Q2v~~mpu P Sotka
|
|
- Joonas Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Q2v~~mpu P Sotka RAPORTTI 075/Sokli AR & AJ /PMS/19B8 SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR JA AJ KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN TTKIMS Pentti Sotka Geoanalyyttinen laboratorio _~~I Veikko Palosaari Laboratoriopäällikkö JAKEL Kemira Oy/T Vuotovesi (3 kpl) GAL/P Sotka
2 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR JA AJ KEMIALLINEN JA MI.NERALOGI NEN TTKI MS SISÄLLYS Sivu JOHDANTO MENETELMÄT RIKASTE AR JÄTE AJ YHTEENVETO Raekokojakauma Kemiallinen koostumus Mineraalien koostumus Röntgendiffraktiotutkimus Mineraalien esiintymistapa Rikasteen mineraalikoostumus Huomioita rikasteesta Raekokojakauma Kemiallinen koostumus Mineraalien koostumus Röntgendiffraktiotutkimus Mineraalien esiintymistapa Huomioita jätteestä
3 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ SOKLIN RIKASTSKOENÄYTTEIDEN AR JA AJ KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN TTKIMS JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee SokIin fosforimalmille laboratoriomittakaavassa tehdyn rikastuskokeen rikasteen AR ja jätteen AJ kemiallista ja mineralogista koostumusta. Rikastuskoe on Kemira Oy:n tekemä ja mainitut tuotteet on toimitettu (T Vuotovesi/Kemira Oy) GAL: oon tutkittavaksi, rikastenäyte ja jätenäyte Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää rikasteen laatuun liittyviä näkökohtia, joista tärkeimpiä ovat: 1) raudan esiintyminen näytteessä ja 2) apatiitin, francoliitin ja rautamineraalien ohella esiintyvät muut fosfaatti- tai harmemineraalit ja niiden esiintymistapa (liite 1). Jätenäytteestä on pyritty selvittämään esiintyvät mineraalit ja etenkin fosfaattimineraalien esiintymistapa. Niobiumin ja lantanidien isäntämineraalien esiintymiseen on myös kiinnitetty,huomi ota. MENETELMÄT Kumpaakin näytettä oli käytettävissä noin 400 g. Ensimmäisessä vaiheessa näytteistä erotettiin n. 30 g:n osanäytteet, jotka käytettiin tutkimuksessa sellaisenaan edustamaan bulknäytteitä. Loput näytteistä toimitettiin seulontaan VTT/Mineraalitekniikan laboratorioon. Seuraavassa seulonnan pääpiirteet: Näytteet lietettiin ja liettoseulottiin 32 ~m seulalla. Ylitteet kuivattiin lämpölevyllä ja seulottiin Ro-Tap -seulakoneella 15 min. seulasarjaa 180, 125,90, 63, 45 ja 32 pm käyttäen. Myös liettoseulonnan alite kuivattiin lämpölevyllä ja siihen yhdistettiin Ro-Tap -kuivaseulonnan 32 ~m alite. Seos homogenisoitiin ja kahtioitiin primääri- ja Alpine-näytteiksi, joista jälkimmäistä seulottiin n. 1 g syöttein 15 pm seulaa käyttäen Alpine-ilmasuihkuseulalla. Seulan ylitettä kerättiin riittävä määrä (n. 8 g) kemiallista ja mineralogista tutkimusta ajatellen. Alpine-seulonnan alitetta ei otettu talteen. Kemiallista analysointia varten karkeita raeluokkia jouduttiin yhdistämään. Sekä rikaste- että jätenäytettä käsitellään jatkossa kuutena raekokoluokkana +90, (merkitty +63), (+45), (+32), (+15) ja -32 ~m. Tuotteiden kemiallista ja mineralogista koostumusta arvioitaessa -15 ~m fraktion koostumus on laskettu fraktioiden -32 ~m ja ~m perusteella.
4 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Kaikista seulafraktioista ja bulk-näytteistä valmistettiin pintahienapit, jotka on mikroskopoitu ja valokuvattu. Mineraalien koostumuksia on analysoitu mikroanalysaattorilla (Cameca S-50, ajo-olosuhteet liitteessä 2). Mineraalien esiintymistapoja ja keskinäisiä suhteita havainnollistamaan on otettu joukko BSE (elektronien takaisinsironta) - ja WDS (alkuainejakauma) -kuvia. Mikroanalysaattoritutkimuksessa on käytetty sekä rikasteesta että jätteestä raeluokkia +90 ~m ja ~m. Seulafraktioiden ja bulk-näytteiden kemiallinen koostumus on analysoitu RF-menetelmällä (Philips PW-1400 varustettuna RRFPO-korjauslaskuohjelmalla). Lisäksi on määritetty totaali C-pitoisuus Lecon analysaattorilla ja F-pitoisuus ioniselektiivisellä menetelmällä. Näytteiden magnetiittipitoisuus on määritetty Satmaganmi ttauksella. Sekä seulafraktioiden että bulk-näytteidet mineraalikoostumuksen selvittämiseksi on suoritettu röntgendiffraktio (RD) -tutkimus (Philips PW-1700, Cu-putki). Näytteiden tutkimus on suoritettu Swing-myllyllä jauhetuista näytteistä. Rikasteen mineraalikoostumusta on arvioitu laskennallisesti käyttäen hyväksi mineraalien analysoituja koostumuksia ja raekokofraktioiden ja bulk-näytteen kemiallista koostumusta. Käytetyt laskukaavat esitetään liitteessä 3. RI KAS TE AR Raekokojakauma Rikastenäytteen raekokojakauma (seulalle jäänyt massa-%) esitetään taulukossa 1 ja kuvassa 1 (läpäisy-%). Rikasteesta on % -32 j.j.m. Kemiallinen koostumus Seulafraktioiden sekä analysoidun että laskennallisen bulknäytteen tärkeimpien komponenttien koostumus esitetään taulukossa 1. Lisäksi liitteessä 4 esitetään 54 alkuainetta käsittävä RF-tulostus kokonaisuudessaan. Taulukkoon 2 on laskettu alkuaineiden seulaluokittaiset jakaumat. Rikasteen P 0 -pitoisuus on 36.1 %. Fosforipitoisuus, kuten cao-pitoisuus~in, 2 on korkeimmillaan seulaluokissa +45 ja +32 ~m (kuva 2).
5 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Rikasteen epäpuhtauksista varsinkin rauta ja alumiini konsentroituvat hienoihin raekokoluokkiin (kuva 3). Fe 2 0 -keskipitoisuus on 3.13 %, maksipitoisuuden ollessa % -15 j.j.m fraktiossa. A1 0 -keskipitoisuus on % ja 2 3 maksimipitoisuus % -15 j.j.m raeluokassa. Silikaattisen harmeaineksen määrä (Si0 -pitoisuus) on puolestaan korkeimmillaan karkeissa 2 raekokoluokissa. Nouseva pitoisuustrendi karkeasta raeluokasta hienoon raeluokkaan päin on myös mm. seuraavilla alkuaineilla: F, Nb, Ba, Sr, Zr ja Zn. Sitävastoin mm. Y-, La-, Ce-, Pr- ja Nd-pitoisuudet ovat tasaisia rikasteen eri raekokoalueilla. Mineraalien koostumus Rikasteen seulafraktioista +90 ja +32 j.j.m on analysoitu apatiitin, francoliitin, grandaliitin (Ca-Al-fosfaatti), götiitin, ilmeniitin ja magnetiitin koostumuksia mikroanalysaattorilla. Tulokset esitetään taulukoissa 3-9. Eri rakeista tehdyn 46 analyysin perusteella apatiitti sisältää keskimäärin % CaO, % P ja 2.85 % F (taulukko 3). Yleisimmät hivenaineet ovat str6ntium ja lantanidit (La, Ce ja Nd). Taulukon 4 analyysit kuvaavat yhden apatiittirakeen sisäistä koostumusvaihtelua. Rikastenäytteen francoliitti sisältää % P (taulukko 5) ja sen koostumus on vaihtelevampi kuin apati1t1n koostumus. (kuva 4). Francoliitti on keskimäärin F-pitoisempi kuin apatiitti (kuva 5), mutta puolestaan strontium- ja lantanidipitoisuudet ovat oleellisesti alhaisemmat kuin apatiitissa (kuvat 6-8). Francoliitin oleellisena epäpuhtautena on rauta (1.45 % Fe ), myös alumiinipitoisuus (0.19 % A ) on apatiittiin verrattuna kohonnut. Grandaliitin koostumustietoja esitetään taulukossa 6. Mineraalin analysointiin liittyy epävarmuustekijöitä, sillä se on pehmeä, huokoinen ja useasti tiiviisti yhteenkasvanut götiitin kanssa. Näin ollen analyysit eivät välttämättä ole täysin "puhtaita". Ko. mineraalissa on kuitenkin korkean Alja Fe-pitoisuuden ohella muitakin tyypillisiä piirteitä. Sekä Sr-pitoisuus (3.43 % SrO, kuva 8) että Ba-pitoisuus (1.19 % BaO) ovat muihin fosfaatteihin verrattuna korkeat ja myös keskimääräinen Ce 0 -pitoisuus (0.52 %) on korkeampi 2 3 kuin apatiitilla ja myos lantanidien jakauma poikkeaa selvästi apatiitin lantanidien jakaumasta (kuvat 6-7). Götiitti sisältää 2.37 % P 2 0 ' vaihtelun ollessa karkeasti 5 välillä % (taulukko 7). Götiitin esiintymistavasta johtuen kyseessä on ainakin osittain hienorakeinen yht~enkasvettuma götiitin ja Ca-Al-fosfaatin (grandaliitti) kesken.
6 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj Ilmeniitti sisältää pääkomponenttiensa (Ti, Fe) ohella 5.77 % MnO ja 3.01 % MgO. Ko. alkuaineiden pitoisuudet vaihtelevat melkoisesti rakeesta toiseen (taulukko 8). Magnetiittianalyysit esitetään taulukossa 9. Röntgendiffraktiotutkimus Rikasteen bulk-näytteen ja seulafraktioiden RD-tulokset esitetään liitteissä Bulk-näytteestä ajettu RD-spektri (liite 5) muistuttaa läheisesti piikkien intensiteettisuhteita myöten fluorapatiitin referenssi spektriä no Päämineraalisuhteiden arviointia diffraktion perusteella vaikeuttaa oleellisesti se, että francoliitin piikit ovat päällekkäin fluorapatiitin piikkien kanssa. Sekä bulk-näytteen että seulafraktioiden RD-spektreistä (liitteet 5-7) on edellä mainittujen pääkomponenttien lisäksi tunnistettavissa grandaliitin, götiitin ja heikosti myös ilmeniitin esiintyminen. Liitteen 8 spektreistä käy ilmi grandaliitin pääpiikkien intensiteetin kasvu, eli mineraalin määrän lisääntyminen, karkeista seulaluokista hienoihin seulaluokkiin päin. Myös götiitin pääpiikki (n ) voimistuu samaan suuntaan, mutta ilmiö on selvästi heikompi kuin grandaliitilla. Mineraalien esiintymistapa Rikasteessa yleisimmin tavattavat raetyypit, raekokofraktiosta riippumatta, ovat: vapaa apatiitti ja francoliitti, francoliitti+götiitti -sekarakeet, grandaliitti-pohjaiset sekarakeet, götiitti -valtaiset rakeet. Lisäksi tavataan vapaina partikkeleina mm. ilmeniittiä sekä satunnaisia silikaattirakeita (kvartsi, maasälvät, amfibolit). Mineraalien yleisiä esiintymistapoj aja joitakin yksityiskohtia havainnollistetaan kuvissa Pintahienapissa apatiitti erottuu muista fosfaattimineraaleista tasaisina, hyvin kiillottuneina rakeina. Apatiitti on kaikissa raeluokissa pääosin omina partikkeleinaan, jonkin verran esiintyy myös apatiitti+francoliitti -sekarakeita (kuvat 9, 10 ja 19). "Tervettä" apatiittia tavataan myös sulkeumina francoliitti- tai grandaliittipohjaisissa partikkeleissa (kuvat 16-18). Visuaalisesti arvioiden apatiitin suhteellinen osuus rikasteesta laskee karkeista raeluokista hienoihin raeluokkiin päin. Apatiittiin verrattuna francoliitti erottuu napeista epätasaisen (rokkoisen ), huonommin kiillottuvan pintansa sekä usein esiintyvien götiittisulkeumien ansiosta. Francoliittipartikkelit ovat useasti heterogeenisia sisältäen mainitun götiitin lisäksi mm. terveitä apatiittiosueita tai Al-Ferikkaita grandaliittiosueita. Mm. mikroskooppikuvissa 9-14
7 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ sekä BSE-kuvissa näkyy francoliitille tyypillistä heterogeenisuutta ja götiittisulkeumien runsautta. Götiittisulkeumien koko vaihtelee yleisesti alle 1 ~m:n suuruusluokasta noin ~m:n raekokoon asti. Asultaan huokoinen grandaliitti esiintyy heterogeenisina partikkeleina, joissa on usein mukana francoliittia tai apatiittia (kuva 18) ja hienorakeista (1 ~m:n suuruusluokkaa) götiittiä. Heterogeenisissa francoliittipartikkeleissa esiintyy paikoin grandaliittisulkeumia tai -osueita (kts. esim. kuvien Al-jakaumat). Götiitti on oleellinen Fe-kantaja rikasteeseen ja sen selvästi yleisin esiintymistapa on raekooltaan vaihteleva «1 ~m ~ n. 20 ~m) yhteenkasvettuma francoliitin ja grandaliitin kanssa (mm. kuvat 9-17). Lisäksi tavataan götiittivaltaisia partikkeleita (kuvat 9, 13, 22, 23), mutta niissäkin on tavallisesti mukana P-mineraaliosueita. Rikasteen apatiitti on yleisesti vapaa götiitistä. Götiitin yhteydessä esiintyy paikoin myös magnetiitti- ja ilmeniittirakeita. Ilmeniittiä tavataan rikasteessa sekarakeina fosfaattimineraalien kanssa (kuva 13) ja myös vapaina partikkeleina (kuva 24). Hienorakeisimmissa raeluokissa vapaiden ilmeniittipartikkelien suhteellinen osuus kasvaa. Magnetiitti tavataan useimmiten kompleksisina sekarakeina (magnetiitti+götiitti+francoliitti, kuvat 13, 23) tai sulkeumina francoliitissa (kuva 16-17). Satunnaisesti tavatut silikaattiharmeet (kvartsi, maasälvät, amfibolit) esiintyvät yleensä vapaina partikkeleina. Rikasteen mineraalikoostumus Rikasteessa esiintyvien mineraalien prosentuaalisia painoosuuksia voidaan arvioida laskennallisesti käyttäen seulafraktioiden kemiallisia analyyseja ja mineraalien analysoituja koostumuksia. Tässä tapauksessa arviota on pidettävä lähinnä suuntaa-antavana, sillä joidenkin mineraalien voimakas koostumusvaihtelu (etenkin grandaliitin Fe-pitoisuus) tuo epätarkkuutta laskentaan. Rikasteen seulafraktioiden ja bulk-näytteen laskennalliset mineraalikoostumukset esitetään taulukossa 10 ja graafisesti kuvassa 25. Laskelman mukaan rikasteesta on n. 50 p-% apatiittia, 40 p-% francoliittia, 6.6 p-% grandaliittia, 1.5 p-% götiittiä ja 0.3 p-% magnetiittia+ilmeniittiä. Si0-2 pitoisuuden perusteella arvioiden silikaattimineraaleja on < 1 p-%. Apatiitti/francoliitti -suhde muuttuu oleellisesti karkeimmasta raeluokasta hienoimpaan raeluokkaan mentäessä (noin 70/20 -) 30/60). Myös grandaliitin määrä likimain nelinkertaistuu +63 ~m fraktiosta -15 ~m fraktioon mentäessä.
8 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj Huomioita rikasteesta Rikasteen oleelliset epäpuhtaudet (Al ja Fe) ovat konsentroituneet hienoihin «32 ~m) raeluokkiin. Silikaattiharmetta on eniten karkeissa raekokofraktioissa. Laskennallisesti arvioidun mineraalikoostumuksen mukaan grandaliitti kantaa> 90 % rikasteen alumiinisisällöstä. Raudan jakauma rikasteen eri mineraalien kesken on likimain seuraava: 40 % götiitissä, 35 % grandaliitissa, 20 % francoliitissa ja 5 % yhteensä magnetiitissa ja ilmeniitissä. Lähinnä grandaliitin "epätarkasta" Fe-pitoisuudesta (voimakas Fe-pitoisuuden vaihtelu) johtuen götiitin kantama Fe-sisältö voi todellisuudessa olla jonkin verran suurempi ja vastaavasti grandaliitin kantama Fe-sisältö olisi pienempi. Lisäksi on huomioitava, että pääasialliset Fe-kantajat esiintyvät keskenään sekarakeina. Valtaosa götiitistä liittyy francoliitti- tai grandaliittipohjaisiin sekarakeisiin ja puolestaan grandaliittia esiintyy osueina francoliitissa. Apatiitti kantaa pääosan rikasteen lantanidisisällöstä ja huomattavan osan strontiumista. Grandaliitti on myös oleellinen Sr-kantaja ja grandaliitin Ce-pitoisuuskin on vähän korkeampi kuin apatiitin Ce-pitoisuus. JÄTE AJ Raekokojakauma Jätenäytteen raekokojakauma esitetään taulukossa 11 ja graafisesti (läpäisy-%) kuvassa 1. Jätteestä on 63.7 % -32 ~m. Jätteen raekokojakauma noudattaa hyvin läheisesti rikasteen raekokojakaumaa. Kemiallinen koostumus Seulafraktioiden sekä analysoidun että laskennallisen bulknäytteen pääkomponenttien koostumus esitetään taulukossa 11. Lisäksi liitteessä 15 esitetään 54 alkuainetta käsittävä RF-tulostus kokonaisuudessaan. Taulukkoon 12 on laskettu alkuaineiden seulaluokittaiset jakaumat. Jätteen P 2 0S-pitoisuus on bulk-näytteen analyysin mukaan % ja pltoisuus on alhaisimmillaan (n. 3.5 %) raekokoluokissa +15 ja +32 ~m (kuva 26). Jätteen F-pitoisuus on korkeimmillaan raeluokissa +63 ja +90 ~m (kuva 27), missä myös P205-pitoisuus on korkeimmillaan.
9 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Jäte sisältää runsaasti rautaa, keskiarvon ollessa % Fe 03 ja maksimiarvon ollessa yli 58 % Fe seulaluokassa +3~ ~m (kuva 28). Silikaattisilla komponenteilla (Si0 2, MgO, Na 2 0 ja K 2 0) on trendi konsentroitua jätteen karkeimplin raeluokkiln (taulukko 12 ja kuva 26). Jätteessä on joukko alkuaineita (mm. Mn, Ba, Sr, Nb, La, Ce, Pr, Nd ja Th), joidenka pitoisuus kasvaa selvästi jätteen karkeista raeluokista hienoihin raeluokkiin mentäessä (taulukko 11 ja kuva 27). Mainittakoon, että jätteen Nbpitoisuus on 0.56 % Nb, kun vastaava pitoisuus rikasteessa on 0.03 %. Puolestaan jätteen lantanidipitoisuudet ovat likimain samaa luokkaa kuin rikasteen lantanidipitoisuudetkino Mineraalien koostumus Jätteen seulafraktioiden +90 ja +32 ~m pintahienapeista on analysoitu apatiitin, francoliitin, grandaliitin, götiitin, ilmeniitin, magnetiitin, bariopyrokloorin, monatsiitin, Mn-Ba-mineraalin (romanechite?), zirkonin, amfibolien (3 tyyppiä), diopsidin, maasälpien, klinozoisiitin ja kiilteiden koostumuksia mikroanalysaattorilla. Mainituista mineraaleista on analysoitu yleensä vain muutamia rakeita (1-12 analyysipistettä/mineraali), joten koostumusvaihtelua ei ole pyritty tilastollisessa mielessä luotettavasti selvittämään. Tulokset esitetään taulukoissa Jätenäytteestä analysoidun apatiitin koostumus (taulukko 13) on luonnollisesti likimain samanlainen kuin rikasteessakin (taulukko 3). Tosin jätteen apatiitin Fe-taso näyttäisi korkeammalta kuin rikasteen apatiitissa (huom! vähän havaintoja, toisaalta voisi indikoida jätteen apatiitin esiintymisympäristön luonnetta). Jätteen francoliitti (taulukko 14) vaikuttaa myös "epäpuhtaa~malta" kuin rikasteessa (taulukko 5), sillä mm. Fe- ja Al-tasot ovat oleellisesti korkeammat ja puolestaan P- ja Ca-pitoisuudet ovat alemmat kuin keskimäärin rikasteen francolii tissa. Jätteen Ca-Al-fosfaatin (grandaliitti, taulukko 15) koostumus vaihtelee voimakkaasti kuten rikasteessakin. Mineraalille tyypillisen korkeat Sr-, Ba- ja Ce-pitoisuudet ovat edelleen havaittavissa. Götiitti sisältänee hienorakeisena (mikrokiteisenä) yhteenkasvettumana Ca,Al-fosfaattia, josta merkkinä kohonneet A , CaO- ja P tasot (taulukko 16). Ilmeniitti sisältää Ti:n ja Fe:n ohella 6.98 % MnO ja 2.56 % MgO (taulukko 17). Jätteen magnetiitin keskimääräinen Ti0 2 -pitoisuus on 2.51 % ja se sisältää myös pieniä määriä MnO:a ja MgO: a (taulukko 18).
10 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075/Sokli AR & AJ /PMS/ Jätteen +32 ~m fraktiosta analysoitiin viisi erillistä pyroklooriraetta (taulukko 19). Mineraali on koostumukseltaan lähinnä bariopyrokloori [(Ba,Sr)Nb H], joka sisältää mm % Th0. Samasta fraktiosta iden"ei fioi tiin ja 2 analysoitiin monatsiitti (taulukko 20). Kyseinen monatsiitti on koostumukseltaan likimain [(Ce,La,Nd,Fe,Ca,Th)P0 ]. 4 Jätteestä identifioitiin Mn-mineraali, jonka pääkomponentit ovat Mn ja Ba (taulukko 21). Mineraalista ei saatu täysin yksiselitteistä kuvaa, mutta koostumukseltaan se muistuttaa lähinnä Mn-Ba-hydroksidia (romanechite), jonka teoreettinen koostumus on [BaMn g 0 16 (OH)4]' Omina rakeinaan esiintyvän zirkonin koostumus esitetään taulukossa 22. Muiden identifioitujen silikaattimineraalien koostumustiedot on koottu taulukoihin Röntgendiffraktiotutkimus Jätteen bulk-näytteen ja seulafraktioiden RD-tulokset esitetään liitteissä Bulk-näytteen RD-spektri ja tulkitut faasit esitetään liitteissä Jäte sisältää useita mineraaleja (oksideja, hydroksideja, fosfaatteja ja silikaatteja), joten diffraktogrammikin on varsin moniselitteinen ja paljon päällekkäisiä piikkejä sisältävä. Käyttämällä osittain hyväksi mineraalien tunnistamista mikroanalysaattorilla löydetään diffraktogrammista seuraavien, yleisesti esiintyvien mineraalien piikkejä: götiitti, ilmeniitti, magnetiitti, fluorapatiitti, francoliitti, albiitti, kvartsi, amfiboli, kloriitti ja flogopiitti. Lisäksi aksessorisiksi mineraaleiksi tulkitaan mm. grandaliitti, kalimaasälpä, Mn-Ba-hydroksidi, bariopyrokloori ja monatsii tti. Liitteen 21 eri seulafraktioiden diffraktogrammivertailun perusteella ei voida vetää kovin yksityiskohtaisia johtopäätöksiä mineraalien määräsuhteista. Fraktion +90 ~m diffraktogrammi ei ole intensiteettisuhteiltaan vertailukelpoinen muiden diffraktogrammien kanssa, sillä se on ajettu näytteen vähyydestä johtuen lasipreparaatista. Kloriitin piikin (5.9 29) intensiteetti on voimakkaimmillaan +15 ja -32 ~m fraktioissa. Götiitti/magnetiitti -suhde näyttäisi kasvavan karkeista raeluokista hienompiin raeluokkiin päin. Mineraalien esiintymistapa Yleispiirteenä jätteessä on mineraalien (etenkin silikaatit ja oksidit) esiintyminen pääosin vapaina partikkeleina (kuvat 29-32). Yleisimmät sekarakeet ovat fosfaattimineraalien ja götiitin muodostamia, mikä sinänsä on ollut aiheuttamassa ko. partikkelien joutumista jätefraktioon.
11 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj Jätteessä tavataan varsinaisina fosforimineraaleina francoliitti, grandaliittia ja apatiittia. Näytteiden mikroskooppisessa tarkastelussa syntyneen kvalitatiivisen vaikutelman mukaan francoliitin ja grandaliitin osuus on jätteessä suurempi kuin apatiitin osuus. Francoliitti- ja grandaliittirakeet ovat pinnaltaan epätasaisia, pintahieessä huonosti kiillottuneita ja ne sisältävät usein hienorakeista götiittiä sulkeumina (kuvat 33-34). Tavattuja "terveitä" apatiittirekeita ympäröi (ainakin osittain) sekundääriset fosforimineraalit tai Fe-hydroksidikehä (kuvat 33-34). Götiitin tai götiittivaltaisten sekarakeiden asu vaihtelee, mutta varsin usein partikkeleissa on mukana hienorakeista ei-opaakkia materiaalia, joka on todettu monesti olevan sekundääristä P-mineraalia. Yleisluontoisesti voidaan todeta, että hienoihin raekokoluokkiin konsentroituvat aksessoriset mineraalit, kuten bariopyrokloori, monatsiitti, Mn-Ba-mineraali ja zirkoni, esiintyvät yleensä vapaina partikkeleina. Huomioita jätteestä Jätteen P 0 -pitoisuus on 5.24 % ja pitoisuus on alhaisimmillaan rae!uokissa +15 ja +32 ~m. Karkeasti arvioiden 2 jätteessä on n p-% Ca(-Al)-fosfaatteja, joista francoliitti ja grandaliitti ovat yleisimmät, mutta myös apatiittia esiintyy. Francoliitin ja grandaliitin yhteydessä esiintyy yleisesti hienorakeista götiittiä ja esiintyvät apatiittirakeet ovat sekundääristen fosfaattien tai Fe-hydroksidin ympäröimiä. Valtaosa fosforista sitoutuu partikkeleihin, joissa götiitti on mukana hienona yhteenkasvettumana. Arviolta noin 10 % jätteen fosforista liitty rakeisiin, jotka voidaan luokitella götiitiksi. Johtuen osin epätäydellisestä mikroanalyysiaineistosta jätteen tarkaa mineraalikoostumusta ei ole laskennallisesti arvioitu. Olevan tiedon pohjalta, osin mikroskooppihavaintoihin nojautuen voidaan kuitenkin antaa karkea, suuntaaantava arvio päämineraalien prosentuaalisista paino-osuuksista jätteessä: n. 35 p-% götiittiä, 14 p-% magnetiittia, p-% P-mineraaleja, 3 p-% ilmeniittiä, muutama p-% aksessoreja (bariopyrokloori, monatsiitti, Mn-Ba-mineraali ja zirkoni) ja loput, eli> 30 p-% silikaatteja. Pääosa (70-80 %) jätteen lantanideista liittyy monatsiittiin, jota on jätteessä n. 0.5 p-%: a. Loput lantanideista sitoutuu Ca(-Al)-fosfaatteihin. Nb-pitoisuuden perusteella arvioiden jätteessä on n. bariopyroklooria, joka kantaa myös pääosan jätteen thoriumista. Myös monatsiitti on Th-pitoinen. 0.8 p-%
12 Outokumpu Oy Geoanalyyttinen laboratorio P Sotka 075jSokli AR & AJ jPMSj YHTEENVETO Soklin fosforimalmille Kemira Oy:n tekemän rikastuskokeen tuotteiden (rikaste AR ja jäte AJ 81.77) kemiallista koostumusta ja mineralogiaa on tutkittu käyttäen tuotteiden seulontaa, RF-analytiikkaa, röntgendiffraktiota, optista mikroskopiaa ja mikroanalysaattorimäärityksiä. Rikasteen päämineraalit ovat fluorapatiitti, francoliitti ja grandaliitti (Ca-Al-fosfaatti). Rikasteen Fe- ja Al - epäpuhtaudet konsentroituvat hienoihin «32 ~m) raeluokkiin. Raudan pääkantajat ovat götiitti, grandaliitti ja francoliitti, sekä pienemmässä määrin magnetiitti ja ilmeniitti. Valtaosa götiitistä liittyy francoliitti- tai grandaliittipohjaisiin sekarakeisiin. Grandaliitti on rikasteen pääasiallinen Al-kantaja. Jätteen fosfori liittyy francoliittiin, grandaliittiin, fluorapatiittiin ja götiittiin. Francoliitti ja grandaliittipohjaiset partikkelit ovat heterogeenisia ja sisältävät usein hienorakeista götiittiä yhteenkasvettumana. Jätteessä tavatut apatiittirakeet ovat usein sekundääristen fosfaattimineraalien tai Fe-hydroksidin ympäröimiä.
13 Taulukko 1. Sokli AR Rikasteen seulafraktioiden ja bulk-näytteen kemiallinen koostumus ja magnetiittipitoisuus. lask. anai. FRAKTIO pi t. pi t. MASSA Si Ti Al Cr V Fe I1nO CaO SrO BaO Na K Zr P C F Zn S Y Nb CI Th La Ce' Pr Nd SMMA IIAGN p-! HOH! Fraktiot +90 ja +63 on yhdistetty analyysia varten
14 TaulukkD 2. SDtli AR Alkuaineiden I-jakau~at seulalugkittain. FRAKTIO smma MASSA-~ 1 b '?,..? ~<; "l Si ww.l Ti im :r V203.. I.b Fe !1nO Q ~,./ IigO CaO SrO BaO Na K r P C F n o Q S llj Y Nl; Q <: J Cl J Th {l <:1 <: :.. ~ 1.2 <: II.J La Ce l1.lj Pr tld
15 lauluktd 3. Sokli AR 81.77, +90 ja +32 r~. Apatiitin kdd5tu~s. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 KnO MgO CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F FF:AK Cl SMMA Q=F O=Cl SMMA TIO ~ ;.Q V.OO B ; B en ; O.BO j O.O~ i Ka len Max St.dev
16 Taulukko 4. Sokli AR 81.77, +32 ~ Yhden apatiittirakeen koostumusvaihtelua. PISTE 5i02 Ti02 AI203 Fe203 I'InO I'Ig0 CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F CI SMMA O=F O=CI SMMA ".J Ka Min Hax
17 TaulukkD 5. SDkli AR 81.77, +90 ja +32.~. Francoliitin kdostfs. PISTE 5i02 Ti02 A12D3 Fe203 MnO MgO CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F FRAK Cl SMMA O=F O=CI SMMA TIO B v.la O.O! ( Ka Min M'v t.dev
18 Taulukko 6. Sokll AR 81.77, j90 ja +32 ~~. Erandaliitln koostu~us. FR M: - PISTE SI02 Ti02 A1203 Fe203 MnO MqO CaO SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F Cl SMMA O=F O=CI SMMA TIO I(a Min Max
19 Taulukko 7. Sokli AR 81.77, +90 ja +32 ~m. Götiitin koostumus. FRAK- PISTE Si02 Ti02 Al203 Fe203 IinO MgO CaO P205 SMMA TIO ~.J Ka Mio Max
20 Taulukko 8. Sokli AR 81.77, +32 y. Ilmeniitin Koustumus. PISTE Si02 Ti02 A1203 Fe203 FeO MnO MgO CaO P205 SMMA Ka Hin Max
21 Taulukko 9. Sokli AR 81.77, +32 P-!. Nagnetiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 A1203 Fe203 FeO MnO MgO CaO P205 SMMA Ka
22 TaulukkD 10. SDkli AR Rikasteen laskennallinen ~ineraa!jkddstu~us Ipaino-II seulaludkittain. I seulafraktidista laskettu pitdisuus! II analyseidusta bulk-näytteestä laskettu pitdisuus. tfrakt. Hana!. lask. lask. FRAKTl!l pi t. pi t. HASSA-~ APAT b FRAO ~" r (.J.J M GRAN b ET HA6N ILME SMMA
23 Tauluk~o 11. Sokli AJ Jätteen seulafraktioiden ja bulk-näytteen kemiallinen koostumus ja maqnetiittipitoisuus. lasl anal. FRAKTIO pi 1. pi t. I1ASSA Si li A Cr V Fe I1nO , I1g CaO SrO BaO Na K r P C F n S Y Nb Cl lh La Ce Pr Nd SMMA I1AGN p Huol' Korkeita oksidisu ia, koska Fe on laskettu kokonaisuudessaan Fe203 :ksi.
24 TaulukkD 12. SDkli AJ Alkuaineiden J-jakau~at seulaludkittain. FRAKTIO Slii!:a ~:l MASSH-~ Si li Al Cr V Fe KnO 0.9 C" " J.i ' tlgo CaO SrO BaO Ha K Zr P C b F Zn 1.4 b b b Y b ~.::;:.:.,.:.~~ :.:: ; ~ -. Nb : Th C" J.i " La I:e '. Pr ", -:,.:;.:, ":.: :':::':" Nd
25 Taulukko 13. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32 y. Apatiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 I1nO MqO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F ei SMMA O=F O=CI SMMA r.j Ka Nin ; Max
26 Taulukko 14. SDkli AJ 81.77, +90 ja +32 1m. Francoliitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 Al203 Fe203 HnO I1g0 CaO Na20 K20 SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F CI SHI1A O=F O=C 1 SMMA Ka l1in Hax
27 Taulukko 15. Sokli AJ 81.77, +90 ~. Grandaliitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 La203 Ce203 Nd203 F Cl SMMA O=F O=CI SMMA b O.Ob b Ka "in Max
28 Taulukko 16. Sokli AJ 81.77, +90 pm. 6~tiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 1\1203 Fe203 MnO MqO CaO P205 SMMA Ka Min Max
29 Taulukko 17. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. Ilmeniitin k005t~5. PISTE Si02 Ti02 A1203 Fe203 FeO MnO MQO CaO P205 SMMA Ka Min Max
30 Tauluk~o 18. Sokli AJ 81.77, +90 V.I. Haqnetiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 Al203 Fe203 FeO MnO MgO CaO P205 SMMA Ka /'Iin Max
31 Taulukko 19. Sokli AJ 81.77, +32 '1. Bariopyrokloorin koostulus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 HnO HqO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 Nb205 Th02 F ei SMMA ".J Ka Min Max HOH! La, Ce ja Nd tarkistettu, korkeintaan trace-elelenttinä
32 Taulukko 20. Sokli AJ 81.77, +32 ~a. Honatsiitin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 MnO HgO CaO Na20 K20 SrO BaO P205 Nb205 La203 Ce203 ~d203 Th02 F C! SMMA Ka HDH! Y ei ole analysoitu eikä lantanideistakaan kuin La,.Ce ja Nd
33 Taulukko 21. Sokli AJ 81.77, +32 y.m. Mn-Ba-mineraalin koostumus. PISTE Si02 Ti02 AI203 Fe203 MnO /1g0 CaO Ha20 K20 SrO BaO P205 Th02 F ei SMMA Ka Min Max HOH! Nb, La, Ce ja Hd tarkistettu, korkeintaan trace-eleaenttinä
34 Taulukko 22. Sokli AJ 81.77, +32 ~i. Zirkonin koostumus. PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO Zr02 SMMA , B Ka
35 Taulukko 23. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32,m. Amfibolien ja diopsidin koostumuksia. AMFIBOLI TYYPPI 1 PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Ha20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA Ka AMFIBOLI TYYPPI 2 PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO eao Na20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA Ka AMFIBOLI TYYPPI 3 PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA Ka DIOPSIDI PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Ha20 Y,20 SrO BaO 2r02 SMMA b Ka
36 Taulukko 24. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32 ym. Maasälpien ja clinozoisiitin kddstumuksia. ALBIITTI PISTE Si02 Ti02 A1203 FeO I1nO 1190 CaO Na20 K20 SrO BaO Zr02 SMMA Ka KALII1AASiiLPii PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO 1190 CaO Na20 K20 SrO BaO 2,02 SMMA CLINOZOISIITTI PISTE Si02 Ti02 'Al203 FeO tlno tlgo CaO Na20 K20 SrO 8aO Zr02 SMMA b Ka
37 Taulukko 25. Sokli AJ 81.77, +90 ja +32,m. Kiilteiden koostumuksia. PISTE Si02 Ti02 Al203 FeO MnO MgO CaO Na20 K20 SrO BaO 2r02 SMMA ( Ka KLORI ITTI 2 FL060PIITTI 3 FLOGOPI ITTI
38 ~ t, ;.;: Il. j lo S' ~~ SOKLI AR 81.77, AJ el ~~ "... " "'AEKOK o.\4.k.w ~lä ~--- """'""'" ~ '" " ~ ~, :'\ fi :'\2 "'\.'\ o AR 51,77 SElJlÅllm + AJ Kuva 1. Sokli AR ja AJ Rikasteen ja jätteen raekokojakauma (läpäisy-%).
39 SOKLI AR ~ ~ ---1: (1 +90 o F'.AEKG'KG' /1m Co;(,) + P2C5 Kuva 2. Sokli AR CaOseulaluokittain. ja P205-pitoisuuksien vaihtelu SOKLI AR ~~ /~... /'.,;., ~..... ~//,./:r------~//-/-...s; / ~ ~ Q "8-' "' ~ A-r B ' ~ "'-----~---I Si02 51'0 f"aekg'kg' /1m AJ20~ A x 002 F Kuva 3. Sokli AR Si0 -, SrO-, Al 2 -, Fe 03-' CO 2 - ja F-pitoisuuksien vaihtelu seufaruo k it~aln.
40 SOKLI AR p - ~A I t~ ER'A4L1T 4 ++~... ft + T + B-! 25 ~ If.! (1 r, 20 n Q 5 o o "PAT (;OJ FI\'AO (> GI\'AN Kuva 4. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandali i ti n koostumusvaihtelua k u v aav a P205/CaO -diagrammi. ~,~ 3 2,1) 2.6 2, ) 1, <: SOKLI AR P - Ml ~l ER'.MT <> 0,1) 0,6 1-0,4-0.2 (1 o <;> (> o,4pat 2 n a -tf 0 F-7. + Fl\'AO p t, ~~ D\ib,j;] (> GI\'AN.J. t- a ".., ~ 4 5 Ku v a 5. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandal i itin koostumusvaihte lua kuvaava Cl/F -diagrammi.
41 O.V SOKLI AR P - Ml N ERAALIT 0 0.4, I'l ~ ti Z 0.: ra &l Ib 0 0 C Ö P 0 0 IP ~ w fb ~ o + I o o APAT Kuva 6. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandaliitin koostumusvaihtelua kuvaava Nd /Ce diagrammi. O.V SOKLI AR P - Ml N ERAALIT : i ~ :J 00 0 LJ 0 t> 0 0 R o 0 0 o [ 0 0 (> o 0 Et 0 ~ 0 (> 0 -= +~ 'li+ [00 0 o o. o o,apat 0::203 - % + FRAO t> GRAN Kuva 7. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandaliitin koostumusvaihtelua kuvaava La /Ce diagrammi.
42 4.5 4 SOKLI AR p - ~AINEI?A4L 1T (> 3.5 (> ;; ~ ~ 2.5 (> (~ L ~+ I r, ~I::I 1f~,",P I ~ a~ n Li 08 Rm D~ 0 11;;\0 ~ r -~ o ~ 'D 0 1; 0 0 o o APAT (,,,=,20:3 - % + frao Kuva 8. Sokli AR 81.77, +90 ~m ja +32 ~m. Apatiitin, francoliitin ja grandaliitin koostumusvaihtelua kuvaava SrO/Ce diagrammi.
43 100 ~m Kuva 9. Sokli AR 81.77, +90 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET. Suurennus 175x. 50 ~m Kuva 10. Sokli AR 81.77, +90 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 4=GOET. Suurennus 350x.
44 100 ~m Kuva 11. Sokli AR 81.77, +63 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET. Suurennus 175x. I, 50 ~m Kuva 12. Sokli AR 81.77, +45 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 4=GOET. Suurennus 350x.
45 50 ~m Kuva 13. Sokli AR 81.77, +32 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME. Suurennus 350x. Kuva 14. Sokli AR 81.77, +20 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 6=ILME. Suurennus 350x.
46 Kuva 15. Sokli AR 81.77, +90 ~m. ESE-kuva apatiitti+ francoliitti-sekarakeesta. Francoliitissa on runsaasti hienorakeista gotiittiä. 1=APAT, 2=FRAO, 4=GOET.
47 Kuva 16. Sokli AR 81.77, +90 ~m. ase-kuva francoliittipohjaisesta rakeesta. Francoliitti on rakenteeltaan huokoinen ja sisältää runsaasti hienorakeista gätiittiä ja terveitä apatiittiosueita. 1=APAT, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN. Kuva 17. Sokli AR 81.77, +90 ~m. ase-kuva francoliittipohjaisesta rakeesta. Osasuurennus edellisestä kuvasta. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN.
48 Kuva 18. Sokli AR 81.77, +90 ~m. BSE/WDS(Al) -kuva apatiitti+grandaliitti-sekarakeesta. Oikeanpuoleisen kuvan Al-jakauma osoittaa grandaliitin esiintymisalueen. l=apat, 3=GRAN.
49 Ku v a 19. Sokli AR 81.77, +90 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al) -kuvia apatiitti+francoliitti-sekarakeesta. Francoliitissa on runsaasti götiittiosueita (kts. Fe), myös Al-taso on apatiittiin nähden korkeampi. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET. Vrt. kuva 15.
50 Kuva 20. Sokli AR 81.77, +90 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al) -kuvia francoliitti-pohjaisesta rakeesta, jossa on götiitti-, apatiitti-, grandaliitti- ja magnetiittiosueita. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN. Vrt. kuvat
51 Kuva 21. Sokli AR 81.77, +32 ~~. BSE/WDS(Ca,p,Fe,Al) -kuvia apatiitti- ja francoliittirakeista. Francoliittirakeissa tavataan yleensä epätasaista Fe- ja Al-pitoisuutta (s.o. götiitti- ja grandaliittiosueita). l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN.
52 Kuva 22. Sokli AR 81.77, +32 ~m. BSE / WDS(Ca,P,Fe,Al) -kuvia apatiitti-, francoliitti- ja götiittirakeista. Götiitti esiintyy useimmiten francoliitin yhteydessä. Kuvan keskiosan kookkaalla götiittirakeella on myös francoliittireunus. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET
53 Kuva 23. Sokli AR 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al,Ti) -kuvia apatiitti-, francoliitti-, götiitti- ja magnetiittirakeista. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN.
54 Kuva 24. Sokli AR 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,p,Al,Fe,Ti,Mn) -kuvia apatiitti-, francoliitti-, götiitti- ja ilmeniittirakeista. Kuvan keskiosan ilmeniittirae vaikuttaa vapaalta partikkelilta. l=apat, 2=FRAO, 4=GOET, 6=ILME.
55 SOKLI AR MINERA4LlKOOSTh~S ~ BO n o ;: YHT. APAT _ FI"AO R.4fKO~ _ l>~n _ OOET _ WJ>N _ ILME Kuva 25. Sokli AR Rikasteen laskennallinen mineraalikoostumus seulaluokittain.
56 SOKLI AJ W 30 2e 26..,~ L.L 20 1 e e ~ cr " ". '" '-.., '-,- "... ~... ""-~ ~ ~~ """-.... ~--- -tr- ~" , ' Sr:J2 + A1203 F.AEKC'KC' /liti ~ CQO D. P2(i5 M90 ja MgO Ku v a 26. Sokli AJ Si0 -, A1 0 -, CaO-, P20S pitoisuuksien vaihtelu seulaluokittain. SOKLI AJ e w = "" 1.4-.", _.-'"- ~ "", _-1::1 ".// n...,-. -~- ~ / 1'--- o.e ;:~.../... (J ~ &. -- ~~ 0.4- "-..._-- er o MnO (J I +9(.! RAEKOKO JlITI Bao ~ Zr~2 x 002 F Kuva 2 7. Sokli AJ MnO-, SrO-, BaO-, Zr0 2 -, CO 2 - ja F pitoisuuksien vaihtelu seulaluokittain.
57 SOKLI AJ ,.,..,..,.,. -.J--B //,e---- -e-~~~---i --8"////' 40 lr ~ "'"'~ -~ 10 -~ o : : fi'aekoko /1m + W43N (S<Jtm<J~<Jn) Kuva 28. Sokli AJ Fe pitoisuuksien vaih~eru ja magnetiitti (MAGN) seulaluokittain.
58 , I 100 ~m Kuva 29. SokliAJ 81.77, +90 ~m. Mikroskooppikuva, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 175x. 100 ~m Kuva 30. Sokli AJ 81.77, +63 ~m. Mikroskooppikuva, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 175x.
59 50 ~m Kuva 31. Sokli AJ 81.77, +45 ~m. Mikroskooppikuva, l=apat, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 350x. 50 ~m Kuva 32. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. Mikroskooppikuva, 2=FRAO, 4=GOET, 5=MAGN, 6=ILME, 7=SILI. Suurennus 350x.
60 Kuva 33. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al,Si) kuvia jätteen mineraaleista. Fosforia esiintyy apatiitissa, francoliitissa, grandaliitissa ja götiitissä. Huom! apatiittiraetta ympäröi götiittipitoinen francoliittikehä. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, 5=MAGN, 7=SILI
61 Kuva 34. Sokli AJ 81.77, +32 ~m. BSE/WDS(Ca,P,Fe,Al,Ti,Nb, Ba,Si)- kuvia jätteen mineraaleista. Fosforia esiintyy apatiitissa, francoliitissa, grandaliitissa, götiitissä ja bariopyrokloorissa. Huom! apatiittiraetta ympäröi Fe-pitoinen (Fe-hydroksidi) kehä. l=apat, 2=FRAO, 3=GRAN, 4=GOET, S=MAGN, 7=SILI, 8=PYKL. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.
62 Kuva 34. jatkoa..
Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
Lisätiedot- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä
Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa
LisätiedotOUTOKUM PU MALMINETSINTÄ
OUTOKUM PU. ö70/haverin jät~/j?ivi S/1 2. 12Li 0'2.... -RAPORTTI P Sotka/EG. 2'5..191 1 ( 5) 1 '.. ' HAVERIN JÄTTEEN MALIVIIIVIINERALOGIASTA Tämä alustava sel v i ty's pöh 1 j autuu kolme en Hav e r in
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotBIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotRAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto
Ooufokumpu - GEOANALYYTTINEN LABORATORIO RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka 26.10.1990 OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - JA RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotI l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
Lisätiedot--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-
Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.
LisätiedotNi-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA.
, """' OUTOKUMPU OY Pk ~e 1,., s,',s;j.jn~n /a4-flo A. rn' 1 Ni-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA. Seuraavassa on tarkasteltu oliviinin koostumuksen
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
Lisätiedot/xh RAPORTTI PEURA-AHON NI -MALMI NAYTTEEN LABORATORI OVAAHDOTUSTUTKI MUS. 075/Peura-aho, Ni/VIP, EH/1989. Geoanalyyttinen laboratorio
Geoanalyyttinen laboratorio. 0. 989 RAPORTT 075/Peura-aho, Ni/VP, EH/989 PEURA-AHON N -MALM NAYTTEEN LABORATOR OVAAHDOTUSTUTK MUS Veikko Palosaari Geoanal yyttinen laboratorio Veikko Palosaari ~aborat
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotHAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS
Oy HAVERN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvA JA SEULAFRAKTODEN KEMALL NEN KOOSTUMUS Tässä tutkmuksessa selvtetään Hav e~ n jätt een rae kok oj aka~maa ja metallen ~ s ntymst ä er seulaluoksra. Tutkmuksen tlaaja: Tutkmuksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX E Hanninen/EG 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI /E((/~Y 16-5-1984 1 - KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA Tutkimuksen til.aa ja Tutkimuksen
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotOminaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.
Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten
LisätiedotBIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI
OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimusmenetelmät materiaalien ekotehokkaassa hyödyntämisessä ja kaivannaisjätteiden karakterisoinnissa Röntgendiffraktio (XRD) ja Elektronimikroanalysaattori
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila
1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotBIDJOVAGGE, KI MALMIN TUOTTEIDEN Au TUTKIMUS JA VAAHDOTUS KOKEITA JATTEESTO
o outokumpu RAPORTTI 075/BidjoKI/VIP,EH/90 KMVOSTEOLUSUUS/Mi ing Services Geoanalyyttinen laboratorio 3.3.990 2. w 990 BIDJOVAGGE, KI MALMIN TUOTTEIDEN Au TUTKIMUS JA VAAHDOTUS KOKEITA JATTEESTO Veikko
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTop Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio
XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa
Lisätiedot1 Liite 1) on käytetty sekä Geologisen tutkimuslaitoksen
P ~ otka/~~ 23.2.1983 '.L 1 (4)+'6 liitetta - - "MAKELAN LOHKAREENr' MALMIMINERALOGIASTA Yleistä Lohkareen kemiallinen koostumus Tutkiessaan Raahen seudun hiekkakivilohkareiden mineralogista koostumusta
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö
9 0 K MALMINETSINTX Tilaaja Tekijä Pyhäsalmen kaivos Esko ~annknen Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö Q 0 K MALMINETSINTX LISAVALAISTUSTA PYHASALMEN MALMIN JALOMETALLIEN MINERALOGIAAN JA RIKASTUSONGELMI
LisätiedotLAHTOJOEN KIMBERLIITIN VIERELTÄ LÖYDETYN UUDEN ESIINTYMÄ N INDIKAATTORIMINERAALIEN MIKROANALYYSIEN TULKINTA A
Geologian tutkimuskesku s Tutkimuslaboratori o Marja Lehtone n 7.6.200 4 TUTKIMUSRAPORTT I M 19/4311/2004/1/4 1 LAHTOJOEN KIMBERLIITIN VIERELTÄ LÖYDETYN UUDEN ESIINTYMÄ N INDIKAATTORIMINERAALIEN MIKROANALYYSIEN
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
Lisätiedot' Geoanalytical Laboratory
0 outokurnpu research ' Geoanalytical Laboratory ---- - RAPORTTI 073/Kylylahti, mineralogia/tah,pms/1994 Proj. no. 5534419 28.6. 1994 - --- ---.- -- KYLYLAHDEN VASARAKANKAAN NAYTTEIDEN KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotNEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
Lisätiedot1111 pli. 712 le. Analyysinumerot ( Mååritykset. XRF-analyysi. Nåytteidenlaatu. THaarialle ANALYYSITILAUS. Toimipaikka, tilaaja . 19 \9.
1111 pli ANALYYSITILAUS THaarialle Toimipaikka, tilaaja. 19 \9 Vastaanottaja Tutkimusalue Jakelu Laskutus Analyysinumerot ( Mååritykset - XRF-analyysi 712 le Nåytteidenlaatu Korjauslasku: kalraus kalllomurske
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINfÄ
MALMINETSINfÄ P Sotka/EG 4.6.195 HITORAN NÄYTTEIDEN :' MINERALoGIAA Tämä tutkimus käsittelee Hi turan potentiaa,li- vaahdotuskokeiluun liittyvien sy5tenäytteiden mineralogiäa. Tutkimuso'n tehty Outokumpu
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIRAUSNAYTTEISTA - 1. Kalibrointi Kanavarajojen asetuksen jälkeen mitattiin 40 kpl ns.
Q * Q>~/X - 4514 02 0 K MALMNETSNTA X-MET -ANALYSAATSORN TESTAUS NOLYBDEENN ANALYSOMSESSSA ATTOJARVEN KARAUSNAYTTESTA - Työn tarkoituksena on ollut tutkia X-Metin soveltuvuutta geologisten näytteiden analysointiin
LisätiedotNikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys
Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä
LisätiedotQ e~!o~me!l. RAPORTTI 073/Peura-aho, Ni/PEH/1989. Geoanalyyttinen laboratorio
Q e~!o~me!l 18.10.1989 RAPORTTI 073/Peura-aho, Ni/PEH/1989 PEURA-AHO, SUOMUSSALMI. NÄYTTEET V-J. PENTTILÄ 8.8.1989. KEMIA JA MINERALOGIA. Pertti Hautala Veikko Palosaari Laboratoriopäällikkö Jakelu: OKNI
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotAsfalttimassan vertailukoe 2010. PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo
Asfalttimassan vertailukoe 2010 PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo 2 Esityksen sisältö - Vertailukokeen tausta - Materiaalit - Tulokset - Analysointi - Esille tulleita asioita 3 Vertailukokeen
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotKoksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011
Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Lisätiedottai jokin Cu-faasi). Sarvivalke ja hieman plagioklaasi ovat
Näytteet M283--79 ja L-2-ENY-79 on tarkistettu mikroskooppisecti. Ohut- ja pinta-hiekortit on annettu liitteessä. NSyEteiden Cu, Ni, Co, Zn, Ag, (Fe) ja S- pitoisuudet on annettu liitteessa 2. Näyte -
LisätiedotPINTAKÄSITTELY PUHALLUSAINEET
Teräshiekat ja teräsmurskeet Pyöreät teräshiekat soveltuvat kovuutensa ansiosta tehokkaaseen sinkopuhdistukseen tarjoten kustannus-tehokkaan puhdistuksen. Särmikkäät teräsmurskeet tarjoavat erittäin tehokkaan
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
LisätiedotStandarditilat. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 2. Tutustua standarditiloihin
Standarditilat Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 216 Teema 2 - Luento 2 Tavoite Tutustua standarditiloihin Miksi käytössä? Millaisia käytössä? Miten huomioitava tasapainotarkasteluissa? 1 Miten
Lisätiedot