EU maailmanlaajuisena toimijana 6,4 % Hallinto 5,6 % Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus 1,4 % Luonnonvarat: maaseudun kehittäminen, ympäristö ja kalatalous 10,7 % Kestävä kasvu 46,8 % Luonnonvarat: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet 29,1 % EU:n vuoden 2013 talousarviossa investoidaan kasvuun ja työllisyyteen Esite
Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Kuvat: Photodisc/Getty Image, sivu 2; Euroopan unioni, sivut 3, 9; Phovoir, sivu 4; Digital Vision/Getty Image, sivu 5; MEV Verlag GmbH, sivu 6; [2013] Jupiterimages Corporation, sivu 7; GlowImages, sivut 11, 12. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2013 ISBN 978-92-79-26438-2 doi:10.2761/32036 Euroopan unioni, 2013 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Luxembourg Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille
Johdanto Tässä esitteessä esitellään joulukuussa 2012 hyväksytty EU:n talousarvio vuodeksi 2013. Numerotiedot esitetään menoaloittain, jotka vastaavat ns. otsakkeita vuodet 2007 2013 kattavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Varojen käyttökohteita kuvataan lisäksi muutamien esimerkkien avulla. Näin lukija saa paremman käsityksen kunkin EU:n ohjelman merkityksestä ja sen vaikutuksesta eurooppalaisten ja myös monen EU:n ulkopuolella asuvan jokapäiväiseen elämään. Vaikka EU:n talousarvio on suhteellisen pieni ja vastaa vain yhtä prosenttia unionin bruttokansantulosta, se on tärkeä keino edistää Euroopan yhdentymiseen liittyviä tavoitteita. Käytännössä jokainen unionin kansalainen hyötyy EU:n talousarviosta tavalla tai toisella paikallisella, kansallisella tai EU:n tasolla. Erasmus-ohjelma, opiskelijoiden liikkuvuus, turvallisemmat tuotteet, uudet ja paremmat tiet, puhdas ympäristö sekä EU:n rajaturvallisuus ovat vain muutamia esimerkkejä EU:n talousarvion tuomista hyödyistä. Vuonna 2013 EU:n talousarviossa keskitytään kahteen keskeiseen painopistealueeseen: talouskasvun ja työpaikkojen luomiseen. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan julkisen talouden vakauttamisella sekä luomalla uutta kasvua tukevia investointeja. EU:n talousarvio täydentää kansallisia toimia, sillä siitä tuetaan investointeja kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymässä Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettuihin ensisijaisiin aloihin. Vuoden 2013 talousarviossa otetaan huomioon vaikea taloustilanne ja jäsenvaltioiden budjetteihin kohdistuvat paineet. Siinä jäädytetään tulevat menot ja painotetaan erityisesti säästöjä ja kustannustehokkuutta. Vuosi 2013 on viimeinen vuosi, jolloin nykyinen monivuotinen rahoituskehys on voimassa. Sen vuoksi talousarvioon oli otettava niitä ohjelmia koskeva rahoitus, jotka on tarkoitus saada päätökseen. Tämä rahoitus on ratkaisevan tärkeä monille jäsenvaltioille, sillä se kattaa keskeisiä infrastruktuurihankkeita. Tässä esitteessä käsitellään myös Eurooppa 2020 -strategiaa osana EU:n talousarvion suuntautumista tulevaisuuteen. Lisäksi kuvataan tarkemmin keskeisiä menoryhmiä ja EU:n talousarvion tulonlähteitä. Monivuotinen rahoituskehys muodostaa tärkeän linkin pitkän aikavälin rahoitussuunnittelun ja vuotuisten talousarvioiden välillä. Uusia varainhoitosääntöjä koskevalla sivulla esitetään perustiedot EU:n talousarvion hallinnoinnista. Esitteen lopussa kuvataan yhden esimerkkihankkeen avulla EU:n varojen käyttöä. Tässä esitteessä mainitut määrät ovat EU:n eri politiikanaloja koskevia menoarvioita, jotka ilmaistaan maksusitoumusmäärärahoina. Ne ovat oikeudellisia rahoitussitoumuksia, jotka toteutuvat vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Maksut voidaan suorittaa vasta näiden edellytysten täyttymisen jälkeen, joko käteisellä tai pankkisiirtona edunsaajille. 1
Vuoden 2013 talousarvio Eurooppa 2020 -strategian tukena Eurooppa 2020 -strategia on Euroopan komission keskeinen väline maanosamme talouden kääntämiseksi jälleen kasvusuuntaan. Jotta tämä tavoite voitaisiin saavuttaa, EU:n talousarviolla pyritään luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua keskeiset alat kattavien seitsemän lippulaivahankkeen kautta. Tuoreen selvityksen mukaan tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (2014 2020) puitteissa EU:n talousarviossa olisi keskityttävä enemmän Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2013 talousarvio on keskeinen askel kohti näiden tavoitteiden saavuttamista. Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin osoitetaan vuonna 2013 suoraan yhteensä 64,5 miljardia euroa, lisäystä on 2,7 % vuoteen 2012. Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin myönnetty kokonaismäärä on suurempi kuin EU:n rahoitus aluepolitiikalle, maaseudun kehittämispolitiikalle ja Euroopan laajuisille verkoille (TEN), sillä jälkimmäisiä hankkeita rahoittavat EU:n lisäksi jäsenvaltiot, alueet ja/ tai yksityiset toimijat. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/europe2020/ 2
1. Kestävä kasvu Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky Kasvua ja työllisyyttä edistävällä kilpailukyvyllä on keskeinen merkitys, kun EU:sta pyritään tekemään älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen koheesio ovat hyvällä tasolla. Tämän otsakkeen määrärahat ovat 16 miljardia euroa, ja se kattaa muun muassa seuraavat tärkeät ohjelmat: seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ja Euroopan laajuiset verkot. Muut toimet koskevat sisämarkkinoita, tilastoja, rahoituspalveluja ja rahoitusvalvontaa, verotusta, tulliliittoa ja petostentorjuntaa. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio Rakennerahastoista eli Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistävää koheesiota Euroopassa. Rakennerahastojen määrärahat vuonna 2013 ovat 42,1 miljardia euroa, ja koheesiorahastohankkeisiin on varattu 12,4 miljardia euroa. Rakennerahastoista käyttämättä jääneitä määrärahoja voidaan Eurooppa-neuvoston tekemän päätöksen mukaisesti osoittaa jäsenvaltioille, jotka voivat käyttää ne nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin. Tiesitkö, että näillä varoilla autetaan lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota alueiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä tukemaan kilpailukykyä ja työllisyyttä? Lisäksi niillä tuetaan valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan työllistymistä edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja auttamalla työntekijöitä mukautumaan teollisuuden muutoksiin. 3
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta Suurin osa Euroopan alueesta on maata tai metsää. Maataloudella edistetään näiden alueiden järkevää taloudellista hyödyntämistä. Maa- ja metsäalueiden kestävä käyttö on tärkeä keino suojella maaseudun elinkeinoja, maisemia ja maaseutuympäristöä. Lisäksi se on keskeinen edellytys matkailulle, joka on maaseudulla tärkeä elinkeino. Tähän otsakkeeseen on osoitettu määrärahoja vuoteen 2012 verrattuna 332 miljoonaa euroa enemmän (yhteensä 60,3 miljardia euroa). Määrärahat kattavat markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet, tuen maaseudun kehittämiseen, meri- ja kalastusasiat, ympäristö- ja ilmastotoimet sekä muita toimia ja ohjelmia. Ilmastotoimet ovat yksi Euroopan unionin painopistealoista, ja unioni aikoo jatkossakin johtaa toimia maapallon pelastamiseksi. Hyvä esimerkki on Life+-ohjelma, jonka määrärahat vuoden 2013 talousarviossa ovat 366,6 miljoonaa euroa. Määrärahoilla tuetaan resurssitehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on tehostaa luonnonsuojelua ja tukea luonnon monimuotoisuutta, vähentää jätteiden määrää ja kasvihuonekaasupäästöjä, kehittää puhdasta teknologiaa ja parantaa ilmanlaadun hallintaa. Tiesitkö, että EU on osoittanut vuodeksi 2013 yhteensä 1,3 miljardia euroa eurooppalaiseen tutkimukseen elintarviketeollisuuden, maatalouden, kalatalouden, bioteknologian, nanotieteiden ja -teknologian, materiaalien ja uusien tuotantotekniikoiden aloilla? 4
3. EU:n kehittäminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena Vapaus, turvallisuus ja oikeus EU tukee 1,4 miljardilla eurolla toimia ja hankkeita seuraavilla aloilla: yhteisvastuu ja maahanmuuttovirtojen hallinta, perusoikeudet ja oikeusasiat sekä turvallisuus ja vapauksien suojelu. EU on myöntänyt 53,7 miljoonaa euroa rikosten ennalta ehkäisyyn ja torjuntaan, johon liittyvät toimet koskevat lainvalvontaa, valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja koulutusta sekä todistajien ja uhrien suojelua. Tiesitkö, että EU:n talousarviossa osoitetaan 36,7 miljoonaa euroa vuoden 2013 alkupuoliskolla käyttöön otettavan Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) käynnistyskustannuksiin? Kansalaisuus EU:n talousarviosta tuetaan useita Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä lippulaivahankkeita, kuten Nuoret liikkeellä -hanketta, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumia ja innovaatiounionia. Talousarviossa osoitetaan 707,1 miljoonaa euroa EU:n kansalaisten kannalta keskeisiin ohjelmiin: perushyödykkeiden ja -palveluiden saatavuus, eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen, pelastuspalvelu, kansalaisviestintä, Media 2007 sekä muut toimet ja ohjelmat. Tiesitkö, että vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi? Vuoden aikana toteutettavissa toimissa korostetaan oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja asumiseen ja lisätään näin kansalaisten tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin. 5
4. EU maailmanlaajuisena toimijana EU pyrkii edistämään vakautta, turvallisuutta ja vaurautta lähialueillaan ja rahoittaa sitä varten monenlaisia toimia omien rajojensa ulkopuolella. Lisäksi se toteuttaa kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioita eri puolilla maailmaa. Vuoden 2013 talousarviosta osoitetaan 9,6 miljardia euroa muun muassa liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA), eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen (ENPI) sekä kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen (DCI). Tiesitkö, että kumppanuutta, uudistuksia ja osallistavaa kasvua edistävästä SPRING-ohjelmasta (Support for Partnership, Reform and Inclusive Growth) tuetaan niitä arabikevään maita, jotka ovat aidosti sitoutuneet demokraattisiin uudistuksiin? Komissio aikoo jatkossakin korostaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) avun tuloksellisuudesta vuonna 2005 antamassa Pariisin julistuksessa vahvistettujen periaatteiden soveltamista. Komissio keskittyy sen vuoksi erityisesti auttamaan kehitysmaita, jotta ne kykenisivät laatimaan köyhyyden vähentämistä koskevat strategiat, parantamaan instituutioitaan ja puuttumaan korruptioon. Lisäksi komissio kannustaa muita avunantajia omaksumaan nämä tavoitteet, pyrkii yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan avunantajien menettelyjä, keskittyy tulosten mittaamiseen ja pyrkii lisäämään avunantajien ja kumppanien vastuuvelvollisuutta. 6
5. Hallinto Kaikkien EU:n toimielinten yhteenlasketut hallintomenot ovat vuonna 2013 arviolta 8,4 miljardia euroa. Määrä vastaa ainoastaan kuutta prosenttia EU:n koko talousarviosta. Loput 94 prosenttia käytetään kansalaisten, opiskelijoiden, kansalaisjärjestöjen sekä alue- ja paikallisviranomaisten hyväksi jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella. Useimmilta julkishallinnon yksiköiltä edellytetään nykyään tiukkoja kustannussäästöjä ja mahdollisimman tehokasta toimintaa. Myös komissio on sitoutunut toimimaan vastuullisesti. EU:n vuoden 2013 talousarviossa on otettu huomioon henkilöstöä koskeva yhden prosentin vähennys. Tämä on osa komission pyrkimystä vähentää kaikkien EU:n toimielinten henkilöstöä viisi prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana. Vähennyksen ulkopuolelle jää kuitenkin vähäinen lisähenkilöstö, jota tarvitaan, kun Kroatia liittyy EU:hun suunnitelmien mukaan 1. heinäkuuta 2013. Kaikki uudet toimet, jotka eivät liity EU:n laajentumiseen, hoidetaan toiminnan tehostamisella ja henkilöstön uudelleenjärjestelyillä. Tiesitkö, että EU:n toimielimet pyrkivät säästöihin seuraavilla aloilla: kokoukset, komiteat, konferenssit, virkamatka- ja edustuskulut, selvitykset, sosiaalimenot, ulkopuoliset kielipalvelut, yleislaitteet, koulutus, tiedonhankinta, julkaisut ja liikkuvuuteen liittyvät menot? 7
Mistä tulot saadaan? Euroopan unionin talousarvio rahoitetaan unionin omilla varoilla, joita ovat tullimaksut sekä arvonlisäveroon (alv) ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat sekä muilla tuloilla. Arvonlisäveroon perustuvat omat varat 11,3 % Muut tulot 1,2 % Tulli- ja sokerimaksut 14,1 % Bruttokansantuloon perustuvat omat varat 73,4 % Kun parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuosittaisen talousarvion, kaikkien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Talousarvion rahoittamiseen tarvittavat varat määräytyvät suoraan kokonaismenojen mukaan. Käytännössä toteutuneet tulot ja menot kuitenkin poikkeavat usein arvioista. Yleensä talousarvio on ylijäämäinen, ja ylijäämä pienentää vastaavasti jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia seuraavan vuoden talousarvioon. Omien varojen lisäksi talousarvioon otetaan seuraavia tuloja: verot ja muut EU:n henkilöstön palkoista tehtävät pidätykset pankkikorot unionin ulkopuolisten maiden rahoitusosuudet eräisiin EU:n ohjelmiin (esim. tutkimuksen alalla) takaisin maksettu käyttämätön EU:n rahoitustuki viivästyskorot ja sakot ylijäämä edelliseltä varainhoitovuodelta. 8
EU:n talousarvio omassa maassasi EU:n vuotuisessa talousarviossa otetaan huomioon kaikkien eurooppalaisten tarpeet. Me kaikki hyödymme tästä varojen yhdistämisestä aloilla, joilla kannattaa tehdä yhteistyötä. Sen takia Euroopan unioni rahoittaa hankkeita hyvin monenlaisilla aloilla tutkimuksesta ja koulutuksesta ympäristöön ja humanitaariseen apuun. Rahoitustukea annetaan avustusten muodossa julkisille ja yksityisille organisaatioille (poikkeustapauksissa myös yksityishenkilöille) hankkeiden toteuttamiseen. Näiden hyvinvointia lisäävien toimien rahoittamiseen tarvittavia varoja kerätään maksuilla, joita kaikki jäsenvaltiot suorittavat EU:n yhteiseen talousarvioon. Kerätyt varat käytetään yhteisen edun kannalta tärkeillä aloilla. Tämän mahdollistaa jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäinen toimiva koordinointi ja yhteistyö. Esimerkki hankkeesta Hallintotaitojen muutoksella varhaista tukea ikäihmisille http://goo.gl/jhhps Kuopiossa on käynnistetty perushoidosta vastaavan henkilökunnan ja muiden tukea tarjoavien tahojen yhteistyöhanke, jonka avulla lisätään varhaista tukea ikäihmisille ja autetaan näin heitä asumaan kotona pidempään. 9
EU:n vuoden 2013 talousarvio lukuina EU:n politiikanaloja koskevat menoarviot maksusitoumusmäärärahoina Talousarvio 2013 (miljardia euroa) Muutos vuodesta 2012 Kestävä kasvu 70,6 3,7 % Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky, josta: 16,1 4,8 % Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma 10,9 6,4 % Elinikäinen oppiminen ja Erasmus Mundus 1,3 2,0 % TEN-hankkeet 1,4 6,3 % Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma 0,7 9,6 % Sosiaalipoliittinen ohjelma 0,2 1,6 % Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio, josta: 54,5 3,3 % Rakennerahastot 42,1 2,9 % Koheesiorahasto 12,4 4,8 % Luonnonvarojen suojelu ja hallinta 60,1 0,5 % Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet, josta: 44,0 0,1 % Maatalousmarkkinat 43,7 0,1 % Kalatalouden markkinat 0,03-10,7 % Eläinten ja kasvien terveys 0,3 1,6 % Maaseudun kehittäminen 14,8 1,4 % Kalatalous 0,9 4,6 % Ympäristö ja ilmastonmuutos 0,4 3,3 % Maaseudun kehittäminen, ympäristö ja kalastus 16,1 1,6 % Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus (1) 2,1 2,0 % Vapaus, turvallisuus ja oikeus 1,4 2,3 % Kansalaisuus, josta: 0,7 1,4 % Kansanterveys ja kuluttajansuoja 0,1 1,8 % EU maailmanlaajuisena toimijana (2), josta 9,6 1,9 % Liittymistä valmisteleva tukiväline 1,9-0,1 % Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline 2,5 6,3 % Kehitysyhteistyön rahoitusväline 2,6 2,2 % Humanitaarinen apu 0,9 1,9 % Demokratia ja ihmisoikeudet 0,2 0,5 % Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 0,4 9,2 % Vakautusväline 0,3 5,2 % Hallinto, josta: 8,4 1,8 % Euroopan komissio 3,3 0,3 % Muut toimielimet 3,5 1,8 % Yhteensä 150,9 2,1 % (1) Lukuun ottamatta Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa. (2) Sisältää hätäapuvarauksen. 10
Monivuotinen rahoituskehys Monivuotinen rahoituskehys on monivuotisen rahoitussuunnittelun väline, jonka avulla sovitetaan yhteen unionin poliittiset tavoitteet ja rahoitusehdot vähintään viiden vuoden jaksolla. Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät laajoille menoryhmille (ns. otsakkeet). Vuotuisessa talousarviomenettelyssä on noudatettava näitä enimmäismääriä. Monivuotisen rahoituskehyksen avulla varmistetaan budjettikuri ja EU:n menojen ennakoitavuus. Nykyinen seitsemänvuotinen rahoituskehys kattaa vuodet 2007 2013. Uusi rahoituskehys alkaa vuonna 2014, ja sen on tarkoitus olla voimassa seitsemän vuotta. Sillä myöskin tuetaan EU:n pitkän aikavälin tavoitteita ja erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaa. Seuraava monivuotinen rahoituskehys tarjoaa runsaasti eurooppalaista lisäarvoa. Se on kunnianhimoinen mutta realistinen väline makrotalouden vakauttamiseen ja yhteisvastuun lisäämiseen EU:n sisällä. Tämä pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma on aiempaa yksinkertaisempi, joustavampi ja avoimempi. Sillä vastataan uusiin poliittisiin tavoitteisiin ja siinä käytetään useita innovatiivisia rahoitusvälineitä tulosten tuottamiseksi. Lisätietoja monivuotisesta rahoitusvälineestä on seuraavalla verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/budget/mff 11
Verkkojen Eurooppa -väline Komissio on esittänyt Verkkojen Eurooppa -välinettä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeiseksi välineeksi, jonka avulla parannetaan Euroopan liikenne-, energia- ja digitaaliverkkoja ja lisätään ihmisten välisiä yhteyksiä Euroopassa. 12
Uusi varainhoitoasetus: EU-rahoitusta entistä helpommin Varainhoitoasetus sisältää EU:n varainhoitoa koskevat keskeiset säännöt. Siinä esitetään EU:n talousarvioon sovellettavat periaatteet ja säädetään unionin varojen käyttötavoista. Tammikuun 1. päivänä 2013 voimaan tullut uusi varainhoitoasetus hyödyttää EU:lta rahoitusta saavia yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, tutkijoita, opiskelijoita, paikallishallintoyksiköitä ja muita tahoja helpottamalla ja selkeyttämällä sääntöjä ja yksinkertaistamalla menettelyjä. Uutta varainhoitoasetuksessa 1) Keskittyminen tuloksiin Ei velvollisuutta avata erillistä pankkitiliä. Tuensaajille suoritettavien maksujen nopeuttaminen (30, 60 tai 90 päivän maksuaika tuotosten monimutkaisuudesta riippuen). Helpommat menettelyt (kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen käyttö) pienten määrien yhteydessä. Byrokratian vähentäminen. 2) Vastuuvelvollisuuden lisääntyminen Uudet säännöt lisäävät jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuutta erityisesti aluepolitiikassa. Kansallisten viranomaisten on vuosittain annettava allekirjoitettu lausuma siitä, että EU:n varoja on käytetty asianmukaisesti. 3) Valvonnan parantaminen Jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, käynnistetään rahoitusoikaisut ja komissio antaa päätöksen, jossa määrätään seuraamuksia EU:n varojen väärinkäytöstä. 4) Joustavuus Käytössä on useita rahoitusvälineitä (lainat, pääomasijoitukset, vakuudet), joilla voidaan moninkertaistaa EU:n varojen rahoitusvaikutus. Luodaan uusia mahdollisuuksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille. 5) Resurssien yhdistäminen EU voi perustaa erityisrahastoja yhdistääkseen omat resurssinsa jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien resursseihin. Näin parannetaan ulkoisen avun koordinointia ja toteutusta ja lisätään sen näkyvyyttä. 13
Kalenteri 2013 Tammikuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Maaliskuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Toukokuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Heinäkuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Syyskuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Marraskuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Huhtikuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Kesäkuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Elokuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Lokakuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Joulukuu Ma Ti Ke To Pe La Su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
KV-30-12-856-FI-C Lisätietoja EU:n rahoitussuunnittelusta ja talousarviosta on seuraavalla verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/budget Lähettämällä sähköpostia seuraavaan osoitteeseen saat säännöllisesti tietoa uusista julkaisuista: BUDG-budget-inbox@ec.europa.eu Seuraa EU:n talousarviota Facebookissa: https://www.facebook.com/eubudget Twitterissä: https://twitter.com/eu_budget/