Kuraattori- ja psykologipalvelut
Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukainen kelpoisuus. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 :n mukainen kelpoisuus sekä psykologin palveluja. Opiskelijan oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja (15 ) Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle edellä mainitulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000).
Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi (16 ) Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta, (esimerkiksi joko puhelimitse tai Wilma-viestillä) ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä edellä kuvatussa määräajassa. Ohjaustoimenpide kirjataan huomioiden ohjeet arkaluonteisen tiedon käsittelystä wilmaan tuki-välilehdelle, kohtaan toimenpiteet samoin: Ohjaus opiskeluhuoltopalveluihin. Myös muu toimija, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajaa tai muuta laillista edustajaa on tiedotettava yhteydenotosta kuraattori- tai psykologipalveluihin. Samalla on kuitenkin hyvä huomioida se: - Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. - Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö (kuraattori tai opiskeluterveydenhoitaja). Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluihin ohjaamisen prosessi sekä opiskelijan ja huoltajan asema ko. palveluissa on avattu tarkemmin opiskelijan hyvinvointisuunnitelman osassa Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä.
Kuraattoritoiminta PKKY:ssä Kuraattorit osallistuvat sekä yksilökohtaisen että yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitelmalliseen toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Kuraattorin vastuualueena on opiskelijoiden psykososiaalinen tukeminen. Kuraattoritoiminnalla pyritään vahvistamaan opiskelijoiden oppimisen sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiä sekä edistämään opiskelijoiden tervettä kehitystä ja toimintakykyä. Yksilökohtaisen asiakastyönrinnalla kuraattori voi toimia myös opiskelijaryhmien kanssa. Kuraattori selvittää opiskelijoiden erilaisia sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmatilanteita, käy yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tukikeskusteluja, luo tarvittaessa opiskelijoiden tueksi psykososiaalisia tukiverkostoja sekä ohjaa opiskelijoita tarvittaessa jatkohoitoon, esimerkiksi psykologille tai oppilaitoksen ulkopuolisille tahoille. Yhteydenpito opiskelijoiden huoltajiin ja muihin opiskelijoiden kanssa työskenteleviin tahoihin on myös oleellinen osa kuraattorin työtä. Kuraattorit tekevät aktiivista yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimen, lastensuojelun, KELAN, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, etsivän nuorisotyön, asumispalveluiden sekä nuorten työpajojen kanssa. Kuraattori auttaa opiskelijoita yleensä seuraavanlaisissa asioissa: opiskeluun liittyvät asiat (kuten oppimisvaikeudet, poissaolot, motivoitumattomuus, vaikeudet oppilaitoksen henkilökunnan ja opiskelijatovereiden kanssa, pohdinnat opintojen jatkamisesta/keskeyttämisestä), henkilökohtaiset ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat (kuten yksinäisyys, mielenterveyteen liittyvät kysymykset, päihteet, vaikeudet kotona, ongelmat seurustelu- tai kaverisuhteissa, kiusaaminen ja muu väkivalta), toimeentuloon liittyvät asiat (kuten opintososiaaliset etuudet ja toimeentulotuki), asumiseen liittyvät asiat (kuten asunnon tai asuntolapaikan hakemiseen ja/tai vaihtamiseen liittyvät asiat) vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin liittyvät asiat ja muut mahdolliset asiat. Kuraattorit osallistuvat myös opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä turvallisen ja hyvinvoivan oppimisympäristön luomiseen oppilaitoksissa. Kuraattorit kuuluvat oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin, opiskelun työn ryhmiin (OTR) sekä oppilaitosten kriisityöryhmiin. Kuraattori tekee kiinteä yhteistyötä asuntolaohjaajien kanssa. Kuraattori tukee opettajia ja muuta henkilöstöä oppilaitoksissa esiintyvien vaikeiden tilanteiden ennaltaehkäisemisessä, selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kuraattori selvittää myös opiskelijoiden oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja pyrkii omalta osaltaan varmistamaan sen, että opiskelija saa tarvitsemansa tukitoimet opiskelun sujumiseksi. Kuraattori osallistuu tarvittaessa erityisopiskelijoiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitte-
luun, toteuttamiseen ja seurantaan (HOJKS). Kuraattori voi osallistua myös opiskelijavalintoihin, opiskelijoita koskevan tiedon siirtoon muusta koulutuksesta ammattiopistoon siirryttäessä (esim. nivelpalaverit, valma-yhteistyö) sekä tarpeen mukaan tiedottamiseen (esim. opiskelijan opas, infot, vanhempainillat). Kuraattori on tarvittaessa mukana myös kurinpidon prosesseissa opiskelijan tukena (esimerkiksi opiskelijan ja huoltajien kuulemisissa). Kuraattorit voivat osallistua ohjaajina myös opiskelijoiden osallisuutta edistäviin toimiin, esimerkiksi tutortoimintaan, opiskelijakuntatoimintaan tai oppilaitossovitteluun. Vastaavan kuraattorin toimenkuvaan kuuluu edellä mainittujen tehtävien ohella kuraattoreiden ja oppilaitosten henkilökunnan konsultointi kuraattorin toimenkuvaan sisältyvissä asioissa, etenkin sosiaalihuollon palveluihin ja lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Hänen vastuullaan on myös asiakastyö yksittäisissä sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävissä tilanteissa Joensuun ja Outokummun oppilaitoksissa. Vastaava kuraattori kuuluu PKKY:n maakunnallisen opiskeluhuollon ohjausryhmään ja siten hän osallistuu opiskeluhuollon kuntayhtymätasoiseen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Kuraattoripalveluiden resursoinnin lähtökohtana on ollut yksi kuraattori 780 opiskelijaa kohden. Kuraattoreiden sekä PKKY:n vastaavan kuraattorin yhteystiedot löytyvät oppilaitosten nettisivuilta sekä opiskelijan oppaasta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä kuraattoripalvelut tuotetaan yhteistyössä oppilaitosten sijaintikuntien kanssa. Kuraattoritoiminnan keskeisenä lähtökohtana on palveluiden helposti saavutettavuus ja integrointi osaksi oppilaitosten ja opiskelijoiden arkea. Kiteetä lukuun ottamatta PKKY toteuttaa kuraattoripalvelut itse kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. PKKY toimittaa oppilaitosten sijaintikunnille yksilöintitiedot kuraattoreilla asioinneista opiskelijoista, jotta oppilaitosten sijaintikunnat voivat laskuttaa kuraattoripalveluiden käytöstä opiskelijoiden kotikuntia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 :n mukaisesti. Psykologipalvelut Psykologi osallistuu sekä yksilökohtaisen että yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitelmalliseen toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Psykologipalvelun tarkoituksena on osana opiskeluhuoltotyötä tukea opiskelijoiden ja koko oppilaitoksen hyvinvointia tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa psyykkiseen hyvinvointiin ja opintojen sujumiseen liittyvissä asioissa, edistää ongelmien varhaista tunnistamista sekä ennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä. Psykologi pyrkii tunnistamaan alkavat tai jo olemassa olevat mielenterveydelliset häiriöt, käy yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tukikeskusteluja, selvittää ja tutkii opiskelijoiden oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja arvioi mahdollisen jatkohoidon tarvetta. Psykologi voi
tarjota opiskelijalle tukea myös vaikeissa elämäntilanteissa. Psykologille ohjautuminen tapahtuu pääsääntöisesti kuraattorin tai terveydenhoitajan (tai muun opiskeluhuoltohenkilöstön) välityksellä. Psykologi kuuluu oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin, oppilaitosten kriisityöryhmiin sekä tarvittaessa opiskelun tuen ryhmiin (OTR). Psykologia voidaan kuulla asiantuntijoina myös opiskeluhuollon maakunnallisessa ohjausryhmässä. Psykologi tukee opettajia ja muuta henkilöstöä oppilaitoksissa esiintyvien vaikeiden tilanteiden ennaltaehkäisemisessä, selvittämisessä ja ratkaisemisessa sekä tekee yhteistyötä kotien ja muiden tarvittavien verkostojen kanssa. Psykologipalveluista vastaa aina oppilaitosten sijaintikunta, ja heidän yhteystiedot löytyvät mm. sähköiseltä työpöydältä sekä opiskelijan oppaasta.