KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Virpi Valiola 18.9.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 PILOTIN TAVOITTEET 4 3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN 5 3.1 Organisaatio ja resurssit 5 3.2 Tiedottaminen 7 3.3 Työntekijöille järjestetyt koulutukset ja tilaisuudet 8 3.4 Kuntalaisille järjestetyt tilaisuudet 9 3.5 Ryhmämuotoiset toiminnot 9 3.6 Yhteistyö ja verkostoituminen 10 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET SUHTEESSA TAVOITTEISIIN 11 5 POHDINTA 13 LIITTEET LIITE 1 VÄLITUNTIKYSELYLÄKOULUSSA LIITE 2 OSALLISTUJAPALAUTTEET ALKUSEMINAARI 10.5.2011 LIITE 3 PERHEVALMENNUKSEEN 14.9.11 OSALLISTUNEIDEN VANHEMPIEN PALAUTTEET LIITE 4 RUISTA RANTEESEEN RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEET LIITE 5 PÄIHDEKOULUTUSTA YLEISLÄÄKÄREILLE 19.4.12 PALAUTTEET LIITE 6 KASVATTAJAPÄIVÄ KOKEMÄELLÄ 2011 PALAUTTEET LIITE 7 YHDESSÄ PÄIN PÄIDEPERHETTÄ PALAUTTEET LIITE 8 ART-RYHMÄN PALAUTE LIITE 9 TOIMINNALLINEN JA OSALLISTUVA PERHEVALMENNUS UUDISTUMISEN TIELLÄ kehittämispäivä työntekijöille LIITE 10 PALAUTEKYSELY RODEO-RYHMÄTOIMINNASTA 2

1 JOHDANTO Nuorten ja lapsiperheiden päihde- ja mielenterveysongelmat ovat Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun alueella yleisiä. 15 24 -vuotiaiden päihdesairauksien hoitojaksojen määrän ja yläkouluikäisten oppilaiden humalajuomisen on todettu olevan valtakunnallista keskiarvoa yleisempää. Perhe-, päihde- ja mielenterveysongelmat kietoutuvat usein yhteen, ja perheiden päihdeongelmiin liittyvien lastensuojelutapausten määrä on kaikkien alueen sosiaalitoimistojen mukaan jatkuvasti kasvanut. Alueen päihdehuollon erityispalvelujen resursseja on pystytty suuntaamaan lähes ainoastaan vaikeiden päihderiippuvuuksien hoitamiseen ja korjaavaan työhön edistävän ja ehkäisevän päihdetyön jäädessä liian satunnaiseksi ja suunnittelemattomaksi. Varsinkin lasten ja nuorten huumeongelmien esilletulon myötä alueella on havahduttu ehkäisevän päihde- ja perhetyön koordinoinnin ja varhaista puuttumista edesauttavien ylikunnallisten toimintamallien tarpeeseen. On myös havaittu selvä tarve peruspalvelujen työntekijöiden päihdetyön osaamisen lisäämiselle, päihde- ja perhetyön osaamisen yhdistämiselle sekä ryhmämuotoisten auttamismenetelmien kehittämiselle. Kuntien päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmien päivittäminen on kärsinyt ehkäisevän työn alueellisen suunnittelun puutteesta. Alueen sosiaali- ja terveysjohdon yhteisissä kokoontumisissa on todettu, että perustason päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä palvelee tehokkaimmin yhden yhteisen peruspalveluihin jalkautuvan kehittäjätyöntekijän työpanos, jolla on tarvittavaa erityisosaamista ehkäisevästä päihde- ja perhetyöstä, ja jota koordinoidaan ylikunnallisesti ja jäsentyneesti. Alueella on tarvetta lisätä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalveluissa työskentelevien työntekijöiden päihde- ja perhetyön osaamista ja luoda kuntien peruspalveluihin yhtenäiset ehkäisevän päihdetyön käytännöt, jotka palvelevat päihdeongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista etenkin nuorten ja lapsiperheiden osalta. Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilottihankkeen taustaorganisaationa toimii A- klinikkasäätiön alainen Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, joka tuottaa Keski- Satakuntaan ja Pyhäjärviseudulle päihdepalvelut sekä Kokemäelle, Säkylään ja Köyliöön myös perheneuvolapalvelut. Toiminta-alueen väestöpohja on 41 710 asukasta. Pilotin hallinnoiva taho on Kokemäen kaupunki. Hankkeen aikana päihde- ja mielenterveysasioihin huomion kiinnittäminen on parantunut ja nämä asiat on tiedostettu nyt paremmin. Nuorten kohdalla asiat ovat edenneet hyvään suuntaan ja ryhmämuotoisissa menetelmissä tavoitteet ovat toteutuneet erittäin hyvin. Kuntalaisten osallisuutta on lisätty haastatteluin, joita on hyödynnetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisessä. Haasteita pilottiin ovat tuoneet miltei vuoden viivästys työntekijän rekrytoinnissa, työntekijän vaihdos ja siitä aiheutunut tauko toiminnassa sekä henkilöstövaihdokset Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla. Oman lisähaasteensa pilottiin ovat tuoneet kuntien keskeneräiset sotemuutoksiin liittyvät prosessit. 3

2 PILOTIN TAVOITTEET Kehittämistyön tavoitteet ja sisältö muotoutuivat alkukartoituksessa esiin tulevien tarpeiden mukaan, mutta noudattivat aiempien alueen ehkäisevän päihdetyön projekteissa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja työmalleja, joita juurrutetaan osaksi perustason työntekijöiden arkityötä. Näistä tärkeimpinä ovat Nuora hankkeen (2007 2009), Ala- Satakunnan isähankkeen (2004 2009) ja Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan kehittämät mallit: - peruspalveluissa tehtävän päihdetyöosaamisen lisääminen - raskaana olevan äidin päihdehoitoprosessi - päihdetyön toimintamalli ammatillisessa oppilaitoksessa - nuoren päihteenkäyttäjän päihdehoitoprosessi - lastensuojelun ja A-klinikan tilannearviomalli päihdeperheessä - isäkeskeinen perhevalmennusmalli - yhteistyön videoneuvottelumalli - mini-interventiomalli nuorten mieliala- ja päihdeongelmiin. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ryhmätoimintojen määrää alueen päihde- ja mielenterveystyössä. Tavoitteena oli toteuttaa pilottihanketta alueen päihde- ja mielenterveystyön strategiatyön linjausten mukaisesti ja niiden kehittämiseen oli tarkoitus osallistua pilotin sekä klinikan työntekijöiden työpanoksella. Tarkoituksena oli, että päihde- ja mielenterveystyön kehittämisryhmät toimivat pilotin tukiryhminä, ja pilotin työntekijä antaa osaamisensa ryhmien käyttöön. Tavoitteena oli yhtenäistää alueen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön linjauksia. Pilotissa tapahtuneen työntekijän vaihdoksen vuoksi alkuvuodesta 2012 pilotin tavoitteita täsmennettiin jäljellä olevalle Länsi 2012 ajanjaksolle 1.1.2012 30.9.2012. Konsultaatioapua antoi päihdetyön erityissuunnittelija Matti Mäkelä Pikassoksesta. Hankekorttiin kirjattiin seuraavat tavoitteet: - nuorten asiakkaiden ja potilaiden päihde- ja mielenterveystyön hoitopolkujen selkiyttäminen peruspalveluissa - peruspalveluiden työntekijöiden varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisääminen - odottavien perheiden varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön hoitopolkujen selkiyttäminen peruspalveluissa - lasten ja nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyön kehittäminen varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyössä - ryhmäohjaajien koulutuksen järjestäminen lasten ja nuorten kanssa toimiville ja ryhmien käynnistämisen tukeminen. Lisäksi pilotin ohjausryhmän kokouksessa 8.12.2011 täsmennettiin seuraavia toimenpiteitä, joihin toivottiin uuden hanketyöntekijän työpanosta: nuorten ehkäisevä päihdetyöja koulutusta varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä peruspalveluihin, panostusta yhteistyöhön alueella toimivien eri hankkeiden (mm. etsivän nuorisotyön hanke) kanssa sekä ryhmätoimintaa nuorille. 4

3 PILOTIN TOTEUTTAMINEN 3.1 Organisointi ja resurssit Länsi 2012 -hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista vastasi Satakunnan sairaanhoitopiiri, jolle pilotit raportoivat. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Alpo Komminaho. Pilotin yhteyshenkilönä toimi ensimmäisen vuoden aikana Kokemäen perheja päihdeklinikan yksikköjohtaja Mikko Hulkkonen ja syksystä 2011 lähtien Kirsi-Marja Hoffren, hallinnoivana tahona Kokemäen kaupunki ja vastuuhenkilönä perusturvajohtaja Eija Kuokka. Pilotissa aloittanut ensimmäinen hanketyöntekijä oli osa-aikainen (70 %) ja seuraava työntekijä teki 100 %:n työaikaa. Ohjausryhmänä toimi alueen sosiaali- ja terveysjohtajista ja Kokemäen sivistysjohtajasta koostuva ryhmä. (Kuva 1.) Pilotin ohjausryhmän jäsenet: Hannu Ranta, pj. aluejohtaja, Länsi-Suomen palvelualue, A-klinikkasäätiö Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, Kokemäki Alpo Komminaho, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Eija Kuokka, perusturvajohtaja, Kokemäki (sijaisena Krista Virtanen Olejniczak) Marja-Leena Lind, johtava sosiaalityöntekijä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Hanna-Leena Markki, perusturvajohtaja, Harjavalta (sijaisena Juha Sandberg) Kalevi Mäkipää, perusturvajohtaja, Säkylä Sanna Rautalammi, sosiaalijohtaja, Nakkila Heikki Rautiainen, perusturvajohtaja, Eura (sijaisena Tarja Valtonen) Juhani Tiitinen, kuntayhtymän johtaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Ritva Vainio, perusturvajohtaja, Köyliö Jaana Oksa, johtava hoitaja, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Mikko Hulkkonen, yksikköjohtaja, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Kirsi-Marja Hoffren, yksikköjohtaja, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka (syksystä 2011 alkaen) Johanna Havia, kehittäjäpsykologi 1.2.2011 30.9.2011 Virpi Valiola, hanketyöntekijä 1.1.2012 30.9.2012 5

Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti Hallinnoiva taho: Kokemäen kaupunki Koordinoiva taho: Kokemäen Perhe- ja päihdeklinikka Pilotin ohjausryhmä: Säkylä, Köyliö, Eura, KSTHKY (Kokemäki, Nakkila, Harjavalta) Yhteistyötahot: Säkylä, Köyliö Eura Nakkila Harjavalta Kokemäki: -peruspalvelut -erityispalvelut -kolmas sektori -hankkeet Kuva 1. Hankkeen organisaatiorakenne 6

Vuonna 2011 pilotissa toimineen ensimmäisen työntekijän työn tukena toimi tukiryhmä, joka kokoontui yhden kerran 13.9.2011. Tukiryhmän jäsenet: Riikka Kourujärvi, etsivä nuorisotyöntekijä (Eura, Säkylä, Köyliö) Lauri Parviainen, nuorisokoordinaattori (Säkylä) Kirsi-Marja Hoffren, pilotin vastuuhenkilö (Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka) Jutta Mäntylä-Salo, sosiaalityöntekijä, perheneuvola (Eura) Virpi Knihti, terveydenhoitaja, äitiysneuvola ja yläkoulu (Kiukainen) Krista Virtanen, sosiaalityön johtaja (Kokemäki) Johanna Seppälä, lastentarhanopettaja, asiakasedustaja (Eura) Ensimmäisenä vuonna 1.3.2010 31.12.2010 pilotissa ei ollut palkattua työntekijää. Tänä aikana suunniteltiin pilotin toimintaa, hallinnollista organisointia ja aktivoitiin verkostoja. Keskeisiä asioita olivat pilottisuunnitelmien laatiminen ja tarkentaminen, pilottiin tilattavan kehittämistoiminnan kilpailutus, hankintasopimuksen tekeminen, koulutussuunnitelman laatiminen, alkukartoituksen aloittaminen ja pilottityöntekijän rekrytointi. Valmistelutyötä teki silloinen yhdyshenkilö, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan johtaja Mikko Hulkkonen oman toimen ohella, mistä syystä laskutettavia kustannuksia pilotille ei toimintavuoden aikana syntynyt. Valmistelutyötunnit kirjattiin hankepäiväkirjaan, koska ne katsottiin kehittämistyöhön kuuluvaksi. Ajanjaksolla 1.2.2011 31.12.2011 pilotissa työskenteli psykologi Johanna Havia osaaikaisena työntekijänä ( 70 %). Kunnissa kehitettiin runsaasti erilaisia ryhmämuotoisia toimintoja ja verkostoiduttiin eri tahojen kanssa. Pilotissa tehtiin myös työparityöskentelyä asiakastilanteissa ja niiden ulkopuolella jo keväällä 2011. Käytännön toiminta käynnistyi nopeasti, koska alue ja toimijat olivat kehittäjätyöntekijälle osittain tuttuja. Ohjausryhmä antoi positiivista palautetta konkreettisesta ja käytännönläheisestä työotteesta ja totesi, että pilotin työ istuu kuntien muihinkin kehittämissuunnitelmiin hyvin. Kunnissa iloittiin, että pilotointisuunnitelman sisällöt ovat menneet hyvin yksiin kentän ajatusten ja toiveiden kanssa. 1.11.-31.12.2011 pilotin toiminta oli tauolla, koska hanketyöntekijä vaihtui. 1.1.2012 30.9.2012 kokoaikaisena hanketyöntekijänä toimi Virpi Valiola. Verkostoitumista ja yhteistyötä jatkettiin kuntakierroksilla alueen peruspalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa sekä järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja valmisteltiin Omin Jaloin -koulutustilaisuutta, joka toteutettiin Länsi 2013-hankkeen aikana 8.-9.20.2012. Myös hyviä toimintamalleja levitettiin pilottialueelle. 3.2 Tiedottaminen Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan työntekijät olivat tiedottaneet pilotista ja sen tavoitteista monissa eri yhteistyötapaamisissa ja seudullisissa kehittämistyöryhmissä. Alueen sosiaalija terveysjohtajille on järjestetty normaalin yhteydenpidon lisäksi tiedotusta neljässä yhteisessä palaverissa (23.3., 22.6., 15.12. ja 17.12.2010). A -klinikkasäätiön omilla palvelualueilla pilotista on tiedotettu valtakunnallisesti ja Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan kotisivuille http://toimipaikka.a-klinikka.fi/kokemaki/ perustettiin oma osio pilotille. 7

Pilotin toiminnasta on tiedotettu kuntien yhteistyötahoja ja kuntalaisia hyödyntämällä mm. paikallislehtiä (haastattelu 3.11.2010) aloitusseminaarin ja Euran Ehkäistä vai korjata? seminaarin yhteydessä (juttu Alasatakunnassa 2.10.2012). Pilotin esitettä on jaettu eri tilaisuuksissa. 3.3 Työntekijöille järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset 26.5.2010 Mini-intervention käyttö ja päihdelääketieteen erityiskysymykset terveyskeskuslääkärin työssä, n. 10 osallistujaa, Euran terveyskeskus. 26.5.2010 Mini-intervention käyttö ja päihdelääketieteen erityiskysymykset terveyskeskuslääkärin työssä, n. 15 osallistujaa, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Harjavallan terveyskeskus. 10.5.2011 Aloitusseminaari: Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: tuumasta tulevaisuuteen? Osallistuneita 41. (liite 2) 12.5. 2011 Kasvattajapäivät Kokemäellä yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa. Tilaisuus oli tarkoitettu lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille. Aiheina olivat Kokemäen lasten ja nuorten tulevaisuus, päihde- ja mielenterveystyön ehkäisevä työ käytännössä, Kokemäen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman esittelyä, tulevaisuusverstaat sekä kuntalaisille tehdyn bikva-haastattelun yhteenveto. Osallistuneita 38. (liite 6) 2.9.2011 lastensuojelun, A-klinikan ja perheneuvoloiden yhteistyötä pyrittiin vahvistamaan Yhdessä päin päihdeperhettä koulutuspäivillä. Osallistuneita12. (liite 7) 21.9. 2011 Toiminnallinen ja osallistuva perhevalmennus uudistumisen tiellä yhteistyössä Remontin Lasten rajapinta -pilotin kanssa kuntien työntekijöille, jotka toteuttavat, suunnittelevat tai kehittävät toimintaansa. Perhevalmennuksella vahvistetaan vanhempien tietoja ja taitoja, jotta arki vauvan kanssa sujuu hyvin. Perhevalmennus on ryhmämuotoista, vuorovaikutuksellista ja voimavaralähtöistä. Osallistuneita 27.(liite 9) 29.9. 2011 Yläkoulun ja 2. asteen terveydenhoitajien vertaispaja. Tarkoituksena on saada omalle työlle tukea ja välittää alueen osaamista yli kuntarajojen. Vertaispajat järjestetään teemojen ympärille. Osallistuneita kahdeksan. 13.4.2012 nuorten kanssa toimivat tahot kutsuttiin koolle ja esiteltiin Valomerkki ja Omin Jaloin toimintaa varhaisessa puuttumisessa päihde- ja mielenterveystyössä. Harjavalta, Paronintörmä.. Osallistuneita 19. 14.9. 2011 30.5.2012 Ryhmänohjaajaksi koulutuskokonaisuus (40 tuntia). Suunnattu ehkäisevän työn toimijoille pilotin toiminta-alueella. Koulutus lisää valmiuksia ehkäisevän työn ryhmämuotoisten toimintojen ohjaamiseen. Pyhäjärvi-instituutti, Kauttua. Osallistuneita 13. 19.4.2012 Päihdekoulutusta terveyskeskuslääkäreille. Kouluttajana päihdepsykiatri Antti Mikkonen. Paronintörmä, Harjavalta. Osallistuneita seitsemän. (liite 5) 8

30.5.2012 ryhmänohjaajaksi koulutuskokonaisuudesta (40 tuntia) valmistui 13 ryhmänohjaajaa eri kunnista ja organisaatioista. 31.5.2012 Yläkoulun ja 2. asteen terveydenhoitajien vertaispajapäivät. Osallistuneita yhdeksän. 12.6.2012 Alkoholin käytön puheeksiotto koulutusta Vinnarin toiminta- ja kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle. Vinnari, Harjavalta. Osallistuneita viisi. Lisäksi Harjavallan ja Nakkilan etsivän nuorisotyön uudet työntekijät on perehdytetty alkoholin käytön puheeksioton menetelmiin ja mini-interventioon. 4.9.2012 ja 11.9.2012. 3.4 Kuntalaisille järjestetyt tilaisuudet Kokemäellä 15.4.2011, Nakkilassa 6.10.2011, Harjavallassa 21.9.2011 haastateltiin perhekahviloissa kuntalaisia. Haastettelujen teemana oli perheiden hyvinvointi sekä äitiys- & lastenneuvolapalvelut. Kyseisten kuntien työntekijöille tarkoitettu aineistojen esittelykierros 28.11.2011 peruuntui työntekijän puuttumisen vuoksi. Myöhemmin tammikuussa 2012 aineistot lähetettiin tiedoksi kunnille sähköpostitse. Huhtikuussa 2011 nuorten ehkäisevän päihdetyön työryhmän pyynnöstä toteutettiin yläkoululaisille Eurassa välituntikysely, jossa kartoitettiin vanhempien päihdeasenteita nuorten näkökulmasta. Kyselyn tuloksia esiteltiin Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentissa toukokuussa 2011. (liite1) 30.5.2011 järjestettiin vuorovaikutteinen energiajuoma-valistustilaisuus yläkouluikäisille oppilaille Kiukaisten yhteiskoululla yhteistyössä terveydenhoitajan ja suuhygienistin kanssa. 3.5 Ryhmämuotoiset toiminnot Ruista ranteeseen ryhmä tarjosi toimintaa yli 16 - vuotiaille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Oppi Apaja hankkeen kanssa. Ryhmä kokoontui viisi kertaa 17.8.2011 14.9.2011 ja se toteutettiin Köyliössä hevostalleilla. Osallistujia oli kuusi, joista kolme oli nuorten ohjaajia. (liite 4). Sataedun kanssa yhteistyössä toteutettiin ammattistartti-ryhmässä mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvä 5 oppitunnin kokonaisuus, jonka tavoitteena oli itsearvioinnin ja osallisuuden kautta ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä ja lisätä hyvinvointia. 29.3.2011 17.5.2011 aloitettiin yhdessä lasten ja nuorten työntekijän kanssa ART-ryhmä Kokemäen yhteiskoululla kahdeksan kertaa ajalla. Ryhmässä oppilaat harjoittelevat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja ja itsehillintää. Osallistujia oli kahdeksan. (liite 8) Keväällä Euran yhteiskoululla toteutettiin masennusta ennaltaehkäisevä Maestro-ryhmä. 9

Hevosavusteinen toiminnallinen Rodeo ryhmä 10-13 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmilla on mt- tai päihdeongelmia. Ryhmäläisille tarjottiin elämyksellistä toiminnallisuutta ja vertaistukea. Ryhmä kokoontui viikoittain 10 kertaa puolitoista tuntia kerrallaan köyliöläisellä hevostilalla syksyllä 2011. Euran alueella pilotti oli mukana perhevalmennuksen kehittämiskokeilussa, joka järjestettiin kolme kertaa ajalla 31.8. - 14.9.11 lasta odottaville perheille. Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea tulevia vanhempia kasvatustehtävässä. Osallistujina yhdeksän vanhempaa ja kolme terveydenhoitajaa. (liite 3) Ryhmänohjaajiksi 30.5.2012 valmistuneet ovat käynnistäneet mm. seuraavia ryhmiä opintojensa aikana: yläkouluikäisille suunnattu seikkailuryhmä Nakkilassa ja Harjavallassa, depressioryhmä Kokemäellä, äitien tsemppiryhmä Köyliössä, vauvaryhmä Säkylässä, skarppiryhmä 7. luokkalaisille Kiukaisissa. 3.6 Yhteistyö ja verkostoituminen Pilotissa on tehty yhteistyötä runsaasti muiden hankkeiden kanssa sekä Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentin kanssa. Yhteistyö on ollut antoisaa ja edennyt myös toiminnan tasolle yhteisten tapahtumien järjestämisessä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Länsi 2012-hankkeen Selma-pilotti ja Rauman pilotti sekä Remontti hanke ja Oppi Apaja -hanke. Näiden hankkeiden kanssa on yhteistyössä järjestetty ryhmätoimintoja sekä osallistuttu koulutusten järjestämiseen ja yhteisiin kuntakierroksiin. Hankkeiden eri pilotit ovat jakaneet käytännön vinkkejä ja hyvien käytännön malleja toisilleen sekä auttaneet niiden levittämisessä (Omin Jaloin, Pakka, Raskaana olevan päihdeseula ja esitietolomake) ja toimineet toisilleen vertaistukena. Sataedun Mielen hyvinvointi 2. asteella hankkeen kanssa yhteistyössä on päivitetty Nuora hankkeessa tehtyä varhaisen päihteidenkäytön puuttumisen mallia. Hanketyöntekijä on tehnyt vierailuita alueen työryhmäkokouksissa ja perhekerhoissa ja kahviloissa kuntalaisten haastattelujen yhteydessä. Hanketyöntekijä on verkostoitunut myös valtakunnallisella tasolla ja on osallistunut THL:n kouluterveyslähettiläisiin sekä kouluteemaverkostoon. THL:n toimijoiden, Euran lasten ja nuorten hyvinvointiverkoston ja eri puolue-edustajien kanssa on tehty yhteistyötä mm. Euran Ehkäistä vai korjata? -seminaarin järjestämisessä. Lapset puheeksi tilaisuuden suunnittelussa on ollut mukana THL:n Toimiva lapsi & perhe hankkeen projektipäällikkö Mika Niemelä. Pilotti on osallistunut Satakunnan etsivän työntekijöiden verkostotapaamiseen, Euran lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmään ja Kokemäellä toimivaan ehkäisevän päihdetyöryhmään. Työryhmissä on keskusteltu alueen lasten ja nuorten tilanteesta sekä ennaltaehkäisevästä päihde- ja mielenterveystyöstä. Yhteistyötä on tehty lapsiperhekurssin järjestämiseksi yhdessä Nakkilan ja Harjavallan sosiaalitoimen, Remontti-hankkeen, sairaanhoitopiirin ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa. Pilotti on osallistunut Päivän kakarat - orientaatiotilaisuuteen, jossa esiteltiin mielenterveyspotilaiden lapsiomaisten tukemiseen tarkoitettua Vertti-toimintaa, jota voitaisiin järjestää lapsiperhekurssin jälkeen. Hanketyöntekijä on osallistunut Kokemäen yhteiskoulun vanhempainryhmiin ja Nakkilan 10

yhteiskoulun Kasvamme yhdessä vanhempainiltaan, jossa jaettiin tietoa päihteistä vanhemmille ja koulun oppilaille. Satakunnan ammattikorkeakoulun, sairaanhoitopiirin HAL-poliklinikan ja äitiysneuvoloiden kanssa on tehty yhteistyötä liittyen yhteistyöhön näiden tahojen välillä. Vinnarin toimintakeskuksen kanssa on mietitty millaisia nuorille tarkoitettuja ryhmiä toiminnassa voitaisiin järjestää. Pilotin verkostot ja yhteistyötahot: - Pilottialueen kuntien peruspalvelut - Porin Pakka-hanke ja Länsi 2012 hankkeet pilotit ja ohjausryhmä - Remontti-hankkeen Lasten ja Nuorten rajapintapilotit - Sataedun Oppi-Apaja hanke ja Mielenhyvinvointi hanke - Harjavallan EHYT ry. - Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomi ry. - Lohjan erityisnuorisotyö - Satakunnan sairaanhoitopiiri - Ehkäisevän päihdetyön työryhmä, Kokemäki - Vinnarin toiminta- ja kuntoutumiskeskus, Harjavalta - Satakunnan etsivän nuorisotyön verkosto - Euran Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä - THL: kouluteemaverkosto, kouluterveyslähettiläät, Toimiva lapsi & perhe - SAMK - Satakunnan hyvinvointiverkosto - Euran Kokoomuspuolueen, Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen, Vasemmistoliiton edustajat - ohjausryhmä, koulutustyöryhmä, osallisuustyöryhmä (2010) - RAY ja Kaste tilaisuus Turussa (27.5.2010) 4 KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET SUHTEESSA TAVOITTEISIIN Peruspalveluissa tehtävä päihdetyön osaamisen lisääminen Lääkäreille järjestettiin päihdekoulutusta, johon osallistui kuusi lääkäriä ja yksi sairaanhoitaja (Huittinen, Kankaanpää, Säkylä, Köyliö). Vähäisestä osanottajamäärästä huolimatta koulutus sai hyvää palautetta. Päihteidenkäytön puheeksiotto- ja miniinterventiokoulutusta on tarjottu koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajille ja sosiaalitoimeen, sekä lääkäreille toimipaikkakoulutuksena, mutta asiaan ei ole ollut kunnissa kiinnostusta. Nuoren päihdehoitoprosessi ja päihde- ja mielenterveystyön hoitopolkujen selkiyttäminen sekä päihdetyön toimintamalli ammatillisessa oppilaitoksessa ja nuorten miniinterventiomalli mieliala- ja päihdeongelmiin 11

Hankekorttiin kirjattuna tavoittena oli nuorten päihde- ja mielenterveystyön hoitopolkujen selkiyttäminen peruspalveluissa. Keski-Satakunnan alueella Nuora hankkeen aikana kehitetty nuorten asiakkaiden päihdepolkumalli todettiin Keski-Satakunnan alueella toimivaksi. Kuntakierroksilla saatujen tietojen mukaan nuorten päihdemittari Adsume on käytössä kouluterveydenhuollossa koko pilottialueella ja nuorten varhainen päihteidenkäytön tunnistaminen sisältyy jo kouluterveysasetusten mukaisiin terveystarkastuksiin (338/2011). Myös etsivä nuorisotyö on ottamassa käyttöön nuorten päihdemittarin ja Audit kyselyn. Alaikäisen varhainen päihteiden käyttöön puuttumisen malli luotiin Remontti-hankkeen Ilmi pilotissa v. 2009-2011. Malli mukailee Valomerkkiä ja sitä päivitetään parhaillaan pilottikunnissa yhdessä etsivän nuorisotyön, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Sataedun ammattioppilaitoksen nuorten varhaisen päihteidenkäytön toimintamalli on uudistettu Sora-lain käytännön mukaiseksi ja toimintaa tullaan kuvaamaan Sataedun intranetissä. Ryhmämuotoisten toimintojen lisääminen Vuoden 2011 aikana pilottikunnissa käynnistyi runsaasti erilaisia ryhmämuotoisia toimintoja lapsille ja nuorille (ks. luku 3.5). Ryhmätoiminnot ovat saaneet jatkuvuutta ryhmänohjaajaksi -koulutuksen kautta. Koulutus tarjosi työvälineitä ryhmien vetämiseen sekä velvoitti valmistuneita järjestämään ryhmiä omassa kunnassaan. Ryhmänohjaajat tuottivat Ryhmänohjaajan ABC:n, jonka kirjaaminen Innokylään tullaan tekemään loppuun Länsi 2013 pilotin aikana. Ryhmänohjaajista on koottu verkosto, joka tapaa toisiaan säännöllisesti. Sen tarkoituksena on toimia työnohjauksellisena vertaistukena ja jakaa hyviä käytäntöjä. Ryhmien juurruttamisessa on vaikuttanut osaltaan myös Remontti-hankkeen Lasten rajapinta pilotti, joka on tehnyt runsaasti yhteistyötä pilotin kanssa. Osallisuuden lisääminen Kuntalaisten ja tämän pilotin kohdalla erityisesti lapsiperheiden ääni tuli kuulluksi joka kunnassa toteutettavien kuntalaisten haastattelujen kautta. Haastattelut tehtiin perhekahviloissa. Kokemäen kaupunki on käyttänyt haastattelun sisältöä apuna lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisessa. Johanna Havian perustamassa tukiryhmässä ja hänen järjestämissään koulutuksissa on ollut asiakasedustus. Euralaisten nuorten näkökulma pääsi esiin pilotin järjestämässä välituntikyselyssä, jossa kartoitettiin nuorten näkökulmasta vanhempien päihdeasenteita (liite 1). Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentissa esiteltiin tuloksia. Pilotti on tehnyt yhteistyötä Remontti-hankkeen Nuorten rajapintapilotin kanssa Kasvamme yhdessä vanhempainiltojen levittämisessä pilottialueella, mm. Kokemäen yläkouluun. Vanhempainiltoihin osallistuvat lapset yhdessä vanhempien kanssa ja niissä on teemana nuoruusikään liittyvä kasvu ja kehitys sekä kasvatuskäytännöt. 12

Raskaana olevan päihdehoitoprosessi Opinnäytetyö (yamk) käynnistyi v. 2012 aikana ja siinä selvitetään raskaana olevien äitien päihdepolkujen nykytilaa ja eri tahojen yhteistyötä. Satakunnan sairaanhoitopiirin, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan sekä äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien yhteistyötä tullaan kehittämään opinnäytetyön tulosten pohjalta, mutta jo nyt tahojen välisissä keskusteluissa on tehty lupaus tiiviimmästä yhteistyöstä. Porin pilotin kehittämä Raskaus ja päihteet seula levitetty Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun äitiysneuvoloihin, joissa se otettiin käyttöön kevättalvella 2012. Hankkeen aikana on syntynyt Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun yläkoulujen ja toisen asteen terveydenhoitajien verkosto. Verkoston tehtävänä on toimia työnohjauksellisena vertaistukena ja jakaa hyviä käytäntöjä. Pilotti koordinoi verkostoa. Isäkeskeinen perhevalmennusmalli Euran alueella pilotti oli mukana perhevalmennuksen kehittämiskokeilussa, joka järjestettiin kolme kertaa Perhevalmennuksella tuettiin tulevia vanhempia kasvatustehtävässä. Lastensuojelun ja A-klinikan tilannearviomalli päihdeperheessä sekä yhteistyön videoneuvottelumalli Kyseisten työmallien juurruttaminen pilotissa ei ole toteutunut. 5 POHDINTA Osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden ympärillä on paljon tehtävää ja kehitettävää. Henkilöstölle ja päättäjille pitäisi saada koulutusta ja kuntalisille osallisuuspäiviä, joissa äänen kuulluksi tuleminen konkreettisesti toteutuisi. Asiakkaiden mielipiteistä ja ajatuksista ollaan kiinnostuneita, mutta välineet niiden todelliseen tavoittamiseen ovat lapsen kengissä. Bikva on loistava ja yksinkertainen työkalu tähän. (Johanna Havia.) Ehkäisevän työn osalta perhevalmennusta tulisi ehdottomasti kehittää. Vanhanaikaisessa luentoyyppisessä mallissa jää paljon resurssia hyödyntämättä, ja kuntalaiset toivovat matalan kynnyksen tukea, jonka yksi luonteva foorumi perhevalmennus on. Ryhmämuotoista toimintaa vanhemmuuden tukemiseksi tulisi tarjota paljon enemmän ehkäisevän työn muotona. Se voi toteutua avoimen päiväkodin, kerhojen ym. muodoissa. Ehkäisevä työ kaipaa uusia, konkreettisia työkaluja ja menetelmiä. (Johanna Havia.) Eläinavusteisen toiminnan pilotointia ja mahdollisuuksien kartoittamista kannattaa jatkaa. Vuorovaikutustaidot, puheeksi ottaminen ja osallistavat koulutukset, jotka sisältävät konkreettista harjoittelua, kiinnostava työntekijöitä. Paikallisia hyviä käytäntöjä ja kokeiluja on paljon, tiedon jakaminen näistä olisi tärkeää vaikkapa hyvien käytäntöjen kirpputoripäivien muodossa. Siltoja ja yhteyksiä rakentavia hankkeita tai työntekijöitä tarvitaan. (Johanna Havia.) Pilottityöntekijän näkökulmasta oma työnohjaus on välttämätöntä, ja siihen tulisi olla hankkeen tiimoilta varattu rahaa. Teemaryhmät ovat olleet tärkeitä, kunhan niistä 13

informoidaan riittävän ajoissa, jotta osallistuminen mahdollistuu. Kehittämistyön tuki tulisi olla hyvin suunniteltu jo ennalta, jotta pilotti ei profiloidu pelkästään yksittäisen työntekijän näköiseksi, vaan organisaatio on sitoutunut kehittämistyöhön ja sen arvopohjaan. (Johanna Havia.) Pilotissa koettuja haasteita ovat olleet kuuden kunnan erilaiset tarpeet ja valmiudet kehittämistyöhön. Miten vastata kaikkien tarpeisiin ja työskentelemään jokaiseen kuntaan pyrkien samalla yhtenäistämään palveluja? Myös Kaste-hankkeiden kehittämistyön perusta paikoittain epäselvä niin työntekijöille kuin johdolle. Laaja hankesuunnitelma asettaa haasteita vastata tavoitteisiin. Myös olennaiseen keskittyminen ja rajaaminen on haasteellista sekä tulosten arviointi. (Johanna Havia.) Näen tärkeänä taustaorganisaation ja ohjausryhmän vahvan sitoutumisen hankkeen onnistumisen kannalta ja jäinkin kaipaamaan vahvempaa sitoutumista pilotin eteenpäin viemisessä. Haasteena oli myös tulla mukaan keskeneräiseen hankkeeseen, jota toinen henkilö oli aloittanut (Virpi Valiola). Pilotin onnistumiselle ovat olleet suotuisia tutut toimijat ja verkostot kunnissa. Kentän ajatukset ja toiveet ovat osuneet hyvin yhteen pilotille etukäteen suunniteltujen tavoitteiden kanssa. Ryhmätoimintojen käynnistyminen on toteutunut erinomaisesti ja hankeyhteistyö on toiminut hyvin. (Johanna Havia). 14

Kysymyksiin ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, vastaa niin kuin itse ajattelet. VÄLITUNTIKYSELYLÄKOULUSSA LIITE 1 1. Käyttävätkö nuoret mielestäsi liikaa päihteitä (alkoholi, tupakka, huumeet)? Ympyröi. kyllä 40 =66% ei 21 =34% 2. Käyttävätkö aikuiset mielestäsi liikaa päihteitä? kyllä - 27 =42% ei 38 =58% 3. Onko aikuisten päihteiden käytöstä ollut sinulle jotakin harmia? kyllä - 12 =24% ei 38 =76% 4. Jos on, niin millaisia harmeja tai haittoja? - jos on yksin jossain, niin voi pelottaa (kun tulee humalainen aikuinen vastaan) 5. Jos käytät alkoholia, niin miten hankit käyttämäsi alkoholin? - täysi-ikäiset kaverit hakevat - sisko hankkii - vanhemmilta - kotoa 6. Ovatko vanhempasi tarjonneet tai ostaneet sinulle alkoholia? kyllä - 35 =66% ei 18 =34% 7. Mitä hyvää tai mitä huonoa siinä mielestäsi on, että vanhemmat hankkivat nuorelle alkoholia? HYVÄÄ - opettaa (juomaan oikein) - (nuoren) rahat säästyy - ei mee muiden kanssa kylille - säästyy hauilta (ei joudu pyytämään jotain vierasta hakemaan) - valvonta (vanhemmat valvovat nuoren juomista) - vanhempien lupa (juoda) - (vanhemmat) määrittelee määrän - ei tarvii pelätä, et jää vanhemmille kiinni - jos vanhemmat ostaa, ni ne tietää mitä (nuori) juo - tulee nuorelle halvemmaksi HUONOA - ei mitään hyvää - jos ostaa liikaa - tulee harmia - kasvu pysähtyy - maksa, sydän, terveys (menee) - rahat menee - oppii huonoille tavoille - epäterveellistä - ei saa ostaa alaikäiselle - ei ole järkeä juoda - helvetin huonoa - nuori tuntee, että se on oikein - tulee kaljavatta aikaisemmin - voi alkoholisoitua, jos ostaa aina ku (nuori) haluaa 8. Miten aikuiset mielestäsi voivat vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön? - lopettaisi itse käyttämisen - ei tee lapsia - antaa sen verran (alkoholia nuorelle) kuin kuuluu - lakkaa hakemasta (alkoholia nuorelle) - ei mitenkään - ilmoittaa sossulle ja ne laittaa nuoren laitokseen - kotiaresti - katsoo missä seurassa (nuori) liikkuu - ei päästä (nuorta) mihinkään - toiset aikuiset voi ilmoittaa vanhemmille (nuoren päihteiden käytöstä) Monen nuoren mielestä ok! - ei saa myydä (nuorelle) - pitää kieltää (nuorta käyttämästä päihteitä) - kotiarestia 7 vuotta 15

OSALLISTUJAPALAUTTEET ALKUSEMINAARI 10.5.2011 LIITE 2 Mitä toimialaa edustat? Kunta-/toimialajohto: I I I Lastensuojelu: I I I Sosiaalitoimi muut: I Opetus: I I I Varhaiskasvatus: Terveydenhuolto: I I I I I I I I I I Vapaa-aika ja nuoriso: I I I Psykiatria: I Järjestö tai seurakunta: I Kouluttajat ja oma osallistuminen: Asteikolla: 0=en osaa sanoa 1=eri mieltä 5=samaa mieltä Vastasiko tilaisuuden sisältö odotuksiasi 5 4 5 4 3 5 5 3 4 4 3 4 4 4 4 3 3 3 4 3 3 Saitko käsityksen pilotin tavoitteista ja toiminnasta 4 4 5 5 4 5 5 1 4 4 4 4 5 4 3 4 3 5 4 5 4 Tilaisuuden kokonaisarvosana (1=huono, 5=kiitettävä) 5 4 5 4 3 5 5 2 4 4 4 5 4 4 4 4 4 4 4 4 3 4 Ruusut ja risut sekä kommentit ja ehdotukset/toiveet/havainnot: Monipuoliset osallistujat, paljon tietämystä ja kokemusta ja jatkossa kiinnostus kasvaa tämän taustalta hyvin. Hyvä työskentelytapa (työpajat). Hyvin valitut asiantuntijat. Jatkossa tapaamisia näissä samoissa verkostoissa. Hyvä, kompakti, tiivis ja sopiva seminaari. (Tänään aloitettu työ:) Ammattilaisille ymmärtämys / tutut asiat tulee pilkkoa ja tehdä yksinkertaisiksi tsekkauslistoiksi käytännön työkaluiksi-> se on hyvä niin (työpajatyön pohja). Koulu, nuoriso, vapaa-aika, liikuntapuolet tulisi houkutella työhön mukaan mahdollisimman laajasti. Positiivisella otteella! Hyvä, Hyvä!! Hyvä asiantuntijaosuus (Pekka Heinälä). Jatkossa voisi olla esillä hyviä käytäntöjä, konkreettisia esimerkkejä. Tuloksia toivoisi: arjen pieniä tekoja, rohkeutta puuttua, seurantatietoja vaikuttavuudesta/kannattavuudesta! Odotin ylilääkäri Pekka Heinälän kertovan varhaisesta puuttumisesta eli lapsen ja nuoren ja heidän perheittensä alkoholinkäyttöä ja sen vaikuttavuudesta lapsen/nuoren/perheen hyvinvointiin, mielenterv. ongelmiin, masennukseen, muoren käytöshäiriöihin, keskittyisvaikeuksiin jne. Koulutus oli mielenkiintoinen kokonaisuudessaan, mutta olisin halunnut keskustella, lääkärin vastauksia (oli tilaisuutta kysyä enemmän!) Ryhmätyö oli hyvää! Pöytäliinat hyvä idea! Rymätyöt hauskasti järjestetty. Luento-osuus.vaikkakin luento erittäin asiantunteva ja kiinnostava. Dynaaminen toteutus ei pitkästynyt! Kiitos. Sopivan lyhyt ja ytimekäs. olisiko pitänyt tilaisuuden aihevalikoimaa typistää? Työpajatoiminta oli hyvä idea ottaa mukaan tilaisuuteen. Olisiko mahdollisuus järjestää koko päivän koulutus alkoholin haitoista ja alkoholismin syistä. Mukana voisi olla osio päihdeasiakkaan kohtaamisesta ja puheeksiotosta. Hyvät ja innostava alustajat aiheeseen. Tarpeellinen! Mielenkiintoista, kiitos! Pekka Heinälän luento oli hyvä. Koulutusta päihdeasiasta mm. lasten ja vanhempien kanssa työskenteleville. Riittävästi faktoja. pöytäliinat kiva idea. Nuorten osuus olisi voinut olla peremmin esillä, (tosin kirjoitan tämän lähes aina) :D Ok. Työpajatyöskentely oli hyvä mutta aikaa liian vähän! Heinälän luennosta olisi voinut nipistää. Työpajat-osioon olisi pitänyt olla enemmän aikaa. Nyt lähes pöydästä toiseen tukka putkella valitettavasti. Hankkeesta olisi voinut kertoa kattavammin/pidempään. Pilotin tavoitteista sain käsityksen. Kokonaisarvosanaksi annan 4 (hyvä). 16

PERHEVALMENNUKSEEN 14.9.11 OSALLISTUNEIDEN VANHEMPIEN PALAUTTEET LIITE 3 positiivinen - keskustelua - kahvi + leipä - videot kivoja - mielikuvaharjoittelut - synnytys- ja vauvanhoitokerroilla tuli paljon tietoa, tuntui hyödylliseltä - paikka oli hyvä, tarjoilut hyvä myös - keskustelut - hyvä tunnelma - tarjoilut (joskus tultiin suoraan töistä) - synnytys osuu - äidit ja perheet samassa vaiheessa, aiheet kaikille ajankohtaisia - filmit informatiivisiä - rento ilmapiiri - hyviä puheita ja keskusteluja - kahvi ja leipä - synnytys vastasi moniin mielessä olleisiin kysymyksiin - monipuolisesti kerrottu kaikista asioista - kiva, että osallistujilta kyseltiin välillä ja sai tehdä erilaisia harjoituksia - kiva, kun ohjaajia oli useampi - keskustelu - konkreettiset esimerkit - kahvi+ leipä - videot kivoja - mielikuvaharjoittelut kehitettävää - tuolit voisi olla hieman mukavampia, esim.sohva. nojatuolit - enemmän miesten näkökulmaa - videot kannatta näyttää ensin helpottaa asioiden jatkokäsittelyä - laulu ihan ok, joitakin se varmaan rasittaa enemmän - olisi parempi ensin kertoa perusteet / termit tai katsoa filmi ja puhua taihi keskutella sen jälkeen kun kaikki tietää mistä puhutaan - laulu eka kerralla haastava - aloitus viideksi niin ei tarvitse panikoida töiden suhteen - on totta että silittäminen ja laulaminen on hyödyllistä, mutta siitä että sitä tehdään vieraiden aikuisten ihmisten kesken, ei liene erityistä etua - odotuskerralla voisi olla jotakin jumppaa ihan lyhyesti esim.lantionpohjanlihasten harjoituksia tai jotain ison mahan - jumppaliikkeitä Haluaisin vielä tavata vauvan syntymän jälkeen :4 vastaisi kyllä ja 2 ei 17

RUISTA RANTEESEEN RYHMÄLÄISTEN PALAUTTEET LIITE 4 Ryhmätoiminnan plussat kannustava ryhmä hyvä henki ryhmässä hyvä tasavertainen ryhmä sopivan kokoinen ryhmä sai olla oma itsensä jokainen ryhmäläinen löysi paikkansa helposti jokainen sai onnistumisen kokemuksia kaikki aina paikalla kaikki sitoutuivat ryhmän toimintaan kukaan ei jäänyt ulkopuoliseksi ryhmän jälkeen olin koulussa iloisempi ja sosiaalisempi murheet unohtui, tuli hyvä mieli mukavaa, hyvä ohjaaja virkistävää myös työntekijä voimaantuu uskalsi mennä lähelle hevosta pääsin hevospelostani palaute eläimeltä tulee heti hevoset ja ponit sopivat tehtävään, olivat turvallisia hyvin valitut hevoset ja ponit rauhalliset ja viisaat eläimet aloitteleville Hyvät eväät hyvä ruoka hyvä ilmapiiri hyvä ohjaaja rauhallinen, positiivinen ja ammattitaitoinen ryhmän ohjaaja ilmainen jäin aina odottamaan seuraavaa kertaa yhteisöllistä toimintaa rauhallisessa ympäristössä talliympäristö siisti, hyvin hoidettu onnistumisen kokemuksia toimintaa yhdessä jokainen koki osaamisen tunteen sai kokeilla jotain uutta pienessä ajassa saatiin paljon aikaan tapahtui voimaantumista onnistumisen kokemuksia ja voimaantumista hieno seurata jatko olisi perusteltua, koska jo 4 kerran aikana nuorten hyvät kokemukset nähtävissä uusi työkalu työhön nuorten kanssa eläimen merkitystä kuntoutuksessa ei voi kiistää eläin vaikuttaa nuoren vuorovaikutukseen ja uskallukseen 18

RYHMÄTOIMINNAN MIINUKSET liian lyhyt 4 tapaamisen jälkeen ryhmä oli hyvin ryhmäytynyt, jos ei jatku niin harmittaa aika meni nopeasti, lopussa tuli vähän kiire liian lyhyt aika liian aikaisin aamulla aika meni nopeasti monta ohjauskertaa samalla kertaa helppo puhua asioista, itsestään, tuntemuksista RYHMÄLLE TOIVOTTIIN JATKOA, JOHON RYHMÄLÄISET ASETTIVAT TAVOITTEITA Osallisuus tunne kuulumisesta joukkoon Itsetunnon vahvistamisen pelkojen voittaminen, onnistumisen kokemukset, tuen ja kannustuksen saaminen toisilta Fyysisen kunnon ylläpitäminen tallityöt, hevosten käsittely, ratsastaminen Toimintakyvyn tukeminen aamuherääminen, toimiminen yhdessä Hyvää mieltä ja rohkeutta uusiin tilanteisiin Sitoutuminen Aloitteellisuus Hyvä mieli 19

PÄIHDEKOULUTUSTA YLEISLÄÄKÄREILLE 19.4.12 PALAUTTEET LIITE 5 Asteikko: 0=eos 1=eri mieltä. 5=samaa mieltä Vastasiko tilaisuuden sisältö odotuksiasi? Pystytkö soveltamaan tilaisuuden antia omassa työssäsi? Saitko uusia näkökulmia? 100% vastaajista vastasi kaikkiin kysymyksiin: 5=samaa mieltä 20

KASVATTAJAPÄIVÄ KOKEMÄELLÄ 2011 PALAUTTEET LIITE 6 Palautelomakkeita yhteensä 23 kpl. Muutamissa oli monen henkilön vastaus, joten yhteensä 23 lomakkeessa oli 27 osallistujan vastaus. Kasvattajapäivässä oli eniten edustajia opetus- ja varhaiskasvatuspuolelta sekä vapaa-aika ja nuorisopuolelta. Terveyspuolelta ja psykiatriasta edustus puuttui. Karkeasti jaotella kaikki olivat tyytyväisiä päivän antiin ja palaute oli pääosin positiivista. Erityiskiitosta sai ruokailu (salaattilounas), hyvä organisointi ja aikataulutus. Seminaaria pidettiin yleisesti hyvänä, mutta toisaalta myös todettiin, että koska tällaista on tehty ennenkin, niin koska päästään konkretiaan. Paikallisten hankkeiden esittelyä kiiteltiin ja yhteistyötahojen kohtaaminen koettiin tarpeelliseksi. Päivää kommentoitiin myös paperinmakuiseksi sekä liian laajaksi. Nuoria kaivattiin mukaan seminaariin. Erityiskiitosta saivat tulevaisuusverstaat ja ne työskentelytapana. Eräs vastaajista kommentoi, että hänellä ei ollut seminaarin suhteen odotuksia, mutta tulevaisuusverstaat yllättivät hänet varsin positiivisesti. Seminaari koettiin hyödylliseksi, koska näki kerralla kaikkia kasvatusalan toimijoita ja oman roolinsa ja työnsä suhteuttaminen kokonaisuuteen selkeytyi. Seminaari antoi myös uusia ajatuksia ja ideoita. Tila koettiin pääosin erinomaiseksi, tosin muutamassa palautteessa mainittiin istumajärjestyksestä (olisi voitu istua lähempänä toisiaan, visulla istuvat eivät nähneet hyvin) sekä äänentoistosta (tilassa kaikui). Seminaariin kaivattiin paitsi nuorten omaa näkökulmaa myös poliisia ja terveyspuolen toimijoita. Kuntayhtymän haluttiin myös mukaan selkeämmin. myös tulevaisuusverstaiden ongelmien tuottaminen ja verstastyöskentelyn tuotos yleisemminkin jäi erään palautteen mukaan epäselväksi (oltiinko tosissaan saavutettuihin tuloksiin). Lähes kaikissa kommenteissa koettiin että jatkossakin tulee kasvattajapäiviä järjestää. Muutamat ehdottivat kasvattajapäivää jokavuotiseksi perinteeksi, toiset taas näkivät että seuraava voisi olla parin vuoden kuluttua tai joka toinen vuosi. Seuraavan kasvattajapäivän teemoiksi ehdoteltiin mm. haastavat lapset, päihteet laajasti ajatellen, sosiaalinen media tai muut ajankohtaiset teemat. Esiintyjille annettiin lopuksi kiitoksia, plussana mainittiin mm. vireystasonjatkuva ylläpitäminen koko seminaarin ajan. 21

YHDESSÄ PÄIN PÄIDEPERHETTÄ PALAUTTEET LIITE 7 PLUSSAT Aivan uskomattoman hienot puitteet koulutukselle. Aihealueet mielenkiinoitia ja todella tärkeitä. Varhaisesta puuttumisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä ei koskaan puhuta liikaa. Paikka on kiva!. Kahvitarjoilut hyvät! Asia/aiheet mielenkiintoisia. Hyvä asiakokonaisuus! Hyvin keskeiset asiat tiivistetysti. Mukavat tilat pitää koulutuspäiviä yms. Sai mukaan eväitä omaan työskentelyyn. mukava tavata kasvotusten yhteistyötahoja. Pieni ryhmäkoko oli hyvä asia. Suurimmaksi osaksi tuttua, mutta kertaus on opintojen äiti. Tiivistetyssä paketissa tällä kertaa tulivat asiat, mikä oli hyvä juttu. Oli mukava tavata kaikkia paikalla olleita, joten ilmapiiri oli leppoisa ainakin. Tilat ovat fantastiset samoin tarjoilu. Kiitos järjestäjille! Vapaamuotoista, rentouttavaa, oikein piristävää! Kiva paikka! Hyvä, että sovittiin jatkotyöskentelystä. Mukava lämminhenkinen tilaisuus. Tunnelma erittäin hyvä, sisältö hyvä, kiva paikka. Toimiva tila ja hyvä ryhmä. Mahdollisuus kysyä ja tarkentaa asiaa. Vetäjänä hyvä ja positiivisen asenteen omaava. Motivoiva. Hyvä tarjoilu. MIINUKSET Asiakokonaisuudet olisivat vaatineet enemmän aikaa syventyä ja keskustella. Kaipasin enemmän yhteistyötahoja Sä-Kö suunnalta. Olisin viihtynyt pidempään. TOIVEITA/AJATUKSIA? Eri toimijoiden tapaaminen ja tietoisuus siitä mitä ketäkin tekee on tärkeää. Toimenkuvien tunteminen helpottaa asiakkaiden eteenpäin ohjaamista eteenpäin. Vastaavanlaisia tilaisuuksia toivoisin lisää. Seuraavasta tapaamista näyttävät kutsut jakoon! Jatkossa samanlaisia tapaamisia. Perhearviointikoulutus Osallitujien ammattiryhmät: sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, psyk. sairaanhoitaja, psykologi 22

ART-RYHMÄN PALAUTE LIITE 8 - Ryhmästä piti melko paljon neljä osallistujaa ja se on ihan ok vastasi yksi. - Kolme olisi halunnut enemmän ryhmäkokoontumisia ja kahden mielestä kokoontumisia oli sopivasti. - Ryhmä kokoontui tarpeeksi usein kaikkien viiden mielestä. - Osallistujat tunsivat kuuluvansa mukaan ryhmään ja melkein kaikki olivat mukana melkein kaikessa toiminnassa. - Neljä ryhmäläistä oli tyytyväisiä ryhmän ohjaajan toimintaa, yksi oli erittäin tyytyväinen. - Ryhmän toiminta koettiin melko lämpimäksi neljän vastaajan kohdalla, yksi vastasi että tunnelma oli erittäin lämmin. - Ryhmässä puhuttuja asioita tai harjoituksia osallistuneet ajattelivat 1-2 kertaa viikossa tai lähes päivittäin. Ryhmäläiset kokivat ART-ryhmistä olleen hyötyä mm. seuraavissa asioissa: Ettei hermostu niin helposti Oon pystyny oleen ilman jälkkiä ja muita puhutteluja vähemmän. on oppunu uusii asioita Mukavinta ART-ryhmässä oli: Vähän kaikki kaikki oli ihan OK! Se et oppi rauhottuu Tää on tälläi ihan hyvä! 23

TOIMINNALLINEN JA OSALLISTUVA PERHEVALMENNUS LIITE 9 UUDISTUMISEN TIELLÅ kehittämispäivä työntekijöille Harjavalta Kaikukallio21.9.11 PALAUTTEET PLUSSAT Hyvää asiaa, uusia virikkeitä, kuulee erilaisia kokemuksia. Hyvä ryhmäkoko, käytännönläheinen koulutus, kiitos. Hyvä tarjoilu. Perhevalmennuksesta (Kaarinan malli) kattava ja selkeä esitys. Mielenkiintoinen malli, selkeä esitys, looginen. Sai ajatuksia omaan työhön, hyvät tarjoilut. Tosi hieno asia, kaikkialla ei kuitenkaan mahdollista toteuttaa. Ehkä muutama kerta voisi olla yhdessäkin. Oli mielenkiintoista kuunnella Kaarinan perhevalmennusmallia. Sai paljon ideoita oman perhevalmennuksen kehittämiseen. Oli myös kiva kuulla kiintymyspohjaisesta leikistä, ei ollut ennnen tuttu. Hyvät tarjoilut :D Hyvä ja mielenkiintoinen koulutus. Hyviä ideoita oman neuvolan toiminnalle: käytännön esimerkit antoi vinkkejä hyvin, innostusta omaan aktiivisuuteen lisäsi. Maukkaat kahvit Mukava kun näkee kasvoja, henkilöihin helpompi ottaa yhteyttä. Pysyttiin aikatalulussa. Perhevalmennusmalli on hyvä, josta ajattelen poimia pari osiota omaan valmennukseen. Myös esittely toimin hyvin. Selkeää ja mielenkiintoista. Hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita, tällaistä tarvitaan. Varhaisen ongelmat työssä. Paljon hyvää, osin voi soveltaa nykyiseen valmennukseemme. Koulutustilat ja esittäjät hyviä. Hyvä, työkaluja, kehitettävää riittää. Perhetypöntekijä puuttuu meiltä mutta soveltuvin osin. Mukava tiivis tunnelma ja viihtyisä paikka. Kaarinan mallista oli mukava kuulla ja saada siitä vinkkejä myös omaan valmennukseen. Perhevalmennuksesta on harvoin valmennusta, sitä ollaan kaivattu. Vetäjä erinomaisia, samoin tarjoilu! Herätti uusia ajatuksia ja näkökulmia omaan työhön, sen sisältöön ja työskentelytapoihin. Tukiverkostojen ja ryhmien merkitys, laajemman näkemyksen omaksuminen. Kiva kuulla muiden työtavoista. Valmennusohjelma hyvä. Soveltuvin osin käytettävissä. Antoisa iltapäivä. Antoi hyviä käytännön vinkkejä perhevalmennuksen sisältöön. Oli hyvin tarpeellinen kuulla tämänlaisesta mallista ja saada jopa itselle versio teidän käyntien sisällöstä. Sisältö erittäin hyvä. tarjoilu. Ihan kiva! Työkokous on hyvä; kollegat keskustelemassa, mielenkiintoista. Kaarinan malli on mielenkiintoinen. Theraplay myös. Hyvät tarjoilut! Kiva tila! Mielenkiintoiset ja konkreettiset aiheet. Sai ideoita kehittää omaa työtä. Tuli monta hyvää ideaa kehittää valmennusta. Asiansa osaavat esiintyjät. Hienoa kuulla miten muut neuvolat järjestävät perhevalmennusta. Hyvä esitykset esiintyjillä. Selkeä malli Kaarinassa ja kiva kun se jaettiin muillekin. Tuli paljon ideoita omaan valmennukseen ja sen kehittämiseen. Tarjoilu oli mahtava! Vastasi odotuksia ja sisältö luvattu. Hyvä kakku. Ehkä enemmän keskusteluaikaa, tosi silloin voisi venyä liiankin pitkäksi. Riittävän vähän eri asiakokonaisuuksia. Jaksaa keskittyä. Tila rauhallinen. Todella hyvät tarjottavat. Mielenkiintoinen ja kiinnostusta herättävä aihe. Hyvä esitys ja hyvät esimerkit. MIINUKSET Tila vähän ahdas. Vaikea löytää oikea paikka, kun tultiin. Paikka olisi voinut olla joku muu (ahdas, huono ilma). Vaikea löytää koulutuspaikkaa, opastus! Kartta? Ei perhetyöntekijöitä neuvolassa. Vie tällä hetkellä näin laajana liikaa aikaa jo terveydenhoitajaltakin, eikä ole perhetyöntekijöitä. Ahdas tila, huonot ohjeet paikalle! Harmittaa oman paikkakunnan resurssipula (ei liity tähän tilaisuuteen.) Kaikukallio-paikka oli vaikea löytää. Ajo-ohjeet olisi ollut hyvä olla mukana (sairaala helppo löytää). Tila ahdas. Iso ryhmä, keskustelua ja muiden kuulemisia olisi ollut mukava jakaa. Kaarinan malli oli entuudestaan tuttu. Toimitila näin suurelle porukalle piian pieni. MUUTA: AJATUKSIA, TOIVEISTA? Kiintymyssuhdekoulutus, ryhmätheraplay koulutus> on kiinnostusta. Uusien asioiden esilletuomista säännöllisesti. Kaarinan perhevalmennusmalli tuntui ihanteelliselta, asiakas hyötyy siitä erittäin paljon. Itse miettisin, olisinko valmis toteuttamaan valmennusta iltaisin ja kuinka paljon työaikaa se vähentäisi nykyisestä (kun muutenkin ajoittain kiire). Minulta sekä kollegaltani uupuu VAVU-koulutus kokonaan, ja haluaisimme osallistua. (Pori). Lisää tämäntyylistä yhteistyötä. Unikoulusta koulutusta. Theraplay koulutus/info. Sopiva, aika, hyvät alustukset. Keskustelua niiden perheiden kohtaamisesta, joissa lapsi ei ollutkaan terve ja alkujärkytys 24

RODEO-RYHMÄTOIMINTA PALAUTEKYSELY LIITE 10 VANHEMPIEN VASTAUKSET Vastaajina oli neljä vanhempaa ja neljä ryhmään osallistunutta lasta. Kaikkien vanhempien mielestä ryhmä kokoontui sopivan usein (kerran viikossa) ja heidän mielestään lapset lähtivät ryhmään mielellään. Yksi vanhempi oli sitä mieltä että ryhmän kesto (10 kertaa) oli sopiva, kolmen vanhemman mielestä ryhmän kesto oli liian lyhyt. Vanhempien vastausten mukaan lapset myös kertoivat vanhemmilleen ryhmän toiminnasta kotona. kaikki vastaajat saivat mielestään tarpeeksi tietoa toiminnasta. Vanhemmilta kysyttiin, mikä ryhmätoiminnasta oli hyvää ja mukavaa ja mitä olisi halunnut muuttaa toiminnassa, mikä oli huonoa? Lasten yhdessä olo, ja harraste toiminta. Oli kiva porukka ja hyvät vetäjät. Toivotaan jatkoa toiminnalle. Ajallisesti olisi kertakäynnit saaneet olla pidemmät. Sama pieni porukka, Vetäjät mukavia. Sain tietoa ryhmästä hyvin. Mukavaa oli, että X sai ryhmässä kavereita ja sai toimia ryhmässä. En tiedä mikä oli huonoa, koska X tykkäsi käydä Rodeo-ryhmässä. En olisi halunnut muuttaa mitään. Olisi kiva, jos X voisi jatkaa. X tykkää hevosista ja poneista. LASTEN VASTAUKSET Lapsilta kysyttiin ryhmän kokoontumistiheydestä, ilmapiiristä, ryhmän kestosta ja omien toiveiden esiintuomisesta. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, joka oli kolmen mielestä sopivan usein. Yksi oli sitä mieltä että liian harvoin. Ryhmän ilmapiiri oli kaikkien ryhmäläisten mielestä lämmin ja mukava. Ryhmä kokoontui 10 kertaa, joka oli kaikkien ryhmäläisten mielestä liian vähän. Kaikki ryhmäläiset kokivat myös tulleeksi kuulluksi ja jokainen koko täysin kuuluneensa ryhmään. Mitä mieltä olit ryhmän ohjaajista ja mikä ryhmässä oli hyvää tai mukavaa? Kivoja Kaikki Kivoja myös hauskoja Kaikki mitä ryhmässä tehtiin Hauska autavia Että tehdään yhdessä asioita Olivat kivoja Kun sai kaverin Mitä olisit halunnut ryhmässä tai ryhmän toiminnassa muuttaa? Mikä oli huonoa? En mitään Ei mitään 25