Luonnos. Tuleva Keski-Suomen SOTE- tuotantoalue ja vanhuspalvelut. Hanketyöntekijä Tuija Koivisto tuija.koivisto@jkl.

1 Luonnos Tuleva Keski-Suomen SOTE- tuotantoalue ja vanhuspalvelut Hanketyöntekijä Tuija Koivisto tuija.koivisto@jkl.fi 050462 3950

2 Sisällysluettelo Johdannoksi 3 Taustaa 4 Palvelurakennesuositus ja vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen hankekunnissa 8 Valtakunnallinen ohjaus ja lainsäädäntö 9 Vanhuspalveluiden nykyinen organisointi hankekunnissa 9 Strategiset linjaukset palvelurakenteen suhteen on tehtävä 10 Mitä vaaditaan, että 91-92% jopa 93% 75 vuotiaista asuu kotonaan 12 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan kehittäminen 17 Palveluohjaus 17 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 18 Johtaminen 19 Erityiskysymykset 17 Mihin vanhuspalvelut sijoittuvat tuotantoalueen organisaatiossa 19 Yhteenveto 21 Liitteet 22 Luonnoksen väestöennusteet: Tilastokeskus Muut tilastotiedot SOTKANET 2013

3 Johdannoksi Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen hankesuunnitelmassa vanhuspalvelut prosessin osalta todetaan: Vanhuspalveluiden prosessin tavoitteena on kehittää palveluiden jokaista vaihetta tukemaan omatoimisuutta ja ohjaamaan ikäihmisiä oman toimintakykynsä säilyttämiseen sekä sitä kautta palvelutarpeen vähentäminen (kuva). Jokaisessa prosessin vaiheessa keskeinen tavoite on vähentää tarvetta siirtyä seuraavalle portaalle. Ennaltaehkäiseviin palveluihin kehitetään sote-alueen uusia toimintakäytänteitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointipyynnön ilmetessä tehdään viipymättä palvelutarpeen arviointi moniammatillisena yhteistyönä yhteisiä ja luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen. Palvelusuunnitelman laatimiseen kehitetään sote-alueelle yhtenäiset käytännöt. Suunnitelmassa rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa raamit ja yhteistyöverkosto kotona asumisen mahdollistamiseksi sopimustyyppisellä lähestymistavalla, johon kirjataan asiakkaan näkemys ja eri tahojen vastuut palveluiden toteuttamisesta. Palvelusuunnitelmaa seurataan ja päivitetään tarpeen mukaan. Kotona asumisen tueksi kehitetään uusia välineitä, jotka mahdollistavat asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisen (esim. henkilökohtainen budjetointi, henkilökohtainen apu, palvelusetelin käytön uudet muodot jne.). Ympärivuorokautiseen asumiseen ja laitoshoitoon siirtyy tavoitteen mukaan vain pieni osa ikäihmisistä. Ikäihmisten määrä palveluissa vähenee prosessin edetessä Vanhuspalveluiden prosessi: kehitettävät asiat palveluprosessin eri vaiheissa Ennaltaehkäisevät palvelut Lähde: Oma tupa, Oma lupa -hanke Uudet yhteistyömallit, muut ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeenarviointipyyntö: asiakas, omainen, huomattu tarve, olosuhdemuutos Välineet ja toimintakulttuuri palvelutarpeen vähentämiseksi ja omatoimisuuden lisäämiseksi Palvelutarpeen arviointi: yhteistyössä moniammatillisesti. Toimintakyvyn arviointi luotettavilla välineillä Yksilölliset palvelutarpeet, moniammatillisuus, oikea aikaisuus, palveluiden ulkopuolella pysyminen Palvelusuunnitelma: asiakkaan oma näkemys Vastuujako, ajantasaisuus, toimintakyvyn ja kuntoutumisen mahdollisuu det Palveluiden tuella kotona asuvat: yhteistyö omainen, asiakas, kotihoito, muut palvelut Omatoimisuuden tukeminen + välineet Palveluasu minen + laitoshoito (laitosh. vain lääketieteellisistä syistä) Kuva:. Alustava ehdotus: Vanhuspalveluiden prosessin kehitettävät asiat palveluprosessin eri vaiheissa

4 Taustaa 65 vuotta täyttäneiden määrä hankekunnissa sekä väestöennuste Hankekunnissa on tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä runsaat 52 000. Tämä joukko kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 17 000 ikäihmisellä. 75 vuotta täyttäneiden määrä hankekunnissa sekä väestöennuste 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 41036 43140 37497 32566 25674 22657 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Palvelurakennesuosituksia peilataan 75 vuotta täyttäneeseen väestöön. Tällä hetkellä 75 vuotta täyttäneitä on noin 22 600, tämä joukko lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. 75-

5 75 vuotta täyttäneiden jakautuminen hankekunnissa Hankasalmi Joutsa 9 % 3 % 3 % Jyväskylä Kannonkoski 1 % 1 % 5 % Karstula Keuruu Kinnula 6 % Kivijärvi Konnevesi 2 % Kyyjärvi 2 % Laukaa 2 % 1 % 1 % 6 % 43 % Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas 1 % 2 % 1 % 1 % 6 % 3 % Saarijärvi Toivakka Uurainen 1 % Viitasaari Äänekoski 75 vuotta täyttäneistä 43% on jyväskyläläisiä. Noin 9% asuu Äänekoskella. Keuruulla, Laukaassa ja Saarijärvellä asuu kussakin noin 6% ja Viitasaarella 5% hankekuntien 75 vuotiaista. 75 vuotiaiden jakaantuminen Jyväskylään ja muuhun maakuntaan, eniten 75 vuotiaiden määrä kasvaa Jyväskylässä 25000 20000 15000 10000 12978 9679 14240 11434 17475 15091 22205 21430 20935 19800 19606 17697 MUU K-S JKL 5000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Huomattava on, että suurin osa ikäihmisistä elää arkeaan itsenäisesti. Kaksi seuraavaa kaaviota kuvaa tilannetta hankekunnissa vuonna 2013. 6 Vuonna 2013 hankekunnissa oli 65 vuotta täyttäneitä 48856 Säännöllinen koho 3322 2589 Ympärivuorokautinen hoito 42944 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisä palveluita Vuonna 2013 hankekunnissa oli 75 vuotta täyttäneitä 21745 2544 1022 239 1609 544 152 Sään KOHO Omaihoito TaPA TePA VK TK Ei palveluita 15635

Yksinäisyys on viimeaikaisissa keskusteluissa nostettu hyvinkin keskeiseksi hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Alla olevassa taulukossa on yksin asuvien osuudet 75 vuotta täyttäneistä. Yksin asuminen ei tokikaan automaattisesti merkitse yksinäisyyttä, mutta lisää huomattavasti toki sen riskiä. 7 Yksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä Jyväskylä Keuruu Hankasalmi Viitasaari Saarijärvi Multia Laukaa Karstula Kyyjärvi Kivijärvi Luhanka 50,3 49,6 49,6 49,3 48,9 48,6 47,3 46,8 46 45,4 43,2 43,1 42,2 42,2 41,8 41,5 40,1 40,1 40,1 39,7 39,5 39,5 0 10 20 30 40 50 60

8 Palvelurakennesuositus ja vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen hankekunnissa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat kesällä 2013 vanhuspalvelulain voimaantulon yhteydessä Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11). Laatusuosituksessa tavoiteltavana palvelurakenne määritellään siten, että 75 vuotta täyttäneistä 91-92% asuu kotona. Heistä 13-14% saa säännöllisen kotihoidon palveluita ja 6-7% on omaishoidon tuen piirissä. Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja tulisi olla 75 vuotta täyttäneille 6-7% tehostetussa palveluasumisessa. Näin ollen laitoshoidon paikkoja voi olla vain 2-3%:lle 75 vuotta täyttäneiden määrästä. Palvelurakennesuositus Kotona 75 vuotiaista asuu 91-92% Säännöllisen kohon piirissä 75 vuotiaista asiakkaana 13-14% Omaihoidon tuen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palv.asumisen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% Sotkanet Keski- Suomi 2013 89,4 % 11,9 % 4,5 % 7,2 % 3,4% Keski-Suomen kunnissa kaikkiaan ollaan melko lähellä palvelurakennesuositusta, mutta ympärivuorokautisen hoidon piirissä on edelleen isohko joukko 75 vuotta täyttäneitä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) muuttui vuoden 2015 alusta. Lakimuutoksen myötä iäkkäiden henkilöiden arvokasta elämää tukeva hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Kunnan on myös selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen kotiin annettavilla palveluilla tai muilla avopalveluilla ennen pitkäaikaista laitoshoitoa. Vanhuspalvelulain muutos siis edellyttää nimenomaan laitoshoidon paikkojen määrän alentamista niin, että laitoshoitoa olisi noin 2%:lle 75 vuotta täyttäneistä, etenkään vuodeosastotyyppinen pitkäaikaishoito ei ole enää perusteltua kuin silloin, että se on ainoa tapa toteuttaa pitkäaikaista hoitoa tarvitsevan ikäihmisen lääketieteellinen hoito. THL:n ja STM:n virkamiehistä koostuva ryhmä kävi 27.10.2014 kierroksellaan myös Keski-Suomessa paimentamassa palvelurakenteen kehittämistä tähän suuntaan. Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Keski-Suomen kunnissa kunnittain on eriteltynä liitteessä 1.

9 Valtakunnallinen ohjaus ja lainsäädäntö Ikäihmisten palveluiden järjestämistä ja toteuttamista ohjaavat: - Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 980/2012 - Sosiaalihuoltolaki, HE 164/2014 - Terveydenhuoltolaki, 1326/2010 Kaikkiaan vanhuspalveluiden toteuttamiseen liittyy noin 60 lakia ja useita kymmeniä suosituksia. Näistä kooste liitteenä 2. Vanhuspalveluiden nykyinen organisointi hankekunnissa Kunta tuottaa vanhuspalvelut omana toimintana osana sosiaalipalveluita: Hankasalmella, Joutsassa, Keuruulla, Kinnulassa, Konnevedellä, Laukaassa, Luhangassa, Multialla, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla. Kunta tuottaa vanhuspalvelut omana toimintana osana sosiaali- ja terveyspalveluita Jyväskylässä ja Äänekoskella. Wiitaunioni kuntapariyhteistyö tuottaa yhteistyössä vanhuspalvelut Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Perusturvaliikelaitos Saarikka tuottaa vanhuspalvelut osana sosiaali- ja terveyspalveluita Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven osalta. Kuntakohtaista tiedot vanhuspalveluista liitteenä 3.

10 Strategiset linjaukset palvelurakenteen suhteen on tehtävä Koska sosiaali- ja terveyspalveluihin tulevassa sotessa kohdistuu paljon valtakunnallista ohjausta, on vanhuspalvelujen palvelurakennesuositus syytä ottaa tosissaan. Sillä minkälaista osuutta tavoitellaan kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osalta, on suuri merkitys ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärälle, henkilöstötarpeelle sekä kustannuksille. Vähintään pitää tavoitella palvelurakennesuosituksen mukaisesti, että 91-92%:a 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Kireämpikin tavoite lienee mahdollinen, sillä EKSOTE on tavoitteellisella työllä onnistunut purkamaan laitoshoitoa ja muuta ympärivuorokautista hoivaa niin, että EKSOTEn alueella 75 vuotta täyttäneistä kotona asuu 93%. Ympärivuorokautisen hoidon paikkatarve hankekunnissa 2015-2040 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2931 2605 2311 2280 2039 2054 1813 1797 1586 3375 3000 2625 3693 3283 2873 3883 3451 3020 2015 2020 2025 2030 2035 2040 YMP VRK 9% YMP VRK 8% YMP VRK 7% Mikäli tavoitteena on, että 75 vuotiaista kotona asuu 91%, hankekunnissa tarvitaan runsaat 2000 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, mikäli tavoite on että omassa kodissaan asuu 93%, tarvittaisiin paikkoja noin 500 vähemmän. Ero tulee kasvamaan ikäihmisen määrän kasvaessa.

11 Nykyiselläänhän vain vajaa 90% 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan ja runsas 10% on ympärivuorokautisen hoivan palvelujen piirissä. Mikäli tavoitteeksi asetetaan, että vähintään 93% asuu kotonaan, pärjätään nykyisellä ympärivuorokautisen hoivan paikkamäärällä seuraavat 10 vuotta. Sen sijaan, että kasvatettaisiin ympärivuorokautisen hoidon määrää, voitaisiin henkilöstö ja muu resurssi suunnata ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseen sekä kotiin annettavien palveluiden kehittämiseen ja tehostamiseen. Nykyiset ympärivuorokautisen hoidon paikat verrattuna tilanteeseen, että 93% 75 vuotta täyttäneistä asuisi kotonaan 5000 4500 4000 3750 4104 4314 3500 3000 2500 2266 2567 3257 2280 2625 2873 3020 Nykytila n. 10% 2000 1500 1586 1797 Tavoite 7% 1000 500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tällä on suoravaikutus ympäri vuorokautisen hoidon tarvitsemaan henkilöstömäärään, laskettu 0.5 henkilöstömitoitussuosituksella 2500 2000 1875 2052 2157 1500 1133 1284 1628 1140 1312 1436 1510 Nykytila n. 10% 1000 793 899 Tavoitetila 7% 500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040

12 Tavoitteen asettamisella on suoravaikutus myös kustannuksiin. Jos 93% 75 vuotta täyttäneistä asuisi nykyisen 90% sijasta omassa kodissaan, säästyisi vuositasolla lähes 30 m käytettäväksi kotiin annettavien palveluiden kehittämiseen ja kotona asuvien toimintakyvyn edistämiseen. Tulevina vuosina tämä erotus vielä korostuu. Yhden ympärivuorokautisen hoitopaikan hinnaksi on laskettu 40.000 /v. 200 180 160 150 164 173 140 120 100 91 103 130 91 105 115 121 Nykytila n. 10% 80 60 63 72 Tavoitetila 7% 40 20 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65-74 -vuotiaiden ympärivuorokautisen hoivan tarve Ympärivuorokautisen hoivan paikkatarvetta arvioitaessa on otettava huomioon, että myös alle 75 vuotta täyttäneillä voi olla toimintakykyä siinä määrin alentavia sairauksia, että he tarvitsevat ympärivuorokautista huolenpitoa. Sotkanet tietojen valossa 65-74 vuotiasta on hankekunnissa ollut pitkäaikaishoidossa keskimäärin 200 ko ikäluokkaan kuluvaa eli noin 0,67% 65-74 -vuotiaasta väestöstä. Mitä vaaditaan, että 91-92% jopa 93% 75 vuotiaista asuu kotonaan Kotihoito Kotihoitoa on kehitettävä ja tehostettava. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vähintään 13-14% 75 vuotiaista saa säännöllistä kotiin annettavaa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Nykyisellään Keski-Suomessa vajaa 12% 75 vuotta täyttäneistä on säännöllisen kotihoidon piirissä. Jotta ympärivuorokautisen hoivan määrää voidaan vähentää, tulee kotihoidon palveluita olla mahdollisimman kattavasti saatavissa ympärivuorokautisesti. Tämä on suuri haaste, sillä Keski-Suomen maakunnassa keskimääräinen asukastiheys on noin 16 asukasta neliökilometriä kohti. Useissa Keski-Suomen kunnissa asumistiheys jää alle viiteen asukkaaseen neliökilometrillä. Yhden lähihoitajatasoisen yövuoron hinta on noin 100.000 vuodessa, eikä yhden hoitajan toimintasäde yövuorossa ole kovin suuri. Näin ollen alueellisesti täysin kattava ympärivuorokautinen kotihoito lienee mahdottomuus, mutta kaikin integraation suomin mahdollisuuksin (toiminta yli kuntarajojen, teknologian hyödyntäminen, ensivastetoiminnan

laajentaminen) tulee mahdollisimman hyvään kattavuuteen ympärivuorokautisen kotihoidon osalta pyrkiä. Jotta akuutin ja kuntouttavan hoidon eritasoiset sairaalapaikat voidaan pitää mahdollisimman tehokkaassa käytössä, on kotiutumisen oltava mahdollista seitsemänä päivänä viikossa. Kotiutumisiin tulee voida varautua mahdollisimman hyvissä ajoin ja niiden oltava suunniteltuja ja tehostettua kotihoitoa tulee olla saatavissa kotiutumisvaiheessa. Monissa kunnissa on toiminnassa erillisiä kotiutustiimejä, jotka ovat voivat osoittaa joustavasti resursseja kotiutumisen turvaamiseen. Kotihoitoa tulee olla mahdollisuus tehostaa tarpeen vaatiessa esimerkiksi liikuteltavalla erityisosaamisella. Kotikuntoutuksen tehokkuudesta on tuoretta tutkimustietoa esim iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksessa. Kotikuntoutusta tulee kehittää osana sekä vanhuspalveluiden prosessia että monialaisen kuntoutuksen prosessia. Kotisairaalatoimintaa tulee kehittää siellä missä siihen kyetään osoittamaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset resurssit. Esim Uusi Sairaala hankkeen yhteydessä on erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa valmisteltu kotisairaalakokeilua. Integraatio mahdollistanee hyvinvointi- ja hoivateknologian nykyistä paremman hyödyntämisen. Esim näyttöruudun kautta saatava yhteys hoitohenkilökuntaan voi tuoda turvaa ja huolenpitoa ikäihmisten koteihin. Koska uudessa tuotanto-organisaatiossa kotihoidon toiminta-alue on todella laaja, tarvitaan työkaluksi toiminnanohjausjärjestelmä. Nykyisin toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä Jyväskylässä ja Saarikassa. Vuoden 2015 alussa Seututerveyskeskuksen alueen kunnista Joutsa, Keuruu ja Laukaa ottavat yhdessä käyttöön optimointiohjelman. Ohjelmat ovat eri alueilla eri toimittajien. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmällä ja siihen liittyvillä mobiilijärjestelmillä tulee olla rajapinta sekä asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, asiakaskertomukseen sekä henkilöstön työvuorosuunnitteluohjelmaan. 13 Kotona asuvat, ei säännöllisten palveluiden piirissä olevat ikäihmiset Jotta kotona asuvien ikäihmisten toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvänä, on heitä sotepalveluin tuettava terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Vanhuspalvelulain 12 tulee ottaa nykyistä tavoitteellisemmin velvoittavaksi. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Ns. ikäneuvotyöryhmän selvityksessä (STM 2009:24) todetaan: Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on 1. onnistuvan ikääntymisen turvaaminen osallisuuden tukeminen sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen liikunnan, oppimisen, kulttuuritoiminnan ja muun mielekkään tekemisen mahdollisuuksien turvaaminen

hyvinvointia edistävä neuvonta, ohjaus ja sosiaalinen tuki myönteisten, ikäihmisiä arvostavien asenteiden edistäminen yhteiskunnassa 2. terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy terveellinen ja ikääntyneiden tarpeisiin sopiva ruokavalio säännöllinen liikunta ja lihaskunnon ylläpito terveydentilan seuranta 3. hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen riskiryhmien (sosioekonomiselta tilanteeltaan heikossa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien) erityistarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen 4. itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy apuvälineiden sekä ikäihmisten tarpeisiin kehitetyn ja eettisesti kestävän teknologian hyödyntäminen 5. varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan ja kaltoin kohteluun sekä muihin sosiaalisiin ongelmiin 6. sairauksien tehokas hoito ja kuntoutussuunnitelmaan perustuva kuntoutus turvallinen lääkehoito somaattisten sairauksien, mukaan lukien suun terveysongelmien, mielenterveysongelmien ja muistihäiriöiden varhainen tunnistaminen, hoito ja kuntoutus. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi (STM 2013:11) korostaa: Riskiryhmien tunnistaminen on merkittävä varautumistoimi, sillä riskiin vaikuttamalla voidaan estää tai vähentää palvelujen tarvetta. Riskitekijöitä, jotka ennakoivat toimintakyvyn heikkenemistä ovat: - aistitoimintojen heikkeneminen, - alttius kaatumisille ym. tapaturmille ja luunmurtumat, - ulkona liikkumisen väheneminen ja liikkumisen ongelmat, tasapaino-ongelmat ja lihasvoimien väheneminen, - ravitsemustilan poikkeamat, laihtuminen, - hauraus-raihnaus -oireyhtymään viittaavat merkit (HRO), kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen, - muistin heikkeneminen, muistihäiriöt, - mielialan lasku, mielenterveyshäiriöt kuten masennus, - runsas päihteiden käyttö, - koettu yksinäisyys, - runsas sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja erilaiset siirtymät, esimerkiksi sairaalasta kotitutumistilanteet, - pienituloisuus, - puolison/elämäntoverin menettäminen, leskeytyminen, - kaltoin kohtelu, perhe- tai läheisväkivalta tai sen uhka. Erityisesti kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyyn tulee laatia tavoitteellinen ohjelma. Kaatumistapaturmien parasta ennaltaehkäisyä ovat voima- ja tasapainoharjoitukset, joista hyötyvät ennen kaikkea huonokuntoiset ja vähän liikkuvat vanhukset. Mm. Ikäinstituutti on kehittänyt Voimaa Vanhuuteen ohjelmassa menetelmiä ikäihmisten terveysliikunnan lisäämiseksi. Menetelmät eivät niinkään vaadi suuria resursseja vaan vahvaa tahtotilaa asian edistämiseen. Integroidulla sotetuotantoalueella tulee sopia tavoitteet, toimintatavat, sisällöt hyvinvointia edistävien HEHKO käyntien osalta. 14

15 Kuntien hyvinvoinnin edistämisvastuu Kuntien tulee huolehtia, että ikäihmisten arkea helpottavat lähipalvelut - kauppa, pankki, apteekki palvelut ovat saatavissa ja saavutettavissa. Ikäihmisten osallistumista ja kokoontumista tulee edesauttaa sekä joukkoliikenne palveluin että esteettömin tilaratkaisuin. Ikäihmisille tärkeitä järjestötoimijoita tulee tukea esim tarjoamalla toimintaan ja kokoontumisiin sopivia tiloja. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia tulee hakea aktiivisesti ja etsiä keinoja vapaaehtoisten tukemiseksi ja kannustamiseksi. Vapaaehtoistyön on todettu edistävän merkittävästi tekijänsä toimintakykyä. Kaavoituksella ja liikennejärjestelyillä luodaan edellytykset ikäystävälliselle yhteiskunnalle. Ikäihmisille tulee olla vaihtoehtoja fyysisesti ja sosiaalisesti esteettömälle asumiselle. Monen kerrostalossa asuvan arkea helpottaisi hissi, jonka jälkikäteen rakentamista tukee merkittävästi ARA. Yksinäisyys on viimeaikaisessa keskustelussa medikalisoitu tappavaksi kansantaudiksi. Kuntien tulee edistää kaikin keinoin sosiaalista vuorovaikutusta eri-ikäisten kesken. Voisivatko nuorisotalot toimia myös omaehtoisen kansalaistoiminnan muorisotaloina? Yhteisöasumisen uusia muotoja tulee aktiivisesti etsiä myös hanke alueen kunnissa. Esim JASOn kaltaisten hankkeiden toivoisi saavan sijaa koko Keski-Suomessa. Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin muutoksiin Ikääntyviä tulee tukea omaan varautumiseen ikääntymisen myötä tulevien muutosten osalta. Jokaisen on hyvä miettiä, liittyykö asumiseen nykyisessä kodissa haasteita, mikäli toimintakyky alenee tai ajokortin menetys tulee eteen. Hoitotahto ja edunvalvonnan valtuutus on tärkeää miettiä silloin, kun itsemääräämisoikeutta ei kukaan kyseenalaista. Koska ikääntyvä väistämättä joutuu luopumaan enenevästi ystävistään ja läheisistään, on tärkeää, että ystävyys- ja läheissuhteitaan vaalii aktiivisesti. Yksinäisyys on toimintakykyä ja elämänhalua heikentävää. Verkkopalveluiden hyödyntäminen voi olla uusia mahdollisuuksia avaavaa silloin, jos toimintakyky on alentanut ja vaikeuttaa muiden palveluiden käyttöä. Siksi ATK taitojen kartuttaminen eläkeiässä ei ole huono asia. Verkko tarjoaa myös moni mahdollisuuksia yhteydenpitoon läheisten kanssa. Omaishoidon tuki Palvelurakennesuosituksen mukaan 75 vuotta täyttäneistä 6-7% tulisi olla omaishoidon tuen piirissä. Viimeisimmän tilastotiedon mukaan Keski-Suomessa omaishoidon tuella hoidettavia on 4,5% ko ikäluokasta. Osassa, etenkin pienemmissä Keski-Suomen kunnissa, ollaan jo nyt tavoitteessa tai lähellä sitä. STM julkaisi raporttina 2014:2 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Ohjelmassa on hahmoteltu kaksi vaihtoehtoista sopimusomaishoitoon kuuluvien palkkioiden ja palvelujen järjestämisen ja rahoituksen mallia, jotka on nimetty vahvennetuksi

kuntamalliksi ja Kelan rahoitusmalliksi. Tältä osin kehittämisohjelma tulisi viedä lainsäädännöllä vahvistettavaksi, sillä myös sotetuotantoalueen kannalta on hyvin merkityksellistä millainen rahoitusmalli vahvistetaan. Muutoinkin omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteille olisi hyvä saada kansallista ohjeistusta ja ohjausta. Omaishoidon tuen lisääminen edellyttää, että omaishoitajiksi haluavia on riittävästi. Omaishoitajien tukemisen tavat ja mahdollisuudet on otettava myös sotetuotantoalueen erityishaasteeksi. Erityishuomio muistisairaisiin Hankekunnissa on väestötietojen perusteella laskettuna runsaat 5000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa. Koska ikä on merkittävin muistisairauden riskitekijä, muistisairaiden määrä lähes kaksinkertaistuu tulevien parin vuosikymmenen aikana. 16 12000 10000 9103 9756 8000 6000 4000 5229 5898 6875 7808 65-74 (4%) 75-84 (11%) 85 - (35%) YHT 2000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Siksi on tärkeää kehittää muistisairauksien diagnostisointia sekä muistisairaiden ja heidän läheistensä neuvonta-, ohjaus-, kuntoutus-, hoitopalveluita. STM julkaisi raporttina 2010:10 Kansallisen muistiohjelman 2012 2020 - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi: Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen. 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin. 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Muistiystävällinen Suomi tarkoittaa, että yhteiskunnassa on otettu vakavasti aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen. Muistisairauteen sairastuneet saavat asianmukaisen hoidon ja huolenpidon sekä kuntoutusta. He voivat elää arvokasta elämää eikä heitä jätetä ilman tukea. Sotetuotantoalueella tulee kehittää ja yhtenäistää muistisairaiden hoitoketjut ja tukimuodot.

17 Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan kehittäminen STM:n selvityksi 2011:28 Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva -työryhmän muistiossa annetaan suuntaviivat yksiportaisen ympärivuorokautisen hoivan kehittämiseksi. Mikäli tavoitellaan palvelurakennesuosituksen mukaisesti, että vähintään 91-92% 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona, laskennallisesti ei ympärivuorokautisen hoidon paikkoja laskennallisesti tarvitsisi lähivuosina lisätä. Olemassa olevaa ympärivuorokautisen hoidon kiinteistökantaa tulee kuitenkin fyysisten puitteiden osalta voida tarkastella, miten hyvin se täyttää ikäihmisten ympärivuorokautiselle hoidolle asetetut laatuvaatimukset. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) toteaa: Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä: - asukashuoneiden, käytävien, yhteistilojen sekä piha-alueiden on oltava esteettömiä ja turvallisia, - uusia toimintayksiköitä rakennettaessa tai vanhoja peruskorjattaessa jokaisella asukkaalla on oltava oma huone ja kylpyhuone, ellei asukas nimenomaan halua asua toisen asukkaan kanssa, - pariskunnille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä, ja heille soveltuvia pariskunta-asumisen vaihtoehtoja on kehitettävä iäkkäiden pariskuntien määrän kasvuun varautuen, - tilojen mitoituksen on oltava riittävä asumisen laadun, tilojen joustavan ja muunneltavissa olevan käytön ja hoitohenkilökunnan työskentelyn kannalta, - asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia on lisättävä. Palveluohjaus Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi määrittelee palveluohjauksen seuraavasti: Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden yhteensovittamista organisaation tasolla (service co-ordination). Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja. Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeinen sisältöön kuuluu neuvonta, koordinointi ja asiakkaan asioiden hoitaminen tai siinä avustaminen. Näihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja voimavarat. Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa palveluohjausta kehitetään läpileikkaavana teemana. Kehittämisestä vastaa hankesuunnittelija Anu Pihl. Palveluohjauksen rinnalla kulkee vanhuspalveluissa aina palvelutarpeen arviointi. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi tulee tapahtua koko tuotantoalueella yhtenäisin toimintatavoin ja periaattein. Siksi palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi tulee keskittää vanhuspalveluissa omaksi yksikökseen. Palveluohjauksen tueksi on määriteltävä palvelukriteerit ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi löydettävä pätevät mittarit.

18 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan vastuulle. Uudessa järjestämislaissa tämä toimija on sotealue. Sote-alue vastaa niin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon ja muiden erityistason palvelujen päätöksenteosta, johtamisesta ja rahoituksesta. Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa, että palvelut on mahdollista saada sujuvana hoito- tai palveluketjuna, eikä asiakas putoa palvelujen väliin. Sote-alueen järjestämispäätöksessä sovitaan, miten kuntayhtymien ja muiden toimijoiden tuottamat palvelut sovitetaan yhteen siten, että asiakkaalle ei ole merkitystä sillä, käyttääkö hän yhden tai useamman organisaation tuottamia palveluja. Tulevan tuotantoalueen tuottamisvastuuseen kuuluu velvollisuus huolehtia ehkäisevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuun toteuttamisen edellyttämiin voimavaroihin on sisällyttävä kyky vastata kaikista tuottamisvastuuseen kuuluvista kunnallisen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon lakisääteisistä tehtävistä. Integroidun palveluntuottajan tulee turvata myös ikäihmisten osalta sekä akuuttien että pitkäaikaissairauksien mahdollisimman hyvä, tehokas ja oikea-aikainen hoito. Tavoitteena tulee olla, että hyvän toimintakyvyn edellytyksistä huolehditaan ehkäisevin, korjaavin, hoitavin ja kuntouttavin palveluin. Tavoitteen ja vision arjessa pärjäämisestä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä tulee olla yhteinen. Esimerkiksi EKSOTEn visiona on Toimintakykyisenä kotona. Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa on oma prosessi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolle. Prosessista vastaa hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaatii myös monimuotoisten kuntoutuspalvelujen saatavuutta. Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa on oma prosessi liittyen monialaiseen kuntoutukseen. Hankeosiosta vastaa hanketyöntekijä Minna Mård. Erityinen kehittämisen painopiste on kotikuntoutuksessa.

19 Johtaminen Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi (STM 2013:11) sisältää suositukset sekä palvelujen järjestämiseen liittyvään johtamiseen että palvelutoiminnan lähijohtamiseen. Suositukset tulee ottaa huomioon Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen työryhmässä. Erityiskysymykset Myös vanhuspalveluiden osalta tulee ratkaista integraation erilliskysymykset liittyen: - henkilöstöön, noin 2000 - osaamisen vahvistamiseen - voimassa oleviin sopimuksiin - kilpailutuksiin ja hankintoihin - kiinteistöihin, noin 120 kunnallista - tietojärjestelmiin Tuotanto-organisaatiota perustettaessa vanhuspalveluiden osalta on harmonisoitava: - toimintaohjeet ja sääntökirjat esim palvelusetelin osalta - vanhuspalvelulain mukaiset suunnitelmat - asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmat - itsemääräämisoikeuteen liittyvät suunnitelmat - lääkehoidon suunnitelmat - omavalvontasuunnitelmat - hankintaohjeet Vanhuspalveluiden prosessi risteää - Palveluohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin kehittämisen kanssa - Lähipalvelujen ja palveluverkon määrittelyn kanssa - Integraatioprosessin kanssa - Monialainen kuntoutusprosessin kanssa - Johtamisosaamisen parantamisen kanssa - Kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luomisen kanssa - ICT:n kehittämisen kanssa - Mihin kohtaan uutta organisaatiota vanhuspalvelut asettuvat ja miten Yhteistyöstä ja työnjaosta pitää sopia! Mihin vanhuspalvelut sijoittuvat tuotantoalueen organisaatiossa Jossain määrin vanhuspalveluiden kehittämiseen etenkin tulevaisuudessa vaikuttaa palvelukokonaisuuden asema uuden tuotantoalueen organisaatiossa. Ikäihmisten palvelut ovat usein jatkumo, jonka vuoksi palvelukokonaisuus tulee säilyttää yhtenäisenä tulosalueena eikä pilkkoa esim avopalveluihin ja ympärivuorokautisiin palveluihin. Alla on esimerkkejä kuinka vanhuspalveluiden asema organisaatiossa on ratkaistu Kainuun sotessa ja EKSOTEssa.

Kainuun sotessa vanhuspalvelut ovat omana tulosalueena. 20

EKSOTEssa vanhuspalvelut ovat tulosalueena Terveys- ja vanhuspalvelujen vastuualueessa. Yhteenveto Vanhuspalvelujen prosessi integroitua tuotantoaluetta muodostettaessa voidaan tiivistää alla olevaan kuvaan 21 Vanhuspalvelujen prosessissa tulee seuraavaksi: 1. vahvistaa tavoiteltava palvelurakenne - tammi-helmikuu 2015 2. muodostaa kehittämistyöryhmät - helmi-syyskuu 2015 - neuvonnan, ohjauksen ja hyvinvointia edistävän työn kehittämiseen - kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen ja tehostamiseen - muistisairaiden neuvonnan, tuen, kuntoutuksen ja hoidon kehittämiseen 3. Pilotoinnit ja hyvien käytäntöjen mallintaminen kesä-joulukuu 2015 4. Palvelukriteerien yhtenäistäminen - syys-joulukuu 2015 5. Toimintaohjeiden ja sääntökirjojen harmonisoiminen 2016

Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2013 Suluissa laatusuosituksen tavoite Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (91-92%) Säännöllisen kotihoidonpiirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (13-14%) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (6-7%) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä (6-7%) Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (2-3%) 2013 2013 2013 2013 2013 2013 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (vain lääketieteellinen) Hankasalmi 91,4 11 4 4,4 4,6 4,6 Joutsa 91,9 15,4 6,1 3,1 1,9 Jyväskylä 89,3 9,8 7,7 4,3 2,9 0,1 Kannonkoski 80,8 9,6 16,3 5,4 2,9 Karstula 91,3 12,7 3,9 5,9 4,7 Keuruu 89,9 10,4 7,9 3,8 2,1 Kinnula 86,3 9,4 12,7 7,1 0 Kivijärvi 87 9,7 7,6 6,5 5,4 0 Konnevesi 91,9 11,5 2,7 3,2 5,4 5,4 Kyyjärvi 87,1 10,8 10,8 6,2 0 Laukaa 87,3 18,4 8 6 4,4 Luhanka 91,2 16,4 0 6,9 8,8 Multia 81,3 19,3 17,5 4,8 Muurame 93,5 10,2 5,5 2,5 1 1 Petäjävesi 90,8 13,8 8,2 4,3 0 0 Pihtipudas 89,5 17,1 4,6 7,7 5,9 3 Saarijärvi 89,8 8,6 5,9 3,4 4 0,5 Toivakka 82,5 10,7 9,9 6,7 7,5 0 Uurainen 85,8 13 9,4 1,2 4,3 0 Viitasaari 88,7 15 8,3 5,6 2,9 2,8 Äänekoski 90 13,5 6,9 6,1 3 0,7 K-S shp 89,3 11,7 7,4 4,7 3,2 0,7 Jämsä 90,1 12,8 6,2 3,5 3,7 1,6 Kuhmoinen 90,8 14,8 3,9 3,4 5,4 5,4 Keski-Suomi 89,4 11,9 7,2 4,5 3,3 0,9 22 Liite 1

23 Toiminnan perusta - Suomen perustuslaki (731/1999) - Kuntalaki (365/1995) ; uudistumassa - Kotikuntalaki ja asetus ( 201/1994; A 351/1994) Liite 2 Palveluiden järjestäminen - Sosiaalihuoltolaki ja asetus (L 710/1982; A 607/1983) uusiutumassa HE 164/2014 - Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) - Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista (1507/2007) - Laki toimeentulotuesta (1412/1997), uudistumassa - Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (L 380/1987; A759/1987) - Perhehoitolaki HE 256/2014 - Päihdehuoltolaki (41/1986) - Mielenterveyslaki ja asetus (L1116/1990; A 1247/1990) - Laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (980/2012) - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta tulossa - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (L 922/2011) - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) - Laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990 ; A 744/1990) - Laki omaishoidon tuesta (2005/937) - Terveydensuojelulaki (691/2001) ja hygieniaosaamisasetus (1115/2001) - Arvonlisäverolaki (1501/1993) - Laki julkisista hankinnoista (348/2007) - Kirjanpitolaki ja asetus (L1336/1997; A 1339/1997) - Arkistolaki (831/1994) - Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) - Hallintolaki (434/2003) - Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) - Pelastusla ki(379/2011) - Valmiuslaki (1552/2011) - Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) Asiakkaan oikeudet - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), uudistu massa HE 185/2014 - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (2011/341) - Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) - Henkilötietolaki (523/1999) - Henkilörekisterilaki (523/1999) - Laki holhoustoimesta (L442/1999; A889/1999) - Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (L734/1992 ; A912/1992), uudistumassa

- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä (159/2007), uudistumassa - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) - Sotilasvammalaki ja asetus täytäntöönpanosta (L 404/1948; A405/1948) - Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) - Laki ja asetus kuolemansyyn selvittämisestä (L 459/1973; A948/1973) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä (itsemääräämisoikeuslaki) tulossa HE 108/2014 - Sosiaalivakuutus ja kansaneläkelainsäädäntö 24 Henkilöstö - Työsopimuslaki (55/2001) - Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) - Työaikalaki (605/1996) - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), uudistumassa - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) - Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (104/2008) - Työturvallisuuslaki (738/2003) - Työterveyshuoltolaki ( 1383/2001) - Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista (577/2003) - Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001) - Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) - Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) - Alan työehtosopimukset esim. KVTES Suositukset - Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM ja Suomen kuntaliitto 2013:11 - Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti, STM 2014:2 - Valviran valvontaohjelmat uudistumassa 2015 - Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille, STM 2005:30 - Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus, STM 2007:14 - Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus, STM 2006:6 - Hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden, Ikähoivatyöryhmän muistio, STM 2010:28 - Terveyden edistämisen laatusuositus. STM:n julkaisuja 2006:19 - Potilasturvallisuusopas, THL 2011:15 - Apuvälineiden laatusuositus, STM 2003:7 - Arkea helpottavat välineet. Opas ikäihmisille, STM 2005:5 - Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. STM:n oppaita 2004:6 - Vammaisten asumispalveluiden laatusuositus, STM oppaita 2003:4 - Päihdepalvelujen laatusuositukset (oppaita 2002:3) - Vanhuus ja hoidon etiikka, Etene julkaisuja 20 - Käypähoitosuositukset - Ravitsemussuositukset ikääntyneille, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010 - Vanhusten ravitsemus ympärivuorokautisessa hoidossa, Valvira ohje 2011:8

- Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa STM:n oppaita 2005:32 - Lääkehoidosta ja lääkkeiden käsittelystä kotiin annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, Valvira ja Fimea 2011:4 - Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017; Ympäristöminiteriö, Valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2013 - Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö. Opas erityisryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen SPEK 2007 - Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi STM 2011:9 25

26 Liite 3 Erillisenä tiedostona