Rahan kriisit III: EMU ja velkamarkkinoiden valta Lauri Holappa Helsingin työväenopisto 1.11.2011 1
Luennon sisältö 1. Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjefalijäämät 2. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot 3. Kriisin syyt III: velkaantuminen ulkomaisessa valuutassa 4. Onko eurokriisi todellinen kriisi? 2
Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjefalijäämät Globaali finanssikriisi johl kokonaistuotannon laskuun ja työmömyyden lisääntymiseen euroalueella ValLoiden verotulot ehtyivät ValLoiden menorakenne ei muumunut, joten valloiden budjefalijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat BudjeFautomaLikka 3
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (1) Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0 Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet pitkimyneistä vaihtotaseiden alijäämistä Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa vallo toteumaa budjefylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin nemovelkaantuminen Vaihtotaseiden tasapainot euroalueen kriisitalouksissa ja Saksassa 4
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (2) Supistuva kokonaiskysyntä ja yksityisen sektorin nemovelkaantuminen voivat helposl johtaa investoinlhalukkuuden vähentymiseen Jos yksityinen sektori ryhtyy vähentämään nimellistä velkataakkaansa, voi edessä olla laskevien hintojen kierre ja velkadeflaalo 5
Kriisin syyt II: euroalueen KriisivalLot eivät saa parannemua vaihtotasemaan, koska ne eivät ole yhtä kilpailukykyisiä kuin euroalueen vahvimmat taloudet (Saksa, HollanL, Itävalta) Saksassa kilpailukyky on saavutemu palkkamoderaalolla, ei tuomavuuden kasvulla Jos euroalueen kriisivallot haluaisivat parantaa kilpailukykykään, niiden olisi heikennemävä reaalipalkkoja KriisivalLot ovat toimineet koko euroalueen kysyntäpumppuina palkanalennukset voivat romahduma koko euroalueen kokonaiskysynnän epätasapainot (3) 6
Kriisin syyt III: velkaantuminen ulkomaisessa valuutassa (1) RahapoliiFsesL suvereenien valloiden lainakorot eivät ole koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle RahapoliiFsesL suvereeni vallo voi milloin tahansa suorimaa kaikki haluamansa maksut RahapoliiFsesL suvereenin vallon polilikkarajoimeena ei ole maksukyvymömyys vaan inflaalo 7
Kriisin syyt III: velkaantuminen ulkomaisessa valuutassa (2) 8
Kriisin syyt III: velkaantuminen ulkomaisessa valuutassa (3) Keskuspankin ostaessa vallon velkakirjoja yksityisen sektorin rahamääräinen varallisuus lisääntyy ValLon myydessä velkakirjoja yksityiselle sektorille yksityisen sektorin rahamääräinen varallisuus kasvaa samalla tavalla Molemmissa tapauksissa kokonaiskulutus lisääntyy joko kokonaistuotannon lisääntyminen tai hintatason nousu 9
Onko eurokriisi todellinen kriisi? (1) Julkinen velkaantuminen ei aiheumanut tuotannon vähentymistä tai elinolosuhteiden heikentymistä yhdessäkään PIIGS- vallossa Julkinen velkaantuminen ei lisännyt rahoitushaureuma tai lisännyt finanssikriisin todennäköisyymä Päinvastoin: julkinen velkaantuminen vähensi yksityisen sektorin nemovelkaantumista Kriisi liimyy yksinomaan PIIGS- valloiden velkakirjojen korkotason nousuun 10
Onko eurokriisi todellinen kriisi? (2) Velkakirjojen korkotason nousu voitaisiin lopemaa missä vaiheessa tahansa EKP:n toimilla Nämä toimet eivät päämäisi kriisiä mahdollisesl tai todennäköisesl RiiMävät EKP:n tukiostot päämäisivät kriisin varmas& EKP:n toimista halutaan kuitenkin pidämäytyä, koska niiden katsotaan aiheumavan inflaalota Kyseessä on ideologinen kriisi varmat ratkaisunavaimet kriisiin ovat olemassa, muma niitä ei haluta käymää neutraalin rahan uskomuksen vuoksi 11
Onko eurokriisi todellinen kriisi? (3) Globaali finanssikriisi lisäsi työmömyymä, vähensi kokonaistuotantoa ja heikensi tuhansien ihmisten elinolosuhteita Globaalin finanssikriisin aiheumamasta taantumasta voidaan/voilin yrimää selvitä kysyntäslmulaalolla sen vaikutus on kuitenkin epävarma Globaali finanssikriisi oli materiaalinen kriisi Eurokriisi on idealonaalinen kriisi 12
Yhteenveto Eurokriisi oli seurausta: Finanssikriisistä Euroalueen vaihtotaseiden epätasapainoista EMUn insltulonaalisesta rakenteesta Eurokriisi on käytännössä tarkoimanut ns. PIIGS- valloiden velkakirjojen korkotason nousua Velkakirjojen korkotason nousu on seurausta siitä, emä julkisen talouden rahoitusta ei ole järjestemy funklonaalisen rahoituksen periaameiden mukaisesl Rahatalousjärjestelmässä kokonaiskysyntä muodostuu riimävistä rahavirroista Kysynnän riimävyys ei ollut uhamuna velkakirjojen korkotason nousun vuoksi Reaalitaloudelliseksi kriisiksi velkallanne muumui vasta supistavan finanssipolilikan myötä Supistavan finanssipolilikan sijasta kriisivalloiden talouksia olisi voitu elvymää, jos rahatalousjärjestelmän luonne velkataloutena olisi ymmärremy Euroalueen kriisi ei ole materiaalinen kriisi vaan idealonaalinen kriisi 13