Euroopan komissio - Taustatiedote Unionin tila 2016: Euroopan ulkoinen investointiohjelma: Kysymyksiä ja vastauksia Strasbourg 14. syyskuuta 2016 Euroopan ulkoinen investointiohjelma Miksi EU:n ulkoinen investointiohjelma on tarpeen? Osallistava ja kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen ovat edelleen kehitysmaiden suurimpia haasteita. Investointiympäristö ja yleinen toimintaympäristö EU:n naapuruusmaissa ja Afrikassa ei aina tue yksityisen sektorin investointeja. Tämä näkyy erityisesti hauraissa, konfliktien ja väkivallan repimissä maissa, joista osa on merkittäviä sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lähtömaita. Ulkomaiset suorat sijoitukset ja muut yksityiset rahoitusvirrat kehitysmaihin ovat supistuneet vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen. Vuonna 2012 vain 6 % (34,6 miljardia euroa) kaikista kehitysmaihin tehdyistä ulkomaisista suorista sijoituksista suuntautui hauraisiin valtioihin. Keskimääräinen investointi henkeä kohti oli näissä maissa 27 euroa, kun se muissa kehitysmaissa oli 128 euroa. Hauraista valtioista eniten suoria ulkomaisia sijoituksia ovat houkutelleet maat, joissa on runsaasti luonnonvaroja: vuonna 2012 investoinneista 72 prosenttia keskittyi kymmeneen maahan. Tämä osoittaa selkeästi kuilun investointien ja sen lisäarvon välillä, mikä EU:n kohdennetuista toimista voidaan saada. Mitä uutta Euroopan ulkoisessa investointiohjelmassa on ja mitä lisäarvoa se tuo? Ulkoisella investointiohjelmalla otetaan käyttöön yhtenäinen ja johdonmukainen lähestymistapa, jonka avulla EU voi näyttää esimerkkiä luomalla kumppanimaiden kanssa tehokkaampia kumppanuuksia ja panemalla samalla täytäntöön kehitysrahoitusta koskevat kansainväliset sitoumuksensa. Avustukset ovat edelleen elintärkeitä, mutta perinteinen kehitysapu ei enää riitä. On mentävä pidemmälle käyttämällä takauksia ja innovatiivisia rahoitusvälineitä investointien, kaupan, kansallisten resurssien käyttöönoton ja hyvän hallintotavan tukemiseen ja moninkertaistettava siten niiden vaikutus kentällä. Uusi ohjelma parantaa julkisten varojen käyttöä ja viranomaisten ja yksityisten sijoittajien yhteistyötä investointihankkeiden yhteydessä. Euroopan ulkoinen investointiohjelma on ensimmäinen johdonmukainen kehys investointien lisäämiseksi Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa, jotta voidaan edistää kestäviä investointeja ja puuttua joihinkin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Tähän pyritään vivuttamalla EU:n, sen jäsenvaltioiden, muiden avunantajien, rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin antamia varoja. Lisäksi ohjelmaan sisältyvä takaus kannustaa yksityistä sektoria investoimaan tilanteissa, jotka ovat poliittisesti erityisen riskialttiita. Ohjelmassa puututaan niihin keskeisiin tekijöihin, joiden avulla on mahdollista saada yksityisiä investointeja hankkeille, joihin sijoittajat eivät muutoin osallistuisi. Investoinnit kohdennetaan pääasiassa sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin parantamiseen, esimerkiksi kunnallistekniikkaan ja lähipalveluihin, ja pk-yritysten tukemiseen, mikrorahoitukseen ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Mitä tehdään jo nyt? Hyödynnetäänkö EU:ssa aiempia kokemuksia? Euroopan komissio hyödyntää kokemuksia, jotka on saatu EU:n tasolla jo toimivista investointiohjelmista, esimerkiksi rahoituslähteitä yhdistävästä EU:n kehyksestä. Yhdistämällä rajallinen määrä EU:n rahoitusta (avustuksia) voidaan saada lisää tukea rahoituslaitoksilta ja yksityiseltä sektorilta esimerkiksi lainojen muodossa ja vahvistaa siten investointihankkeiden kehitysvaikutusta. Euroopan unioni tukee jo tällä tavoin kumppanimaissa tehtäviä investointeja moderniin infrastruktuuriin sekä mikroyritysten, pienten ja keskisuurten (pk) yritysten rahoituksen saantia. Ulkoisessa investointiohjelmassa hyödynnetään näitä kokemuksia, jotta EU, kansainväliset rahoituslaitokset, muut avunantajat, viranomaiset ja yksityinen sektori voivat tehdä koordinoidusti täysipainoista yhteistyötä. Ulkoisen investointiohjelman suunnittelussa on hyödynnetty myös erittäin menestyksekkääksi osoittautuneesta Euroopan investointiohjelmasta saatuja kokemuksia. Euroopan investointiohjelman keskeinen osatekijä on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), jonka kautta on vajaassa vuodessa saatu käyttöön lähes 116 miljardia euroa 26 jäsenvaltiossa. Samana aikana ESIR-rahastosta on saanut tukea yli 200 000 pk-yritystä.
Miten ulkoinen investointiohjelma toimii? Ulkoinen investointiohjelma muodostuu kolmesta pilarista: - 1. pilari: Uusi investointirahasto, Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), jossa yhdistetään eri rahoituslähteitä uuteen takaukseen, jotta voidaan poistaa yksityisten investointien pullonkauloja. - EKKR:oon sisältyy kaksi alueellista investointijärjestelyä, joista toinen koskee Afrikkaa ja toinen EU:n naapuruuspolitiikan kohteena olevia maita. Niissä yhdistetään jo olemassa olevia rahoitusvälineitä keskitetyksi välineeksi, johon voivat toimittaa ehdotuksia sekä rahoituslaitokset että muut julkiset ja yksityiset sijoittajat. - EKKR käsittää myös uuden takauksen, joka siirretään edelleen välittäjinä toimiville rahoituslaitoksille, jotta nämä antaisivat puolestaan tukea lopullisille edunsaajille lainojen, takauksien, pääomasijoitusten tai muiden vastaavien tuotteiden muodossa. Tavoitteena on saada liikkeelle lisärahoitusta erityisesti yksityiseltä sektorilta, sillä EKKR-takuu vähentää yksityisten investointien riskejä ja korvaa tukikelpoisille vastapuolille, kuten julkisille rahoituslaitoksille ja yksityisille sijoittajille, mahdollisesti aiheutuvat tappiot. - 2. pilari: Yleiseen toimintaympäristöön liittyvä tekninen apu, jotta kumppanimaiden viranomaisia ja yrityksiä voidaan auttaa laatimaan enemmän kestäviä hankkeita ja houkuttelemaan sijoittajia erityisesti yksityiseltä sektorilta. EKKR:n välineet ovat kaikkien sijoittajien saatavilla keskitetyn rahoitusvälineen kautta annettavien yhdennettyjen palvelujen muodossa. - 3. pilari: Joukko aihekohtaisia, kansallisia ja alueellisia EU:n kehitysyhteistyöohjelmia sekä rakenteellinen poliittinen vuoropuhelu, jonka avulla parannetaan investointiympäristöä ja yleistä toimintaympäristöä kohdemaissa. Merkittävä osa ulkoista investointiohjelmaa ovat myös Euroopan investointipankin (EIP) rahoitustoimet. Tätä varten komissio laajentaa EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvää EU:n talousarviotakuuta yhteensä 5,3 miljardilla eurolla. Tähän sisältyy joustavuutta lisäävän EIP:n aloitteen 3,7 miljardin euron suuruinen EU-takaus, jonka avulla haetaan lisärahoitusta kestävän kehityksen, elintärkeiden infrastruktuurien ja sosiaalisen koheesion edistämiseen eteläisen naapuruusalueen ja Länsi-Balkanin maissa. Samoin kuin ulkoinen investointiohjelma, joustavuutta lisäävä aloite on kehitetty EIP:ssä Eurooppa-neuvoston pyynnöstä. Kaiken kaikkiaan EIP voi näiden uusien resurssien ansiosta myöntää kaudella 2014 2020 lainaa EU:n takauksen nojalla jopa 32,3 miljardia euroa. Miten jäsenvaltiot osallistuvat? Osallistuessaan uuteen investointiohjelmaan jäsenvaltiot voivat hyötyä siihen sisältyvistä yleisluonteisista eduista, kuten rahoituksen saatavuuteen, tekniseen apuun ja liiketoimintaympäristöön liittyvien toimien yhdenmukaisuudesta. Lisäksi jäsenvaltiot voivat saada osallistumalla erityisiä etuja. Osallistuminen ei edellytä käteismaksuja, vaan se voidaan toteuttaa myös toissijaisen takauksen muodossa. Tällaisiin takauksiin vedottaisiin vasta kun EU:n takaus olisi käytetty loppuun. Jäsenvaltiot voisivat myös kohdentaa osuutensa haluamalleen maantieteelliselle alueelle tai talouden alalle. Mikä rooli Euroopan investointipankilla (EIP) on ulkoisessa investointiohjelmassa?
EU:n pankkina EIP:llä on ulkoisessa investointiohjelmassa keskeinen rooli erityisesti eteläisen naapuruusalueen ja Länsi-Balkanin maissa sovellettavan joustavuutta lisäävän aloitteen (ks. edellä), EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden ja EIP:n Afrikassa AKT-maiden investointikehyksen puitteissa toteuttamien toimien vuoksi. Sen lisäksi, että EIP on yksi tärkeimmistä EKKR:n täytäntöönpanosta vastaavista rahoituslaitoksista, sillä on neuvoa-antava rooli, joka tehostaa investointistrategian laatua ja vaikutusta. EIP myös tukee ulkoista investointiohjelmaa rahoittamalla EKKR:sta tuettavia investointeja ja hankkimalla lisärahoitusta muista rahoituslähteistä, erityisesti yksityiseltä sektorilta. Uutta EKKR-rahastoa koskeva ehdotus ja ulkoisen luotonannon valtuuden muuttaminen EIP:n luotonannon helpottamiseksi edelleen takaa sen, että EU:n toiminta on linjassa muiden toimijoiden kanssa ulkoisten investointien alalla. Näin voidaan maksimoida saatavilla olevan rahoituksen tuloksellisuus. Kuka voi saada EIP:n rahoitusta? Tukikelpoisia vastapuolia voivat olla sekä julkiset että yksityiset elimet. Ne voivat esittää investointiehdotuksia ns. investointi-ikkunoiden kautta. Takaussopimus komission kanssa allekirjoitetaan sen jälkeen kun ulkoiset riippumattomat asiantuntijat ovat tehneet tarvittavat rahoitusta koskevat arvioinnit. Millä perusteella investointiehdotuksille myönnetään rahoitusta ulkoisesta investointiohjelmasta? Investointiehdotusten tulee - edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, jossa korostetaan kestävyyttä ja työpaikkojen luomista erityisesti nuorille ja naisille sekä puuttumista sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; - kohdistua sosioekonomisille aloille (esimerkiksi infrastruktuuri, kuten energia, vesihuolto, liikenne, tieto- ja viestintätekniikka, ympäristönsuojelu, sosiaalinen infrastruktuuri, inhimillinen pääoma) ja ohjata rahoitusta mikro- ja pk-yrityksille. Erityisenä painopisteenä on yksityisen sektorin kehittäminen; - maksimoida yksityisen sektorin vipuvaikutus poistamalla investointien pullonkauloja; - täydentää markkinapohjaisia ja muita välineitä, erityisesti EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioista rahoitettavia välineitä, kuten EIP:n rahoitusjärjestelyjä ja luotonantovaltuuksia; - tukea EU:n politiikkojen tavoitteita ja niitä vuoropuheluja, joita käydään toimintalinjoista ja politiikasta sekä kumppanimaiden kanssa että alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla; noudattaa kumppanimaiden toimintalinjauksia. Mille maille ulkoinen investointiohjelma on tarkoitettu? Alkuvaiheessa ohjelmasta voidaan myöntää tukea Afrikan ja EU:n naapuruuspolitiikan kohteena oleville maille. Tavoitteena on poistaa investointien pullonkauloja ja edistää kestävää kehitystä ja työpaikkojen luomista. Mistä rahat saadaan? Rahoitus, jonka avulla tuetaan investointeja ja hankitaan niille lisärahoitusta muista lähteistä, saadaan EU:n talousarviosta ja muista lähteistä, muun muassa Euroopan kehitysrahastosta. EU:n rahoitusta on yhteensä 3,35 miljardia euroa vuoteen 2020 saakka. Jäsenvaltioilta ja muilta kumppaneilta voidaan saada lisärahoitusta. Jos jäsenvaltiot osallistuvat takaukseen yhtä suurella osuudella kuin EU, investointien kokonaismäärä nousisi 62 miljardiin euroon. Jos jäsenvaltiot osoittavat rahoituslähteiden yhdistelmään saman verran varoja kuin EU, investointien kokonaismäärä nousisi 88 miljardiin euroon. Minkätyyppisille hankkeille tällaista uudenlaista rahoitusta voitaisiin myöntää? EU:n kehitysyhteistyövaroilla tuetaan jo aloitteita, joiden avulla pyritään lisäämään yksityisen sektorin osallistumista. Olennaista on eri rahoituslähteiden yhdistäminen. Esimerkkejä: Maaseudun sähköistämisen rahoittamista koskeva aloite (Electrification Financing Initiative, ElectriFI) on tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten kanssa laadittu joustava väline, jonka avulla tuetaan investointeja luotettavien ja kestävien sähkö- ja energiapalvelujen saatavuuden parantamiseksi erityisesti sellaisilla maaseutualueilla, missä näitä palveluja ei ole riittävästi tai missä energiahuolto on epäluotettavaa. Mikro- ja pk-yrityksille tarkoitettu SANAD-rahasto perustettiin elokuussa 2011 vastauksena arabikevään tapahtumille. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 60 prosenttia BKT:sta on peräisin mikro- ja
pk-yrityksistä, ja niihin sijoittuu myös 70 prosenttia työpaikoista. Nämä yritykset ovatkin toimivan talouden ja työmarkkinoiden kannalta keskeisessä asemassa. SANAD-rahasto tarjoaa rahoitusvälineitä, kuten lainoja, toissijaisia velkainstrumentteja, takauksia ja pääomasijoituksia paikallisille kumppanirahoituslaitoksille. Toiminta ei kuitenkaan rajoitu pelkästään rahoitustuen antamiseen. Lisäksi siihen kuuluu teknisen avun väline, johon EU on myöntänyt 2 miljoonaa euroa osarahoitusta ja joka tarjoaa kumppanirahoituslaitoksille valmiuksien kehittämistä ja tukea, mikä parantaa koko toiminnan kestävyyttä. Lisätietoja rahoitusta yhdistävien välineiden täytäntöönpanon alustavista tuloksista on saatavilla eri välineitä koskevissa vuosikertomuksissa: https://ec.europa.eu/europeaid/policies/innovative-financialinstruments-blending_en Mikä on investointi-ikkuna ja mitä ovat aihe- ja alakohtaiset ja maantieteelliset investointi-ikkunat? Investointi-ikkuna on toiminta-ala, joka on kohdennettu tietylle alueelle ja/tai tiettyyn kumppanimaahan, tietylle talouden alalle tai tiettyihin hankkeisiin ja/tai tietyille lopullisille edunsaajille. Kohdennetulle toiminta-alalle myönnetään rahoitusta tietyistä tukikelpoisista rahoitusvälineistä, jotka kuuluvat EU:n takauksen piiriin tiettyyn määrään asti. Olennaista on sen selvittäminen, että markkinoilla on kysyntää tietynlaiselle investoinnille tai että jokin markkinoiden toimintapuute estää sen toteuttamisen. Lisäksi on arvioitava, voidaanko luoda tarvittavat markkinat, joita ei kehitettäisi ilman takausta. Esimerkkejä investointi-ikkunoista voisivat olla muun muassa seuraavat: työllisyys tietyllä alueella: teollisuusalueen tukeminen, jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista kysyntään perustuvilla markkinoilla maatalousikkuna: maatalouden tuottavuuden lisääminen alueilla, joilla on edellytykset suureen kasvuun ja vientiin infrastruktuuri-ikkuna: liikenneinfrastruktuurin tukeminen, jotta voidaan yhdistää maatalouden korkean tuottavuuden alueet paikallisiin, alueellisiin ja kansainvälisiin markkinoihin tai tuoda syrjäseudulle viestintäyhteydet. Mitä hyötyä ohjelmasta on eurooppalaisille yrityksille? Komissio kartoittaa soveltuvia projektikohtaisia kumppanuuksia yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja pyrkii lisäämään EU:n ulkopuolisten investointimahdollisuuksien näkyvyyttä yhteistyössä kumppanimaiden kanssa. Ulkoisen investointiohjelman puitteissa määritellyt investointi-ikkunat antavat tarkemman ja kohdennetumman kuvan painopistealoista, joiden pohjalta yksityisen sektorin sijoittajat voivat räätälöidä investointiehdotuksia; takaus mahdollistaa riskien jakamisen. Uudet rahoitusmahdollisuudet ja kohdennetut toimet kumppanimaiden liiketoiminta- ja investointiympäristön parantamiseksi (ohjelman 3. pilarin yhteydessä) luovat tilanteen, josta hyötyvät kaikki osapuolet: paikallinen yksityinen sektori saa mahdollisuuden aktivoitua ja EU:n yritykset tilaisuuden laajentaa toimintaansa kehittyviin maihin. Lisäksi pyritään suoraan vuorovaikutukseen yritysten ja niitä edustavien järjestöjen kanssa alakohtaisten vuorovaikutusmekanismien kautta, jotta voidaan edistää yksityissektorin osallistumista ja markkinalähtöisiä ratkaisuja kestävän maatalouden ja maatalousteollisuuden, kestävän energian, infrastruktuurin ja sosiaaliasioiden alalla. Miten kansainväliset rahoituslaitokset voivat ehdottaa hanketta? Kansainvälisen rahoituslaitoksen on ensin tarkistettava rahaston sihteeristöltä, jonka toiminnasta vastaa Euroopan komissio, että ehdotettu investointikokonaisuus täyttää olemassa olevan investointiikkunan kriteerit. Jos näin ei ole, ehdotusta voidaan mukauttaa ja se voidaan esittää uudelleen. Jos ehdotus täyttää olemassa olevan investointi-ikkunan kriteerit, rahoituslaitos laatii kattavan ehdotuksen, jossa esitellään kaikki tarvittavat yksityiskohdat, kuten toiminnan täydentävyys, ehdotetut takausehdot jne.). Riippumattomien ulkoisten asiantuntijoiden laatiman arvion perusteella komissio antaa lausunnon ehdotuksen rahoitusta koskevista näkökohdista, ottaen huomioon tulevia kumppaneita koskevan huolellisuusvaatimuksen, ehdotukseen liittyvät riskit, hinnoittelun jne. Lisäksi komissio arvioi ehdotuksen poliittisia ja yleisiä koordinointiin liittyviä näkökohtia tarvittavien kuulemisten perusteella. Teknisissä arviointikokouksissa analysoidaan eri rahoituslaitosten esittämiä investointikokonaisuuksia tai hankkeita. Jos teknisen kokouksen arvio on myönteinen, investointikokonaisuus toimitetaan operatiiviselle toimikunnalle, jossa ovat edustettuina myös EU:n jäsenvaltiot. Kun toimikunta on antanut lausuntonsa, Euroopan komissio ja rahoituslaitos allekirjoittavat
sopimuksen, jonka perusteella rahoituslaitos voi tehdä sopimukset kaikista yksittäisistä hankkeista, joille myönnetään takaus investointikokonaisuuden puitteissa. Kaikkien toimijoiden tulisi pyrkiä siihen, että prosessi olisi mahdollisimman sujuva ja tehokas, jotta hakemukset saadaan käsiteltyä ja lopullinen tulos ilmoitettua asianomaisille viipymättä. Miten yksittäinen yritys voi ehdottaa hanketta? Yritykset voivat hakea takausta investointihankkeille ulkoisen investointiohjelman verkkoportaalissa, joka perustetaan myöhemmin. Jos hanke ei täytä EKKR-takuun myöntämisedellytyksiä, sihteeristö voi antaa yritykselle kyseisellä alalla toimivien rahoituslaitosten yhteystiedot, jotta yritys voi hakea niiltä rahoitusta ilman EU:n takuuta. Rahoituslaitoshan osallistuisi yleensä muutenkin takuun myöntämiseen. Jos hankkeelle voidaan myöntää EKKR-takuu ja sille on jo määritelty sopiva investointi-ikkuna (toiminnan tavoitteet, riskit ja hinnoittelu), sihteeristö saattaa yrityksen yhteyteen kyseistä investointiikkunaa hallinnoivan kansainvälisen rahoituslaitoksen kanssa. Kansainvälinen rahoituslaitos voi hyväksyä tai hylätä hankkeen, mutta sen on annettava päätöksensä perusteluineen tiedoksi sihteeristölle. Jos hanketta vastaavaa investointi-ikkunaa ei ole vielä määritelty, sihteeristö esittää kaikille kansainvälisille rahoituslaitoksille osoitetun ehdotuspyynnön, jossa kiinnostuneita rahoituslaitoksia pyydetään joko määrittelemään uusi investointi-ikkuna tai myöntämään muutoin tukea yrityksen esittämälle hankkeelle. Kun yritys ja kansainvälinen rahoituslaitos ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen, ne viimeistelevät hanke-ehdotuksen yhdessä ja esittävät sen sihteeristölle. Tätä varten sovelletaan edellä kuvattua menettelyä. Miten varmistetaan, että hankkeesta todella on hyötyä eli että se todella edistää työllisyyttä ja kasvua? Miten toiminnan tuloksista tiedotetaan? Komissio seuraa Euroopan ulkoisen investointiohjelman edistymistä tiiviisti samalla kun seurataan, miten EU kokonaisuutena täyttää kehitysrahoitusta koskevat kollektiiviset sitoumuksensa. Euroopan komissio raportoi ohjelmaan liittyvien toimien edistymisestä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio myös julkaisee vuosittain toimintakertomuksen, jossa esitetään yleiskatsaus rahoitetuista hankkeista. Lisäksi tukikelpoiset rahoittajat laativat kutakin toimenpidettä varten tiedotussuunnitelman hankkeista ja niiden tuloksista tiedottamista varten. Lisätietoja: Tiedonanto "Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma" on saatavilla täällä. Lisätietoja Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta on tässä lehdistötiedotteessa. Tietosivu Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta on saatavilla täällä. MEMO/16/3006