Toimitusnumero 2013-453234 1(36) Voimansiirtoalueen lunastus Kohde: Aika: 5.10.2018 kello 10:00 Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Voimansiirtoalueen lunastus Hikiä- Forssa 400+110 kv voimajohto HAUSJÄRVI- RIIHIMÄKI TEM/19/05.03.03/2013 Hausjärven kunnantalon valtuustosali (osoite; Keskustie 2-4, 12100 Oitti) Lasse Ojala Läsnäolijat: Liite 3. Janne Siikonen, Jari Mäkinen 1. Tiedottaminen Selvitys Kokouksesta on tiedotettu 07.09.2018 lähetetyillä kutsukirjeillä Maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille. 2. Kokouksen laillisuus Selvitys Lisäksi toimituksesta on ollut lehtikuulutus Aamuposti, Hämeen Sanomissa ja Forssan lehdessä 14.09.2018. Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Kukaan asianosaisista ei kysyttäessä esittänyt esteellisyysmuistutusta lunastustoimikunnan jäseniä vastaan eikä estettä toimitusta vastaan. Päätös 3. Omistajamuutokset Selvitys Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, lunastustoimikunta on esteetön ja kokous on laillinen. Tilat 86-406-2-3 Riihiniitty, 86-406-5-18 Nummi-Hinkkala, 86-406-7-31 Jaakkola, 86-415-4-33 Rintala, 694-24-2408-3, 694-405-1-267 Kauppila ovat kokonaan tai osittain vaihtaneet omistajaa ja mahdolliset korvaukset maksetaan nykyisille lainhuutotietojen mukaisille omistajille. Tila 694-8-22-2 sisältää kaksi (2) määrä-alaa -M501 ja -M502. Mahdolliset korvaukset määrätään lainhuutotietojen perusteella määrä-alojen -M501 ja -M502 omistajalle. 4. Fingrid Oyj:n vastine korvausvaatimuksiin 26.03.2018 Selvitys LAUSUNTO HIKIÄ-FORSSA 400/110 kv:n VOIMAJOHTOALUEEN LUNASTUSTOI- MITUKSESSA TN:O 2013-453234 KÄYTETTÄVISTÄ KORVAUSPERUSTEISTA RIIHI- MÄEN KAUPUNGISSA JA HAUSJÄRVEN KUNNASSA. Emme ota kantaa lunastettavien alueiden maapohjan ja puuston korvausperusteena oleviin yksikköhintoihin. Luotamme lunastustoimikunnan paikallisella asiantuntemuksella tietävän alueen maankäyttötilanteen ja viran puolesta suorittavan oikean hinta-analyysin. Haluamme kuitenkin jäljempänä esittää eräitä tekijöitä, joita mielestämme olisi otettava huomioon korvauksia määrättäessä. 1 Voimajohtojen ympäristövaikutukset vaikutukset ympäröivään asutukseen Uuden voimajohdon ympäristövaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana pitää olla se, miten uusi johto aiheuttaa haittaa. Maisemahaitan arviointiin vaikuttavat eniten kohteen etäisyys havaitsijan pääasiallisesta sijainnista, kohteen näkymäsuunta (päänäkymä, sekundäärinen
Toimitusnumero 2013-453234 2(36) näkymä) ja näkyvyys (esteet ja suojapuusto). Lunastustoimituksessa ei tule vahvistaa korvausta maisemahaitasta ainakaan sen perusteella, että linja pelkästään näkyy. Korvauksen perusteen tulee olla yksilöity ja perustua siihen, että kiinteistön käyttö todellakin konkreettisesti heikentyy jollakin tavoin. Näin voisi ajatella käyvän esimerkiksi silloin, kun uusi linja dominoi voimakkaasti rakennukselta avautuvaa näkymää tai suorastaan haittaa tonttimaan järkevää käyttöä alun perin suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi vain se, että kymmenien tai jopa yli sadan metrin päässä näkyy voimajohto, ei ole riittävä peruste korvata maisemahaitta tai rakennuspaikan arvonalentuminen. Maisemahaitan arvioinnin lähtökohta Lähtökohtaisena arvioinnin perustana tässä toimituksessa voidaan pitää korkeimman oikeuden ratkaisua 1999:61, jossa maisemahaitasta johtuen jäännöskiinteistön arvonalentumisprosentit vaihtelivat 1 prosentista 6 prosenttiin tapauskohtaisesti. Kuuden prosentin tapauksissa pylvään etäisyys kiinteistöstä vaihteli 25 ja 40 metrin välillä ja etäisyys lähimmästä johdosta oli runsaat 10 metriä. Kyseinen oikeustapaus soveltuu hyvin tähän toimitukseen, koska myös korkeimman oikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa 110 kv voimajohto oli korvattu 400 kv voimajohdolla. Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan maisemahaitasta aiheutuvat korvaukset ottamalla huomioon edellä mainitun korkeimman oikeuden päätöksen, lunastustoimituksissa vakiintuneen korvausmenettelyn sekä kunkin kiinteistön yksilöllisen tilanteen. 2 Magneettikentät ja terveysriskit Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen valmistelutyössä oli pohjana Euroopan unionin neuvoston suositus sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo vaihtosähkölaitteiden sähkökentälle on 5 kv/m (kilovolttia metrille) ja magneettikentälle 100 µt (mikrotesla), kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Sähkö- ja magneettikenttiä koskevia suositusarvoja ja niiden perusteita on tarkasteltu säännöllisesti Euroopan unionin ja kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (IC- NIRP) toimesta, mutta tarvetta suositeltujen enimmäisarvojen muuttamiselle ei ole todettu, koska tutkimustulokset eivät ole antaneet asiasta uutta tietoa. Voimajohtojen synnyttämä sähkö- ja magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä. Magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kv jännitteisissä johdoissa. Kuitenkin väestölle asetettu magneettikenttäaltistuksen suositeltu enimmäisarvo 100 µt ei ylity edes suoraan 400 kv voimajohdon alla. Suurimmat mitatut magneettikentät 400 kv voimajohdon johtimien alta ovat olleet noin 10 µt. Magneettikenttä laskee keskimäärin alle sadasosaan väestölle asetetusta suositusarvosta 400 kv voimajohdon johtoalueen reunassa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa asuva kansalainen joutuu sähkölaitteiden synnyttämien sähkömagneettisten kenttien ympäröimäksi, varsinkin taajama- ja kaupunkialueella. Taustakenttien lähteitä ovat esimerkiksi sähköjohdot (myös näkymättömissä olevat maakaapelit), rakennuksiin sijoitetut muuntamot ja sähkökeskukset, rakennusten sähköverkot, kotien sähkölaitteet, tietokoneet, junien sähkömoottorit virransyöttöjärjestelmineen, kauppojen tuotesuojaportit, radioasemat sekä matkapuhelimet ja niiden tukiasemat. Myös teollisuudessa ja lääketieteessä käytetään voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä synnyttäviä laitteita. Merkittäviä luonnon lähteitä ovat maapallon oma magneettikenttä, salamointi sekä aurinko, joka lähettää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja laajalla aallonpituusalueella. 3 Maa- ja metsätalousalue
Toimitusnumero 2013-453234 3(36) Voimalinja kulkee koko matkan maa- ja metsätalousalueella. Siksi on syytä käyttää jo vakiintuneita korvausperiaatteita niin maapohjakorvausten kuin haitan ja vahingonkorva-ustenkin määrittämiseen. Mielestämme esim. Maanmittauslaitoksen laatimaa "Arviointi ja korvaukset" ohjeistoa voidaan soveltuvasti käyttää tähän tarkoitukseen. 3.1 Viljelysmaa 3.1.1 Pylväshaitta 3.1.1.1 Harustettu pylväs Ehdotamme, että korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Suuntaviivoja pylväshaitan määrittämiseksi voidaan hakea esimerkiksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta 40/2017 "Sähkönsiirron maanomistaja-korvaukset (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/540130). Tutkimuksessa pystyttiin kauppahinta-aineistosta Etelä-Suomen alueellisesta mallista laskemaan, että pellolla sijainnut suurjännitepylväs laski hehtaarihintaa 592 /pylväs. Tutkimus on ladattavissa oheisen linkin kautta. 3.1.1.2 Peltopylväs Ehdotamme, että myös peltopylväiden osalta korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. 3.1.2 Kulkuhaitta pellolla Pellolla kulkuoikeus on korvattu yleisen käytännön mukaan 2 metrin levyisenä. Pellon kulkuhaittakorvausta harkittaessa on otettavan huomioon, että rakennetut voimajohdot kulkevat pääosin vanhassa johtoaukossa. Kulkuhaittakorvaus tulee lähinnä kyseeseen Riihimäen kierron osalta, jossa voimajohto on siirretty uuteen sijaintiin. Tämä on kuitenkin vain teoreettinen määrittelytapa ja teoreettinen korvaus siitä, että johdon omistajalla ylipäätänsä on oikeus kulkea myöskin viljelysmaalla. Vaikka lunastus-lupa sallii johdon omistajan kulkemisen jalan tai ajoneuvolla johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle, käytännössä tämä kuitenkin merkitsee sitä, että vuotuiset tarkastustoimet suoritetaan pääsääntöisesti jalan. Mikäli huolto- ja kunnossapitotöissä käytetään työkoneita, ei niiden siirtäminen pylväältä toiselle orjallisesti johdon keskilinjaa seuraten useinkaan ole edes mahdollista tai ainakaan tarkoituksenmukaista. Pyrimme hakemaan koneiden kulkureitit siten, että kohtuullisin vaivoin pystymme etenemään ja aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vahingot luonnollisesti korjataan tai korvataan maanomistajalle aina tapauskohtaisesti erikseen. 3.1.3 Tiivistymishaitta pellolla Maan tiivistymistä ja sen täsmällistä kohdentamista peltoalueella on varsin vaikea tapauskohtaisesti määritellä. Riippuen ajankohdasta, jolloin pellolla on liikuttu ja myös pellon maaperästä monin paikoin tiivistymistä ei välttämättä ole tapahtunut lainkaan. Mutta jotta asia tulisi tasapuolisesti sekä yksinkertaisesti käsiteltyä, ehdotamme yleisperiaatteena tiivistymishaitan korvaamisesta: Linjapituuden ja 5 metrin ajoleveyden pinta-alan mukaan 500 / ha sekä pylvään ympäriltä kiertelyn lisäksi 100.
Toimitusnumero 2013-453234 4(36) 3.2 Metsämaa Lähtökohtaisesti tässä toimituksessa johtoalue pääosin kapenee 64 metristä 56 m, joten maapohjakorvauksia tulee määrättäväksi lähinnä Riihimäellä uuden reitin osalta. Esitämme korvausten osalta, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5. Tätä periaatetta ehdotamme sovellettavan myös tässä toimituksessa. Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo voidaan korvata samoin perustein kuin johtoaukeankin. Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoaukeaksi, korvauksissa ei tarvitse huomioida sitä, mitä reunavyöhykkeestä on aiemmin maksettu. Esittämämme yksikköhinnat ylittävät selkeästi Tapion julkaisemat taulukkoarvot. Esitettyyn yksikköhintaan sisältyvät mahdolliset virkistys- ym. arvot, pienpuusto, korjuutyön puutteista johtuvat menetykset sekä myös mahdollisista vähäisistä supistumisja pirstoutumishaitoista ja myöhemmistä tuulenkaatohaitoista syntyvät menetykset. 3.2.1 Pirstoutumishaitta Harkittaessa voimajohdon aiheuttamia pirstoutumishaittoja on huomattava, että voimajohtoa ei voida rinnastaa maantiehen, joka jakaa totaalisesti metsälön kahtia. Voimajohdon ali ja johtoalueen reunalla voidaan kulkea metsäkoneillakin, kunhan se tapahtuu sähköturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Käsityksemme mukaan ainoastaan hyvin pieniksi (alle 0,3 ha) tai kapeiksi ja tuulialttiille paikalle jäävillä metsäkiiloilla saattaa pirstoutumishaitta olla perusteltua. 3.2.2 Tuulenkaadot Tuulen kaatamien puiden korvaamisesta toteamme, että niistä luonnollisesti määrätään korvaus, mikäli niitä on tiedossa. Kun järjestelmällistä katselmusta ei pidetä, pitää luottaa asiamiehen tai metsänomistajan ilmoitukseen. Korvaus määrätään nimenomaan sillä perusteella, että puun laatu on tuulituhon vuoksi alentunut. Maanomistaja voi kuitenkin käyttää jäännösarvon hyväkseen. Korvauksen suuruus on viime aikaisissa lunastustoimituksissa ollut: tukki 12, kuitu 6. Alueet, joilla tuulenkaatoja tai kuivumisia tulee mahdollisesti vastaisuudessakin tapahtumaan, voidaan melko luotettavasti rajata. Lisäksi kokemus on osoittanut, että näilläkin alueilla tuulenkaatoja syntyy vain parin vuoden aikana johtoaukean raivauksen jälkeen eli ne puut kaatuvat, jotka ovat kaatuakseen ja loput sopeuttavat juuristonsa muuttuneeseen olosuhteeseen. Mielestämme arvioimisen jälkeen tapahtuvat tuuli- ja kuivumisvahingot sisältyvät reunavyöhykekorvaukseen kun se korvataan samoin perustein kuin johtoaukeakin. 4 Edunvalvontakustannukset Harkittaessa LunL 82 mukaisia edunvalvontakustannusten korvauksia mielestämme jäljessä esittämämme malli yksinkertaistaisi ja tasapuolistaisi tältä osin korvauskäytäntöä. Läsnä olleelle tai asiamiehen edustamalle asianosaiselle maksetaan ilman vaatimusta kultakin kokouskäynniltä kustannustenkorvaus, joka on 50. Tämä sisältää sekä kohtuulliseksi katsotun ansionmenetyskorvauksen että kokousmatkakulut. Tätä suuremmat korvausvaatimukset edunvalvontakustannuksista on erikseen osoitettava. Näin toimittaessa mahdollisten asiamiespalkkioiden maksaminen jäisi asiamiehen ja asianosaisen keskeiseksi asiaksi. Edunvalvontakuluja ei pidä korvata molemmille, sekä asiamiehelle että asianosaiselle. Mikäli samaa tilaa edustaa useampi osakas, katsomme, että kustannusten korvaus tulee määrätä vain yhdelle kokousta kohden. Edelleen jos useampi samassa omistuksessa oleva tila on lunastuksen kohteena, katsomme tällaisten tilojen muodostavan talousyksikön, jota näin ollen tulee käsitellä yhtenä tilakokonaisuutena. Helsingissä 26.3.2018
Toimitusnumero 2013-453234 5(36) Fingrid Oyj Maankäyttö- ja ympäristö Mikko Kuoppala Erikoisasiantuntija 5. Lunastuspäätös Selvitys Yleistä Lunastustoimikunta totesi, että koska maanomistajille on varattu edellisen kokouksen yhteydessä annetun määräajan kuluessa mahdollisuus tehdä kirjallinen korvausvaatimus ja koska lunastaja on antanut hankekokonaisuuteen liittyvän vastineen 26.03.2018, voidaan aloittaa toimitukseen liittyvä korvausten käsittely. Toimitusalueella on tehty tarvittavat maastokatselmukset. Käytännössä toimituksen kohdealueella on osin siirretty voimajohdon aluetta kulkemaan kokonaan uudelle reitille, osin voimajohtolinjaa on uudistettu entiselle paikalleen ja osin kyse on vanhan johtolinjan mukaisten oikeuksien lakkauttamisesta. Maanomistajilta on saapunut useita kirjallisia korvausvaatimuksia määräaikaan mennessä ja maastokatselmus on toimitettu syksyllä 2017. Tämän jälkeen lunastaja, Fingrid Oyj on antanut vastineen toimitukseen. Toimituksessa on laadittu koordinaattiaineistoon perustuen toimituskartta sekä korvausasiakirja, joista selviävät tilakohtaiset lunastuksen sijainnit ja pinta-alat. Kohteen yleiskuvaus Toimituksen kohde on pituudeltaan noin 12 km, sijaiten Hausjärven kunnan ja Riihimäen kaupungin alueella. Toimituksessa käsiteltävä linja-alue alkaa Hikiän muuntoasemalta päättyen Janakkalan kunnan rajaan. Tästä matkasta linja kulkee vanhassa johtokäytävässä noin 3,5 kilometrin osuudella ja uudessa johtokäytävässä noin 8,5 kilometrin osuudella. Kohde on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta sekä voimajohdon läheisyydessä on joillakin kohdilla haja-asutusalueen rakennuspaikkoja sekä teollisuusalueen rakennuspaikkoja ja johto ylittää useita maantiealueita. Kaavatilanne Kohdealueella on voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa sekä ns. haja-asutusaluetta. Korvauksen lähtökohdat Lunastustoimikunta totesi, että lähtökohtana korvauksille on oltava lunastuslain 29 ja 30 :ien tarkoittama käyvän hinnan mukainen täysi korvaus maanomistajien menetyksistä, mikäli korvauksia ei ole aiemmin maksettu tai niistä ole sovittu. Lunastuslain 29 :n mukaan lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus eli lunastuskorvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvaus muodostuu kohteenkorvauksesta, haitankorvauksesta ja vahingonkorvauksesta sen mukaan kuin lunastuslaissa säädetään. Lunastuslain 44 :n mukaan omaisuus on arvioitava sellaisena kuin se on lunastuspäätöksen julistamishetkellä ja määrättävä korvaus lunastuspäätöksen julistamisen ajankohdan arvon perusteella. Lunastuksessa käytetään kohteiden korvausten arviointimenetelmänä kauppa-arvomenetelmää (vertailukauppa-aineistoineen) ja tarvittaessa myös kustannuksien arviointiin perustuvaa menetelmää.
Toimitusnumero 2013-453234 6(36) Korvauksen yleisiä perusteita Lunastustoimikunta katsoo, että tämän lunastuksen vuoksi ei mitään uudisrakennusoikeutta menetetä, eikä myöskään uusi tai laajeneva rakennusrajoitusalue rajoita jo vanhastaan olevien rakennuspaikkojen kohdalla rakentamismahdollisuuksia. Tällainen tapaus voisi olla kyseessä, jos rakennus sijaitsee vanhastaan siten, että rakennusrajoitusalue tulee rakennuksen ja sen pihapiirin välittömään läheisyyteen tai jopa niiden kohdalle. Tämän kaltaisessa tapauksessa lunastaja ei pääsääntöisesti suhtaudu suotuisasti voimajohdon suuntaan tai sen kohdalla tehtäviin laajennuksiin (rakennusrajoitusalueen sisällä). Kauempana sijaitsevien rakennusten osalta rakentamismahdollisuuksiin ei tule muutosta. Isompien, useiden hehtaarien kokoisten rakennuspaikkakiinteistöjen kohdalla rakentamisrajoitusten merkitys on poikkeustapauksia lukuun ottamatta lunastustoimikunnan näkemyksen mukaan hyvin vähäistä. Samoin on tilanne maa- ja metsätalouskiinteistöjen tapauksessa. Toimituksen kohdealueella on joissakin kohdin johtoalueen keskilinja siirtynyt toimituskartan mukaisesti hiukan sivuttaissuunnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhastaan lunastettua rajoitusta vastaavasti poistuu toiselta puolelta. Kohteenkorvauksen arvioinnin lähtökohta Kohteenkorvaus lunastettavasta omaisuudesta on lunastuslain 30 :n 1 momentin mukaan määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukaisesti. Lunastuslain 31 :n 1 momentin mukaan, jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on kyseinen sähkönsiirtojohto, joten kohteenkorvauksen arvioimisen lähtökohtana on alueella ennen johtohanketta vallinneen käyttötarkoituksen tai käyttömahdollisuuden mukainen arvo. Koska kysymyksessä on käyttöoikeuden lunastus, joka kaikilta osin ei poista omistajalle jäljelle jäävää maankäyttömahdollisuutta, määräytyy korvaus ennen johtohanketta olleen käyttötarkoituksen tai - mahdollisuuden arvon ja lunastushankkeen jälkeen omistajalle jäävän käyttömahdollisuuden arvon erotuksena. Pylväsalasta täysi korvaus pelto-alueella on perusteltua määrätä, koska pylväsala estää alueen käytön käytännössä kokonaan kun taas muuta johtokatua on mahdollisuus osittain hyödyntää lunastuksesta huolimatta. Muulla johtoalueella hakijalla ja hänen lukuunsa työskentelevällä on oikeus jalan tai ajoneuvolla kulkea johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle. Arviointikäytännössä tämä otetaan yleensä huomioon korvaamalla pelto-alueella 2 m levyistä kulku-uraa vastaava alue samoilla perusteilla kuin pylväsalaksi lunastettava alue. Tämä korvaaminen tapahtuu kuitenkin ainoastaan uuden johtokäytävän osalta, haja-asutusalueella (ei - kaavallinen) tai kaavan mukaisella M-alueella. Kohteenkorvausta ei viljeltyjen maiden osalta muutoin määrätä johtoaukealta tai reunavyöhykkeeltä, koska peltoa voi viljellä entiseen tapaan. Voimajohdon sijoittuessa olemassa olevan jo lunastetulla alueella olevan voimajohdon viereen, korvataan metsämaalla reunavyöhykkeestä johtoaukeaksi muuttuva osuus uutena johtoaukeana hakijan ilmoituksen perusteella. Lunastettaessa metsämaalla entistä reunavyöhykettä reunavyöhykkeeksi, entistä johtoaukeaa johtoaukeaksi tai reunavyöhykkeeksi, otetaan huomioon johtoaukeasta aikaisemmin määrätyt korvaukset.
Toimitusnumero 2013-453234 7(36) Metsätalousmaan hinta ja korvaus Metsätalousmaan käypä hinta arvioidaan tavanomaisesti summa-arvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan yhteen puuttoman maapohjan erillisarvo, taimikoiden erillisarvo, kasvatusmetsien puuston erillisarvo sekä uudistushakkuumetsien puuston erillisarvo. Puuston taloudellisinta hakkuuikäänsä aikaisemmin tapahtunut poistaminen ja siitä aiheutunut ennenaikaisen hakkuun vahinkoa käsitellään erikseen vahingonkorvauksena jäljempänä pöytäkirjassa. Puuttomasta maapohjasta ei käytännössä tehdä kiinteistökauppoja, joten sen käypää hintaa ei voida arvioida suoraan kauppa-arvomenetelmällä. Summa-arvomenetelmää käytettäessä puuttoman maapohjan arvoina käytetään tavanomaisesti metsäkeskus Tapion julkaisun 3/1994 Metsän arvonmääritys summa-arvomenetelmällä aputaulukoiden mukaisia arvoja (jäljempänä Tapion taulukko). Näitä arvoja on Maanmittauslaitos jonkin verran korottanut vuonna 2013. Maapohjakorvaus määrätään sekä johtoaukean että reunavyöhykkeen alueille. Johtoalueen käytönrajoitus rinnastetaan metsätalousmaalla omistusoikeuden lunastamiseen. Johtoaukean osalta maanomistaja menettää metsätaloudellisen käyttömahdollisuuden kokonaan. Hakija on ilmoittanut, että maapohjakorvaus hyväksytään maksettavaksi 1,5- kertaisena ja myös reunavyöhykkeen odotusarvon korvaus voidaan määrätä täysimääräisenä, jonka hakija katsoo kattavan myös toimituksesta syntyvät vähäiset vahingot täysimääräisenä. Hakijan ilmoituksen mukaan mikäli puuston odotusarvolisä maksetaan myös reunavyöhykkeelle 100% suuruisena odotusarvon korvauksena, ei lunastaja enää toimituksen jälkeen korvaa ns. jälkikorvauksena myöhemmin syntyviä tuulenkaatoja. Maapohjakorvausta määrättäessä on otettava huomioon myös rakentamisrajoitus: rakennuksia ei saa rakentaa 28 m lähemmäs johdon keskilinjaa. Pieniä määriä tuulenkaatoja ei välttämättä saada myytyä ja niiden hinta jää alhaisemmaksi kuin täysi hinta tai puuston voi menettää myyntiarvoaan ennen kuin vahinko havaitaan. Myös tuulivahingot ovat tulevaisuudessakin mahdollisia. Nyt perustettava linja tulee ennestään olevaan johtokäytävään, jolloin tuulivahingot todennäköisesti ovat vähäisempiä kuin kokonaan uuteen johtokäytävään rakennettavan linjan osalta. Näiden syiden perusteella on tarkoituksenmukaista korottaa metsämaapohjan arvoa hakijan esittämästä. Myöskin korvattavat metsäalueet ovat kohtalaisen pieniä ja myöskään kauppahintatilastoa puhtaasta metsämaa-alueista ei käytännössä ole. Kaikkinainen muu maapohja lukuun ottamatta teitä ja ojia sekä rakennuspaikkoja, odotusarvo- ja raakamaata korvataan uuden johtoaukean ja reunavyöhykkeen osalta yksikköhinnalla 0,10 / m2 sekä johtoaukeaksi muuttuvan reunavyöhykkeen osalta, joka hinta on Tapion taulukon summa-arvomenetelmän arvoja korkeampia edellä mainittuihin seikkoihin vedoten ja siksi, että lunastustoimikunta katsoo alueella muutoinkin olevan yleistä alueen sijaintiin perustuvaa virkistysarvoa. Metsäalueiden kohdalla pelkän metsätaloudentuottoarvon korkeamman virkistysarvon korvaamista tukee myös maaoikeuden antamat päätökset (mm. 23.1.2009) sekä MML:n julkaisu Virkistyskäytön arviointi. Metsämaa reunavyöhykkeen osalta Reunavyöhykkeellä puuston kasvatus on sallittua 10-20 metrin pituuteen saakka. Lunastustoimikunnan mielestä puuston kasvattaminen reunavyöhykkeellä on kuitenkin tarkoituk-
Toimitusnumero 2013-453234 8(36) senmukaista vain 10 metrin pituuteen saakka. Jos yksittäisiä puita poistetaan vasta sitten, kun niiden pituus ylittää lunastusluvassa mainitun enimmäispituuden, nousevat korjuukustannukset suhteettoman suuriksi. Kun puut joudutaan kaatamaan ennen kuin ne saavuttavat maksimipituutensa, aiheutuu tästä uudistamiskustannusten lisääntymistä. Alueella, jolla puu ei kasva yli 10 metrin pituiseksi, ei haittaa synny. Reunavyöhykkeen maapohja ei periaatteessa täysin menetä tuottoarvoaan. Reunavyöhykkeen puut saatetaan kuitenkin kaataa yksittäin niiden ylitettyä sallitun pituuden, jolloin puun korjuusta aiheutuu tavanomaista suurempia kustannuksia tai puuta ei saada ollenkaan myytyä. Reunavyöhyke saattaa myös kärsiä tuulivahingoista tavanomaista metsätalousaluetta herkemmin. Nämä metsänhoitotöiden kustannuksia kohottavat ja siten tuottoarvoa alentavat tekijät huomioon ottaen reunavyöhykkeen maapohjan kohteenkorvaus määrätään samoilla perusteilla kuin johtoaukean osalta, mikä on nykyisin voimalinjatoimituksissa vakiintunut käytäntö. Puustokorvaus Johtoaukealla ja reunavyöhykkeellä olleesta puustosta ei määrätä erikseen korvausta. Taimistojen korvaus Lunastustoimikunta totesi, ettei toteutuneista metsätilakaupoista selviä, mikä on ollut taimistojen hinta. Täten toimitus- ja oikeuskäytännössä taimistojen hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut summa-arvomenetelmän aputaulukoiden arvot. Puuston odotusarvojen korvaus Lunastustoimikunta totesi kohtaan (Metsämaan maapohjakorvaus) viitaten, ettei toteutuneista metsätilakaupoista selviä, mikä on ollut puuston odotusarvojen osuutta. Täten toimitus-ja oikeuskäytännössä puuston odotusarvojen hinnanmääritysperusteeksi on hyväksytty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottoarvoperusteisesti lasketut summa-arvomenetelmän aputaulukoiden arvot. Kokonaisarvon korjaus Lunastustoimikunta totesi, jotta summa-arvomenetelmän aputaulukoista yhteenlasketut summa-arvot lisättynä puustosta saadulla hinnalla ylittää selvästi toteutuneiden metsätilakauppojen kauppahinnat. Täten ns. lain tarkoittamaan käypään hintaan pääsemiseksi tulisi summa-arvoon tehdä kokonaisarvon korjaus, joka tutkimuksissa on osoittautunut olevan suuruusluokkaa 10-30 % summa-arvosta. Vaihtelu johtuu lähinnä puuston iästä. Lunastustoimikunta totesi, että kun tässä toimituksessa on kyse nauhamaisesta kohteesta, ei kokonaisarvon korjausta tässä toimituksessa tehdä. Viljellyn maan korvaus Viljellyllä maalla täysi korvaus määrätään pylväsalasta ja 2 m:n kulkuoikeusalueesta pylväältä pylväälle vain uuden johtokäytävän alueella mutta ainoastaan niille tiloille joille ei määrätä maapohjakorvausta kaavamerkinnän perusteella. Lunastustoimikunta on kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tutkinut Hausjärvellä, Janakkalassa ja Riihimäellä vuosina 2013-2018 tehdyt viljeltyä maata sisältäneet kiinteistökaupat. Kauppoihin on sisältyneet sekä avo-ojitettujen alueiden että salaojitettujen peltojen kaupat. Pelto: Hausjärvellä vuosina 2013-2018 toteutuneissa peltoalueiden kaupoissa toteutuneet yksikköhinnat ovat olleet mediaaniltaan 0,98 /m2 (ka. 1,06 /m2) ja Riihimäeltä ei vuosina 2013-2018 ole käytännössä löytynyt tarpeeksi vertailukelpoista kauppahinta-aineistoa. Koska kyse on alueelle tyypillisistä pelloista, päätti lunastustoimikunta määrätä kor-
Toimitusnumero 2013-453234 9(36) vausta yksikköhinnan 1e/m2 mukaan uusista tolppapaikoista ja uuden johto-osuuden kohdalla 2 metrin kulkuoikeusalueesta (uuden johtoalueen kohdalla). Asuinrakennuspaikan käypä hinta Linjasta aiheutuva arvon alennus riippuu lähinnä siitä, miten linja sijoittuu olemassa oleviin rakennuksiin nähden, onko rakennuspaikka täyteen rakennettu ja estääkö linja mahdollista rakentamistarvetta. Reunavyöhykkeen rakentamisrajoituksella voi olla merkitystä olemassa olevien rakennuspaikkojen kohdalla tai rakentamiseen hyvin soveltuvalla alueella kuten teiden läheisyydessä. Korvauksia voimajohtolinjan alueesta määrättäessä on otettava huomioon, ettei aluetta lunasteta omistusoikeudella vaan lunastus koskee käyttöoikeuden supistusta. Aluetta voidaan edelleen käyttää rakennuspaikan osana. Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella ja sillä, että aluetta voidaan edelleenkin käyttää rakennuspaikan osana, ovat toimitusmiehet katsoneet, että asuinrakennuspaikan käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Lunastuskorvauksen määräämistä varten on lunastustoimikunta kerännyt kauppahintatiedot rakentamattomien asuinrakennuspaikkojen luovutuksista Hausjärven kunnassa asemakaava-alueen ulkopuolella. Kauppahintatiedot on kerätty vuodesta 2013 lähtien ja niistä lasketut tilastotiedot ovat seuraavat: kauppoja 8 kpl; pinta-alojen keskiarvo 6444 m2. Kauppahintojen keskiarvo 4,24 /m2, kauppahintojen mediaani 2,00 /m2, kauppahintojen minimi 0,45 /m2 ja kauppahintojen maksimi 12,31 /m2. Hausjärven kunnan alueella rakennuspaikkojen osalta alueelta olevaan haja-asutusrakennuspaikkojen kauppahinta-aineistoon ja harkinnanvaraisuuteen perustuen maapohja korvataan yksikköhinnalla 3,00 /m2. Teollisuus- ja varastopaikkojen käypä hinta Linjasta aiheutuva arvon alennus riippuu lähinnä siitä, miten linja sijoittuu olemassa oleviin rakennuksiin nähden, onko rakennuspaikka täyteen rakennettu ja estääkö linja mahdollista rakentamistarvetta. Reunavyöhykkeen rakentamisrajoituksella voi olla merkitystä olemassa olevien rakennuspaikkojen kohdalla tai rakentamiseen hyvin soveltuvalla alueella kuten teiden läheisyydessä. Korvauksia voimajohtolinjan alueesta määrättäessä on otettava huomioon, ettei aluetta lunasteta omistusoikeudella vaan lunastus koskee käyttöoikeuden supistusta. Aluetta voidaan edelleen käyttää kaavan mukaisen rakennuspaikan osana. Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella toimitusmiehet ovat katsoneet, että teollisuus- ja varastorakennuspaikkojen käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Lunastuskorvauksen määräämistä varten on lunastustoimikunta kerännyt kauppahintatiedot luovutuksista Riihimäen kaupungissa. Kauppahintatiedot on kerätty vuodesta 2013 lähtien ja niistä lasketut tilastotiedot ovat seuraavat: kauppoja 24 kpl; pinta-alojen keskiarvo 32729 m2. Kauppahintojen keskiarvo 7,46 /m2, kauppahintojen mediaani 6,41 /m2, kauppahintojen minimi 1,00 /m2 ja kauppahintojen maksimi 25,00 /m2.
Toimitusnumero 2013-453234 10(36) Riihimäen kaupungin alueella kauppahinta-aineistoon ja harkinnanvaraisuuteen perustuen maapohja korvataan yksikköhinnalla 7,00 /m2. Näitä ovat voimassa olevassa asemakaavassa kaavamerkinnällä EJ-1 olevat tontit 694-23-2301-2, 694-23-2306-3 ja 694-405-8-503-M502 sekä kaavamerkinnällä T olevat tontit 694-24-2408-2, 694-24-2408-3 ja tila 694-403-6-39 Metsälä. Liike- ja toimistorakennusten käypä hinta Linjasta aiheutuva arvon alennus riippuu lähinnä siitä, miten linja sijoittuu olemassa oleviin rakennuksiin nähden, onko rakennuspaikka täyteen rakennettu ja estääkö linja mahdollista rakentamistarvetta. Reunavyöhykkeen rakentamisrajoituksella voi olla merkitystä olemassa olevien rakennuspaikkojen kohdalla tai rakentamiseen hyvin soveltuvalla alueella kuten teiden läheisyydessä. Korvauksia voimajohtolinjan alueesta määrättäessä on otettava huomioon, ettei aluetta lunasteta omistusoikeudella vaan lunastus koskee käyttöoikeuden supistusta. Aluetta voidaan edelleen käyttää kaavan mukaisen rakennuspaikan osana. Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella toimitusmiehet ovat katsoneet, että liike- ja toimistorakennusten käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Lunastuskorvauksen määräämistä varten on lunastustoimikunta kerännyt kauppahintatiedot luovutuksista Riihimäen kaupungissa. Kauppahintatiedot on kerätty vuodesta 2013 lähtien ja niistä lasketut tilastotiedot ovat seuraavat: kauppoja 4 kpl; pinta-alojen keskiarvo 12036 m2. Kauppahintojen keskiarvo 23,27 /m2, kauppahintojen mediaani 10,00 /m2, kauppahintojen minimi 5,98 /m2 ja kauppahintojen maksimi 45,00 /m2. Riihimäen kaupungin alueella kauppahinta-aineistoon ja harkinnanvaraisuuteen perustuen maapohja korvataan yksikköhinnalla 10,00 /m2. Näitä on voimassa olevassa asemakaavassa kaavamerkinnällä K-2 oleva tontti 694-19-1942-4. Odotusarvomaa Odotusarvo on maa- ja metsätalousmaan arvon ylittävä arvo taloudellisesti tuottavamman käytön vuoksi. Tässä tapauksessa yksityiskohtaisen kaavoituksen läheisyydestä johtuva, mahdollinen todennäköisyys maan muuttumisesta rakennusmaaksi. Odotusarvo on kuitenkin huomattavasti rakennusmaan arvoa alempi, koska kunta on käytännössä tällaisen ns. raakamaa-alueen ainoa ostaja, yksityinen omistaja ei yleensä saa maataan kaavoitettua rakennusmaaksi ja koska detaljikaavassa raakamaasta voidaan muodostaa varsinaista rakennusmaata yleensä n. 20-25 %. loppuosa jää kokonaan kaavoittamatta tai kaavoitetaan tie- ja viheralueiksi. Lisäksi kaavan laatimisesta ym. alueen toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia, jotka alentavat raakamaan arvoa valmiiseen rakennuspaikkaan verrattuna. Odotusarvoa alentaa vielä se seikka, että rakentaminen tapahtuu vasta lähitulevaisuudessa ja arvo on laskettava diskonttaamalla odotettavissa oleva maan hinta nykyhetkeen. Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella toimitusmiehet ovat katsoneet, että odotusarvomaan käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Odotusarvomaata on katsottu olevan Hausjärven kunnan puolella tilojen 86-406-5-18 Nummi-Hinkkala, 86-406-5-26 Lähteenmäki, 86-406-5-42 Kylä-Hinkkala, 86-406-1-16 Välitalo
Toimitusnumero 2013-453234 11(36) ja 86-406-2-3 Riihiniitty kiinteistöjen palstat. Ne sijaitsevat Karhintien varressa, jonka kautta myös uusi 400 kv:n voimajohtolinja kulkee. Alue on vahvistetussa Riihimäen 2035 yleiskaavassa merkitty itäisen kehätien suunnitelma-alueeksi. Aikaisemmin alueella on pidetty Ekokemin voimajohtolinjatoimitus tn:o 2012-411871, jossa odotusarvoisen maan neliöhinnaksi on määrätty 0,60 / m2. Toimitusmiehet ovat katsoneet alueen sijainti huomioiden neliöhinnaksi odotusarvoisen maan osalta 0,60 / m2. Raakamaa Raakamaalla tarkoitetaan kaupunkimaata, joka hankitaan tai on käytettävissä asema- tai rakennuskaavan mukaiseen rakentamiseen. Raakamaalle on odotettavissa nykyistä, tavallisesti maa- ja metsätalouskäyttöä taloudellisesti tuottavampaa käyttöä. Se on ns. odotusarvomaata. Raakamaa-alueet rajoittuvat usein kehämäisesti jo olevan asutuksen ympärille. (Kiinteistöjen arviointikäsikirja 1991. s. 178). Vuonna 1985 annetun Korkeimman Oikeuden päätöksen perusteella toimitusmiehet ovat katsoneet, että raakamaan käyvästä hinnasta johtoaukean osalta korvaus on 80 % ja 50 % reunavyöhykkeen osalta. Lunastuskorvauksen määräämistä varten on lunastustoimikunta kerännyt kauppahintatiedot luovutuksista Riihimäen kaupungissa. Kauppahintatiedot on kerätty vuodesta 2013 lähtien ja niistä lasketut tilastotiedot ovat seuraavat: kauppoja 9 kpl; pinta-alojen keskiarvo 41299 m2. Kauppahintojen keskiarvo 2,44 /m2, kauppahintojen mediaani 1,93 /m2, kauppahintojen minimi 1,42 /m2 ja kauppahintojen maksimi 6,43 /m2. Riihimäen kaupungin alueella kauppahinta-aineistoon ja harkinnanvaraisuuteen perustuen maapohja yleiskaavassa kaavamerkinnällä T, TP, EJ-1sel ja TT korvataan yksikköhinnalla 2,00 /m2. Näillä korvauksen kohteena olevilla kaavamerkinnöillä sisältyy mahdollinen vähäinen puusto maapohjakorvaukseen. Riihimäen kaupungin alueella kauppahinta-aineistoon ja harkinnanvaraisuuteen perustuen maapohja yleis- ja asemakaavassa kaavamerkinnällä EV, V-1, EO/V, VL korvataan yksikköhinnalla 1,00 e/m2. Näillä korvauksen kohteena olevilla kaavamerkinnöillä sisältyy mahdollinen vähäinen puusto maapohjakorvaukseen. Joutomaat Jos kyse on tiestä, korvaus määrätään viereisten tilusten maankäyttölajin perusteella. Jos kyse on valtaoja-alueesta, korvaus määrätään viereisten tilusten maankäyttölajin perusteella alle 5 m leveiden valtaojien osalta. Yli 5 m leveiden valtaojien osalta korvausta ei määrätä. Joutomaan (Ja/Jm) hinnaksi määrätään 160 e/ha. Haitankorvauksen arvioinnin lähtökohta Haitankorvaus tulee lunastuslain 35 :n mukaisesti määrättäväksi, kun samalle henkilölle kuuluvasta omaisuudesta lunastetaan osa ja tästä aiheutuu pysyväisluontoista haittaa jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle. Meluhaitat ja terveydelliset haitat Sähkönsiirtolinjojen pylväiden ja johdinten näkyminen kiinteistön pihapiiriin ja sisälle sillä oleviin rakennuksiin vähentää kiinteistöltä avautuvan maiseman kauneusarvoja ja asumisviihtyvyyttä. Johtimet saattavat aiheuttaa ajoittain meluhaittaa ja niihin saattaa kertyä lunta
Toimitusnumero 2013-453234 12(36) ja jäätä. Ne tuottavat ympäristöönsä keskimääräistä suuremman sähkökentän ja magneettikentän. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että altistuminen voimajohtojen sähkö-ja magneettikentille aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia terveydelle. Maisemahaitat Kokonaisuudessaan toimitusalueella koko 80 kilometrin voimajohtolinjan matkalla Hikiältä Forssaan sijaitsee noin 140 kiinteistöä, joista menee maata voimajohtolinjaan ja kiinteistöillä sijaitsee rakennuksia. Lisäksi edellä mainitun kiinteistömäärän lisäksi on joitakin linja-alueen ulkopuolisia kiinteistöjä, joilta erikseen on esitetty maisemahaitan korvausvaatimuksia. Kaikki nämä edellä mainitut kiinteistöt on katselmoitu. Toimitusmiehet ovat myös perehtyneet asiaan liittyvään kirjallisuuteen mm. Rahkila, Carlson, Hiironen tekemään tutkimukseen Maisemahaitoista ja niiden käsittelystä maanmittaustoimituksissa (MML julkaisu nro 99) sekä lisäksi perehtyneet yksityiskohtaisemmin joihinkin voimajohtolinjan lunastustoimituksiin mm. tn:o 4086-605054 Kruunupyyssä, tn:o 114189-0 Nurmijärvellä ja tn:o 1998-629506 Nurmijärvellä. Maastokatselmuksissa on kiinnitetty sietämisvelvollisuutta ja korvauskynnystä määritettäessä huomiota siihen, että tilanteen on oltava ollut olennaisesti muuttunut haitalliseksi, jotta korvauskynnys ylittyisi. Lisäksi korvauksen edellyttämä haitta-aste LunL:n mukaisessa tapauksessa sellaiselle kiinteistölle, jolta ei lunasteta, tulee olla merkittävä. Toimituksen kohde-alueella on sijainnut 1920 - luvulla rakennettu 110 kv voimajohtolinja, jonka tilalle on rakennettu uusi 110 kv + 400 kv voimajohtolinja. Käytännössä näin ollen on kysymys uuden sähkönsiirtolinjan ja sen toteuttamiseksi suoritetun lunastuksen aiheuttaman mahdollisen lisähaitan korvaamisesta lunastuksen kohteeksi joutuneille ja muille maanomistajille. Maastokatselmuksen yhteydessä on otettu huomioon, että alueella on sijainnut jo aiemmin 110 kv:n voimajohtolinja. Tällöin aukealla peltomaisemalla oleva uusi voimajohtolinja ei toimitusmiesten mielestä ylitä korvattavan lisähaitan kynnystä. Käytännössä vanha voimajohtolinja on lähes samalla tavoin näkynyt kiinteistön pihapiiriin ja muutoksen on lähinnä aiheuttanut pylväsmallin ja koon muuttuminen sekä linjalankojen määrän ja korkeuden muuttuminen. Samalla tavoin toimitusmiehet ovat katsoneet, ettei myöskään metsäisellä alueella linjalankojen tai pylvään vähäinen näkyminen mahdollisesta, tietystä katselukulmasta ylitä korvattavan lisähaitan kynnystä. Samalla on myös huomioitu Maanmittauslaitoksen julkaisu nro 99 (sivu 11.), jonka mukaan johtimien etäisyyden ollessa yli 100 metrin muuttuu korvausvastuun kynnys hyvin korkeaksi. Toisin sanoen etäisyyden ollessa yli 100 metriä, ei linjan ole katsottu aiheuttavan korvattavaa lisähaittaa. Voidaan sanoa myös, että uuden voimajohtopylvään korkeus kertaa kolme on noin 100 metriä ja voidaan puhua ns. häirintävyöhykkeestä. Voidaan myös lankojen osalta puhua ns. katselukorkeudesta. Ennen vanhan pylvään linjalangat olivat ns. katselukorkeudella pihapiiriin nähden. Nyt uuden linjan valmistumisen jälkeen ovat alemmat langat korkeammalla kuin vanhassa linjassa olleet langat ovat olleet. Lisäksi uudet ylimmät langat ovat jo niin korkealla etteivät ne ole enää ns. katselukorkeudella. Samoin vuodenajalla suojakasvillisuuden osalta on erittäin suuri merkitys pylväiden tai lankojen näkyvyyteen. Tähän lisäksi myös vaikuttavat mm. vuodenajan muutokset ja valoisuus, väri, alueen varjostus ja korkeussijainti. Toimitusmiehet ovat uuden 110 kv + 400 kv voimajohtolinjan osalta kiinnittäneet maastossa huomiota, ei niinkään linjalankojen näkyvyyteen, vaan voimajohtopylväiden näkemään ja vaikutukseen maisemassa. Uuden 110 kv + 400 kv sähkönsiirtojohtojen pylväät ovat raskasrakenteisempia ja lähes kaksi kertaa niin korkeita kuin aikaisemman 110 kv:n linjan pylväät. Ne ovat paikoin tulleet lähemmäksi asuinrakennuksia tai muutoin lisänneet mai-
Toimitusnumero 2013-453234 13(36) semahaittaa ja vähentäneet kiinteistön viihtyisyyttä. Voidaan sanoa uusien linjapylväiden dominoivan maisemaa. Tässä toimituksessa Hausjärven ja Riihimäen alueella tehtyjen maastokatselmusten ja edellä mainittujen seikkojen perusteella toimitusmiehet ovat yksimielisesti katsoneet, että korvattavan lisähaitan kynnys ei ylity millekään tämän toimituksen kohteena olevalle kiinteistölle. Rakentamisrajoitushaitta Aikaisemmin voimansiirtoalueeksi lunastettavalla alueella tulee korvausarvioinnissa ottaa huomioon myös tässä toimituksessa vahvistettu rakentamisrajoitus. Rakennuksia ei saa rakentaa 28 metriä lähemmäs johtoalueen keskilinjaa. Aikaisemmassa voimansiirtoalueen lunastuksessa ei tätä rajoitusta ole ollut. Toimituksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä erillistä korvausta rakentamisrajoituksesta. Koska reunavyöhyke korvataan metsämaalla samalla perusteella kuin johtoaukeaksi, katsotaan siihen sisältyvän myös vähäinen rakentamisrajoitushaitta. Maatalousvaltaisella alueella ei uusien rakennuspaikkoja sijoiteta voimalinjojen läheisyyteen. Lähinnä kyseeseen voi tulla talousrakennusten sijoittelu linjan lähelle. Reunavyöhykkeen (jatkuva) käytönrajoitushaitta Puuston oletetaan saava kasvaa vapaasti keskimäärin 10-12 metrin valtapituuteen. Tämän pituuden ylittävät puut voidaan joutua kaatamaan ennenaikaisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan puuston odotusarvolisä voidaan maksaa myös reunavyöhykkeelle 100 % suuruisena odotusarvon korvauksena, kuten yllä on todettu. Tiivistymishaitan ja sadonmenetyksen korvaaminen Pellon tiivistymishaitalla tarkoitetaan ruokamultakerroksen ja pohjamaan tiivistymisen aiheuttamaa taloudellista menetystä, mikä ilmenee sadon alenemisena ja viljelykustannusten lisääntymisenä. Tiivistymiseen saattaa myös liittyä pohjamaan sekoittuminen ruokamultakerrokseen. Tiivistymisestä aiheutuvia haittoja ovat sadon aleneminen, keväällä hitaasta kuivumisesta aiheutuva maan kantavuuden huonontuminen sekä muokkausominaisuuksien heikkeneminen. Tiivistymisestä maksetaan korvausta sekä sadon menettämisestä että pellon saattamisesta viljelykuntoon. Tietty tiivistymisaste saavutetaan kosteassa maassa pienemmällä kuormituksella kuin kuivassa maassa. Raskaat koneet tiivistävät kosteissa olosuhteissa ruokamultakerroksen lisäksi sen alapuolisia osia. Mitä suurempi akselikuorma on, sitä syvemmälle painevaikutus ulottuu, vaikka pintapaine pidettäisiin samana. Ajokertojen määrään tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Maanviljelyksen yhteydessä syntyvää tiivistymishaittaa on selvitetty tutkimuksin. Savimaat ovat sille alttiimpia, mutta kivennäispellot kestävät tiivistymistä hyvin. Tutkimuksen mukaan savipellolla tiivistyminen aiheuttaa säilörehun ja heinän osalta satotason laskua 7 vuoden ajalta, ensimmäisenä vuonna keskimäärin 4 % ja seuraavina 2% vuosi, diskontattu yhteisvaikutus on 14% lasku pellon katetuottoon. Tutkimus on tehty savipellolla ja korvaus muille maalajeille pitäisi pellolle aiheutuva haitta huomioon ottaen suhteuttaa näihin arvoihin. Toimituksen hakija on hyväksynyt, että tiivistymishaitan korvaus maksetaan 5 m leveälle kaistaleelle pylväältä pylväälle liikuttaessa peltoalueella 500 /ha ja pylvään ympärillä pyörimisestä 100 pylvästä kohti. Tämän summan voidaan katsoa olevan kohtuullinen korvaus. Ajourien paikkaa ei voi tarkalleen rajata jälkeenpäin.
Toimitusnumero 2013-453234 14(36) Pylväshaitta Maanmittauslaitoksen julkaisussa Arviointi ja korvaukset on korvaussuositukset estehaitalle. Pylväshaitan arvioinnissa on otettu huomioon peltojen viljelykierto. Lisäksi on otettu huomioon sijainti pellon keskellä/reunassa ja estealan pituudesta ja leveydestä johtuvat korjaustekijät. Pylväshaittojen osalta on selvitetty pellon viljelysuunta. Korvausta määrättäessä on otettu huomioon, että alueella harjoitetaan voimaperäistä viljelyä, jolloin pylvään aiheuttama haitta on viljelijälle tuntuva. Estehaitan korvaus on laskettu 30 v:n pääomitusajalla ja 5 %:n korkokannalla sekä käytetty apuna valmiita korvaustaulukoita viljelykierrottain laskettuina. Fingrid Oyjn vastineessa mainittua Luonnonvara-ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimusta 40/2017 "Sähkönsiirron maanomistajakorvaukset" ei suoranaisesti voida käyttää pylväshaittojen korvaamiseen. Tutkimuksen hintamallilla on pystytty selittämään vain 40-50% kauppahintojen vaihtelusta. Tällaista selitysastetta ei maaoikeuskäytännössä ole pidetty riittävänä. Fingrid Oyj on esittänyt korvausten määräämistä Maanmittauslaitoksen julkaisun Arvioinnit ja Korvaukset 2017 taulukon mukaisella tavalla. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvauksia. Lunastustoimikunta toteaa, että taulukoissa esitetyt ohjeelliset estehaittakorvaukset sisältävät vain korvauksen lisääntyneestä työnmenekistä. Lisääntyvää työmenekkiä on selvitetty vuonna 2002 kenttäkokeilla. Viljelyssä voidaan karkeasti ottaen käyttää kahta ajotekniikkaa: - tarkka ajo esteiden ympäriltä minimoiden viljelemätön ala tai - nopea esteen ohitus sujuvin ajolinjoin. Kenttäkokeissa on noudatettu jälkimmäistä periaatetta. Tällöin viljelemättä jäävä alue voi olla suurempi kuin tarkkaa aluerajausta ja hyvää työn jälkeä tehtäessä, jolloin voi olla tarpeen myös nostaa ohjeellista korvausta. Vuoden 2002 kenttäkokeet on tehty kymmenellä tavanomaisella maatalouskoneella. Laskelmia on korjattu vuonna 2014 vastaamaan tehokkaampaa nykytekniikkaa ja tuotantokoneita. Tarkoitus on, että tavallisilla peltotyökoneilla ajetaan pylvään läpi. Kasvisuojeluruiskutus on arvioitu tehtävän käsityönä. Uusien työkoneiden säädettävyys on parantunut vastaamaan paremmin muuttuvia työolosuhteita. Viljelemättä jäävä alue ja sadon aleneminen pylväsalan ulkopuolelta joudutaan ottamaan erikseen huomioon, koska taulukkojen ohjearvot sisältävät vain korvauksen kasvaneesta työn menekistä. Pylvästyyppi ja sen sijainti pellolla vaikuttavat siihen, jääkö pylväsalan ulkopuolelle tällaista viljelemätöntä aluetta ja se joudutaan tarkastelemaan joka kerta erikseen. Tämän lisäksi erikseen tule huomioon ottaa pylväsalan ulkopuolella tapahtuva maan tiivistyminen ja survoutuminen. Ensimmäiset uudentyyppiset pylväät on asennettu vuonna 2013, joten käytännön kokemusta niiden läheisyydessä tapahtuvasta viljelystä ei ole. Pylvästyypille määritellyt ohjeelliset korvaukset on laskettu vuoden 2002 kenttäkokeiden perusteella, viljelykierroittain ja sijainniltaan pellon keskellä olevina. Jos uusi pylvästyyppi on pellon reunan läheisyydessä, korottaa se korvausta 15-25 %. Vinoittain ajosuuntaan nähden sijaitsevien pylväidenosalta tehdään erikseen korjaus. Nopea esteen ohitus sujuvin ajolinjoin johtavat siihen, että syvyyssuunnassa jää viljelemätöntä aluetta usein myös pylväsalan ulkopuolelle. Metsäalueen uusista tolppapaikoista ei määrätä erillistä korvausta, koska alueista on joko ennestään määrätty tai tullaan määräämään täysi metsätalousarvoon perustuva hinta.
Toimitusnumero 2013-453234 15(36) Peltoalueen uusista tolppapaikoista määrätään maapohjakorvaus sekä kertakaikkinen korvaus pylväshaitasta MML:n Arviointi- ja korvaukset -kansion mukaisen normaalissa viljelykierrossa olevan tehokkaan kasvinviljelyn korvaustaulukon mukaisesti. Pylväshintoja on tilakohtaisesti tarpeen mukaan pylvään koon ja sijainnin perusteella muutettu. Metsämaan pirstoutumishaitta Metsän pirstoutumishaittaa aiheuttaa lähinnä puutavaran korjuukustannusten lisääntymistä. Jos haittaa on yleensä korvattu, sen arvo on riippunut kaistaleen leveydestä, muodosta ja pinta-alasta. Korvaus on säännönmukaisesti maksettu ainoastaan alle 50 m leveillä kaistaleilla tai alle 0,5 ha suuruisilla lohkoilla kaistaleilla. Pirstoutumishaitta syntyy lisääntyvistä työkustannuksista, koska joudutaan ajamaan linjan poikki. Vahingonkorvaus ja sen arvioinnin lähtökohta Vahingonkorvaus tulee lunastuslain 37 :n mukaisesti määrättäväksi, kun lunastuksesta aiheutuu muuttamisen, liikkeen tai ammatin harjoittamisen keskeytymisen taikka muun syyn vuoksi tappiota, kustannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan omaisuuden omistajalle. Ennenaikaisesta hakkuusta aiheutunut vahinko Ennenaikainen hakkuu aiheuttaa vahinkoa kasvatusvaiheen metsiköissä. Korvaus määrätään perustuen odotusarvolisään, joka lasketaan puustosta odotettavissa olevien tulojen nykyarvon ja sen hakkuuarvon erotuksena. Hinnoittelu suoritetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemia summa-arvomenetelmän odotusarvolisätaulukoita käyttäen. Myrskytuho- ja tuulivahingot Odotettavissa olevasta tuulivahingosta maksetaan korvausta, mikäli reunavyöhykkeen metsä on tuulivahingoille altis ja tuulivahingot ovat todennäköisiä. Puut korvataan yksittäisistä puista laaditun Maanmittauslaitoksen Arviointi-ja korvaustaulukon perusteella keskimääräisen läpimitan mukaisesti, puiden jäädessä maanomistajalle korvauksen suuruus määräytyy hinnan aleneman mukaan ottaen huomioon myös korjuukustannus ja odotusarvolisä. Puut ja niistä maksettava korvaus on yksilöity korvausselitelmässä. Kolhitut puut, tuulenkaadot ja maahan kaadetut puut: on muilta osin korvattu vaatimusten mukaisesti yksikköhinnalla havukuitupuu 5 /kpl, havupikkutukki10 /kpl, havutukki 20-25 /kpl. Muut haitat ja vahingot Muut haitat ja vahingot käsitellään tapauskohtaisesti. Lakkautettavat johto-osuudet Tarpeettomat käyttöoikeuden rajoitukset lakkautetaan hakijan esittämän mukaisesti perustuen LunL 72a :ään niin kuin toimituskartta osoittaa.
Toimitusnumero 2013-453234 16(36) 6. Rajankäynnit Selvitys Tilojen 86-406-3-79 Etelärinne, 86-406-3-75 Niittymäki ja 86-406-3-73 Hernehaapa rajalta on kadonnut pyykki nro 92. Kadonneen rajapyykin paikalle on lyöty maastossa putkipyykki nro 42. Uusi rajamerkki on lyöty maastoon toimituksen ark. 086:2004:6 rajamittojen perusteella. Raja on käyty pyykkivälillä 46-42 (92), 42 (92) - 62, 42 (92) - 4. Tilojen 86-406-1-14 Keipinsuo ja 86-406-7-31 Jaakkola rajalta on kadonnut pyykki nro 4. Kadonneen rajapyykin paikalle on lyöty maastossa putkipyykki nro 75. Uusi rajamerkki on lyöty maastoon maastonautinnan maastonautinnan perusteella. Raja on käyty pyykkivälillä 3-75 (4) - 5. 7. Tiloittaiset korvauskäsittelyt Päätös 86-404-1-469 Raivola Päätös: Pylväsala 2:sta pylväästä yhteensä (644 m2) 644 e, Pylväshaitan korvaus 2:sta pellolla olevasta pylväästä 1669 e, Tiivistymishaitasta pellolla 140 e ja tiivistymishaitasta 2:lla tolppapaikalla 200 e sekä lisäksi metsämaapohja ja kasvillisuus yleisvastineen mukaisesti. Uusi peltopylväs, ajosuunta pylvään leveästä aukosta läpi, tehokas kasvinviljely, pellon laidassa kerroin 1,15 ja vino ajosuunta 1,10 eli 580 e * 1,15 * 1,10 = 734 e sekä tolppapylväs 11*9 korjauskertoimella 0,955 (12*10), tehokas kasvinviljely, pellon laidassa eli 979 e * 0,955 = 935 e Perustelut: Pylväsalan korvaus yleisvastineen mukaisesti 1e/m2, pylväshaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti, tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 86-871-1-4 Hikiä (rautatiealue) Päätös: Ei korvausta. Perustelut: Ei menetystä. 86-415-2-75 Paavalinmaa Päätös: Tiivistymishaitasta pellolla 26 e. Perustelut: Tiivistymishaitan korvaus yleisvastineen mukaisesti. 86-415-2-73 Rajala