittuu smythiitin (FegS11) ja greigiitin (Fe3S4) tienoille. ~ yjyhohteessa i tavataan pienirakeisina (@ c 15 pm) sulkeumina tedraedriittia, joka todennäköisesti on ko. näytteiden tärkein Ag-kantajamineraali (huom! ei ole analysoitu). ~edraedriittisulkeumien viereen liittyy tavallisesti saman kokoisia kuparikiisusulkeumia. Kuparikiisun yhteydessä tavataan satunnaisesti kubaniittilamelleja. Jätteessä esiintyy myös pieniä määriä oksidimineraaleja, mm. magnetiittia, ilmeniittiä, rutiilia ja götiittiä. Magnetiitti muodostaa paikoin sekundäärisen pyriitin kanssa suhteellisen pienirakeisia yhteenkasvamisrakenteita.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA 070/2014 06D/PMS/1982 PMSORIKM Faktorianalyysi Faktorianalyysi on tehty 94 soijanäytteen analyysiaineistosta (Cu, Zn, Ni, Co, Pb, Ag, Fe, S), 18 näytettä on jouduttu jättämään pois käsittelystä puutteellisen analyysiaineiston johdosta. Korrelaatiomatriisi esitetään taulukossa 9. Jätteen eri arvometallien kesken on selviä positiivisia korrelaatioita. Zn:n esiintyminen korreloi' Cu:n (R = 0,896 ja kuva 7), Ag:n (R = 0,819 ja kuva 8) ja S:n (R = 0,715 ja kuva 9) esiintymisen kanssa. Kuvasta 10 voidaan todeta, että pääosassa aineistoa on myös positiivinen korrelaatio Zn:n ja Pb:n kesken, ainoastaan kaksi poikkeuksellisen Pb-valtaista näytettä (80-67311 ja 80-67340) eroavat huomattavasti vallitsevasta populaatiosta. Cu-Pb-diagrammissa (kuva 11) on sama ilmiö kuin Zn-Pb-diagrammissakin (kuva 10). Ag:n esiintymisellä on positiivinen korrelaatio Zn:n (R = 0,819 ja kuva 8) ja Cu:n (R = 0,875, kuva 12) esiintymisen kanssa. Visuaalisesti voidaan todeta, että myös Pb:n ja Ag:n kesken on positiivinen korrelaatio (kuva 13) kahta hajapistettä (edellä mainitut Pbvaltaiset näytteet) lukuun ottamatta. Mineraloqisten havaintojen pohjalta Pb-Ag-korrelaato on odotetuin, koska lyijyhohteessa tavataan tetraedriittisulkeumia ja oletettavasti myös lyijyhohde sisältää pieniä Agpitoisuuksia (ei analysoitu). Ag:lla on heikko positiivinen korrelaatio (R = 0,776) myös S:n kanssa. Yhteenveto Faktorianalyysilla saatiin esiin ne1 ja faktoria (taulukko 10), jotka selittävät 89,l % analyysiaineistossa esiintyvästä vaihtelusta. Faktori 1 kuvaa arvometallien (Cu, Zn, Ag) yhtäaikaista esiintymistä jatteessä. Pb muodostaa selkeästi oman faktorinsa (F4) ilmeisesti siitä syystä, että kaksi näytettä (80-67311 ja 80-67340) poikkeavat Pbpitoisuuksiltaan aivan oleellisesti normaalista Pb-tasosta. Orijarven kaivoksen jatealueen N-osan kahden naytepisteen (2 ja 6) jätesoijasta (8 näytettä) on tutkittu jätteen malmimineralogiaa ja mineraalien koostumusta. Jätealueen N-osan metallipitoisuudet ovat: 2,24 % Zn, 0,39 % Cu, 0,61 % Pb ja 24 g/tn Ag (5 näytepistettä, 18 analyysia). Mainittakoon, että vuosina 1932-1954 louhitussa malmissa (552 700 tonnia) olivat keskimääräiset metallipitoisuudet: 3,01 % Zn, 0,74 % Cu ja 0,87 % Pb. Sulf idien osuus tutkituissa näytteissä on 4,6-18,6 %..Pääsulfidit ovat sinkkivälke, pyriitti, magneettikiisu, kuparikiisu ja lyi jyhohde. Sulf idien raekoossa on runsaasti vaihtelua ja tavallisin raekoko on 50-200 Pm.

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PMSORIKM Silikaatit ovat yleisesti sulfidimineraaleja karkeampirakeisia. Tutkituissa kahdessa soijareiassa sulfidifaasin arvomineraalipitoisuus (Zns, Cuk, Pbh) kasvaa jatealueen pinnasta pohjaan päin. Sulf idit (etenkin sinkkivalke) esiintyv,at yleisesti omina part ikkeleina, mutta myös keskenään _sekarakeina. Sulfideista ainoastaan magneettikiisu näyttää voimakkaasti rapautuneen jätteessä. Näyttäisi todennäköiseltä, että jätteen lisäjauhatuksen jälkeen voitaisiin sulfidit rikastaa vaahdotusmenetelmin. Pb seuraisi ainakin osittain Zn:ä, koska lyi jyhohde esiintyy usein sekarakeina sinkkivalkkeen kanssa. Lyijyhohde puolestaan sisältää sulkemina merkittävää Ag-kantajaa, tetraedriittia.. Sinkkivälkkeen Zn-pitoisuus on 58,5 % ja Fe-pitoisuus 8,55-8,70 %. Jätteen arvometallit (Zn, Cu, Pb, Ag) näyttävät esiintyvän hyvin pitkälti yhdessä, sillä metallien kesken havaitaan selviä positiivisia korrelaatioita. Pentti Sotka JAKELU P Eerola M Virtanen M Saari M Kokkola P Sotka Kirjasto KTR KTR OKMT OKME OKME LAHDELUETTELO Jätealueen soijatutkimus, Kisko, Orijarvi 061/2014 06D/MK/1981. Latvalahti, U., 1979, Aijalan - Orijärven alueen Cu-Zn- Pb-malmeista, Lounais-Suomessa. Fil.lis.-tutkielma, Turun yliopisto.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Cu PPm Zn PPm Pb PPm Ni ppm Co PPm Au PPm Ag PPm Fe % S % 1 19 89 8577 3766 17 29-13 5,26 2,69 2 3929 22408 6108 "10 3 6' 0,13 24 6,14 4,42 1 Koko jätealue, 112 soijanäytettä 2 Jätealueen N-osa, 18 soijanäytettä = rikastuskoenäyte TAULUKKO 2. ORI JARVEN JATE, MINERALOGINEN TUTKIMUS, JATTEEN KEMIALLINEN KESKIKOKOOMUS (XRF-ANALYYSI 8 SOIJANAYTTEESTA) r S i02 % Ti02 A1203 Cr203 FeO MnO MgO CaO SrO Bao Na2O K2 P2 5 ZrO2 47,7 0,21 6,82 0,04 12,3 0,16 14,5 3,19 0,002 0,02 1,03 0,77 0,04 0,005 * Summa 86,787

ommoomom Tl'mmomCOrlm Tl'-mPCVOlnP mncvlntl'mwcv

Q OUTOKUMPU OY PMSTAUL~-5 0 K MALMINETSINTA Analyysinumero Sinkkivälke % Kuparikiisu % Lyi jyhohde Magneetti- % kiisu i pyriitti % Magnetiitt i 8 2 80-67399 80-67400 80-67401 80-67402 80-67403 80-67404 80-67405 80-67406 2,58 2,OO 2,77 4,66 3,53 3,21 9,12 2,29 0f99 0,71 0185 1,65 1,24 0f89 lf88 0,79 0f49 0f34 0,54 0f99 0,68 0f49 lf15 10,28 5,94 4,79 3,89 7,84 5135 6,43 1,27 1,57 1,15 1,OO 0f80 1,18 1,lO lf5o 0,32 1 Magneettikiisu+pyriittimäärä on laskettu ole tuksella, että Fek/Sk-suhde on 1/1 (vrt. optiset havainnot) TAULUKKO 5. ORIJARVEN JATE, MINERALOGINEN TUTKIMUS, NAYTTEIDEN SULFIDIFAASIN MINERAALIKOOSTUMUS (LASKETTU TAULUKON 4 MINEKAALIMAARISTA) Analyysinumero 80-67399 80-67400 80-67401 80-67402 80-67403 80-67404 80-67405 80-67406 Sinkkivälke % 18,O 22,2 31,O 41,6 26,6 32,3 49,l 49,6 -- Kuparikiisu % 6,9 7,9 9r5 14,7 9f3 9,O 10,l 17,l Lyijyhohde 8 314 3,8 610 8t9 5,1 4,9 6r2 5,8 - Magneettikiisu + pyriitti 8 71,7 66,l 53,5 34,8 59,O 53,8 34,6 27,5 * *

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TAULUKKO 6. ORI JARVEN JATE, SINKKIVALKKEEN KOOSTUMUS Zn Fe S Summa 80-67401 (3 anal. ) 58,74 8,55 33,lO 100,39 80-67405 (4 anal. ) 58,57 8,70 33/26 100,53 Kaavan ionisisaltö 80-67401 (3 anal. ) 80-67405 (3 anal. ) $ Fe M i Co S Summa 46,54 0,OO 0,13 53,68 100,34 46,59 0,OO 0,OO 53,18 99,78 Kaavan ionisisaltö TAULUKKO 8. ORIJARVEN JATE, MAGNEETTIKIISUN JA "MELNIKOVI ITINn KOOSTUMUS 80-67401 Fek (1 anal. ) Me1 (1 anal. ) 80-67405 Me1 (3 anal. ) I Fe Ni Co S Summa 59,91 0,05 0,oo 39,44 99,40 Kaavan ionisisältö 51,73 0,OO 0,02 37,60 89,35 52,70 0,OO 0,03 36,68 89,41 -

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALhllNETSINTÄ 'AULUKKO 10. ORIJARVEN JATE, FAKTORIMATRIISI (94 SOIJANAYTETTA) Muuttuja F1 F2 F3 F4 Kommunaliteetti Kumulatiivinen 54,6 69,5 80,8 89,l selitys-%

- 201 4060. KAMU (8067301-674 12) 27-04-02 Kuva 1 Orijärven jäte, Cu-Zn-Pb-kolmiodiagrammi jatealueen kaikista naytteista (112 soijanäytetta) Zn Kuva 2 Orijärven jäte, Cu-Zn-Pb-kolmiodiagrammi jätealueen N- osan naytteistä (18 soijanaytetta = rikastuskoenäytteet)

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kuva 3 Orijärven jäte, näyte 80-67405, Zns = sinkkivälke, Pbh = lyijyhohde, Cuk = kuparikiisu, Fek = magneettikiisu, Sk = pyriitti, suurennus 50x (1 mm kuvassa - 20 pm luonnossa) Kuva 4 Orijärven jäte, näyte 80-67405, Zns = sinkkivälke, Pbh = lyijyhohde, Cuk = kuparikiisu, Sk = pyriitti, suurennus 100x (1 mm - 10 pm)

Kuva 5 Orijärven jäte, näyte 80-67405, Zns = sinkkivälke, Cuk = kuparikiisu, Fek = magneettikiisu, Sk = pyriitti, suurennus 100x (1 mm - 10 pm) Kuva 6 Orijärven jäte, näyte 80-67401, Fek = rapautunut magneettikiisu, suurennus 200x (1 mm - 5 pm)

Kuva 7 'Orijärven jäte, Zn-Cu-diagrammi (112 soijanäytettä)

Kuva 8 Orijärven jäte, Zn-Ag-diagramrni (112 soijanäytettä)

Kuva 9 Orijärven jäte, Zn-S-diagrammi (112 soijanäytettä)

Kuva 10 Orijärven jäte, Zn-Pb-diagrammi (112 soijanäytettä)

Kuva 11 Orijärven jäte, Cu-Pb-diagrammi (112 soijanäytettä)

Kuva 12 Orijarven jäte, Cu-Ag-diagrammi (112 soijanäytettä)

Kuva 13 Orijärven jäte, Pb-Ag-diagrammi (112 soijanäytetta)

" v = rikastuskoenäytteet.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 2... 14II)PCD-C.1-M. '719 P m r.1 m M.o - joooooooo...!... p r.l M.+ Ih 0. m 3. d7d.o.mm-g.g. rl,a Li.3.3 "7 II- LI7.+ i :!.+ 4 n 7i:rt -r -4 0!.+ n c. c:r* <l 127 P c4.+.+d.+.-l.+o......!.4 4 : i L yi;?.y. li) Q, -, -.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTÄ Liite 3

Q OUTOKUMPU OY Out; rnalrniiretsirr.rii LIITE 4/1 Näytenumero Orijärven jäte 80-67399 Pintahienumero p 1 12 81 Paamineraalit Fek, sk, zns ~kses'soriset mineraalit Cuk, Mk, Pbh, Fei, Ru, Fm, Gth, Tet Huomioita Sulfidit esiintyvät paaasiassa omina parti kkeleina, joiden raekoko on alle 150 pm. Sinkkiva1lteral;eet ovat satunnaisesti kookkaampia (< 250 p). ' Zns : esiintyy ;~äaosin omina rakeina, joissa pieniä (< 10 p) Cuk-sulkeumia. Zns joskus sekarakeina muiden sulfidien kanssa. Cuk: tavataan omina rakeina, mutta usein myös sekarakeina. Cuk+Sk, Cuk+Fek, Cuk+silik. Sekarakeissa CuK paikoin hienorakeista (< 30 pm). Pbh: esiintyy paaasiassa sekaralceina muiden sulfidien (Sk, Fek, Zns) ja silikaatin kanssa ((3 < 40-50 p), satunnaisia omia rakeita (QI < 70 p). Fek: osin terveitä rakeita, osin rnarkasiittiutunut, Fek:n reunat hapettuneet Sk: kunnon pyriittia j a markasii ttia Fek: n muuttumistulok- Tet: sena. Pbh:n yhteydessä QI < 10 p:n rakeena Näytenumero Ori j ärven j ate 80-67 400 Pintahienumero P 1 12 82 Paamineraalit Fek, Sk, Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Mk, pbh; Fei, Ru, Fem, Gth Huomioita Zns: pääosin omina rakeina, joissa pienia Cuk-sulkeumia ja -nauhoja. Zns paikoin sekarakeina ~ilik~attien kanssa. Cuk: usein sekarak'eina silikaatissa ja muissa sulfideissa (Cuk+Fek, Cuk+Zns) Pbh: yleensä sekarakeina sulfidien (etenkin Zns:n) kanssa Fek: osittain hapettunutta, osittain tervettz, osin a14k Skr Sk esiintyy omina rakeina, usein myös Sk+Mk-yhteenkasvettumi a.

C> OUTOKUMPU OY 0-8 r; h1a~~ltd~tslnti"i LIITE 4/2' Nayteniirricro Orij arven j a te 80-67 401 Pintahienumero P 1 1283 Paarnineraalit Fek, sk, Zns Aksessoriset mineraalit cuk, ~ k ~bh,, Fem, Fei, ~ t h Huomioita Sulfidien raekoko yleensä < 150 p, vain satunnaisesti suurempia. Zns : esiintyy omina rakeina ja osin Cuk+silik. -sekarakein?.. Zns:ssa on paikoin Cuk-sulkeumia < 5 p. Cuk: usein sekarakeita silikaatin ja sulfidien kanssa. Pbh: sekarakeita Zns:n kanssa, jolloin Pbh (40-50 p. Omat Pbh-rakeet ovat reunoiltaan rapautuneita. Fek: omia rakeita, joiden reunat rapautuneita, paikoin koko rae hajonnut. Sk+Mk: Pyriittia esiintyy seka primaarista että Fek:n muutturnistuloksena (rnarkasiitti). Pyrii tti on paikoin hyvin?ienikiteicta (melnikoviitti). Paikoin Sk+Fem-mikrografisia rakenteita.. Naytenumero Orij arven jäte 80-67 402 Pintahienumero P 1 1 2 84 Päämineraalit Fek, Sk, Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Xk, Pbh, Fem, Fei, Gth. Huomioita Sulfidien raekoko vaihtelee melkoisesti, max. QI N 1 mm ja suuri osa aineksesta < 20-30 pm. Zns : esiintyy omina rakeina ja sekarakeina silikaatin kanssa. Zns :ssa on Cuk- ja Pbh-sulkeunia. Cuk: esiintyy omina rakeina (0 < 100 pm), sekarakeina silikaattien ja sulfidien kanssa. Silikaatissa paikoin hienorakeisia Cuksulkeumia ja Cuk-rakotaytteitä. Pbh: esiintyy sulkeumina Zns:ssa ja Fek:ssa. Max. raekoko n. 120 p. Satunn-aisesti vapaina partikkeieina. Fek : omia rakeita, joiden reunat rapautuneet, myös sekarakei ta muiden sulfidien kanssa. Sk: Mk : omina parti kkeleina Fek:n muuttumistulos, esiintyy yhdessä Sk:n kanssa ja Fek: n kanssa, saikoin "melnikoviitti".

5?< OUTOKUMPU Oy 0. rmlt~liic~-rsir+.rii P Sotka /PAJA Blor ' LIITE 4/3 20.5,1982. -3" 1 - Naytei~umero Ori j ärven j ate 80-67 403 Pintahienumero P 11 285 Päämineraalit Fek, Sk, Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Mk, Pbh, Fem, Fei, Gth,, Huomj-oiiia Sulfidien raekoko on yleensä < 150 p. Zns : esiintyy omina rakeina ja sekarakeina silikaatin kanssa. Zns :ssa 3aikoin Cuk-sulkeumia (0 < 5 r_im) ja Pbh-sulkeumia. Cuk: omia rakeita, sekarakeita Cuk+Sk, Cuk+si lik., Cuk+Zns Pbh: useimmiten Zns:ri yhteydessä sulliemina (0 < 70 p) r satunnaisia omia partikkeleita. Fek: osin markasiittiutunut ja osin rapautunut raepinnoiltaan Sk: omia rakeita, usein Sk+Mk Mk: sekundäarinen Fek :n muutt~unistulos, osin "melnikoviitt i" * Näytenumero Ori j Yrven jäte 80-67 404 Pin tal~iienumero P 11286 Paamineraalit Fekr Skr Zns Aksessoriset mineraalit Cuk, Mk, Pbh, Tet, Fen, Fei, Gth Ijuomioj-ta Zns: Cuk: Pbh: Sulfidien raekoko on tava1,lisesti < 150 p, joitakin rakeita 2-80-300 p. Silikaatit osin karkeita. omia rakeita, joissa Cuk- ja Pbh-sulkeumia sekarakeita muiden sulf idien kanssa ja pirotetta silikaatissa, myös omia oartiklceleita usein sulkeumina (0 < 100 pm) sinkkiväl!clieessa, myös sekarakeena silikaatin kanssa, joskus omia parti1il:eleita Tet: esiintyy sulkeumina (0 < 15 p) Pbb:ssa. Tet-sulkeuman Fek: Sk: viereen liittyy usein Cuk-sulkeuma.. markasiittiutunut ja reunoilta rapautunut prim. Sk-rakeita seka Fe1c:n muuttumistuotteita Sk+!lk.

LIITE 4/4 Naytenumero Orijärven j ä te 80-67405 Pintahienumero P 11 257 Päaaiileraalii; Zns, Sk, Cuk, Fek Aksessoriset mineraalit Pbh, Tet, Fem, Mk, Mel, Gth, Fei, Cub Huomioita Zns: hallitseva sulf idi, jonka raekoko on 100-600 pm. Zns:ssa on Cuk-sulkeumia (sulkeumajonoja). Zns+Pbh+ Cuk-sekarakeita, myös Zns+silikaatti-rakeita. Pbh: liittyy usein Zns :n yhteyteen sekarakeena, Pbh:n i zaekoko useimmiten QI < 100 p. Pbh:ssa Tet- ja Cuksulkeumia. Paikoin sililcaatissa sekarakeina (QI < 40 p), myös Fek+Pbh. Tet: esiintyy Pbh: ssa sulkeumina (yleensä alle 10 pm). Pbh:ssa lähellä Pbh:n ja Zns:n kontaktia. Tet:n vieress Cuk: Sk: Fek: Cub: paikoin Cuk-rakei ta. omina partikkeleina, sili1:aatisca sekarakeina yhdessa muiden sulf idien kanssa, sekä Zns: ss3. sulkeuniina. Muodostaa pyriitin kanssa yhteenkasvettumisrakenteita. osin sekundäärinen nyriitti, Sk+Mk+Fen vapaat Fek-rakeet ovat suurimmaksi osaksi hajoneet Cuk:ssa lamelleina Naytenumero Ori j änen jate 80-67 40 6 Pintahienumero p 1 12 88 Päämineraalit Fek, sk, Zns. Aksessorj-set mineraalit Cuk, Pbh, Mk, Fem, Fei, Gth, Iiu Huomioita Si1ikaattiainesl;o.n karkeata 0,5-3 mm ja suuri osa sulfideista esiintyy sekarakeina silikaatin yhteyc?essz, jolloin siilfidien raekoko on n. 50-200 p. Zns : sekarakeina silikaatin kanssa ja jonkin verran omia rakeita. yleinen raekoko on 50-200 pn. Zns:ssä on Fek-, Cuk- ja Pbh- Cuk: Pbh: Fek: Sk: ' sulkeumia. Satunnaisesti rapautunut. pääasiassa sekarakeina kookkaissa silikaateissa, ~aikoin myös hienorakeista Cuk-pirotetta silikaatissa. Myös Cuk+Zns-yhteenkasvua. Zns :n yhteydessa ja suoraan sulkeumana silikaatissa, Pbh:n raekoko tavallisesti < 70 p. sulkeumana si likaatissa, usein muuttumaton silikaatin kanssa sekarakeina ja Sk+Mk-yhteenkasvettumista.

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA LIITE 5. MINERAALIEN ANALYSOINNISSA KAYTETYT ANALYSOINTIOLOSUIITEET (MIKROANALYSAATTORI GEOSCAN MARK 1, GAMBRIDGE INSTRUMENTS) Jännite Kiteet 25 kv LiF: Fe, Ni, Co, Zn Kvartsi: S Standardit ZnK,: Metallinen Zn, Zn = 99,90 % FeK, : Fe = 28,87 % NiK,: Pentlandiitti Ni = 32,97 % CoK,: Co = 0,60 % SK, : S = 37,09 % Analyysiaineiston korjauslaskut on suoritettu tietokoeohjelmalla EMPADR VII (Rucklidge & Gasparrini, 1969):

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Liite 6 PISTE 1 PISTE L PISTE 3 t< a t. i o 1-1 i E. 1-1 c cd rii iii a 1.817 H n i o ri i E. t-i 5. et iii rii a 1. 0 8 ~ p - < :. j KHHVH Z n 58.74. 878 F e 8.59.148 r, S.-..-,.i. 18 1.888 C ~4 rii 111 a 100. :jq - ' _ Kat, i 41t1i et? SU~~,~II 3 1.018 A ti i ori i E. n 5. et iii iii.i 1. 088

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 7 PISTE 1 F'ICTE 3 Kat. ioni et-1 ~~~riiriia 1.021 H n i o n i e 1-1 z. 1.t rii!;i.i 1.080 PISTE 4 K a?. i o 1-1 i E. t-i s 1.4 M rii.i 1.022 H n i v 1-1 i E. 1-1 5 1-4 rii rii.s 1.800 K at. i on i E. 1-1 5 1.4 rii rii.3 1.014 H t i i 0 11 i t? n c. ct rii i ir a 1.0013

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 8 OIJTOKUMFU UY Ma1 nii ti~.t.s.i t-it:i GFUI itt3i t-ieti 1 abup.3t.i1riia 14?>'t E- : 80-6740 1 Minet-.aal i: PYRI ITTI PISTE 2 PISTE 3 p- C > K H H 1,) FE. 46.44.991 N i.08 ~ 0 0 CO.30.806 S 53.78 2.000 S ~i rn rti a 188.52 p-c?:> KHHVH 46.44.932. 06.068.00 000 53.76 2.000 180.28 K at, i o r-i i e ti s 1-4 rii rii.a.997 H n i i l n i e 1-1 s 1-4 ni rn a 2.000

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 9 PISTE 1 PISTE 2 PISTE 3 K a t i o n i E 1-1 c. 1.4 ril rii.a 1.8136 H t> i o t-i i e 1-1 c.1.t rii ri~.a 2. 008 Kat i oni eti c.urirriia 1. 0136 fi n i 0 1-1 i e n S. u rii rii.3 3 000 &.

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 10 tdayt, p: 86-~7405 lii rtet-aal i : SEK. MALt.IEETTIK1 ISU PISTE 1 PISTE 2 PISTE 3 p-(x) 1: H fi '8) n FE. 53.80.836 bj i.00.880 C:o. Ei5.Ei0 1 s 36.41 1.888 S CJ rit lii a 89.46, K at. i o ri i e 1-1 5. u rir rii a.836 fi ri i o t i i e t-i s 1.4 rii rir a 1.1380 KESK 1 HROOT Kat. ioriiet-i s~triiriia. C - 4 3 6 A t i i ori i e t i s ct rii rn a 1.800

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 11 OlJTrJKUtlPC~ U'i' Plal minetsi ti?.:% Geol ug i tisn 1 abor.st oï i u 1.1 ay t.- : 88-67 401 Il i neraal i : SE[:. I.lALt.1EETT 1 K 115;i-l PISTE 1 Kat i ul-i i en strriirila.798 Hni on i eri c?rriima 1. Ei08 CI U T ii K 1-1 I.1 p 1 [i '( Il.i 1 rit i r-i e t s. i 1-1?..% Geol ugi tien 1 atloraturi Nayt e: 88-67401 Mi neraal i : MRGNEETTIKI ISU PISTE 1

RCo CF CASES $4 hc. QF VAEIABLES 8 COPF E t A'lICh COEFF ICI EhTS RfL CU- & AI: RCk: 2 po 0. 9 I.CCCCO -c.22503 c.38771 0.40615 C.B~SLI. Fch? /ui -0.2'3329-0.22503 1.00000-0.15570 -Cm1C95E -Co28Z<;Z RCk 4 & Oe2J5C8 0.38771 -Co 1557C 1. OCCOO O m C751C Ce354SE

Liite 12/2

II FdT Ch EYCLL VCh ICACES ROTETEC FACTOR MATFIX ( 4 FACTCRSI

CHECK Ctq CCMMUNALITI ES DIF FEFEhCE C OCCCCC C0CCCCC C,CCCCC COCCCCC C,CCCCC C.CCCZC C.CCCCC C.CCCCC

Liite 12/5

Liite 12/7