ASEMAKAAVAN MUUTOS RAATIHUONEENTORI 4

1 (13) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAATIHUONEENTORI 4 SELOSTUS NRO 554

2 (13) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Kaavan keskeinen sisältö... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.3 Suunnittelualueen luonto ja maisema... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 12 6.1 Ekologiset vaikutukset... 12 6.2 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 12 6.3 Sosiaaliset vaikutukset... 12 6.4 Kulttuuriset vaikutukset... 13 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 13

3 (13) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 10.10.2018 Piirrosnumero: 554 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Linnoituksen kaupunginosassa korttelissa 6 tontilla 3 Asemakaavan laatija: vs. kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: 23.5.2018 10 Kaupunkikehitysvaliokunta: 13.12.2018 97 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Lainvoimaisuus: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Haminan keskustassa Raatihuoneentorin etelälaidalla. Alue käsittää Linnoituksen kaupunginosan korttelin 6 tontin 3. Aluetta rajaavat Maariankatu, Raatihuoneentori, Kasarminkatu ja virastotalon tontti etelässä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Haminan keskustassa.

4 (13) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan aloitteesta. Muutoksen tarkoituksena on hallinto- ja virastorakennusten korttelialueen (YH2) käyttötarkoituksen muuttaminen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu 26.4.2018 luovutettuun kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille 23.5.2018 10 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 9.10.2018 ja kaavamuutosluonnos 10.10.2018. Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja ilmaisjakelulehti Reimarissa 17.10.2018 sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä 10.10.2018. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 17.10. - 15.11.2018. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on saatujen lausuntojen perusteella tehty seuraavia muutoksia. Kaavamääräys koskien velvoitetta pyytää museoviranomaisen lausuntoa arkeologisen tutkimustarpeen määrittämiseksi on poistettu tarpeettomana Museoviraston lausunnon mukaisesti. Sen sijaan tonttien 2 ja 3 väliselle rajalle aidan rakentamisen kieltävä kaavamääräys on lisätty molempien tonttien omistajaa edustavan tahon kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Raja-aita vaikeuttaisi tonttien huoltoliikennettä. Samasta syystä myös istutettava alueenosa-merkintä on poistettu tontilta. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että nykyinen hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH2) muutetaan sallimaan toimisto-, liike- ja asuntorakentaminen (AL). Rakennusoikeutta ei ole tarvetta lisätä, joten rakennusoikeus (2250 k-m2) sekä kerrosluku (II) säilyvät ennallaan. Istutettava alueenosa-merkintä poistetaan tontilta. Kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka kieltää aidan rakentamisen korttelin 6 tonttien väliselle rajalle.

5 (13) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Haminan ydinkeskustassa Raatihuoneentorin etelälaidalla. Korttelia rajaavat lännessä Maariankatu, pohjoisessa Raatihuoneentori ja idässä Kasarminkatu. Kaavamuutos koskee korttelin 6 tontia 3. Alue kuuluu Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelualue sijaitsee Haminan ydinkeskustassa säteittäisasemakaava-alueella sisältyen Vehkalahden kaupungin vanhaan asemakaava-alueeseen. 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualue on oleellinen osa Raatihuoneentorin kulttuurihistoriallisesti arvokasta kaupunkiympäristöä, sekä keskeinen osa Haminan ympyräkaupungin rakennetta. Suunnittelualueella, korttelin 6 tontilla 3, sijaitsee Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema, v. 1984 valmistunut, Haminan entinen poliisi- ja oikeustalo. Käräjäoikeuden ja poliisin toiminta on lähes kokonaan siirretty Kotkaan, joten rakennus on ollut vajaakäytössä ja siirtynyt nyt yksityisomistukseen. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistön käytön muuttamisen hallinto- ja virastokäytöstä asuin- ja liiketoiminnan käyttöön. 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Haminan seutu on maastoltaan melko tasaista. Kallioperä kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja sitä peittävät keskustassa tasaiset hiekka- ja moreenikerrostumat. Vaihtelua topografiaan tuovat keskustassa linnoitusvallit, jotka ovat suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peitossa. Kallioperä tulee laajemmin näkyviin lähinnä Haminan reunaosissa, missä on matalahkoja kalliomäkiä. Alue on rakennettua ja istutettua kaupunkiympäristöä, jolla ei ole kaavoituksessa erityisesti huomioitavia luontoarvoja. Tontilla on yksittäispuina muutamia kookkaita lehtipuita. 3.1.3.1 Luontokohteet Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. 3.1.4 MAANOMISTUS Kaavamuutosta koskeva korttelin 6 tontti 3 (YH2) on yksityisen kiinteistönomistajan omistuksessa.

6 (13) 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Valtioneuvosto päätti tavoitteiden uudistamisesta 14.12.2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden kautta valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Tämä Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. Toinen suunnittelualuetta koskeva maakuntakaava Kauppa ja merialue on vahvistettu 26.11.2014. Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (C/s). Kohdemerkintöinä keskustatoimintojen alueella ovat muinaismuistot: Linnoitus ja Vehkalahden historiallinen kaupunki.

7 (13) Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään nykyistä keskustatoimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutarjontaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa vahvistetun maakuntakaavan kanssa. KAAVA- MUUTOS- ALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Kokonaismaakuntakaavan, eli Kymenlaakson maakuntakaavan 2040, laatiminen on käynnissä. Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.8.-7.10.2018. Siinä tätä asemakaavamuutosta koskevalle suunnittelualueelle ei ole esitetty merkittäviä muutoksia.

8 (13) Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C/s-1), joka on valtakunnallisesti merkittävä sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuksien sekä kaupunkiarkeologian vuoksi. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualueen kohdalla on rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkintä: 93: Poliisi- ja oikeustalo. Mariankatu 2. 1984 Timo ja Tuomo Suomalainen. Numerointi perustuu Kymenlaakson rakennuskulttuuri julkaisuun (1992). Kohteet numeroineen on esitetty yleiskaavakartalla suojelukohdemerkinnällä (turkoosi ympyrä). Asemakaavalla rakennusta ei kuitenkaan nähdä tarpeen suojella, eikä Kymenlaakson museokaan ole sitä lausunnossaan (15.11.2018) edellyttänyt. SUUNNITTELU- ALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta

9 (13) Asemakaava Muutosalueella on voimassa 22.4.1988 vahvistettu asemakaava 223. Suunnittelualueelle on määritelty seuraava kaavavaraus: Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH2). Tontille on merkitty istutettava alue, jolle on istutettava vähintään 2 m korkuisia lehtipuita. Rakennusoikeus on rakennusalakohtainen 2250 k-m2 ja korkein sallittu kerrosluku on II. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on ympyröity. asemakaavasta Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Suunnittelualueella sijaitseva entinen poliisi- ja oikeustalo on siirtynyt yksityisomistukseen. Poliisin toimisto palvelee vielä osa-aikaisesti kiinteistössä. Myös ELYkeskuksella on vuokrattuna toimistotilaa kiinteistössä. Varsinaisesti kiinteistön pääasiallinen käyttöä ei voida kuitenkaan enää pitää julkishallinnollisena, yleisiä palveluja tarjoavana, vaan kiinteistön toiminta ja hallinta on muuttunut yksityiseksi liiketoiminnaksi edellyttäen kaavamuutosta. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistön käytön muuttamisen hallinto- ja virastokäytöstä asuin- ja liiketoiminnan käyttöön.

10 (13) 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutos tuli vireille 23.5.2018 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 10, Dnro 245/2018). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja vuokralaiset, sekä yritykset ja yhteisöt - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 23.5.2018. Asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä kaupungin internetsivuilla Viralliset kuulutukset-kohdassa 17.10.2018. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) 10.10.2018. 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 17.10. - 15.11.2018. Mielipiteitä ei jätetty. 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 5 kpl. Kaakkois- Suomen ELY-keskuksella ei ollut erityistä kommentoitavaa tai huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisäksi ELYkeskuksen lausunnon mukaan kaavamuutoksesta ei ole tarpeen pitää viranomaisneuvotteluja eikä pyytää ELY-keskukselta ehdotusvaiheen lausuntoa. Ympäristön ja rakentamisen valvonnan yhteislausunnossa ei ollut kaavasta huomautettavaa.

11 (13) Kymenlaakson museo katsoo, että rakennus sopii oikein hyvin ehdotettuun toimintaan, eikä sillä ole huomautettavaa käyttötarkoituksen muutoksesta. Museovirasto lausuu, ettei siltä tarvita lausuntoa arkeologisen tutkimustarpeen määrittelemiseksi, koska kaavamuutosalue ei sijaitse tutkimuksellisesti eikä suojelullisesti merkittävällä kaupunkiarkeologisella alueella. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue sisältyy kaupunkiarkeologisen inventoinnin mukaiseen Veckelax Nystadin kaupunkirakenteeseen (Museovirasto, Teemu Mökkönen 2003). Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueella todennäköisesti ole, sillä koko tontti on aikoinaan mittavassa määrin kaivettu rakennettaessa rakennusta ja myös liitettäessä kiinteistön ja sen naapurikiinteistöjen talotekniikkaa verkostoihin. Asiaa koskeva yleismääräys on näin poistettu esitetystä kaavamuutosehdotuksesta. Senaatti-kiinteistöt huomauttaa lausunnossaan, ettei tontilla 3 harjoitettava toiminta saa haitata valtion virastotalon toimintojen toteuttamista. Erityisesti postin lastauslaiturin häiriöttömän toiminnan turvaaminen tulisi ottaa kaavoituksessa huomioon. Myös kaavaan merkityn istutettavan alueen rajauksessa tulisi huomioida huoltoautojen kääntösäteen mitoitus. Tonttien välinen huoltoliikenne olisi Senaatin mukaan hyvä sallia kaavamääräyksellä. Pääosa lausunnoissa esitetyistä huomioista liittyy kaavan toteuttamiseen ja kiinteistön omistajien keskinäisiin sopimusasioihin ilman vaikutusmahdollisuuksia kaavan keinoin. Kaavoituksella ei rajoiteta viereisen tontin käyttöä. Kaavamuutoksen tavoite on muuttaa tontin 3 käyttötarkoitusta julkisen palvelukäytön lakkautuessa ja mahdollistaa kiinteistön käytön jatkumisen asuin- ja liiketoimintakäytössä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) tukee kaupungin keskustatoimintoja. Senaatti-kiinteistö on myynyt tontin 3 yksityiselle itse määrittämin ehdoin. Kiinteistönomistajat voivat sopia piha-alueen yhteiskäytöstä keskinäisin sopimuksin. Kaava ei tätä estä. Voimassa olevassa asemakaavassa oleva istutettava alueen osa-merkintä on päätetty poistaa kokonaan pihan tilankäytöllisistä haasteista johtuen. Senaatti-kiinteistöjen lausunnossa pyydettiin myös lisäämään määräyksiin tonttien 2 ja 3 välisen rajan aitaamiskielto. Tämä määräys on lisätty kaavamuutosehdotukseen. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet ja tarvittavat lausunnot. Kaavan nähtävilläoloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 2381 m2. Tontin käyttötarkoitusmerkintä (YH2) muutetaan sallimaan toimisto-, liike- ja asuinrakentaminen (AL). Nykyinen rakennusoikeus (2250 m2) sekä suurin sallittu kerrosluku (II) pysyvät ennallaan. Istutettava alueenosa-merkintä poistetaan tontilta. Kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka kieltää aidan rakentamisen korttelin 6 tonttien 2 ja 3 väliselle rajalle.

12 (13) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia kohdistuen pääasiassa suunnittelualueelle. Poistuvassa kaavassa alue on jo rakennettua. Koska alueella ei ole säilynyt alkuperäistä luonnonympäristöä, ei kaavalla ole luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkialuetta, jolla ei katsota olevan erityisiä säilytettäviä luonnonpiirteitä. Alueella ei ole todettu arvokkaita kasvitai eläinlajeja, joten kaavalla ei ole näiden osalta vaikutuksia. Kallio- ja maaperän osalta kaavan toteuttamisen vaikutukset ovat vähäisiä. Kallioperä on koko suunnittelualueella syvällä eikä kallio tule korttelissa miltään osin esiin. Alue on rakennettua eikä kaavamuutos vaikuta pintaveden virtauksiin. Suunnittelualue on jo nykyisin pääosin päällystettyä. Suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueisiin. Vaikutukset pohjavesiin ovat siten vähäiset. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat pääasiassa suunnittelualueelle. Käytettävissä olevien tietojen mukaan myöskään suunnittelualuetta ympäröiviin verkostoihin ei kohdistu lisäinvestointitarpeita, kuten putkikokojen suurentamista. Kaavan toteuttaminen parantaa Haminan keskusta-alueen palvelutarjontaa. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevan korttelin 6 ympäristöön ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä.

13 (13) Haminan keskustan kaupallista kehittämistä on tarkasteltu Tuomas Santasalo Ky:n laatimassa selvityksessä Haminan keskusta-alueen kaupallinen vetovoima. Kaavaratkaisu turvaa toimintojen kehittämisen nykyisellä tontilla. Kaavamuutos tukee osaltaan myös kaupallisessa selvityksessä esitettyjä tavoitteita ja on selvityksen linjausten mukainen. Kaavan toteuttamisella parannetaan Haminan keskustan vetovoimaisuutta sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden keskuudessa. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Suunnittelualueella ei ole todettu suojelua edellyttävää, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoja, joten kaavalla ei ole siltä osin vaikutuksia. Käyttötarkoituksen muutoksella ei katsota olevan vaikutusta Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on lainvoimainen. Koska suunnittelualueen rakennusoikeus pysyy samana, ei asemakaavan toteuttamiseksi tarvita maankäyttösopimusta. Haminassa 4. päivänä joulukuuta 2018 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta vs. kaupunginarkkitehti