Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat, myynti ja myynnin kehitys 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 5 2.3 Kaupalliset palvelut Rauman keskustassa ja asemakaava-alueella 6 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS RAUMALLA 8 3.1 Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet 9 3.2 Liiketilan lisätarpeet vuoteen 2030 11 3.3 Liikerakentaminen 2000-luvulla 16 3.4 Verkkokaupan kehitys 17 3.5 Länsirannan asemakaavan muutos 21 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 Liitteet Länsirannan asemakaavaluonnoksen vaihtoehtojen havainnekuvat

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 2 1 JOHDANTO Raumalla on vireillä sekä Rauman yleiskaava 2025 että Vanhan Rauman osayleiskaava. Yleiskaavoja varten on tehty kaupallisia selvityksiä: Rauman yleiskaava, Kaupallinen selvitys 2011; Santasalo Ky ja UnitedLog Consulting Finland Oy sekä Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys 2012; Santasalo Ky Rauman yleiskaavan kaupallisessa selvityksessä laskettiin liiketilan lisätarve Raumalle ja selvitettiin, miten kaupan alueita on kaupungissa tarpeen kehittää. Vanhan Rauman kaupallisessa selvityksessä tarkennetaan, miten keskustan kaupallisia palveluita kehitetään Vanhan Rauman ja suojavyöhykkeen alueella. Tavoitteena on ohjata kaupan kehitystä ydinkeskustassa siten, että kaupallisten palveluiden kehitysmahdollisuudet turvataan ja samalla vahvistetaan kaupan toimintaedellytyksiä Vanhassa Raumassa. Rauman keskustan Kanalin länsirannalle suunnitellaan uutta kauppakeskusta. Alueella on vireillä Kanalin Länsirannan asemakaavan muutos. Kaava on valmisteluvaiheessa ja nähtävillä on viisi luonnosvaihtoehtoa. Asemakaavoitusta varten on herännyt tarve päivittää kaupallisia selvityksiä markkinatilanteen ja markkinoiden kehitysnäkymien osalta. Tässä selvityksessä päivitetään kaupan markkinatilanne tilastoaineiston osalta sekä arvioidaan Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitystä sekä liiketilan lisätarvetta. Näiden pohjalta laaditaan vaikutusarvio, miten markkinatilanteen muutokset vaikuttavat Kanalin Länsirannan asemakaavan kaupan mitoitukseen. Kaupallisen selvityksen päivityksen on tilannut Rauman kaupunki. Työstä vastaavat Santasalo Ky:n tutkijat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS Kaupan nykytilaa Raumalla tarkastellaan tässä tilastojen pohjalta. Lisäksi tarkastellaan miten vähittäiskaupan myynti on viime vuosien aikana kehittynyt Raumalla ja muualla Suomessa. Luvussa tarkastellaan myös kartoitusten pohjalta nykyistä liiketilarakennetta keskustassa sekä Kanalin Länsirannan asemakaava-alueella. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat, myynti ja myynnin kehitys Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti ovat Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta yritystilastosta. Uusi tilasto on vuodelta 2012. Tilastosta saadaan myyntitietoja koko vähittäiskaupasta ja niistä toimialoista, joissa on toimipaikkoja vähintään 3. Pienempien toimialojen myyntitiedot on arvioitu yleisten tilastojen pohjalta, niin että kokonaissumma on sama kuin Tilastokeskuksen tilastossa vähittäiskaupan myynti. Tilastotietoja on myös autokaupasta sekä ravintolatoiminnasta. Vuonna 2012 Raumalla oli yhteensä 224 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Vähittäiskaupan myynti oli 318 miljoonaa euroa. Autokauppa ja huoltamotoiminta mukaan lukien myynti oli yhteensä 419 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan ja palveluiden toimipaikat ja myynti vuonna 2012 Rauma Toimi- Myynti paikat milj. e Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 35 107 Tavaratalokauppa 4 75 Tilaa vaativa kauppa 43 54 Muu erikoiskauppa 142 82 Erikoiskauppa yhteensä 185 136 Vähittäiskauppa yhteensä 224 318 Auto-, varaosa- ja rengaskauppa 34 81 Huoltamot 8 21 Ravintolat ja kahvilat 79 35 Lähde: Tilastokeskus Kolmen viimeisen vuoden aikana vähittäiskauppa Raumalla on kasvanut. Kokonaisuudessaan vähittäiskauppa on kasvanut kolmessa vuodessa yli 20 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut 2,3 %. Eniten on kasvanut päivittäistavara- ja tavaratalokauppa. Hitainta kasvu on ollut tilaa vaativassa kaupassa, niin kuin myös koko Suomessa.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 4 Vähittäiskaupan myynnin kehitys Raumalla 2009-2012 Muutos 2009-2012 2009 2012 yht per vuosi Pt-kauppa ja tavaratalot 166 182 9,6 % 3,1 % Tilaa vaativa kauppa 52 54 3,3 % 1,1 % Muu erikoiskauppa 78 82 4,3 % 1,4 % Erikoiskauppa yhteensä 131 136 3,9 % 1,3 % Vähittäiskauppa yhteensä 297 318 7,1 % 2,3 % Lähde: Tilastokeskus Rauman vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana on verrattu koko maan sekä Porin vähittäis- ja autokaupan myynnin liikevaihdon kehitykseen. Edelliseen taulukkoon verrattuna liikevaihtotieto sisältää myös autokaupan liikevaihdon. Viimeisen viiden vuoden aikana Raumalla on vähittäis- ja autokaupan liikevaihto kasvanut yhteensä noin 18 %, kun koko Suomessa vastaava kasvu on ollut vain 11 %. Porissa vähittäiskaupan ja autokaupan kasvu on samassa ajassa ollut 13 %. Raumalla vähittäis- ja autokaupan liikevaihto kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna 2008. Vuonna 2009 vähittäis- ja autokaupan liikevaihto poikkeuksellisesti laski, johtuen autokaupan myynnin laskusta, kun taas vähittäiskaupan liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla. Vuoden 2009 kaupan lasku oli Raumalla hieman vähäisempää kuin koko maassa. Vuosina 2010 ja -11 vähittäis- ja autokaupan liikevaihdon kasvu on Raumalla ollut hieman nopeampaa kuin koko maassa, mutta hitaampaa kuin Porissa. Vuonna 2012 kauppa Raumalla kasvoi hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon kehitys 2007-2012 Ind. 100 = 2007 Kasvu yht. Vuosimuutos 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rauma 100 110 105 109 117 118 17,6 % 3,3 % Pori 100 105 98 103 111 113 13,4 % 2,5 % Koko Suomi 100 105 100 103 109 111 10,9 % 2,1 % Lähde:Til astokeskus Vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihdon muutos edellisvuodesta 2008 2009 2010 2011 2012 Rauma 9,6 % -4,5 % 4,1 % 7,0 % 0,8 % Pori 4,6 % -5,9 % 4,3 % 8,4 % 1,9 % Koko Suomi 5,0 % -5,2 % 3,7 % 5,8 % 1,6 % Lähde:Til astokeskus Vuonna 2013 vähittäiskaupan liikevaihto koko Suomessa säilyi vuoden 2012 tasolla. Kasvua oli mm. päivittäistavarakaupassa lähinnä inflaation vuoksi. Koko vähittäiskaupan myynnin määrä (inflaatiolla korjattu myynti) laski prosentilla, määrän kasvua tapahtui kuitenkin mm. kodintekniikka- ja urheilukaupassa.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 5 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa markkina-alueen yksityisen kulutuksen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, kuinka hyvin Rauman vähittäiskaupan tarjonta palvelee alueella olevaa kysyntää. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa toteutuneeseen myyntiin. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa. Ostovoima ja ostovoiman siirtymät on laskettu vuodelle 2012, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat vuodelta 2012. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää päivittäistavarakaupan siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskuksista. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Raumalla 2012 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko 148 141 8 5 % Tilaa vaativa kauppa 58 52 6 11 % Muu erikoiskauppa 112 91 21 23 % Erikoiskauppa yhteensä 170 143 27 19 % Vähittäiskauppa yhteensä 318 283 34 12 % Auto-, varaosa- ja rengaskauppa 81 94-14 -15 % Vähittäiskauppa ja autokauppa 398 378 21 5 % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Vähittäiskaupan myynti vuonna 2012 oli Raumalla 318 miljoonaa euroa ja autokauppa mukaan lukien lähes 400 miljoonaa euroa. Raumalaisten vähittäiskaupan ostovoima oli noin 280 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan myynnistä noin 34 miljoonaa tulee kaupungin ulkopuolelta. Siirtymät ovat erikoiskaupassa suuremmat kuin päivittäistavarakaupassa. Autokaupassa raumalaisten ostovoimaa suuntautuu kaupungin ulkopuolelle enemmän kuin markkina-alueelta suuntautuu ostovoimaa Raumalle.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 6 2.3 Kaupalliset palvelut Rauman keskustassa ja asemakaava-alueella Kaupallisten palveluiden kenttäkartoitukset on tehty aikaisempien selvitysten yhteydessä vuosina 2010-2012 eikä niitä ole päivitetty tätä selvitystä varten. Liiketiloissa tapahtuneet muutokset ovat yleensä hyvin hitaita, ja aikaisemmat kartoitukset kuvaavat riittävällä tasolla myös nykytilannetta. Länsirannan asemakaava-alueen liiketilat on päivitetty Satakunnan museon vuonna 2013 tekemien inventointien pohjalta. Rauman keskustan kaupalliset palvelut ja niiden pinta-alat Uuden keskustan pinta-alaan sisältyy Länsirannan liiketilat Lähde: Santasalo Ky:n kartoitukset 2010-2012 ja Satakunnan museon inventoinnit 2013

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 7 Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kauppakeskusten käytävät eivät ole mukana liikepinta-alassa. Hotelleista on karttaan piirretty vain pohjakerros. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Alueiden pinta-alat ovat kuitenkin keskenään verrannollisia. Länsirannan kaava-alueen liiketilat 2013 Pinta-ala Lkm m 2 Kioskit 1 100 Tavaratalokauppa 1 2 800 Muotikauppa 2 1 300 Kirjakauppa 2 600 Kangaskauppa 1 1 500 Pankki 1 1 000 Kampaamot 2 100 Ravintolat, kahvilat 2 500 Tyhjä liiketila 3 600 Yhteensä 15 8 500 Lähde: Santasalo Ky; Kartoitukset 2010-2012 ja Santakunna museon inventoinnit 2013 Länsirannan asemakaava-alueella on tällä hetkellä yhteensä 15 liiketilaa, joilla on pinta-alaa yhteensä noin 8500 m 2. Eniten pinta-alaa on tavaratalokaupalla, seuraavaksi eniten muotikaupoilla, kangaskaupalla sekä pankilla. Kangaskauppa on muuttanut Tarvontorille sen jälkeen, kun S-market lopetti kauppakeskuksessa syksyllä 2012.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 8 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS RAUMALLA TNS Gallup Oy:n uuden Suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Rauman lisäksi Pyhäranta, Eurajoki, Eura, Säkylä, Köyliö ja Laitila. Laitilassa ja Eurassa asioidaan kuitenkin vielä enemmän omassa kunnassa kuin Raumalla. Verrattuna yleiskaavan kaupalliseen selvitykseen on markkina-alue laajempi, sillä erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluu tutkimuksen mukaan myös Laitila. I-markkina-alueeseen lasketaan kuuluvaksi edellisten selvitysten tavoin Rauma, Eurajoki ja Pyhäranta. Tältä alueelta pääosa erikoiskaupan ostoksista tehdään Raumalla. Eura, Säkylä, Köyliö ja Laitila kuuluvat II-markkinaalueeseen. Laitilassa ja Eurassa asioidaan merkittävästi myös omassa kunnassa. Köyliössä ja Säkylässä vastaavasti on oma tarjonta heikompaa. Rauma on markkina-alueensa pääkeskus. Muita tärkeitä paikalliskeskuksia ovat alueella mm. Laitila ja Eura. Kokonaisuudessaan markkina-alueelta, myös Raumalta, suuntautuu asiointia myös mm. Poriin ja Turun seudulle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä Raumalla vähenee hitaasti. Vuonna 2030 on ennusteen mukaan Raumalla asukkaita noin 38.700 eli yli 1250 enemmän kuin nykyään. Todellisuudessa väestö on vuosina 2012 ja 2013 kasvanut. Tilastokeskuksen väestöennuste pohjautuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestönkehitykseen, eikä se ota huomioon aluetaloudellisia muutoksia.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 9 Yleiskaavaselvityksessä laskettiin ostovoima ja liiketilan lisätarve myös tavoitteelle saada väestönlasku Raumalla hallintaan. Niinpä myös tässä selvityksessä tavoitteena on, että väestön määrä säilyy Raumalla nykyisellä tasollaan vuoteen 2030. Mikäli Rauman väestön väheneminen saadaan pysäytettyä, ensisijaisella markkina-alueella ennustetaan olevan lähes saman verran asukkaita kuin tällä hetkellä ja koko markkina-alueella noin 74.000 eli 1850 vähemmän kuin nykyään. Väestön kehitys Rauman markkina-alueella 2012-2030 Muutos 12-30 Vuosimuutos 12-30 2012 2013 2015 2020 2025 2030 Rauma, tavoite 39 842 39 979 39 979 39 979 39 979 39 979 137 0,0 % Eurajoki 5922 5 931 5823 5 838 5841 5 800-122 -0,1% Pyhäranta 2199 2 177 2181 2 148 2126 2 106-93 -0,2% I-markkina-alue 47 963 48 087 47 983 47 965 47 946 47 885-78 0,0 % Eura 12 406 12 368 12 166 11 919 11 717 11 538-868 -0,4 % Köyliö 2750 2 688 2720 2 656 2622 2 604-146 -0,3% Säkylä 4631 4 567 4512 4 397 4321 4 265-366 -0,5% Laitila 8460 8 487 8310 8 221 8141 8 062-398 -0,3% II-markkina-alue 28 247 28 110 27 708 27 193 26 801 26 469-1 778-0,4 % Markkina-alueet yht. 76 210 76 197 75 691 75 158 74 747 74 354-1 856-0,1 % Rauma, Tilastokeskus ennuste 39 727 39 642 39 489 39 192 38 992 38 726-1 001-0,1 % Lähde: Tilastokeskus, Rauman tavoite +/-0 % 3.1 Rauman markkina-alueen ostovoiman kehitysennusteet Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti vapaaajan kauppa on kasvava erikoiskaupan toimiala. Väestön tavoitellaan Raumalla säilyvän nykyisellä tasollaan ja kulutus asukasta kohden kasvaa maltillisesti. 2000-luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Pitkän aikavälin ennusteeseen mahtuu siis sekä nousuja että laskuja. Tämänhetkisen taantuman ei siten odoteta olevan merkitsevä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta kasvun odotetaan hidastuvan aikaisemmasta. Mitä pidemmälle ennusteita tehdään, sitä epävarmempia ennusteet ovat.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 10 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa 1995-2013 Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-kauppa 217 % 156 % 4,4 % 2,5 % Pt-erikoiskauppa 284 % 182 % 6,0 % 3,4 % Pt-kauppa yhteensä 208 % 150 % 4,1 % 2,3 % T avaratalok auppa 227 % 242 % 4,7 % 5,0 % Rautakauppa 222 % 135 % 4,5 % 1,7 % Kodinkone-, tietokone- ja puhelinkauppa 245 % 1665 % 5,1 % 16,9 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 221 % 172 % 4,5 % 3,1 % Venekauppa 242 % 158 % 5,0 % 2,6 % Kirjakauppa 116 % 85 % 0,8 % -0,9 % Urheilukauppa 236 % 239 % 4,9 % 5,0 % Muotikauppa 175 % 180 % 3,2 % 3,3 % Apteekti ja terveyskauppa 263 % 233 % 5,5 % 4,8 % Kukka- ja puutarhakauppa 182 % 162 % 3,4 % 2,7 % Kulta- ja kellokauppa 153 % 76 % 2,4 % -1,5 % Optikot 200 % 183 % 3,9 % 3,4 % Muu erikoiskauppa 268 % 180 % 5,6 % 3,3 % Posti- ja nettikauppa 172 % 211 % 3,0 % 4,2 % VÄHITTÄISKAUPPA 208 % 189 % 4,2 % 3,6 % Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa 221 % 242 % 4,5 % 5,0 % Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 268 % 138 % 5,6 % 1,8 % Huoltamot 155 % 77 % 2,5 % -1,4 % Lähde: Tilastokeskus, vähittäiskaupan liikevaihtokuvaaja Ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat kodinkonekauppa, terveyskauppa ja urheilukauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kehityslukuihin tuskin päästään pitkällä aikajaksolla. Pitkän aikavälin ennuste ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmasta yleiskaavaselvityksestä, joskin tilaa vaativan kaupan kasvuennusteet ovat hienoisesti heikentyneet. Pitkän aikavälin ennuste on tehty hyvin varovaisesti ottaen huomioon kaupan kasvun hidastumisen sekä kasvun vuosivaihtelut, joten ennuste ei ole herkkä yksittäisille taantumavuosille. Taantumavuosien aikana ostotarpeet patoutuvat ja tämän jälkeen saattavat lähteä purkautumaan voimakkaastikin. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Seuraavassa taulussa on esitetty vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkinaalueella vuosina 2012, 2020 ja 2030. Vuonna 2013 ostovoiman arvioidaan olleen vuoden 2012 tasolla. Ostovoiman kehitys pohjautuu edellisessä luvussa esitettyyn väestötavoitteeseen. Viimeisessä sarakkeessa esitetään ostovoiman kasvu Raumalla Tilastokeskuksen väestöennusteeseen pohjautuen. Ero ei ole suuri, koska uusi väestöennuste (2012) on lähempänä tavoitetta kuin yleiskaavan selvityksessä käytetty Tilastokeskuksen ennuste (2009).

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 11 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Rauman markkina-alueella 2012 milj. euroa Muut I- alueen kunnat IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko 141 25 92 258 141 Tilaa vaativa kauppa (pl. autokaupp 52 10 37 99 52 Muu erikoiskauppa 91 17 63 170 91 Erikoiskauppa yhteensä 143 27 100 269 143 Vähittäiskauppa yhteensä 283 51 192 527 283 Autokauppa ja huoltamot 129 24 91 244 129 Ravintolat 35 6 21 62 35 Kauppa ja palvelut yhteensä 447 81 304 833 447 2020 milj. euroa Muut I- alueen kunnat Rauma Tilastokeskus IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko 152 26 96 274 149 Tilaa vaativa kauppa (pl. autok.) 60 11 41 112 59 Muu erikoiskauppa 108 19 71 198 105 Erikoiskauppa yhteensä 167 30 112 310 164 Vähittäiskauppa yhteensä 319 57 208 584 313 Autokauppa ja huoltamot 144 27 97 268 141 Ravintolat 38 6 22 66 37 Kauppa ja palvelut yhteen sä 501 89 327 918 491 2030 milj. euroa Muut I- alueen kunnat Rauma Tilastokeskus IImarkkinaalue Markkinaalueet yht. Rauma Tilastokeskus Rauma Päivittäistavarakauppa ja Alko 167 29 102 298 162 Tilaa vaativa kauppa (pl. autok.) 72 13 48 133 70 Muu erikoiskauppa 133 24 86 243 129 Erikoiskauppa yhteensä 205 37 134 376 199 Vähittäiskauppa yhteensä 372 65 236 674 360 Autokauppa ja huoltamot 167 31 110 308 162 Ravintolat 42 7 24 72 40 Kauppa ja palvelut yhteensä 581 103 370 1 053 563 Lähde: Santasalo Ky 3.2 Liiketilan lisätarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu markkinaalueen asukkaiden ostovoiman kasvuun vuosina 2012-2030. Ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi toimialoittaisten keskimääräisten myyntitehokkuuksien avulla. Myyntitehokkuus on arvoitu vähittäiskaupan myynnin ja kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 12 Käytetty myyntitehokkuus Kerrosala = 1,3 * myyntiala /kerrosala /myyntiala Päivittäistavarakauppa 5 600 7 300 Tilaa vaativa kauppa (pl.autokauppa) 2 300 3 000 Muu erikoiskauppa 3 200 4 200 Autokauppa ja huoltamot 7 500 9 800 Ravintolat 2 700 3 500 Liiketilan lisätarve on laskettu nykyisellä myyntitehokkuudella. Mikäli myyntiteho kasvaa paljon, myös kaupan investointihalukkuus uuteen liiketilaan kasvaa, ja tämä taas laskee myyntitehoa. Koska tietoa myyntitehokkuuden kehityksestä ei ole, ja koska kaavoituksen tulee pikemmin olla mahdollistavaa kuin rajoittavaa, ei tässä selvityksessä ole oletettu, että myyntitehokkuus tulevaisuudessa kasvaisi. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopivia kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa. Palveluiden liiketilatarpeen on laskettu suuntaa-antavasti olevan 25 % kaupan tarpeesta eli lähes saman verran kuin niitä on tälläkin hetkellä. Keskustoissa palvelujen osuus on suurempi kuin muilla kaupan alueilla. Tulevaisuudessa palvelujen osuus voi olla suurempikin, mikäli ostovoimaa suunnataan tuoteostojen sijaan palveluihin. Tällöin vastaavasti kaupan tarve olisi pienempi, joten kokonaismitoitukseen ei tällä lasketa olevan vaikutusta. Enimmäistarve kuvaa pinta-alan lisätarvetta, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Tällöin nykyisten myymälöiden myynti voi kasvaa inflaation verran. Myymälät voivat toki laajentua ja näin kasvattaa myyntiään, mutta laajennus on uutta pinta-alaa. Osa ostovoiman kasvusta toteutunee nykyisissä myymälöissä, kun nämä kehittävät toimintaansa. Vähimmäistarvelaskelmassa tämä on otettu huomioon niin, että ostovoiman kasvusta osan on laskettu menevän nykyisille myymälöille. Vähimmäistarvelaskelmassa päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kahden kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta puolet. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi siksi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Vähimmäistarvelaskelma on nettolaskelma, johon kaavoituksessa tulisi vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso kunnassa säilyisi. Mikäli kuntaan ei saada lisää liiketilaa, virtaa kunnasta ulos nykyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallekin pinta-alalle saattaa olla kysyntää. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman kasvu riittää. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laskelmassa ole otettu huomioon.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 13 Raumalaisten ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna liiketilan enimmäislisätarve vuoteen 2020 mennessä on noin 16.000 k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä lähes 40.000 k-m 2. Raumalla asioidaan myös markkina-alueen muista kunnista. Markkina-alueen pienimmissä kunnissa ei todennäköisesti merkittävää uusperustantaa tapahdu ainakaan erikoiskaupassa, vaan ostovoiman kasvu suuntautuu suuriin keskittymiin. Muiden markkina-alueen kuntien liiketilantarpeesta lasketaan suuntautuvan Raumalle 10-66 %. Suuntautuminen on päivittäistavarakaupassa pienempää kuin erikoiskaupassa ja lähialueilta suurempaa kuin toissijaiselta markkina-alueelta. Matkailijoiden ja kesäasukkaiden lisäpotentiaaliksi on karkeasti arvioitu 10 % raumalaisten potentiaalista. Kokonaisuudessaan liiketilan lisätarve Raumalla koko markkinaalue huomioon ottaen on vuoteen 2020 mennessä noin 20.000 k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä noin 53.000 k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2020 Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Enimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2030 Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Enimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 2 000 100 100 200 2 400 2 200 Erikoisk auppa ja palvelut 8 600 800 1 200 800 11 400 9 100 Tiva ja autokauppa 5 500 500 800 600 7 400 500 Kauppa ja palvelut yhteensä 16 100 1 400 2 100 1 600 21 200 11 800 IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 4 700 100 200 500 5 500 5 000 Erikoisk auppa ja palvelut 21 200 2 200 3 400 2 100 28 900 23 100 Tiva ja autokauppa 13 600 1 400 2 200 1 400 18 600 1 200 Kauppa ja palvelut yhteensä 39 500 3 700 5 800 4 000 53 000 29 300 * Liiketilatarpeesta 20-66 % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta 10-33 % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Laskennallinen liiketilan lisätarve on jaettu keskustatoimintoihin ja muiden alueiden eli lähinnä tilaa vaativan kaupan ja liikenneasema-alueiden toimintoihin. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille ja vastaavasti erikoiskauppaa ja päivittäistavarakauppaa muille alueille. Keskusta-alueiden liiketilan lisätarve on Raumalla vuoteen 2020 mennessä noin 12.000 k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä noin 30.000 k-m 2. Jako alueisiin on vain suunta-antava. Vähimmäistarvelaskelmassa osa ostovoiman kasvusta suuntautuu nykyisiin myymälöihin, jolloin ne kasvattavat myyntiään. Tällöin myös myyntiteho kasvaa. Vähimmäistarve Raumalla vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 11.000 k-m 2 ja vuoteen 2030 noin 27.400 k-m 2.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 14 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2020 Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2030 Rauman tavoite: väestön kehitys 0%/vuosi Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen kunnat* IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 1 300 100 100 100 1 600 1 500 Erikoisk auppa ja palvelut 4 300 400 600 400 5 700 4 600 Tiva ja autokauppa 2 800 300 400 300 3 800 300 Kauppa ja palvelut yhteensä 8 400 800 1 100 800 11 100 6 400 IImarkkinaalue** Matkailijat** Keskusta- Rauma Yh teensä alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 3 100 100 100 300 3 600 3 300 Erikoisk auppa ja palvelut 10 600 1 100 1 700 1 100 14 500 11 600 Tiva ja autokauppa 6 800 700 1 100 700 9 300 600 Kauppa ja palvelut yhteensä 20 500 1 900 2 900 2 100 27 400 15 500 * Liiketilatarpeesta 20-66 % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta 10-33 % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Yleiskaavan kaupan selvitykseen verrattuna on liiketilan laskennallisessa lisätarpeessa jonkin verran eroja. Erot johtuvat mm. väestöennusteen heikkenemisestä muun markkina-alueen osalta, aikajänteen pituudesta (2010-2030 vrt. 2012-2030) sekä markkina-alueen määrittelystä. Laitila otettiin mukaan II-markkina-alueeseen uusimpaan vaikutusaluetutkimukseen pohjautuen. Ostovoiman kehitysennusteet ovat hieman muuttuneet, lähinnä tilaa vaativan kaupan kasvuennusteet hienoisesti heikentyneet. Lisäksi käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus on hieman suurempi kuin yleiskaavaselvityksessä. Keskusta-alueiden pitkän aikavälin liiketilan lisätarve on kuitenkin lähes vastaava kuin yleiskaavaselvityksessä eli keskustassa tarvitaan vuoteen 2030 tämän selvityksen mukaan liiketilaa suurin piirtein saman verran kuin yleiskaavan selvityksessä laskettiin keskustoissa tarvittavan. Edelliset liiketilan lisätarvelaskelmat pohjautuvat Rauman tavoitteeseen asukasmäärän säilymisestä nykytasolla. Vertailun vuoksi esitetään laskelma, joka pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Muiden kuntien osalta käytetään molemmissa vaihtoehdoissa Tilastokeskuksen ennustetta. Mikäli asukasmäärä Raumalla kehittyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, tarvitaan vuoteen 2020 mennessä Raumalla lisää liiketilaa 10.000-18.000 k-m 2 ja vuoteen 2030 mennessä 24.000-47.000 k-m 2.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 15 Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2030 Tilastokeskuksen väestöennuste Eni mmäistar ve k-m 2 Muut I- alueen Rauma kunnat* ** Liiketilatarpeesta 10-33 % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2020 Tilastokeskuksen väestöennuste Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen Rauma kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2030 Tilastokeskuksen väestöennuste Vähimmäistarve k-m2 Muut I- alueen Rauma kunnat* Vähittäiskaupan lisätilantarve Raumalla 2012-2020 Tilastokeskuksen väestöennuste Eni mmäistar ve k-m 2 Muut I- II- Rauma alueen kunnat* markkina- alue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 1 500 100 100 200 1 900 1 700 Erikoisk auppa ja palvelut 7 200 800 1 200 800 10 000 8 000 Tiva ja autokauppa 4 300 500 800 500 6 100 400 Kauppa ja palvelut yhteensä 13 000 1 400 2 100 1 500 18 000 10 100 IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 3 800 100 200 400 4 500 4 100 Erikoisk auppa ja palvelut 18 500 2 200 3 400 1 900 26 000 20 800 Tiva ja autokauppa 11 600 1 400 2 200 1 100 16 300 1 000 Kauppa ja palvelut yhteensä 33 900 3 700 5 800 3 400 46 800 25 900 * Liiketilatarpeesta 20-66 % lasketaan suuntautuvan Raumalle IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 1 000 100 100 100 1 300 1 100 Erikoisk auppa ja palvelut 3 600 400 600 400 5 000 4 000 Tiva ja autokauppa 2 200 300 400 300 3 200 200 Kaupp a ja palvelut yhteen sä 6 800 800 1 100 800 9 500 5 300 IImarkkinaalue** Matkailijat** Yhteensä Keskustaalueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 2 500 100 100 300 3 000 2 700 Erikoisk auppa ja palvelut 9 300 1 100 1 700 1 000 13 100 10 400 Tiva ja autokauppa 5 800 700 1 100 600 8 200 500 Kauppa ja palvelut yhteensä 17 600 1 900 2 900 1 900 24 300 13 600 * Liiketilatarpeesta 20-66 % lasketaan suuntautuvan Raumalle ** Liiketilatarpeesta 10-33 % lasketaan suuntautuvan Raumalle *** Matkailijoiden lisäpotentiaali ~ 10 % Lähde: Santasalo Ky

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 16 3.3 Liikerakentaminen 2000-luvulla Syke on selvittänyt valmistuneiden myymälä- ja liikerakennusten määrää viimeisten kymmenen vuoden aikana väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennustiedoista. Myymäläja liikerakennukset eivät sisällä kuin osan vähittäiskaupan sijaintirakennuksista, monet paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupat sijoittuvat esim. varastorakennuksiin ja monet autokaupat sijoittuvat kulkuneuvojen suojarakennuksiin. Pääosa uudesta kaupan rakentamisesta on kuitenkin viime vuosina tapahtunut myymälä- ja liikerakennuksissa. 2000-luvulla rakentuneiden liiketilojen osuus myymälärakennuskannasta k-m 2 Uudet Nykyinen liiketilat liiketila* 2001-2012** Uudet/ nykyiset Rauma 144 721 26 656 18 % Pori 352 593 92 969 26 % Satakunta 714 237 174 310 24 % Varsinais-Suom 1 488 883 418 684 28 % Koko maa 16 111 908 5 199 233 32 % * Vähittäiskaupan sijaintira kennusten kerrosala 2012 ** Valmistuneet myymälä- ja liikerakennukset vuosina 2001-2012 Lähde: SYKE, Tilastokeskus ja VTJ/VRK 3/2013 Raumalla on valmistunut kymmenen vuoden aikana yhteensä 27.000 k-m 2 myymälä- ja liikerakennuksia. Syken selvityksen mukaan Raumalla on vähittäiskaupan sijaintirakennusten pinta-ala yhteensä lähes 150.000 k-m 2, luvusta puuttuvat mm. sellaiset kivijalkakaupat, jotka sijoittuvat asuintalon pohjakerrokseen. (Kartoituksen mukaan liiketilaa Raumalla on yli 170.000 k-m 2.) Suhteessa kaikkiin vähittäiskaupan sijaintirakennuksiin on 2001 jälkeen valmistuneita liikerakennuksia noin 18 %. Koko Suomessa vastaava suhde on 32 %, Porissa 26 % ja Varsinais-Suomessa 28 %. Raumalla ei ole uusia myymälä- ja liikerakennuksia rakentunut aivan niin paljon kuin lähialueilla tai keskimäärin Suomessa. Raumalla lähivuosien liikerakentaminen keskittyi vuosille 2005-2008, jolloin market-alue uudistui. Vähiten liikerakennuksia on Raumalla valmistunut viimeisen kolmen vuoden aikana (Raumalla 5 %, ja koko maassa 32 % kaikista 2001-2012 valmistuneista). Tämä merkitsee sitä, että Raumalla liikerakentaminen ei ole pysynyt keskimääräisessä liikerakentamisen vauhdissa ja patoutunutta kysyntää uudisrakentamiseen on lasketun liiketilatarpeen lisäksi.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 17 2000-luvulla valmistuneet liikerakennukset 90 % 80 % 70 % 76 % 2001-2004 2005-2008 2009-2012 60 % 61 % 55 % 50 % 44 % 40 % 30 % 20 % 18 % 22 % 38 % 32 % 32 % 30 % 30 % 24 % 17 % 16 % 10 % 5 % 0 % Lähde: SYKE, VTJ/VRK 3/2013 Rauma Pori Satakunta Varsinais-Suomi Koko maa 3.4 Verkkokaupan kehitys Verkkokauppa on Suomessa kasvanut nopeasti, ja se on edelleen kasvussa. Verkkokauppa on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi matkalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien kaupassa, jossa jakelukanavana toimii tietokone, eikä tuotetta tarvitse erikseen hakea esimerkiksi postista. Verkkokaupasta ostetaan kuitenkin paljon myös tavaraa. Suosituimmat vähittäiskaupan tuoteryhmät verkkokaupassa ovat viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, moottoriajoneuvot sekä pukeutuminen.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 18 Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät 2013 Matkailu 36 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit Pukeutuminen 10 % 9 % 6 % 6 % 5 % 5 % 2 % 2 % 16 % Moottoriajoneuvot ja veneet Asuminen ja energia Rahoitus Pääsy- ja elokuvaliput Sistustaminen ja puutarha Musiikki ja elokuvat Muut tuotteet ja palvelut Lähde: TNS Gallup TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2013 verkkokaupoista yhteensä 10,5 miljardilla eurolla, josta tavaraostoihin meni 4,4 miljardia euroa. Vähittäiskaupan tuotteita ostettiin verkosta yhteensä 3,4 miljardilla eurolla, joka vastaa noin 8 % vähittäiskaupan myynnistä Suomessa. Tiedot pohjautuvat kuluttajakyselyyn. Tietojen keruu sekä tuoteryhmäjaottelu on toinen kuin vähittäiskauppaa koskevissa tilastoissa, joten verkkokauppaa koskevat luvut eivät ole täysin yhteneväisiä vähittäiskaupan myyntiä koskevien lukujen kanssa. Päivittäistavarakaupan tuotteita ostetaan verkosta vielä harvoin, elintarvikkeiden ja alkoholin osuus vähittäiskaupan verkko-ostoksista on vielä vähäistä, vain 2,5 prosenttia ja koko verkkokaupasta vain 0,8 %. Verkkokauppa painottuu siis erikoiskauppaan, verkkokaupan osuus koko erikoiskaupasta oli vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 17,5 prosenttia.

Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 19 Verkkokaupan kehitys 2010-2013 2013 4,4 0,1 6,0 10,5 2012 2011 4,0 4,2 0,1 0,1 5,5 5,2 9,65 9,58 Tavarakauppa Digitaalinen sisältö Palvelut 2010 3,8 0,1 5,0 8,9 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Verkkokauppatilasto; TNS Mrd Verkkoa käytetään paljon perinteisen kaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verkossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merkittävänä verkkokaupan hyötynä on todettu myös tuotteen jälkimarkkinat ja käyttötiedon hakeminen verkossa ostamisen jälkeen. Verkkoyhteys kauppaan on siten tullut merkittäväksi myyntiä ja jälkimarkkinointia edistäväksi tiedonjakokanavaksi, vaikka itse ostaminen tapahtuukin myymälästä. Maakuntakaavojen laadinnan yhteydessä on pohdittu kuinka paljon verkkokauppa vähentää perinteisen kivijalkaliiketilan tarvetta. Tutkimuksia ja perusteltuja arvioita ei tästä ole julkaistu. Suuressa mittakaavassa verkkokauppa ei vielä näytä vaikuttaneen kokonaisliiketilamäärään. Vaikka verkkokauppa on 2000-luvulla kasvanut nopeasti, on myös liiketilamäärä ollut voimakkaassa kasvussa. Joillakin toimialoilla verkkokaupan kasvu ja tuotteiden digitalisoituminen näkyy kuitenkin jo myymäläkannassa. Matkatoimistojen määrä on vähentynyt, kun matkailupalvelujen myynti on pitkälle siirtynyt verkkoon, samoin on käynyt pankkikonttoreille. Vähittäiskaupassa digitalisoitumisen rooli näkyy ehkä merkittävästi mm. fotokaupassa, tietotekniikkakaupassa sekä muussa kodintekniikkakaupassa. Mm. kuvien tulostaminen hoidetaan nykyään verkkokaupan kautta, mikä on näkynyt fotokauppojen määrän voimakkaana vähenemisenä. Myös levykauppojen vähenemisen syynä on osin musiikin ja tallenteiden digitalisoituminen. On myös toimialoja, joissa kasvu ei juurikaan suuntaudu verkkoon. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset palvelut eli kampaajat, kauneushoitolat jne. Myöskin terveyspalveluissa sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluissa verkkokaupan vaikutus liiketilamäärään jäänee marginaaliseksi. Autokaupassa verkossa valikoimaan tutustuminen on jo arkipäivää, mutta ostotapahtuma toteutuu myymälässä. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myöskään huoltamo- ja korjaamotoimintaa ei voida siirtää verkkoon. Useat vähittäiskaupan liikkeet toimivat nykyään sekä verkossa että perinteisissä liiketiloissa. Myyntiä saadaan kumpaakin kautta ja perinteistä liiketilaa tarvitaan, vaikka osa myynnistä