Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Sisältö Paikannus: Tutkimusaihe ja sen valikoituminen Tutkimusaineisto Havaintoja ja ihmetyksen aiheita: Aineiston ääreltä Aiemmista tutkimuksista Tiivistelmä havainnoista
Paikannus
Tutkimusaihe ja sen valikoituminen Kysymyksiä sosiaalityön arjessa: Kannattaako 17 vuotta täyttänyttä nuorta sijoittaa? Miksi sijoittaa lähes täysi-ikäinen nuori, eihän siitä enää ole hyötyä Nuoret kiinnittävät huomion lastensuojelutilastoissa niin lastensuojeluilmoituksissa, avohuollon asiakkaissa kuin kodin ulkopuolelle sijoitetuissakin. Tutkimuskysymykset: 1) Miksi ja millaisessa tilanteessa 17 vuotta täyttäneitä nuoria asiakirjojen perusteella sijoitetaan kodin ulkopuolelle? 2) Minkälaisia tavoitteita sijoitukselle lastensuojelun asiakirjoissa määritellään?
Tutkimusaineisto Kahden vuoden aikana 17-vuotiaana kodin ulkopuolelle lastensuojelullisesti sijoitettujen nuorten lastensuojelun asiakirjat Miksi käyttää aineistona asiakirjoja eikä nuorten tai edes sosiaalityöntekijöiden haastatteluja?
Asiakirjojen rooli lastensuojelussa on merkittävä: niissä lastensuojelu instituutiona määrittelee, luokittelee ja arvioi lasta ja hänen olosuhteitaan (Huuskonen ym. 2010) Ne ovat virallinen totuus virkavastuulla kirjoittaminen Pätevä lähdetieto viranomaiskäytännöistä (Pekkarinen 2010) Mikä on merkittävää ja keskeistä kirjata päätösasiakirjaan = perustelevat tehtyä ratkaisua sijoittaa lapsi kodin ulkopuolelle mutta ne eivät ole kokonaisvaltainen toisinto tapahtuneesta tai tilanteesta. Asiakirjoja kirjoitettaessa ja lukiessa tehdään aina tulkintoja. (Kääriäinen 2003) 66 nuoren asiakirjat, päätöksiä on noin puolet enemmän Päätöksiä kiireellisestä sijoituksesta, sijoituksesta avohuollon tukitoimenpiteenä ja huostaanotosta / huostaanottohakemus hallintooiketeen
Havaintoja ja ihmetyksen aiheita
Pieninä lapsina ja teini-ikäisinä sijoitetut lapset eroavat toisistaan taustatekijöidensä ja riskitekijöiden suhteen riskitekijät = tyypillisempiä sijoitetuille lapsille kuin samanikäiselle väestölle yleensä erot pieninä lapsina sijoitettujen ja teini-ikäisinä sijoitettujen välillä (esim. Kestilä ym.2012; Franzén ym. 2008) Oletuksiani lastensuojeluasiakkuuteen liittyvien taustatekijöiden suhteen (ks.esim. de Godzinsky 2012;Heikkinen 2007; Myllärniemi 2006): Nuorten asiakkuudet voivat olla hyvinkin lyhyitä ennen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Nuorille ja heidän perheilleen ei ole tarjottu tai toteutettu juurikaan avohuollon tukitoimenpiteitä.
Pieninä lapsina ja teini-ikäisinä sijoitettujen sijoitussyyt eroavat selkeästi toisistaan esim. Elaine Farmer (1996) on nimittänyt pieniä lapsia suojeltaviksi ja vanhempina sijoitettuja lapsia taas tyytymättömiksi teini-ikäisiksi. Kati Katajan (2012) väitöskirjassa Lapsuuden rajoilla jaottelu kolmenlaisiin sijoitussyihin, joilla on selkeä yhteys lapsen ikään sijoitushetkellä: 1. ongelmia vain kodin olosuhteissa 2. ongelmia kodin olosuhteissa ja lapsen käytöksessä 3. ongelmia vain lapsen käytöksessä Sijoitusten syyt ovat usein monisyisiä ja kasautuvia.
Oletuksenani nuorten sijoitussyistä: Nuorten sijoitussyyt liittyvät useimmiten nuorten omaan toimintaan, yksi keskeinen syy on päihteiden käyttö. turvattomat, läheisten torjumat nuoret mitkä tekijät nuorten päihteiden käytössä ylittävät kodin ulkopuolelle sijoittamisen kynnyksen? päihteitä käyttävät nuori suojelua tarvitsevana tulkinnat nuoren roolista vaihtelevat suojattomasta lapsesta itsenäiseen ja kykenevään toimijaan, joka on aikuisten sopimuskumppani
Asiakirjoissa keskitytään nuoriin ja heidän toimintansa kuvauksiin elinolosuhteita tai vanhemmuutta ei juurikaan kuvata vanhemmat ovat kuitenkin aktiivisesti läsnä nuorten sijoituspäätöksissä tiedon tuottajina, sijoituksen toivojina ja vanhempien väsyminen tilanteeseen on yksi keskeinen sijoitussyy (ks. myös Myllärniemi 2006; de Godzinsky 2012)
Tiivistelmä havainnoista
Tiivistelmä havainnoista 17 vuotta täyttäneiden nuorten sijoitussyyt ovat moninaiset. Sijoituspäätösteksteissä nuoren voidaan arvioida olevan suojelun tarpeessa myös silloin, kun sijoituksen syynä nähdään olevan nuoren oma käytös tai toiminta. Vanhemmilla on suuri merkitys tehtäessä ratkaisua 17 vuotta täyttäneen nuoren sijoittamisesta kodin ulkopuolelle. Mielenkiintoista olisi tutkia niiden nuorten lastensuojeluasiakkuuksia, jotka olivat 17-vuotiaita, mutta heitä ei ole sijoitettu kodin ulkopuolelle.
Lähteet de Godziensky, Virve-Maria (2012) Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa: tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 260. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Farmer, Elaine (1996) Family Reunification With High Risk Children: Lessons From Research. Children and Youth Review. Vol 18 Nos. 4/5. 403 424. Franzén, Eva & Vinnerljung, Bo & Hjern, Anders (2008) The Epidemiology of Out-of-Home Care for Children and Youth: A National Cohort Study. British Journal of Social Work 2008: 38. 1043 1059. Heikkinen, Alpo (2007) Nuoret lastensuojelun avohuollossa - palvelujen ja menetelmien tarkastelu. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman raportti. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Huuskonen, Saila & Korpinen, Johanna & Pösö, Tarja & Ritala-Koskinen, Aino & Vakkari, Pertti (2010) Kolme polkua lastensuojelun avohuollon organisatorisessa muistissa. Yhteiskuntapolitiikka 75 (6), 650-658. Kataja, Kati (2012) Lapsuuden rajoilla: normaalin ja poikkeavuuden määrittyminen huostaanotto-asiakirjoissa. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 78. Turun yliopisto. Kestilä, Laura & Paananen, Reija & Väisänen, Antti & Muuri, Anu & Merikukka, Marko & Heino, Tarja & Gissler, Mika (2012) Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät: rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 77(1). 34 52. Kääriäinen, Aino (2003) Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina: dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka. Helsinki: Helsingin yliopisto. Myllärniemi, Annina (2006) Huostaanottojen kriteerit pääkaupunkiseudulla. Selvitys pääkaupunkiseudun lastensuojelun sijoituksista. SOCCA:n ja Heikki Waris Instituutin julkaisusarja 7/2006. Pekkarinen, Elina (2010) Stadilaispojat, rikokset ja lastensuojelu: Viisi tapaustutkimusta kuudelta vuosikymmeneltä. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 102. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Kiitos!