Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004 2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 215 248. VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research nstitute www.metla.fi
*Hakkuukertymä=tukki- ja kuitupuu (ainespuu) Puuston tilavuus 2,2 mrd. m 3 Kasvu 98,5 milj. m 3 /v Vienti* Polttopuu 5 milj. m 3 /v (osa ainespuun* kokoista), metsähake, hakkuutähde, luonnonpoistuma Metsäteollisuuden kotimainen raakapuu* 55 milj. m 3 /v Kantorahatulot 1,7 mrd. /v Tuonti 18 milj. m3 Metsäteollisuuden raakapuu (sis. tuontihake) 73 milj. m 3 /v Keräyspaperi Kemiallinen metsäteollisuus Hake ja puru VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 Korjuu 8,2 /m 3 Puutuoteteollisuus Tietolähde: Metla / VM10, Metinfo (2002-2006)
Suomessa metsänomistajat päättävät metsiensä hoidosta ja käytöstä metsiköt Uudet metsänkäsittelysuositukset (2006) -> enemmän vaihtoehtoja, esim. voimakkaammat harvennukset lyhyemmät kiertoajat ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 5 1 3 4 6 7 10 9 8 metsikkö-metsäalueoptimi aika simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
metsiköt Aineisto ja menetelmä ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 1 3 4 5 6 7 10 9 8 metsikkö-metsäalueoptimi aika simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto Tietolähde: VM10-koeala ja -puutiedot Luonnonsuojelualueet: Suomen ympäristökeskus Hallintorajat: Maanmittauslaitos, lupanro MYY/179/06-V Metsä- ja kitumaa jaettu 3 käsittelyluokkaan: ensisijaisesti puuntuotanto, rajoitettu puuntuotanto ja puuntuotannon ulkopuolella eli tiukasti suojellut Vuoden 2006 metsänkäsittelysuositukset 3 laskelmaa: max NTN 5 % korkokannalla max NTN 4 % korkokannalla ja alueellisin (metsäkeskukset) kestävyysrajoittein vuosien 2002-2006 alueellisesti (metsäkeskukset) tilastoitujen keskimääräisten hakkuiden mukainen kehitys VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
Laskelma : max NTN 5 % korkokannalla Hakkuukertymä ja -reservi, milj. m3/v 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 Hakkuureservi 30 milj. m 3 /v Hakkuukertymä 97 milj. m 3 /v 34 70 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Nettotulot: 3,1 mrd. /v Kausi 1,8 mrd. /v Korjuu: 10,6 /m 3 12,6 /m 3 Hakkuumahto 127 milj. m3/v Suositusten muutos +24 milj. m3/v Kuitu/reservi Tukki/reservi Kuitu Tukki
Laskelma : max NTN 4 % korkokannalla ja alueellisin kestävyysrajoittein => suurin kestävä Hakkuukertymä ja -reservi, milj. m3/v 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 Hakkuureservi 55 milj. m 3 /v Hakkuukertymä 72 milj. m3/v 33 Suositusten muutos + 7 milj. m3/v 55 80 33 33 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi Nettotulot: 2,3 mrd. /v 2,3 mrd. /v Korjuu: 10,8 /m 3 11,7 /m 3 Hakkuumahto 127 milj. m3/v Kuitu/reservi Tukki/reservi Kuitu Tukki
Laskelma : vuosien 2002-2006 alueellisesti (metsäkeskukset) tilastoitujen keskimääräisten hakkuiden mukainen Hakkuuke rtymä, milj. m3/v 120 100 Kaikissa metsäkeskuksissa kuusitukkia ei riittänyt tulevaisuudessa hakattavaksi yhtä paljon kuin viime vuosina (Kaakkois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa). 80 60 40 20 0 VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 56 2006-2015 2016-2025 2026-2035 14 % 44 -> 43 % 42 -> 43% Kausi Nettotulot: 1,8 mrd. /v 1,8 mrd. /v Korjuu: 10,8 /m 3 11,1 /m 3 Le htipuu Kuusi Mänty (2006-2035) 20 % 35 % 45 %
Puuston tilavuuden kehittyminen on ehdollinen hakkuille: Tilavuus, milj. m3 3000 2500 2000 1500 1000 : Puuston tilavuus nousi 6 milj. m 3 /v 30 vuoden aikana Lehtipuu Kuusi Mänty 500 0 2006 2016 2026 2036 Vuosi VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
: Kasvatushakkuiden osuus 32 -> 48 % (keskimäärin 43 %) Hakkuukertymä, milj. m3/v 120 100 80 60 40 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu 20 0 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
: Turvemaiden osuus 17 -> 23 % Hakkuukertymä, milj. m3/v 120 Pohjois-Suomi: 100 18 -> 33 % 80 60 40 Turvemaa Kivennäismaa 20 0 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi Etelä-Suomi: 17 -> 20 % VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
Alueelliset hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen, Etelä- Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen pohjanmaan alueella käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin mahdollisuuksiin) on yli 80 %. VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
Riittääkö puuta teollisuudelle? milj. m3/v 120,0 Metsäenergia? 100,0 80,0 60,0 40,0 tuontihake lehtipuukuitu kuusikuitu mäntykuitu lehtipuutukki kuusitukki mäntytukki 20,0 0,0 Teoll. raakapuu (sis. tuonti) Tuonti 2002-2006 tuontihake 2,0 2,0 lehtipuukuitu 13,4 11,5 6,8 13,8 7,7 kuusikuitu 15,7 10,3 10,1 11,5 1,8 mäntykuitu 22,6 17,3 12,9 14,7 1,6 lehtipuutukki 2,8 2,3 1,2 1,8 0,7 kuusitukki 23,1 15,3 14,1 16,5 2,2 mäntytukki 19,9 15,4 10,9 12,3 1,5 VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio vuosille 2006 2015 on 72 milj. m 3 /v eli 16 milj. enemmän kuin toteutuneet hakkuut 2002 2006 (56 milj. m 3 /v). Vuoden 2006 metsänkäsittelysuositusten muutos lisäsi kestäviä hakkuumahdollisuuksia 7 milj. m 3 /v. Suositusten uudistamisen jälkeen Suomessa voitaisiin hakata lähivuosikymmenellä kestävästi lähes saman verran kuin Suomessa toimivan metsäteollisuuden kotimaisen ja ulkomailta tuodun raakapuun käyttö oli keskimäärin vuosina 2002 2006 (73 milj. m 3 /v ). Tosin kaikissa metsäkeskuksissa kuusitukkia ei riitä hakattavaksi edes yhtä paljon kuin viime vuosina on hakattu ja lehtikuitupuuta on ilmeisesti tuotava edelleen ulkomailta. Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) on koko Suomessa keskimäärin 78 %. Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen pohjanmaan alueella käyttöaste on yli 80 %. Tulokset eivät ole todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita eivätkä toteutettavaksi tarkoitettuja suunnitteita vaan välineitä tulevaisuuden ennakointiin. Taustaoletuksiin puiden kasvusta, metsien käsittelystä, metsänhoidon tasosta, puunjalostus- ja korjuuteknologiasta sekä niiden hinta- ja kustannusrakenteesta liittyy epävarmuustekijöitä. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan. Päätöksiin vaikuttavat mm. hinta- ja tuotto-odotukset lopputuotemarkkinoilta johdettu puustamaksukyky VM10 / MELA-ryhmä 15.6.2007
Kiitos! Lisätietoja: Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004 2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 215 248. (http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff072215.pdf) http://www.metla.fi/metinfo/mela - HAKKUUMAHDOLLSUUDET VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research nstitute www.metla.fi