Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2018-00139 VNEUS Siivola Heli(VNK) 20.02.2018 Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto 27.2. ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Bulgaria esittelee neuvostossa puheenjohtajakautensa painopisteet, jotka ovat 1) Euroopan ja nuorten tulevaisuus talouskasvu ja sosiaalinen koheesio, 2) Länsi- Balkanin eurooppalainen perspektiivi ja yhteys, 3) vakaa ja turvallinen Eurooppa sekä 4) tulevaisuuden digitaalinen talous ja taidot. Suomi ottaa Bulgarian puheenjohtajuusohjelman tiedoksi. Neuvosto ottaa tiedoksi maaliskuun Eurooppa-neuvoston asialistan, jonka pääaiheena on työllisyys, kasvu ja kilpailukyky. Eurooppa-neuvoston on mm. määrä tarkastella edistystä sisämarkkinoiden, digitaalisten sisämarkkinoiden, pääomamarkkinaunionin, energiaunionin ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisessä. Esille nousee mahdollisesti myös kauppakysymyksiä. Ulkosuhteiden osalta Eurooppa-neuvostossa on esillä ainakin toukokuussa järjestettävä EU-Länsi-Balkan huippukokous. Suomi ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi. Komissio esittelee neuvostolle 20.12.2017 antamansa perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Neuvoston kannanmuodostus päätösehdotukseen ei ole vielä ajankohtaista. Komissio on ilmoittanut, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen mukaisesti esittämät suositukset. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On positiivista, että komission ja Puolan dialogi on tiivistynyt ja Suomi rohkaisee jatkamaan sitä. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. EU27-kokoonpanossa neuvosto saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen neuvotteluista Ison-Britannian kanssa ja ottaa tiedoksi maaliskuun Eurooppaneuvoston (artikla 50) asialistan. Suomi ottaa tilannekatsauksen ja asialistan tiedoksi.
2(24)
Asialista: 3(24) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Bulgarian puheenjohtajakauden painopisteiden esittely 3 Eurooppa-neuvoston 22. 23. maaliskuuta 2018 pidettävän kokouksen selityksin varustettu esityslistaehdotus 7 Keskustelu Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus 9 Komissio esittelee Muut asiat Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen 17 Tilannekatsaus (22. tai 23. maaliskuuta 2018 kokoontuvan) Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu 17 Selityksin varustettu esityslistaehdotus Muut asiat
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00121 VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) 16.02.2018 4(24) Asia Yleisten asioiden neuvosto 27.2.2018; Bulgarian puheenjohtajakauden painopisteiden esittely Kokous Yleisten asioiden neuvosto 27.02.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Bulgaria esittelee yleisten asioiden neuvostossa 27.2.2018 puheenjohtajakautensa painopisteet. Bulgarian puheenjohtajuusohjelma perustuu neuvoston 18 kuukauden työohjelmaan eli kolmen peräkkäisen pj-maan Viron, Bulgarian ja Itävallan sekä korkean edustajan yhteiseen ohjelmaan, joka hyväksyttiin yleisten asioiden neuvostossa 20.6.2017. Puheenjohtajatrio on osaltaan vastuussa Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2014 sopiman viiden vuoden strategisen ohjelman (2014 2019) toteuttamisesta. Suomen kanta Suomi ottaa Bulgarian puheenjohtajuusohjelman tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Bulgarian puheenjohtajakauden teemana on yhtenäinen, vahva unioni (United We Stand Strong), mikä viittaa Rooman julistuksen sitoumukseen yhtenäisyydestä. Bulgarian neljä painopistettä ovat: 1) Euroopan ja nuorten tulevaisuus talouskasvu ja sosiaalinen koheesio, 2) Länsi-Balkanin eurooppalainen perspektiivi ja yhteys, 3) vakaa ja turvallinen Eurooppa sekä 4) tulevaisuuden digitaalinen talous ja taidot. Euroopan ja nuorten tulevaisuus talouskasvu ja sosiaalinen koheesio Bulgarian tavoitteena on luoda talouskasvua ja sosiaalista koheesiota säilyttämällä koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen asema EU-budjetissa vuoden 2020 jälkeenkin. Seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF) liittyen Bulgaria aikoo nostaa
5(24) esiin myös eri rahoitusvälineiden tulevaisuuden tavoitellen niiden täydentävyyttä suhteessa toisiinsa. Hyvän hallinnoinnin ja budjettikurin periaatteita ja konkreettisia tuloksia painotetaan myös puheenjohtajuusohjelmassa. Ensimmäinen näkemysten vaihto komission toukokuun alkuun mennessä lupaamasta MFF-ehdotuksesta on tarkoitus käydä kesäkuun yleisten asioiden neuvostossa. Sitä ennen asiaa käsitellään korkean tason konferenssissa Sofiassa maaliskuun alkupuolella. Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta keskustellaan huhtikuussa neuvostossa. Lisäksi Bulgarian järjestää aiheesta korkean tason seminaarin kesäkuussa. Bulgaria ilmoittaa ajavansa EMU:n syventämistä mukaan lukien riskien vähentäminen pankkisektorilla osana pankkiunionin viimeistelyä sekä pääomamarkkinaunionin luomista. Lainsäädäntöehdotuksista pöydällä on mm. ehdotus asetukseksi eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi. Bulgaria painottaa tulevaisuusteeman alla paitsi kestävää kasvua ja vihreää taloutta (ml. siirtymistä kiertotalouteen uuden teknologian avulla) myös yhteisiä arvoja. Bulgarian kaudella tehdään Erasmus+ -ohjelman väliarviota ja keskustellaan ohjelman jatkosta osana MFF-prosessia. Länsi-Balkanin eurooppalainen perspektiivi ja yhteys Länsi-Balkanin eurooppalaisen perspektiivin painotus näkyy Bulgarian kaudella erityisesti EU-johtajien asialistaan kuuluvan epävirallisen Länsi-Balkan-huippukokouksen järjestämisenä 17.5.2018 Sofiassa. Komission julkaistua helmikuussa aluetta koskevan strategiansa laajentumisasiat ovat nousseet esille. Lisäksi Bulgaria korostaa alueellista yhteistyötä ja hyvien naapuruussuhteiden kehittämistä, ns. yhteysagendaa (Connectivity Agenda), joka viittaa liikenne-, viestintä-, energia- ja koulutusalan yhteyksiin sekä digitaaliseen yhteydenpitoon (ml. tavoite EU:n roaming-sääntöjen laajentamisesta asteittain Länsi- Balkanille). Taustalla on pyrkimys parantaa alueen yhteyksiä EU:n sisämarkkinoihin. Vakaa ja turvallinen Eurooppa Turvallisuusteeman alla Bulgaria korostaa muun muassa rajavalvonnan vahvistamista ja muuttoliikkeen hallintaa, tietojärjestelmien yhteensopivuutta sekä kyberturvallisuutta ja hybridiuhkiin vastaamista. Erityisen keskeistä on saavuttaa edistystä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa. Oikeussektorilta mainitaan etenkin sähköisen keinojen ja liiketoimintaympäristön edistäminen sekä perheoikeus (Bryssel IIa). Korruption vastaisen toiminnan kannalta keskeistä on Euroopan syyttäjäviraston EPPO:n työn käynnistäminen.
Lisäksi Bulgaria ilmoittaa tavoittelevansa vakaata energiaunionia ja alueellisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämistä edistämällä tarvittavia infrastruktuurihankkeita. Kaasulähteiden ja -reittien lisäämistä, kriittisen infrastruktuurin suojelua sekä energiantehokkuutta painotetaan myös. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ml. yhteisen puolustuspolitiikan osalta Bulgarian päätavoitteena on yhdessä korkean edustajan ja ulkosuhdehallinnon kanssa vahvistaa unionin roolia globaalina toimijana. Tämä viittaa kaikkien globaalistrategian aloitteiden toimeenpanoon (ml. pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja puolustusteollinen kehittämisohjelma) ja EU:n ja Naton yhteistyön syventämiseen. Länsi-Balkanin turvallisuutta halutaan lisätä alueen maiden kykyjä kehittämällä (capacity building). Tulevaisuuden digitaalinen talous ja taidot 6(24) Kilpailukyvyn edistäminen, digitaaliset sisämarkkinat, yrittäjyyden ja innovaatioiden edistäminen sekä työn tulevaisuus ovat Bulgarian puheenjohtajuusohjelman keskeisiä tulevaisuuden talouden ja taitojen alateemoja. Bulgaria korostaa esimerkiksi datataloutta ja henkilötietojen turvallisuutta, kuljetusmuotojen keskinäistä toimivuutta (intermodal transportation), lentoliikenteen kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä liikkuvuuspaketin säädösehdotusten edistämistä ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet. Työ jatkuu myös palvelupaketin lainsäädäntöaloitteissa sekä sähköisen kaupan ja digitaalisten palveluiden, tekoälyn ja big datan edistämiseksi. Fokus on erityisesti lapsissa, nuorissa ja naisissa sekä tulevaisuudessa tarvittavien digitaalisten valmiuksien vahvistamisessa. Lisäksi esillä on muun muassa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen sosiaaliturvajärjestelmiä koordinoivia asetuksia uudistamalla ja lähetettyjä työntekijöitä koskevia sääntöjä kehittämällä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 16 artikla 9 kohta Käsittely Euroopan parlamentissa Bulgarian pääministeri Boiko Borisov esitteli maan puheenjohtajakauden painopisteitä Euroopan parlamentille täysistunnossa Strasbourgissa 17.1.2018. Kansallinen valmistelu
EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 21. 23.2.2018 7(24) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 23.2.2018 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan ohjelma (https://eu2018bg.bg/en/programme) Neuvoston 18 kuukauden ohjelma 1.7.2017 31.12.2018 (asiakirja 9934/17) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jaana Jokelainen (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, 0295 160 329 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00135 VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 19.02.2018 8(24) Asia YAN; Maaliskuun Eurooppa-neuvoston (22-23.2018) asialista Kokous Yleisten asioiden neuvosto 27.02.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö YAN ottaa tiedoksi maaliskuun Eurooppa-neuvoston asialistan. Suomi ottaa tiedoksi Eurooppa-neuvoston asialistan. Asialistalla on työllisyys, kasvu ja kilpailukyky. Tämä teeman puitteissa tarkastellaan sisämarkkinastrategioiden toimeenpanossa saavutettua edistystä, digitaalisia sisämarkkinoita, pääomamarkkinaunionia ja energiaunionia. Eurooppa-neuvosto hyväksyy eurooppalaisen ohjausjakson prioriteetit ja vahvistaa euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suosituksen. Eurooppa-neuvosto palaa sosiaaliseen ulottuvuuteen joulukuun Eurooppa-neuvoston pohjalta, ml. komission ehdotus työvoimaviranomaisesta. Esille nousee myös mahdollisesti kauppakysymyksiä. Ulkosuhteiden osalta esillä on ainakin toukokuussa järjestettävä EU- Länsi-Balkan huippukokous. EU-johtajien asialistan pohjalta päämiehet käyvät keskustelun verotuksesta, erityisesti digitalouteen liittyen. Tästä ei tulla antamaan päätelmiä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
9(24) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU ministerivaliokunta kirjallinen menettely 21.-23.2. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 23.2. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6184/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/0295 160 298 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00136 VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) 20.02.2018 10(24) Asia Yleisten asioiden neuvosto 27.2.2018: Oikeusvaltiotilanne Puolassa; komission ehdotus neuvoston päätökseksi - komission esittely Kokous Yleisten asioiden neuvosto 27.02.2018 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission 20.12.2017 antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa (kolme kuukautta suosituksen vastaanottamisesta). Komission on tarkoitus esitellä päätösehdotuksensa yleisten asioiden neuvostossa 27.2.2018. Käsittelyssä ei ole vielä tarkoitus tehdä päätöksiä eikä myöskään käydä substanssikeskustelua. Komission Puolan toimenpiteille asettama kolmen kuukauden määräaika on edelleen meneillään. Ennen neuvoston kannanmuodostusta Puolaa kuullaan. Neuvoston kannanmuodostus päätösehdotukseen ei siten ole vielä ajankohtaista. Epävirallista keskustelua toimista, joilla voitaisiin tehostaa oikeusvaltioperiaatteen turvaamista, käydään EU:ssa laajemminkin. Esillä on ollut muun muassa ajatuksia EU-rahoituksen ehdollisuuden vahvistamisesta tulevissa rahoituskehyksissä. EU perustuu länsimaisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa.
Pääasiallinen sisältö 11(24) EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat tehokkaan menettelyn oikeusvaltioperiaatetta koskevaan järjestelmätason uhkaan puuttumiseksi. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin tehokkaasti käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista. Komissio on ilmoittanut, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen mukaisesti esittämät suositukset. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. On positiivista, että komission ja Puolan dialogi on tiivistynyt ja Suomi rohkaisee jatkamaan sitä. Suomi pitää tärkeänä, että komission ja Puolan välisissä keskusteluissa tapahtuu edistystä ja että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen soveltaminen Puolaan Komissio hyväksyi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen. Se sisältää ns. varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn (1. arvio ja lausunto, 2. suositus, 3. seuranta). Menettelyssä keskeistä on komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion jatkuva oikeusvaltiodialogi. Tarkoituksena on löytää komission ja
12(24) jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua EU-sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn. Puolan tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä. Komissio käynnisti menettelyn 13.1.2016. Komissio on antanut Puolalle toimintakehyksen puitteissa lausunnon 1.6.2016 sekä suositukset 27.7., 21.12.2016, 26.7. ja 20.12.2017. Komissio ja Puola ovat esittäneet näkemyksiään dialogin puitteissa menettelyn käynnistämisestä lähtien. Tiiviimpi poliittisen tason dialogiyhteys on ollut käynnissä tammikuusta 2018 lähtien. Komissio on tiedottanut oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksensä soveltamistilanteesta Puolaan yleisten asioiden neuvostossa 16.5. ja 25.9.2017. Tällöin laaja enemmistö jäsenvaltioista antoi tukensa komission roolille ja pyrkimyksille ratkaista kysymys. Puolaa ja komissiota kannustettiin jatkamaan keskustelua asian ratkaisemiseksi. Komission perusteltu päätösehdotus Päätösehdotuksen (COM(2017) 835 final) perustelujen mukaan komissio on koko prosessin ajan perustellut huolenaiheensa puolueettomasti ja perusteellisesti. Komissio viittaa erityisesti Euroopan neuvoston alaisen ns. Venetsian komission arvioihin. Komissio toteaa, että sen käsityksen mukaan ehdotuksessa kuvattu Puolan oikeusvaltiotilanne merkitsee sitä, että on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti EU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettua oikeusvaltioperiaatetta. Kahden vuoden aikana Puolassa on peräjälkeen säädetty enemmän kuin 13 lakia, jotka vaikuttavat Puolan oikeudenhoitojärjestelmään. Lainsäädäntömuutosten ja niiden yhteisvaikutusten seurauksena oikeuslaitoksen riippumattomuus ja valtioelinten välinen vallanjako joutuvat Puolassa vakavaan vaaraan. Komissio huomauttaa, että lainsäädäntötyö on toteutettu kuulematta asianmukaisesti sidosryhmiä, noudattamatta valtioelinten vilpittömän yhteistyön henkeä ja riippumatta lausunnoista, joita monet eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt ovat antaneet. Komission mukaan perustuslakituomioistuimen riippumattomuus ja legitimiteetti on vakavasti heikentynyt, eikä Puolan lakien perustuslainmukaisuutta voida enää tehokkaasti turvata. Kansallisesta tuomarineuvostosta, korkeimmasta oikeudesta, Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta sekä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetut lait lisäävät merkittävästi oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa, erityisesti yhteisvaikutuksensa takia. Puolan hallituksen ja parlamentin enemmistöjäsenten toimet ja julkiset lausunnot, jotka ovat kohdistuneet Puolan tuomioistuimia ja tuomareita vastaan, ovat vahingoittaneet luottamusta oikeudenhoitojärjestelmään. Komission mukaan Puola on jättänyt huomiotta komission esittämät huolet. Puolan kanssa kahden vuoden ajan käyty vuoropuhelu ei ole
13(24) johtanut tuloksiin, vaan tilanne on heikentynyt entisestään. Siksi on komission mukaan tarpeellista ja oikeasuhteista siirtyä vuoropuhelussa uuteen vaiheeseen, johon Euroopan parlamentti ja neuvosto osallistuvat virallisesti. Perustelujen mukaan komissio on valmis tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa harkitsemaan uudelleen perusteltua ehdotusta, jos Puola panee täytäntöön komission 20.12.2017 antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa suositellut toimet suosituksessa määritellyssä määräajassa (kolme kuukautta suosituksen vastaanottamisesta). Komission päätösehdotuksen johdanto-osassa viitataan komission esittämiin huoliin perustuslainmukaisuuden riippumattoman ja legitiimin tarkistuksen puuttumisesta Puolassa sekä siihen, että Puolan parlamentin hyväksymät korkeimmasta oikeudesta, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta, kansallisesta tuomarineuvostosta ja Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annetut lait sisältävät säännöksiä, jotka herättävät vakavan huolen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, valtioelinten välisestä vallanjaosta ja oikeusvarmuudesta. Johdanto-osassa viitataan siihen, että Puola ei ole toteuttanut toimenpiteitä, joita komissio on suositellut oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvan järjestelmätason uhan poistamiseksi eikä vuoropuhelu, jota komissio on käynyt Puolan kanssa oikeusvaltioperiaatetta koskevan toimintakehyksen mukaisesti, ole hälventänyt huolenaiheita. Johdanto-osassa viitataan Euroopan parlamentin päätöslauselmaan 15.11.2017, jonka mukaan nykyinen tilanne Puolassa merkitsee selvää vaaraa EU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen vakavasta loukkaamisesta. Lisäksi lukuisat Euroopan ja kansainvälisen tason toimijat ovat ilmaisseet syvän huolensa Puolan oikeusvaltiotilanteesta, mukaan lukien Venetsian komissio, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto, YK:n ihmisoikeuskomitea, tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevä YK:n erityisraportoija, EU:n korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto, Euroopan tuomarineuvostojen verkosto sekä EU:n asianajajaliittojen neuvosto. Johdanto-osan mukaan riippumatta siitä, minkä tyyppisen oikeudenhoitojärjestelmän jäsenvaltio on valinnut, EU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltioperiaate edellyttää oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, valtioelinten väliseen vallanjakoon ja oikeusvarmuuteen liittyvien vaatimusten noudattamista. Äskettäin hyväksyttyjen lakien myötä Puolan oikeudellinen järjestelmä ei enää näytä täyttävän näitä vaatimuksia, mikä herättää suurta huolta. Päätösehdotuksen 1 artiklan mukaan on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksen 2 artiklassa ehdotetaan, että neuvosto suosittaisi, että Puola toteuttaisi artiklassa luetellut toimenpiteet kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Artiklan mukaan Puolan tulee palauttaa perustuslakituomioistuimen riippumattomuus ja legitiimiys Puolan perustuslain takaajana ja tällöin varmistaa, että
14(24) perustuslakituomioistuimen tuomarit, presidentti ja varapresidentti valitaan ja nimitetään lainmukaisesti sekä panna täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 3. ja 9.12.2015 antamat tuomiot. Lisäksi Puolan tulee julkaista ja panna täysimääräisesti täytäntöön perustuslakituomioistuimen 9.3., 11.8. ja 7.11.2016 antamat tuomiot. Puolan tulee varmistaa, että korkeimmasta oikeudesta, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta, kansallisesta tuomarineuvostosta sekä Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettuja lakeja muutetaan sen varmistamiseksi, että lait ovat niiden vaatimusten mukaisia, jotka liittyvät oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, valtioelinten väliseen vallanjakoon ja oikeusvarmuuteen. Puolan tulee lisäksi varmistaa, että oikeuslaitoksen uudistukset valmistellaan tiiviissä yhteistyössä oikeuslaitoksen ja eturyhmien kanssa, mukaan lukien Venetsian komissio. Puolan tulee myös pidättäytyä sellaisista toimista ja julkisista lausumista, jotka voisivat heikentää entisestään perustuslakituomioistuimen, korkeimman oikeuden, yleisten tuomioistuinten, yksittäisten tuomareiden, tuomarikunnan tai oikeuslaitoksen legitiimiyttä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan 1 kohta, jossa osaltaan määrätään menettelyistä unionin arvojen turvaamiseksi. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen. SEU 7 artiklan menettelyä on pidetty käytännössä viimekätisenä keinona ja sen soveltamiskynnystä korkeana. Sitä ei ole ennen Puolan tilannetta sovellettu kertaakaan. SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Unionin arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. Käsittely Euroopan parlamentissa
Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma 13.4.2016 Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma 14.9.2016 Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma 15.11.2017 oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) hyväksyi 29.1.2018 päätöslauselmaluonnoksen komission Puolaa koskevasta perustellusta ehdotuksesta. Päätöslauselmaluonnosta käsitellään tämänhetkisten tietojen mukaan Euroopan parlamentin täysistunnossa helmi maaliskuun vaihteessa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 21. 23.2.2018. Suomen kantoja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi EU:ssa on mm. valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa 2018 (E 106/2017 vp). E 7/2018 vp VNEUS2017-00582 (osana neuvostopakettia EUN 68/2017 vp) VNEUS2017-00277 (osana neuvostopakettia EUN 34/2017 vp) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 15(24)
16(24) Komission perustellun ehdotuksen ja neljännen oikeusvaltiosuosituksen 20.12.2017 jälkeen tapahtunut kehitys Komissio antoi perustellun ehdotuksensa 20.12.2017 sen jälkeen, kun siinä ja samaan aikaan annetussa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa mainitut lait korkeinta oikeutta ja kansallista tuomarineuvostoa koskien oli hyväksytty Puolan parlamentissa. Puolan presidentti allekirjoitti lait 20.12.2017. Korkeinta oikeutta koskeva laki tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua julkaisusta 2.1.2018. Kansallista tuomarineuvostoa koskeva laki tuli voimaan 17.1.2018. Tämän jälkeen on käynnistetty tuomarineuvoston uusien jäsenten valintaprosessi. Puola on pitänyt komission ehdotusta valitettavana ja puutteellisiin tietoihin perustuvana, mutta on ilmaissut valmiutensa keskusteluihin. Keskusteluja on käyty muun muassa pääministerin ja komission puheenjohtaja Junckerin sekä ulkoministerin ja komission 1. varapuheenjohtaja Timmermansin kesken sekä oikeusvaltioperiaatteesta vastaavan komissaari Jourovan kanssa. Asiantuntijatason kontaktit jatkuvat ja 1. varapuheenjohtaja Timmermans on kutsuttu Varsovaan. Puola on ilmoittanut toimittavansa näkemyksensä komissiolle ja neuvostolle 20.3.2018 mennessä. Puola on todennut, että kansallisen ja EU-lainsäädännön yhteensopivuus tulisi ratkaista EU:n tuomioistuimessa. Puolaa koskeva rikkomusmenettely ja Venetsian komission lausunnot ym. Komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Puolan alempia oikeusasteita koskevasta laista ja antoi perustellun lausunnon syyskuussa 2017. Perusteena on sukupuolten välisen tasa-arvon loukkaaminen (naistuomarien eläkeikä 60, miestuomarien 65) sekä oikeusministerin päätösvalta tuomarien toimikausista. Komissio on todennut, että muitakin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä huolia Puolan suhteen on nousemassa, kuten Białowieżan ikimetsän hakkuut, tiedotusvälineiden keskittyminen (valmisteilla oleva medialaki) sekä sukupuolten tasa-arvo (yleinen eläkelaki, jossa miehille ja naisille asetetaan eri eläkeikä). Useat tahot, mukaan lukien EU:n instituutiot sekä eurooppalaiset ja kansainväliset toimijat, ovat ilmaisseet huolensa Puolan tilanteesta. Euroopan neuvoston Venetsian komissio on antanut lausunnot Puolan perustuslakiuudistuksista (11.3. ja 14.10.2016). Lisäksi se antoi 11.12.2017 kriittisen lausunnon Puolan oikeuslaitosta koskevista lakiesityksistä ja esitti lukuisia muutosehdotuksia. Venetsian komissio katsoi lausunnossaan, että lakiesitysten yhteisvaikutus yhdessä yleistä syyttäjälaitosta koskevan lakiuudistuksen kanssa saavat aikaan vakavan riskin Puolan oikeuslaitoksen itsenäisyydelle. Venetsian komission puheenjohtaja antoi 16.1.2017 julkilausuman, jossa tuotiin esille huoli perustuslakituomioistuimen tilanteen heikentymisestä ja 18.7.2017 julkilausuman liittyen Puolan oikeuslaitosta koskeviin
17(24) lainsäädäntöuudistuksiin. Jälkimmäisessä korostettiin oikeuslaitoksen riippumattomuutta, oikeusvaltion keskeistä elementtiä, joka on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Julkilausumassa painotettiin, että tuomareiden erottamattomuus on keskeinen osa tätä riippumattomuutta. Oikeusvaltiokehitykseen liittyvät huolet eräissä muissa jäsenvaltioissa Komissio on ilmaissut huolensa eräiden Unkarin viranomaisten viimeaikaisten toimien yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön ja yhteisten arvojen kanssa ja on käynnistänyt Unkaria koskien useita rikkomusmenettelyitä (muun muassa maan korkea-asteen koulutusta koskeva laki ja kansalaisjärjestöjen ulkomaista rahoitusta koskeva laki). Komissio totesi keväällä 2017 jatkavansa kaikkien perussopimusten mukaisten välineiden käyttämistä Unkarin tilanteeseen. Komissio ei ole kuitenkaan ilmaissut, että se olisi aikeissa soveltaa oikeusvaltioperiaatetta koskevaa toimintakehystään. Euroopan parlamentti hyväksyi keväällä 2017 päätöslauselman, jonka mukaan Unkarin perusoikeustilanne antaa aihetta EU-sopimuksen 7 artiklan aktivointiin. Parlamentti tulee laatimansa raportin pohjalta myöhemmin äänestämään, pyydetäänkö neuvostoa käsittelemään aktivointia. Mietinnön valmisteluaikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Romanian etenemistä oikeuslaitoksen uudistuksissa ja korruptionvastaisessa työssä on tarkasteltu EU-jäsenyyden myötä perustetun oikeus- ja sisäasioihin liittyvän yhteistyö- ja seurantamekanismin (CVM) avulla maan EU-jäsenyyden ajan. Edellisenä kolmena vuotena komissio on raportoinut Romanian edistyneen, mutta muun muassa maan hallituksen vuoden 2017 mittaan tekemien aloitteiden myötä kehityksen on arvioitu taantuneen. Komission puheenjohtaja Juncker ja 1. varapuheenjohtaja Timmermans antoivat 24.1.2018 yhteisen lausuman, jossa he kannustivat Romanian parlamenttia uudelleenharkitsemaan syksyllä ehdotettuja tuomioistuinlaitosta koskevia lakeja, jotka ovat herättäneet huolta erityisesti tuomioistuimen riippumattomuuden ja korruption torjunnan näkökulmasta. Myös Maltan viime vuosien tapahtumat ovat herättäneet huolta oikeusvaltioperiaatteen tilasta. Huolet liittyvät etenkin vallitsevien rakenteiden heikkouksiin ja maan hallintotapaan. Esiin on nostettu muun muassa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen riippumattomuus. Euroopan parlamentti on käsitellyt Maltan oikeusvaltiotilannetta kahdesti. Se hyväksyi marraskuussa 2017 päätöslauselman, jossa muun muassa katsottiin, että komission tulisi aloittaa oikeusvaltiodialogi Maltan kanssa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamista koskevat kehittämistoimet unionissa Jäsenvaltioiden kesken käydään neuvostossa säännöllisesti vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja turvaamiseksi.
18(24) Neuvostossa sovittiin syksyllä 2016 vuoropuhelun kehittämisestä. Neuvoston vuoropuhelu arvioidaan uudelleen 2019 loppuun mennessä ja samalla arvioidaan sen muuttamista vuotuiseksi vertaisarvioinniksi. Arviointi osunee Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle. Myös Euroopan parlamentti on pitänyt tarpeellisena vahvistaa unionin arvojen toteutumista ja tämän seurantaa jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti teki syksyllä 2016 aloitteen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevasta EU:n järjestelmästä. Parlamentti pyysi komissiolta ehdotusta syyskuuhun 2017 mennessä. Komission vuoden 2018 työohjelman mukaan komissio antaa loka marraskuussa 2018 aloitteen oikeusvaltioperiaatteen valvonnan vahvistamiseksi EU:ssa. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja yhteisten arvojen kunnioittamista edistetään myös Suomen puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa (marraskuusta 2018 toukokuuhun 2019). Suomi on toiminut kehittämistyössä aloitteellisesti ja aktiivisesti. Valtioneuvosto toimittaa eduskunnalle myöhemmin erillisen E-kirjeen EU:n oikeusvaltioperiaatteen kehittämistoimiin liittyen. Asiakirjat COM(2017) 835 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, 0295 160 354 Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, 0295 160 313 Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, 0295 150 105 Tanja Leikas-Botta, UM, tanja.leikas-botta@formin.fi, 0295 351 839 Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, 0295 488 254 Marketta Henriksson, VM, marketta.henriksson@vm.fi, 0295 530 441 EUTORI-tunnus EU/2018/0007 Liitteet Viite
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2018-00122 VNEUS Leppo Johannes(VNK) 20.02.2018 19(24) Asia ISON-BRITANNIAN EROPROSESSI EU:STA Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) 27.02.2018 U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvosto saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen ja ottaa tiedoksi Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) 22. tai 23.3. pidettävän kokouksen asialistan. Kokouksesta odotetaan lyhyttä. Mahdollinen luonnos Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) suuntaviivoiksi jaettaneen vasta 14.3.2018. Suomen kanta Suomi ottaa tilannekatsauksen ja Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) asialistan tiedoksi. Pääasiallinen sisältö UK:n EU-eron on määrä tulla voimaan maaliskuussa 2019. EU:n tavoitteena on saada UK:n kanssa käytävät neuvottelut erosopimuksesta päätökseen lokakuun 2018 Eurooppa-neuvostoon mennessä. Lisäksi tavoitteena on antaa samassa yhteydessä poliittinen julistus tai lausuma EU:n ja UK:n tulevan suhteen puitteista. Eron ja tulevan suhteen väliset siirtymäajan järjestelyt ovat erosopimuksen olennainen osa. Ilman voimaan tulevaa erosopimusta ei voi olla siirtymäaikaa. EU:n tavoitteena on jatkaa helmi- ja maaliskuussa erosopimuksen lukuisista avoimista kysymyksistä (ml. siirtymäaika) neuvottelemista. 9.2. päättyneellä neuvottelukierroksella ei saavutettu mainittavaa edistymistä yhdessäkään keskeisessä asiakohdassa. Neuvotteluja UK:n kanssa jatketaan 19.-20.2. ja 26.2. alkavalla viikolla.
20(24) EU on myös aloittanut yksityiskohtaisen erosopimuksen laatimisen, jotta mm. joulukuun yhteisessä edistymisraportissa tehdyt poliittiset sitoumukset saadaan mahdollisimman nopeasti kirjattua oikeudellisesti sitovan tekstin muotoon. Viralliset neuvottelut tulevasta suhteesta voidaan käynnistää vasta eron jälkeen, kun UK:sta on tullut kolmas maa. SEU 50 artikla kuitenkin edellyttää, että erosopimuksessa on otettava huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin. Tämä antaa mahdollisuuden käydä pitkällekin meneviä alustavia ja valmistelevia keskusteluja tulevan suhteen sisällöstä Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) suuntaviivojen pohjalta. Joulukuun 2017 Eurooppa-neuvosto (Artikla 50) ilmoitti olevansa valmis antamaan tulevaa suhdetta koskevat täydentävät suuntaviivat maaliskuussa 2018. EU:n kannanmuodostus edellyttää kuitenkin sitä, että UK täsmentäisi omia näkemyksiään tulevan suhteen puitteista. Mikäli UK:n kannat ovat maaliskuussa edelleen epämääräisiä, jäävät tulevaa suhdetta koskevat suuntaviivat väistämättä varsin yleiselle tasolle. Toinen vaihtoehto on lykätä suuntaviivojen antamista myöhempään ajankohtaan. Tulevan suhteen puitteiden osalta Eurooppa-neuvosto teki jo huhtikuun 2017 suuntaviivoissaan (kohdat 1 ja 18-23) seuraavat linjaukset: - [ ] perustuttava oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon ja taattava tasapuoliset toimintaedellytykset. - Sisämarkkinoiden yhtenäisyyden säilyttäminen sulkee pois alakohtaiseen toimintamalliin perustuvan osallistumisen. - [ ] unionin ulkopuolisilla mailla ei ole samoja velvollisuuksia kuin jäsenillä eivätkä ne voi nauttia samoista oikeuksista ja eduista kuin jäsenet. - Unioni säilyttää riippumattomuutensa niin päätöksenteossaan kuin Euroopan unionin tuomioistuimen aseman suhteen. - [ ] vahvat ja rakentavat siteet ovat edelleen molempien osapuolten intressissä, ja niiden olisi katettava kaupan lisäksi muitakin aloja. - Mahdollisen vapaakauppasopimuksen tulisi olla tasapainoinen, kunnianhimoinen ja laaja-alainen. Se ei voi kuitenkaan vastata osallistumista sisämarkkinoille tai sen osiin, sillä tämä heikentäisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja moitteetonta toimintaa. - [ ]on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset etenkin kilpailun ja valtiontuen osalta, ja tässä suhteessa annettava takeet muun muassa verotuksellisten, sosiaalisten sekä ympäristöön ja sääntelyyn liittyvien
21(24) toimenpiteiden ja käytäntöjen tarjoamia perusteettomia kilpailuetuja vastaan. - [ ] turvattava unionin rahoitusvakaus ja noudatettava unionin sääntely- ja valvontajärjestelmää ja -vaatimuksia sekä otettava huomioon niiden soveltaminen. - EU on valmis harkitsemaan kumppanuuden perustamista muilla kuin kauppaan liittyvillä aloilla, erityisesti terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnan sekä turvallisuuden, puolustuksen ja ulkopolitiikan aloilla. - [ ] sisällyttävä asianmukaiset täytäntöönpano- ja riidanratkaisumekanismit, jotka eivät vaikuta unionin riippumattomuuteen, etenkään sen päätöksentekomenettelyihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 50 artikla antaa toimivallan sopia eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä. Siirtymäajan järjestelyt sisältyvät näihin määräyksiin ja ovat osa erosopimusta. Erosopimus on EU:n ja UK:n välinen sopimus, jonka tekee unionin puolesta neuvosto vahvistetulla määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Erosopimuksen voimaantulo ei edellytä jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Siitä ei voi tulla ns. sekasopimusta. SEU 50 artiklan mukaan erosopimuksessa on otettava huomioon puitteet, jotka sääntelevät eroavan valtion myöhempiä suhteita unioniin. Tulevaa suhdetta koskeva sopimus (tai sopimukset) neuvotellaan ja tehdään myöhemmin erikseen valittavien oikeusperustojen nojalla. Käsittely Euroopan parlamentissa Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentilla ei ole roolia varsinaisissa neuvotteluissa, mutta erosopimuksen tekeminen edellyttää sen hyväksyntää. Parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Eroneuvotteluista joulukuussa 2016 annetun julkilausuman mukaisesti neuvoston puheenjohtaja tiedottaa EP:tä ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa ennen ja jälkeen YAN-kokousten. Parlamentti on hyväksynyt kolme (5.4.2017, 3.10.2017 ja 13.12.2017) eroneuvotteluja koskevaa päätöslauselmaa. Kansallinen valmistelu
EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 21.2.-23.2.2018 22(24) Eduskuntakäsittely Valtioneuvoston E-selvitys E 125/2016 vp E-jatkokirjelmät: EJ 5/2017 vp EJ 7/2017 vp EJ 9/2017 vp EJ 10/2017 vp EJ 25/2017 vp EJ 34/2017 vp EJ 36/2017 vp EJ 38/2017 vp SuVEK 48/2017 vp SuVL 9/2017 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Erityisen tärkeänä EU:n keskuudessa pidetään yhtenäisyyden vaalimista. Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaisesti EU:lla on yksi neuvottelija, yksi neuvottelurakenne ja yhdet kannat. Erillisneuvotteluja ei käydä jäsenvaltioiden toimesta eikä muilla foorumeilla. Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) valmisteluista vastaa yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50). Eroneuvotteluja ei käsitellä muissa neuvostokokoonpanoissa, jotta neuvottelujen sektorikohtainen eriytyminen voidaan välttää. Yleisten asioiden neuvosto antaa myös komissiolle yksityiskohtaisemmat neuvotteluohjeet. Neuvottelujen säännöllisestä seurannasta ja ohjauksesta vastaavat neuvoston puolella Coreper II sekä sitä tukemaan perustettu Artikla 50 - työryhmä. SEU 50 artiklan 4 kohdan mukaisesti UK ei osallistu asian käsittelyyn eikä sitä koskevien päätösten tekemiseen. Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
Johannes Leppo/VNK p. 050 592 8278 Silja Pasanen/VNK 23(24) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, Oikeusvaltioperiaate, puheenjohtajuus, brexit, YAN Yleisten asioiden neuvosto OM, SM, UM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SP, STM, TEM, TPK, TULLI, VH, VM, VTV, YM