Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kuntarakenneselvitys Selvitysraportti 4.12.2018 koordinaattori Olavi Kaleva kehitysjohtaja Jarmo Asikainen ja johtava konsultti Anni Antila
Sisällys 1. Selvityksen tausta ja lähtökohdat... 3 1.1. Selvityksen tausta... 3 1.2 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat... 4 1.3. Selvitystyön vaiheet ja kokonaisvaltaiset aiheet... 4 1.4. Selvitysalueen toimintaympäristö... 5 2. Elinvoima ja elinkeinot... 9 3. Yhdyskuntarakenne... 13 4. Palvelut ja palveluverkot... 16 4.1. Palvelutarpeet... 16 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi... 18 4.3. Koulutus- ja päivähoitopalvelujen organisointi... 18 4.4. Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen organisointi... 19 4.5. Teknisen ja ympäristötoimen sekä hallinto- ja tukipalvelujen organisointi... 20 4.6. Palveluverkot ja palvelupisteet... 20 5. Talous... 24 6. Demokratia ja osallisuus... 31 7. Organisaatio ja johtaminen... 33 7.1. Luottamushenkilöorganisaatio... 33 7.2. Henkilöstöorganisaatio ja konsernirakenteet... 34 8. Yhteenvetoa selvityksestä... 38 8.1. Selvityksen johtopäätösten yhteenveto... 38 8.2. Yhteenveto toimialatyöryhmien työn tuloksista... 39 8.3. Kuntaliitoksen mahdollisuudet/edut ja uhat/haitat.... 40 9. Johtopäätökset ja kuntarakennelain 4 :n edellytysten täyttyminen... 42 LIITTEET... 45 Liite 1 Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen tulot vuosina 2014 2017... 45 Liite 2. Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen kustannukset vuosina 2014 2017.... 47 Liite 3 Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan toimielinrakenteet... 49 Liite 4 Konserniyhteistöt (pl. Kuntayhtymät)... 51 2
1. Selvityksen tausta ja lähtökohdat 1.1. Selvityksen tausta Mustasaaren kunnanvaltuusto (21.9.2017) ja Vaasan kaupunginvaltuusto (9.10.2017) päättivät kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kesken. Selvityksen tehtävänä on tuottaa kuntien valtuustoille tietoa päätöksenteon tueksi mahdollisesta kuntarakennelain (1698/2009) mukaisesta kuntajaon muutoksesta. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu kuntien ja selvitysalueen nykytilaa. Selvitystyö jatkuu tämän jälkeen uuden kunnan hahmottamiseen, joka sisältää hahmotelman yhdistymissopimuksesta sekä arvion yhdistymisen vaikutuksista. Kummallakin kunnalla on taustallaan kuntarakennemuutoksia ja kunnat ovat myös keskenään selvittäneet kuntien yhdistymistä useamman kerran. Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973, kun Björköbyn, Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan viisi kuntaa yhdistyivät. Samassa yhteydessä kuntaliitoksessa mukana olleen Sundomin kunnanosa yhdistettiin Vaasan kaupunkiin. Tämän jälkeen seuraava kuntarakennemuutos tapahtui 40 vuotta myöhemmin, kun Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistyivät. Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunta päätti 26.5.2008 Vaasan ja Mustasaaren edustajien yhteisen esityksen pohjalta ehdottaa seudun kunnille kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkamista yhteisellä selvitystyöllä (Vaasanseudun PARAS-hanke). Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Oravainen, Maalahti, Korsnäs, Närpiö ja Kristiinankaupunki lähtivät mukaan selvitysvaiheeseen. Isokyrö jäi kokonaan pois selvitystyöstä ja Kaskinen ja Laihia ilmoittivat osallistuvansa vain yhteistyöselvitykseen mutta ei kuntaliitosselvitykseen. Vaasan kaupunginvaltuusto ja Vähänkyrön kunnanvaltuusto esittivät 2011 kuntien yhdistymistä. Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa ja sen vuoksi toteutettiin 2011 kuntarakennelain mukainen erityinen kuntajakoselvitys Vaasan, Mustasaaren ja Vähänkyrön kanssa. Selvitys ei johtanut yhdistymiseen ja sen jälkeen Vaasan kaupunki ja Vähänkyrön kunta yhdistyivät vuonna 2013 Kunnat olivat mukana Vaasan seudun kymmenen kunnan erityisessä kuntajakoselvityksessä vuonna 2014. Kuntajakoselvittäjä päätyi ehdottamaan kuntajaon muuttamista siten, että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa (Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri) lakkaavat 31.12.2016 ja niistä muodostettaisiin uusi kunta 1.1.2017. Tämä selvitys ei johtanut kuntajaon muutoksiin. 3
1.2. Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Kuntajaon muuttamisesta säädetään kuntarakennelaissa. Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä mainittuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomenja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. 1.3. Selvitystyön vaiheet ja kokonaisvaltaiset aiheet Kuntaliitosselvitystyötä on johtanut ohjausryhmä, johon kuuluvat kuntien kunnanhallitukset, valtuustojen puheenjohtajisto, kunnanjohtajat ja heitä avustavat viranhaltijat sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii johtoryhmä, joka käsitteli ja valmisteli ohjausryhmään tulevat asiat sekä ohjasi käytännön selvitystyötä. Johtoryhmässä on kummastakin kunnasta neljä luottamushenkilöä, kaksi viranhaltijaa ja yksi henkilöstöjärjestöjen edustaja. Johtoryhmän kokouksia valmistelemaan valittiin työvaliokunta, johon kuuluivat johtoryhmän puheenjohtajat sekä kunnanjohtajat ja heitä avustavat viranhaltijat. Johtoryhmän alaisuudessa toimi viisi valmistelevaa työryhmää, joiden työtä on hyödynnetty selvityksen aikana. talous-, yleishallinto-, henkilöstö-, tukipalvelut ja konserni työryhmä maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö ja tekniset palvelut työryhmä koulutus-, päivähoito, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aika työryhmä sote (maakunta, seudulliset yhteistoiminta-alueet) työryhmä maaseutu- ja saaristo työryhmä. Lisäksi yhdistymisselvityksessä on hyödynnetty muita selvityksiä ja aineistoja kuten FCG:n ART aineistoa (kuntatalous ja painelaskelma, palvelujen kustannusvertailu, väestön kehitys, työpaikat ja muut toimintaympäristö vertailut) Vaasan ja Mustasaaren talouden tilan tarkastelua (ARTTU2-tutkimusohjelma, Pentti Meklin ja Heikki Pukki) Mustasaaren ja Vaasan välisen mahdollisen kuntaliitoksen kielellisten vaikutusten ennakkoarviointi. Selvitysraportti keväällä 2018. (Siv Sandberg). Raportti liitetään kuntaliitoksen selvitysraportin aineistoksi. Aikaisemmat kuntarakenneselvitysten aineistot sekä Vaasan seudun kunta- ja palvelurakenne 2025 selvitys. 4
Kuntien dokumenttiaineistot (tilinpäätökset, talousarviot- ja suunnitelmat, hallintosäännöt ja suunnitteluaineistot) Kuntaliitosselvityksen tavoitteena on luoda uusi kaupunki, joka voi entistä paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin sekä alueen ja palvelujärjestelmän kokonaiskehittämiseen yhtenä kuntana. Kuntien yhdistymistä selvitetään strategisista syistä; kummallakaan kunnalla ei ole merkittäviä ongelmatekijöitä talouden rakenteissa. Kuntaliitosselvitys tuottaa kuntien valtuustoille päätösmateriaalia, jonka pohjalta ne voivat päättää kuntien yhdistymisestä. Kuntaliitosselvitystä ja yhdistymissopimuksen valmistelua ovat ohjanneet yhdessä päätetyt kokonaisvaltaiset aiheet. Niitä täsmennetty selvityksen kuluessa. Kokonaisvaltaisten aiheiden otsikot ovat Pohjanmaan pääkaupunki, Pohjolan energiapääkaupunki, Monimuotoisten ja vihreiden osa-alueiden kaupunki sekä Kielivakaus ja Kestävä talous. Kokonaisvaltaisten aiheiden sisällöt on kuvattu yhdistymissopimuksen erillisessä liitteessä. SELVITYKSEN ETENEMINEN TYÖRYHMÄT JA ERILLISSELVITYKSET TYÖRYHMIEN VÄLIRAPORTIT TYÖRYHMIEN LOPPURAPORTIT 03-10/2018 06-09/2018 09-10/2018 SELVITYSRAPORTTI JA YHDISTYMISSOPIMUS 12/2018 NEUVOA ANTAVA KANSANÄÄNESTYS 02/2019 VALTUUSTOJEN PÄÄTÖKSET 03/2019 KUNTIEN ESITYS VALTIONEUVOSTOLLE (VM) 04/2019 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YHDISTYMISHALLITUS JA YHTEISET TOIMIELIMET 06/2019 07/2019 KUNTALIITOS VOIMAAN 1.1.2020 1.4. Selvitysalueen toimintaympäristö Vaasan ja Mustasaaren selvitysalue muodostaa 86 776 asukkaan alueen Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa. Kunnat kuuluvat Vaasan seutukuntaan. Yhdessä Vaasa ja Mustasaari muodostavat kokonaispinta-alaltaan laajan kokonaisuuden. Yhdistyneenä kunta kuuluisi kokonaispinta-alaltaan 20. suurimman kunnan joukkoon ja meri-pinta-alaltaan se olisi 2. suurin kunta. Mustasaari muodostaisi 22 % uuden kunnan väestöpohjasta, joka on kahden kunnan liitoksena merkittävä. Esimerkiksi ARTTU2-tutkimuskunnista keskuskaupungin osuus oli alle 80 prosenttia lähinnä monikuntaliitoksissa ja kahden keskisuuren kunnan liitoksissa (Säkylä, Vöyri ja Kurikka). Mustasaari muodostaisi siis väestöllisesti ja erityisesti alueellisesti suurehkon osan yhdistyneen kunnan kokonaisuudesta, kun vertailuna käytetään toteutuneita kuntaliitoksia. Selvitysalueen väestömäärä on vuosien 1980-2017 aikana kasvanut viidenneksellä. Yhteensä alueen väestömäärä on kasvanut 14 748 asukkaalla, josta yli 60 prosenttia on Vaasan väestömäärän kasvua (+9057). Kasvu on ollut voimakasta etenkin 2000-5
luvulla, jolloin Vaasan ja Mustasaaren väestömäärä on kasvanut kymmenenneksellä. Etenkin Mustasaaressa suhteellinen väestökasvu on ollut voimakasta. 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2016 2017 1980-2017 Mustasaari 13 693 15 179 16 123 16 307 16 614 17 369 18 637 19 302 19 380 19 384 5 691 Vaasa 58 335 59 270 58 394 60 399 61 470 61 889 64 345 67 619 67 620 67 392 9 057 Selvitysalue 72 028 74 449 74 517 76 706 78 084 79 258 82 982 86 921 87 000 86 776 14 748 Kuvio 1. Vaasan ja Mustasaaren väestökehitys 1980 2017, 1980=100 Vuoden 2005 väestöennusteen mukaan Vaasan ja Mustasaaren alueen väestömäärän ennakoidaan väestömäärän kasvavan noin 12 600 asukkaalla vuosina 2017 2040 (n. 15 prosenttia). Tämä on selkeästi koko maan (+6 %) ja Pohjanmaan (+8 %) kasvuennustetta korkeampi. Ero suhteessa koko maan kehitykseen nähdään myös työikäisten (17 64 vuotiaat) ennusteessa. Työikäisten määrän ennustetaan kasvavan 12 %, kun koko maassa kehitys pysyy samalla tasolla ja jopa laskee hetkellisesti tarkastelujakson aikana. Mustasaaressa kasvu on ollut voimakasta, mutta väestöennusteessa tämä kehitys lievenee tarkastelujakson aikana. Kuvio 2. Väestöennuste vuosille 2017 2040. Koko väestö ja työikäiset. 6
Seudun kasvu on ollut voimakasta ja ennuste on edelleen myönteinen Vaasan ja Mustasaaren osalta. Rakennemallissa asetettu 30 000 asukkaan kasvutavoite ja varautuminen 50.000 asukkaan kasvuun vuoteen 2040 mennessä sekä Vaasan kaupungin strategiassa linjattu asukasmäärä edellyttävät kuitenkin väestöennustettakin voimakkaampaa kasvua. Vuosina 2003-2016 Vaasan kaupunki on kokenut kumulatiivista nettomuuttotappiota 1046 asukkaan verran. Mustasaaressa tulomuuttajia vastaavana aikana on ollut enemmän eli kunta on saanut kumulatiivista nettomuuttovoittoa 1068 asukkaan verran. Opiskelijakaupunkina Vaasaan nettomuutto on ollut positiivista 15-24 -vuotiaiden ikäluokassa (417), mutta sen sijaan 25-64 - vuotiaiden keskuudessa nettomuutto on ollut -4006 asukkaalla negatiivinen. Mustasaaren kehitys on ollut päinvastainen eli kunta on menettänyt asukkaita 15-24 -vuotiaiden ikäluokassa, mutta saanut muuttovoittoa sekä tätä nuoremmista, että vanhemmista ikäluokista. Lähde: Tilastokeskus Kuvio 3. Kumulatiivinen nettomuutto Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa vuosina 2003-2016 Vaasa on saanut nettomuuttovoittoa pääasiassa maakunnan kunnista sekä Kokkolasta ja Etelä- Pohjanmaalta (Kurikka, Kauhava ja Kauhajoki). Muuttotappiota Vaasa on kärsinyt eniten suuriin keskuskaupunkeihihelsinki, Tampere, Turku, Espoo) sekä lähialueen Laihian ja Mustasaaren kuntiin. Muuttotappio on muodostunut suurimmaksi osaksi Helsinkiin ja Mustasaareen suuntautuvasta muutosta. Mustasaaressa selkeästi eniten muuttovoittoa on saatu Vaasasta (1479). Seuraavaksi eniten muuttovoittoa on tullut Kristiinankaupungista (42), Närpiöstä (27) ja Uusikaarlepyystä (20). Kumulatiivisesti huonointa nettomuutto on ollut Mustasaaresta Turkuun (-84) ja sen jälkeen lähikuntiin Vöyriin (-74) ja Laihialle (-65). Taulukko 1. Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan 10 parasta ja huonointa kumulatiivista nettomuuttoa vuosina 2003 2016 10 parasta kumulatiivista nettomuuttoa VAASAN KAUPUNKI 10 huonointa 2003-2016 kumulatiivista nettomuuttoa 2003-2016 Pietarsaari 643 Helsinki -2240 Vöyri 596 Mustasaari -1479 Kristiinankaupunki 399 Tampere -900 Kokkola 367 Laihia -663 Närpiö 284 Turku -547 Kurikka 262 Espoo -508 Kauhava 237 Vantaa -438 Pedersören kunta 227 Seinäjoki -162 Kruunupyy 182 Jyväskylä -113 Kauhajoki 179 Isokyrö -86 Koko kuntaryhmä 3376 Koko kuntaryhmä -7136 Muu Suomi -4422 Muu Suomi 6090 Koko maa -1046 Koko maa -1046 10 parasta kumulatiivista nettomuuttoa MUSTASAAREN KUNTA 10 huonointa 2003-2016 kumulatiivista nettomuuttoa 2003-2016 Vaasa 1479 Turku -84 Kristiinankaupunki 42 Vöyri -74 Närpiö 27 Laihia -65 Uusikaarlepyy 20 Helsinki -43 Kauhajoki 8 Tampere -36 Forssa 8 Pietarsaari -35 Raasepori 8 Espoo -26 Nurmijärvi 8 Kuopio -23 Lohja 7 Teuva -20 Kaarina 7 Parainen -19 Koko kuntaryhmä 1614 Koko kuntaryhmä -425 Muu Suomi -546 Muu Suomi 1493 Koko maa 1068 Koko maa 1068 7
Kaksikielisyys Mustasaaren kunta on tällä hetkellä kaksikielinen kunta, jonka enemmistökieli on ruotsi. Vuoden 2016 lopussa kokonaisväestöstä (19 380 asukasta) 69 % puhui ruotsia ja 29 % suomea äidinkielenään. Väestöstä kahdella (2) prosentilla oli muu kieli kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään. Vuosien 1980 ja 2016 välillä Mustasaaren kokonaisväestö kasvoi 13 693 asukkaasta 19 380 asukkaaseen. Kunnan suomenkielinen vähemmistö on lisääntynyt 2 684 henkilöstä vuonna 1980 (20 %) 5 595 henkilöön (29 %) vuonna 2016. Vaasa on kaksikielinen kunta, jonka enemmistökieli on suomi. Vuoden 2016 lopussa kokonaisväestöstä (67 620 asukasta) 69 % puhui suomea ja 23 % ruotsia äidinkielenään. Väestöstä kahdeksalla (8) prosentilla oli muu kieli kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Ruotsinkielinen väestö runsaat 15 000 henkilöä on absoluuttisina lukuina pysynyt suhteellisen muuttumattomana 1980-luvulta asti, mutta ruotsinkielisten suhteellinen osuus on laskenut 26:sta 23:een prosenttiin. Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien henkilöiden määrä on Vaasassa kasvanut voimakkaasti 2000- luvulla. Mustasaaren ja Vaasan välisen kuntaliitoksen tuloksena olisi 87 000 asukkaan kaupunki, jonka asukkaista 60 %:a puhuisi suomea äidinkielenään, 33 %:a ruotsia ja 7 %:a muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Lukumääräisesti (28 788) uuden Vaasan kielivähemmistö olisi koko maan toiseksi suurin Helsingin jälkeen (Sandberg 2018, s.4). Uusi kaupunki koostuu kaupunginosista, kylistä ja asuntoalueista, joissa on vaihtelevat kielisuhteet: on pääasiassa suomenkielisiä alueita kuten Vähäkyrö, Huutoniemi ja Suvilahti, vahvasti ruotsinkielisiä alueita kuten Raippaluoto-Björköby, Koivulahti, Sulva ja Sundom sekä selkeästi kaksikielisiä ympäristöjä kuten Sepänkylä ja Gerby. Taulukko 2. Mustasaaren ja Vaasan väestön jakautuminen osa-alueittain ja kielen perusteella 2016. Lähde: Siv Sandberg & Tilastokeskus Alue Väestö Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Mustasaari yhteensä 19 380 29 % 5 595 69 % 13 328 2 % 457 Raippaluoto-Björköby 2 098 11 % 231 88 % 1 846 1 % 21 Pohjois-Mustasaari 3 214 26 % 840 72 % 2 302 2 % 72 Koivulahti 3 544 14 % 480 84 % 2 993 2 % 71 Sepänkylä 5 725 46 % 2 612 50 % 2 889 4 % 224 Etelä- ja Itä-Mustasaari 2 058 46 % 956 53 % 1 083 1 % 19 Sulva 2 694 17 % 458 81 % 2 189 2 % 47 Vaasa yhteensä 67 620 69 % 46 742 23 % 15 416 8 % 5 462 Keskusta 14 592 64 % 9 266 21 % 4 365 7 % 961 Vöyrinkaupunki 3 397 57 % 1 926 21 % 704 23 % 704 Vaskiluoto 334 64 % 214 34 % 112 2 % 8 Palosaari 5 793 65 % 3 769 26 % 1 518 9 % 506 Gerby 10 995 63 % 6 910 32 % 3 491 5 % 594 Kotiranta 4 554 70 % 3 206 23 % 1 049 7 % 299 Huutoniemi 8 871 82 % 7 309 10 % 855 8 % 707 Ristinummi 7 380 75 % 5 531 11 % 782 14 % 1 067 Höstvesi 397 63 % 251 33 % 131 4 % 15 Suvilahti 3 853 81 % 3 122 11 % 425 8 % 306 Sundom 2 497 25 % 629 73 % 1829 2 % 39 Vähäkyrö 4 543 97 % 4 387 2 % 87 2 % 69 8
2. Elinvoima ja elinkeinot Kuvio 4. Työpaikkojen kehitys vuosina 2004 2015, 2004=100 Vuonna 2015 alueella oli 41 602 työpaikkaa, joista 88 prosenttia sijaitsi Vaasan kaupungissa. Selvitysalueella työpaikkojen määrä on kasvanut 3 358 työpaikalla eli 9 prosenttia vuosien 2004 2015 aikana. Vaasan työpaikkojen suhteellinen kehitys vastaa selvitysalueen työpaikkakehitystä. Mustasaaressa kasvu on ollut hieman lievempää (+7 %). Kummassakin kunnassa kasvu on ollut kuitenkin selkeästi oman kuntakokoluokan, maakunnan ja koko maan kehitystä voimakkaampaa. Taulukko 3. Työpaikat toimialojen mukaan, % osuus C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus O Julkinen hallinto M Amm., tiet. ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelut F Rakentaminen J Informaatio ja viestintä H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys A Maatalous, metsätalous Muut toimialat Vaasa 22 19 9 8 6 5 5 5 4 3 3 2 2 2 0 3 Mustasaari 17 20 8 8 3 3 5 7 1 5 4 3 1 1 7 7 Selvitysalue 21 19 9 8 6 5 5 5 4 3 3 2 2 2 1 3 9
Vuonna 2015 selvitysalueen työpaikoista (41602) suurin osuus oli teollisuuden (8875), terveys- ja sosiaalipalvelujen (8008), koulutuksen (3298) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (3764) toimialoilla. Kummassakin kunnassa nämä toimialat ovat suurimmat työpaikkamäärällä mitattuna. Mustasaaressa edellä mainittujen lisäksi muita suuria toimialoja ovat myös rakentaminen sekä maaja metsätalous, Vaasassa Mustasaarta suurempia aloja ovat julkinen hallinto sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimiala. Vuosina 2007-2015 selvitysalueella on menetetty eniten työpaikkoja teollisuuden (-1153 työpaikkaa), rakentamisen (-493 työpaikkaa) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (-369 työpaikkaa) toimialoilta. Eniten työpaikkoja selvitysalueelle on syntynyt terveys- ja sosiaalipalvelujen (1107 työpaikkaa) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (284 työpaikkaa) alueille. Kolmanneksi eniten työpaikkojen määrä on kasvanut toimialalla kotitalouksien toiminta työnantajana (178), joka sisältää toiminnan tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön. Alueen työpaikoista vajaa 60 % oli yksityisellä sektorilla. Mustasaarella työpaikoista suhteellisesti suurempi osuus on kuntasektorilla ja yrittäjäsektorilla. Vaasassa valtion ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on Mustasaarta suurempi. Kuvio 5. Työpaikat työnantajasektorin mukaan 2015 Työssäkäynti selvitysalueen sisällä on voimakasta. Vaasan työllisestä työvoimasta suurin osa käy työssä kaupungin sisällä (85,6 %). Seuraavaksi eniten käydään työssä Mustasaaressa (4,9 %). Mustasaarta lukuun ottamatta muihin kuntiin pendelöinti on erittäin vähäistä. Mustasaaren työllisestä työvoimasta suurin osa käy työssä Vaasassa (59,4%). Seuraavaksi eniten työssäkäyntiä on oman kunnan sisällä (31,9 %). Myös Mustasaaresta pendelöinti muihin kuntiin on vähäistä. Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä on kolmasosa ja osuus on merkittävä koko Suomen teknologiaviennistä (12 %). Alueen yritykset työllistävät neljänneksen (25 prosenttia) koko maan energia toimialasta eli 10 000 työntekijää (Lähde: http://vaasanseutu.fi/vaasanseutuinfo/seutu-lukuina/energiaosaaminen). Energiateknologiaan liittyen Vaasan kaupungilla ja Mustasaaren kunnalla on yhteinen akkutehdashankkeen kaavoitusprosessi. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Vaasan hallitusohjelmaan sisältyvän Kasvusopimuksen piiriin vuosiksi 2016 2018. Vaasan seudun elinvoimastrategiassa todetaan, että energiakeskittymän yksityisen sektorin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat 164 miljoonaa euroa vuodessa ja ne ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2005. Ne ovat niin suuret, että seutu erottuu yhtenä maan merkittävimpänä tutkimus- ja kehitystyötä harjoittavana alueena. 10
Vaasan ja Mustasaaren yhteenlaskettu työllisyysprosentti (70,7) on koko maan keskiarvoa korkeampi. Työllisyys on kuitenkin vuosien 2007 2016 aikana laskenut. Mustasaaressa työllisyys on erityisen korkea, 79,8 prosenttia, kun taas Vaasassa työllisyyden lasku on viimeisinä vuosina laskenut voimakkaammin, asettuen koko maan keskiarvon alapuolelle 68,3 prosenttiin. Kuvio 6. Työllisyysaste (18 64 vuotiaat) vuosina 2007-2016 Vaasan seudulla on laaja korkeakoulu- ja koulutusverkosto, joka vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja edellytyksiä tuottamalla osaava työvoimaa. Vaasassa toimivat Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Hanken-Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto sekä kaksi ammattikorkeakoulua Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Korkeakoulut tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, oikeustieteiden, kielten, kasvatustieteiden, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Lisäksi Vaasassa toimivat seuraavat korkeakoulut: Turun yliopisto (lääketieteen perusopetuksen järjestäminen Vaasan keskussairaalan kanssa), Svenska social och kommunalhögskolan/helsingin yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Vaasa ja Mustasaari ovat omistajina viiden (Maalahti, Laihia, Isokyrö, Korsnäs ja Vöyri) muun kunnan ohella Vaasanseudun Kehitys Oy:ssa (VASEK). Seudullisen elinkeino- ja kehitysyhtiön päätehtävänä ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun markkinointi. Lisäksi sekä Vaasan kaupungin kaupunkikehityksellä sekä Mustasaaren kunnalla on kaksi henkilöä (yhteensä neljä), jotka vastaavat elinkeinoelämäasioista. Vaasan yleiskaavan merkittävin työpaikka-alueiden kehittämishanke on Laatukäytävän toteuttaminen alueelle, joka ulottuu lentokentältä Palosaarelle ja keskustaan sekä edelleen Kivihakaan. Lentokentän itäpuolelle on osoitettu uusi laaja teollisuusalue Laajametsä ja pienemmät uudet työpaikka-alueet myös Sundomiin ja Västervikiin. Mustasaaren kunnan alueella kehitetään voimakkaasti Lintuvuoren, Granholmsbackenin ja Vikbyn teollisuusalueita elinkeinoelämän tarpeisiin. 11
Elinvoiman ja elinkeinojen yhteenveto Selvityksen kokonaisvaltaisten aiheiden yhtenä tavoitteena on Pohjanmaan pääkaupunki. Yhdessä Vaasan ja Mustasaaren alue muodostaa 86 776 asukkaan keskuksen, jolla on maakunnan elinvoimaisuuden kannalta merkittävä asema. Uusi kunta olisi Suomen 10. suurin kaupunki ja Läntisen Suomen keskus Turun ja Oulun rinnalla. Samalla kaupunki on Suomen ruotsinkielisten alueiden pääkaupunki ja alueen sivistyksen ja kulttuurin keskus. Kumpikin kunta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla sekä väestön että työpaikkojen suhteen, vaikka viimeisinä vuosina kasvu on heikentynyt. Kuntaliitoksessa vahvemmat resurssit ja osaaminen sekä suurempi vaikutusvalta synnyttää merkittävää kehittämispotentiaalia. Toisen kokonaisvaltaisen aiheen tavoitteena on Pohjolan energiapääkaupunki, joka on tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki. Uusi kaupunki on myös koulutuksen ja innovaatioiden keskus, joka luo kasvumahdollisuuksia elinkeinoelämään sekä paikallisille pienyrityksille että kansainvälisille suuryrityksille. Vaasan seudun elinvoimastrategian onnistumista kuvaa parhaiten energiakeskittymän ja yksityisen sektorin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ne ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2005 ja ovat nykyään 164 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä panostuksella seutu erottuu yhtenä maan merkittävimpänä tutkimus- ja kehitystyötä harjoittavana alueena. Energia-alan yrityksissä on noin 10 000 työntekijää, joka on neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta ja kolmasosa Suomen energiateknologiaviennistä. Vaasa ja Mustasaari muodostavat yhtenäisen ja tiiviin työssäkäynnin kokonaisuuden ja työllisten työssäkäynti alueen ulkopuolisiin kuntiin on vähäistä. 12
3. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteellisesti Vaasan ja Mustasaaren alueet muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Alueen taajamat ovat kasvaneet yhteen siten, että Vaasasta alkava kaupunkimainen yhdyskuntarakenne ulottuu pitkälle Mustasaaren kunnan taajamiin. Mustasaaren keskustaajama sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä Vaasan keskustasta. Vähänkyrön kunnan liityttyä vuoden 2013 alussa Vaasan kaupunkiin, Mustasaaren kunta jakaa nykyisen Vaasan kaupungin maantieteellisesti kahteen eri osaan. Elinvoimaisuuden näkökulmasta Vaasan kaupunkiseudun ytimen muodostavalla Vaasa-Mustasaari alueella maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen kokonaisuutena sisältää tulevaisuuden kasvun näkökulmasta merkittävää potentiaalia. Potentiaali syntyy kun resurssit voidaan yhdistää ja suunnata kehittämispanostukset aluekokonaisuuden kannalta tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vaasa on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis alue, jossa maaseutumainen on rakennettu tiheään ja sijaitsee lähellä lähelle kaupunkikeskustaa. Vaasan yleiskaavassa varaudutaan 15 800 uuden asunnon rakentamiseen vuosina 2008-2030. Asemakaavavaiheessa olevia uusia asuntoalueita ovat Purola ja Böle. Muita tärkeimpiä asuntorakentamisen laajenemisalueita ovat Gerbyn niemi, Klemettilä, ravirata, Vaskiluoto, Huutoniemen sairaala ja Myrgrund. Lisäksi kaavassa on esitetty lukuisia pienempiä alueita nykyisiin asuntoalueisiin liittyen. Mustasaaren kunta koostuu eteläisestä maaseutualueesta, Vaasaa ympäröivästä saaristosta sekä tiiviistä Sepänkylän keskusalueesta. Mustasaaren kunnan maankäytön yleissuunnittelun lähtökohtana on Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Mustasaaren strateginen yleiskaava. Mustasaaren alueella on vireillä useita osayleiskaava-hankkeita kuten Sepänkylän osayleiskaavan tarkistus, Karperö-Singsby osayleiskaava, Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava, Gransholmsbackenin osayleiskaavan tarkistaminen, Tuovila, Björkön-Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen ja Koivulahden osayleiskaava. Mustasaaressa kunta ei omista riittävästi maa-alueita osa-aluekeskuksissa, jotta se voisi tehokkaasti asemakaavoittaa ja ohjata maankäyttöä (Teknisen työryhmän raportti). Vuositasolla Mustasaaren kunta on budjetoinut miljoona euroa maanhankintaan. Vaasassa raakamaan pitkäjänteinen hankinta on jo kauan ollut osa kaupungin strategisia investointeja. Vaasassa erityisesti keskusta-alueen rakentamista ohjataan yksityiskohtaisemmin rakennustapaohjeiden ja yksityiskohtaisten kaavamääräysten avulla. Kuvio 7. Väestön sijoittuminen Vaasan seudulla (Rakennemalli) Mustasaaren suurimmat saaret ovat Raippaluoto ja Björkö. Saaristosta suuri osa on UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Vuoden 2017 lopussa selvitysalueella oli 5 781 kesämökkiä. Näistä 68 % sijaitsi Mustasaaren alueella (3931). Vaasassa saaristo muodostaa loma-asutuskeskittymän. Vaasan Tulevaisuuden saaristo -suunnitelmassa saaristo on uusi kaupunkirakenteen keskeinen kasvusuunta 13
vuoden 2030 jälkeen, jossa yhdistyvät pysyväis- ja vapaa-ajanasuminen sekä toimivat virkistysyhteydet ja virkistyskohteet. Mustasaari on määrätietoisesti lähtenyt kehittämään matkailua panostamalla erityisesti satamien kehittämiseen ja palvelutarjonnan parantamiseen luodakseen elinkeinoelämälle toimintamahdollisuuksia ja asukkaille mahdollisuudet asua saaristossa. Vaasan kaupunkiseudulle (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri) on laadittu pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemallityön tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Työ liittyy kiinteästi seudun energiaosaamisesta, merellisyydestä ja kulttuurista kumpuavaan elinvoimaan. Ns. aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä, joiden keskeisen solmukohdan Vaasan ja Mustasaaren alue muodostaa. Kuvio 8. Aurinkomalli (Rakennemalli) Alueen sisäinen saavutettavuus on hyvä; alueen sisäiset kulkuyhteydet Vaasan keskustasta ovat päätieverkolla (kuvio 9) puolen tunnin sisällä lukuun ottamatta saaristoaluetta. Liikennöidympiä teitä Vaasan kaupunkiseudulla ovat VT8 ja VT3. Haasteena sekä Vaasan että Mustasaaren alueilla on kuitenkin julkinen liikenne ja sen riittävyys. Mustasaaren suurimpien saarten Raippaluodon ja Björkön liikenneyhteydet mantereelle paranivat merkittävästi Raippaluodon sillan valmistuttua vuonna 1997. Raippaluodon silta toimii tänäkin päivänä merkittävänä turistinähtävyytenä. Mantereesta pohjoiseen sijaitsevat saaret Köklot ja Värlax saivat siltayhteyden mantereeseen jo 1970-luvulla. 14
Kuvio 9. Saavutettavuus Vaasan kaupunkiseudulla (Lähde: Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli) Yhdyskuntarakenteen yhteenveto Selvityksen kokonaisvaltaisten aiheiden yhtenä tavoitteena on Monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki". Uusi kaupunki muodostaa palveluverkoston Vaasan seudun rakennemallin, Mustasaaren strategisen yleiskaavan ja Vaasan kaupungin yleiskaavan sekä palvelustrategioiden pohjalta. Elävät kunnanosat muodostuvat paikallisten ratkaisujen, seudullisen identiteetin ja palvelumallien pohjalta yksilökeskeisesti. Yhdyskuntarakenteellisesti alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa alueiden taajamat (erityisesti Sepänkylä ja Böle) ovat kasvaneet kuntarajojen yli. Alue on jo nyt luonteva asukkaiden arjen elämänpiirin työssäkäynnin, asioinnin, opiskelun ja harrastusten näkökulmasta. Alueeltaan laajan Mustasaaren ja sitä pienemmän Vaasan mahdollisesta yhdistymisestä syntyvä uusi kunta kuuluisi kokonaispinta-alaltaan 20 suurimman kunnan joukkoon. Alue sisältäisi monipuolisesti sekä kaupunkiympäristöä että maaseutua ja saaristoa. Alueella sijaitsee myös yksi Suomen seitsemästä UNESCO maailmaperintökohteesta, Merenkurkun saaristo. 15
4. Palvelut ja palveluverkot 4.1. Palvelutarpeet Palvelutarveanalyysi pohjautuu pitkälti ikäluokittaisiin väestöennusteisiin. Ikäluokan suora vaikutus palvelutarpeeseen vaihtelee jonkin verran riippuen palvelusta. Ikäluokan koko vaikuttaa suoraan esimerkiksi perusopetuksen palvelutarpeeseen, koska perusopetus on pakollista ja kotiopetus sekä yksityiset peruskoulut ovat marginaalisessa roolissa järjestämisen kokonaisuuden kannalta. Varhaiskasvatuksen lopulliseen palvelutarpeeseen liittyy ikäluokan koon lisäksi useita muita taustatekijöitä kuten naisten työllisyysaste, työllisyystilanne yleensä sekä vaihtoehtoisten palvelujen houkuttelevuus (lähinnä kotihoito). Lukion palvelutarpeeseen vaikuttaa ikäluokan koon lisäksi ikäluokan jakautuminen ammatilliseen opetukseen ja lukioon. Terveyspalveluiden tarve kasvaa yleisesti iän kasvaessa, kun työlliset siirtyvät työterveyshuollosta julkisten palveluiden käyttäjiksi ja ikä itsessään lisää terveyspalveluiden tarvetta. Väestön terveydentila (sairastavuusindeksi) vaikuttaa palveluiden tarpeeseen. Nykyisellään kunta voi varsinaisen terveydenhuollon lisäksi tarjota perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta (mm. ravitsemusneuvonta) ja vaikuttaa sairastavuusindeksiin tarjoamalla esimerkiksi kohtuuhintaisia liikuntamahdollisuuksia sekä rakentamalla ja ylläpitämällä arkiliikkumista (kävely ja pyöräily) tukevaa infrastruktuuria. Julkisten terveyspalveluiden käyttöön vaikuttaa myös väestön varallisuus, tarjolla olevat yksityiset terveyspalvelut ja halu käyttää niitä. Tässä raportissa esitetyt palvelutarve-ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. On kuitenkin huomioitava, että Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennuste ei ole toteutumassa vuoden 2016 ja 2017 väestötietojen perusteella monessakaan kunnassa. Vaikuttaa siltä, että alueiden välinen polarisaatio on koko maata koskevasta talouskasvusta huolimatta kasvanut entisestään, ja myös perinteisesti vahvana pidetyissä keskisuurissa kaupungeissa väestökasvu on hidastunut, pysähtynyt tai jopa kääntynyt väestön vähenemiseen, kuten Vaasassa vuonna 2017. Vuoden 2016 ja 2017 tietojen perusteella ei voida todeta onko kyseessä uusi laajempi yhteiskunnallinen ilmiö vai poikkeama. Jos kyseessä olisi uusi trendi, nyt esitetyt palvelutarpeet voivat muuttua paljonkin. Jos syntyvyyden lasku jää pysyvästi aikaisempaa matalammalle tasolle, ja muuttoliike vie nuoria aikuisia muualle, voivat palvelutarpeet pienentyä tässä esitetyistä. Epävarmuus kaikkien palvelutarve-ennusteiden suhteen kasvaa lähestyttäessä vuotta 2040. Ennusteeseen voi mahtua ajanjaksoja, jolloin syntyvyys on koholla ja jaksoja, jolloin se on laskussa. Päivähoidon palvelutarve on herkkä muutoksille, koska muutaman vuoden suurempi poikkeama näkyy vain vuoden viiveellä palvelutarpeessa. Tulevaisuudessa myös kasvava maahanmuutto voi vaikuttaa palvelutarpeisiin tavoilla, joita on nykyhetkessä vaikea arvioida. Varhaiskasvatus 1-6-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 menneessä alueella 7 % nykyisestä tasosta. Selvitysalueella ennustetaan olevan 6300 1-6 vuotiasta vuonna 2040. 1-6 vuotiaiden ikäluokka kasvaisi siten noin 400 lapsella Vaasa-Mustasaari alueella. Kasvu muodostuu jo vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tilanne tasaantuu. 1-6 vuotiaiden ikäluokan kasvusta suurin osa muodostuu Vaasassa, jossa kasvua on 9 %. Mustasaaren osalta kasvu on maltillisempaa (2 %). Mustasaaren kohdalla ikäluokan koko on noin 60 lasta suurempi vuonna 2020 nykyiseen verrattuna Vuoden 2020 jälkeen ikäluokan koko laskee, siten että vuonna 2040 1-6-vuotiaita on Mustasaaressa 2 prosenttia enemmän kuin nykyisin. Koko maassa ikäluokan koon ennustetaan pienenevän samalla tarkastelujaksolla 3 %. Palvelutarpeeksi muutettuna 1-6 vuotiaiden ikäluokan kehitys tarkoittaa, että vuonna 2032 selvitysalueen varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaisi 6,3 % (280 lasta). Tällä hetkellä 1-6-vuotiaiden ikäluokasta on Vaasassa kunnan kustantamassa päivähoidossa noin 70 % lapsista ja Mustasaaressa noin 85 % ikäluokasta. Eroa kuntien välillä on 15 prosenttiyksikköä. Koko maassa varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu noin 68 prosenttia 1 6-vuotiaista lapsista, joista kunnan kustantamassa päiväkotihoidossa oli 76 prosenttia ja perhepäivähoidossa 10 prosenttia varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista vuonna 2016. Jos kaikki Vaasan ja Mustasaaren ikäluokan 1-6-vuotaat lapset olisivat kunnan kustantaman varhaiskasvatuksen piirissä palvelutarve kasvaisi 1400 lapsella. 16
Koko Vaasa-Mustasaari alueen palvelutarve ei vaikuta kuitenkaan kasvavan merkittävästi sen johdosta, että yhä useampi lapsi hakeutuisi kunnallisen päivähoidon piiriin. Uudellamaalla, jossa varhaiskasvatuksen piirissä olevien lapsien määrä on suurin kaikista maakunnista, 1-6-vuotiaiden ikäluokasta 73 % on päivähoidossa. Vastaava Vaasan ja Mustasaaren yhteenlaskettu luku on 75 %. Helsingissä kunnallisessa päivähoidossa käyvien 3-6-vuotiaiden lasten osuus vaihtelee peruspiireittäin 65 prosentista 85 prosenttiin. Jos Vaasassa päivähoidon käyttö kasvaisi 5 prosenttiyksikköä vuoden 2017 väestötasolla, tarkoittaisi se noin 200 uuden lapsen siirtymistä kunnallisen päivähoidon piiriin. Kotihoidon kuntalisä on tällä hetkellä Vaasassa 200 kuukaudessa alle 2-vuotiaasta lapsesta. Mustasaaressa kuntalisää ei makseta. Vuonna 2018 koko maassa kuntalisää maksoi 48 kuntaa 253:sta kyselyyn vastanneesta kunnasta. Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on vähentynyt. Vuonna 2014 kuntalisää maksoi vielä ainakin 85 kuntaa. Keskimäärin kuntalisää maksettiin vuonna 2018 alle 3-vuotiaasta lapsesta 154 euroa. Kuntalisän suuruuden vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta 50 300 euron välillä kunnasta riippuen. Varhaiskasvatuksessa lasten määrä ei suoraan vaikuta kunnan oman palveluntuotannon tarpeeseen (tilat, henkilöstö & tukipalvelut). Varhaiskasvatus voidaan järjestää myös suorana ostopalveluna tai palveluseteliä hyödyntäen yksityisiltä palvelutuottajilta. Esiopetus Esiopetus on nykyään pakollista kaikille ja ikäluokkien kehitys vaikuttaa esiopetuksen palvelutarpeeseen siten suoraan. Vuonna 2017 Vaasassa oli 701 lasta esiopetuksessa ja määrän ennustetaan kasvavan väestöennusteen mukaisesti vuoteen 2032 mennessä 10 %. Vuonna 2016 Mustasaaressa oli esiopetuksessa 296 lasta ja vuonna 2032 esiopetuksessa olevien lapsien määräksi arvioidaan 279 eli palvelutarve vähenee hieman vuoden 2020 jälkeen. Peruskoulu Peruskouluikäisten lasten määrän (7-15-vuotiaat) arvioidaan kasvavan sekä Vaasassa että Mustasaaressa vuoteen 2040 mennessä 7 prosenttia. Koko maassa ikäluokan koko pienenee samalla ajanjaksolla 3 prosenttia. Vaasassa ikäluokan kasvu on tasaista kohden vuotta 2040. Mustasaaressa ikäluokka kasvaa vuoteen 2025 mennessä voimakkaasti (noin 12 %), jonka jälkeen kasvu tasoittuu siten, että vuonna 2040 ikäluokka on 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017. Peruskoulun palvelutarve noudattelee lähes sellaisenaan ikäluokan kehitystä. Ennusteen mukaan Vaasa-Mustasaari alueella on vuonna 2032 hieman yli 600 lasta enemmän perusopetuksen piirissä verrattuna vuoteen 2017. Mustasaaressa perusopetuksen piirissä olevien lasten määrä kasvaa 300 henkeä nykyisestä jo vuoteen 2024 mennessä. Ennustetta voidaan pitää hyvin luotettavana vuoteen 2024 asti, koska mahdollinen syntyvyyden alenema tällä hetkellä ei vaikuta vuonna 2024 perusopetuksen aloittavien määrään. Ennuste pohjautuu arvioon väestökehityksestä eikä huomioi dynaamisia vaikutuksia kuten muuttoliikettä. Jos Vaasa ja Mustasaari menettäisivät vetovoimaisuuttaan lapsiperheiden keskuudessa työssäkäyntialueena, muuttuisi sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen että perusopetuksen palvelutarve-ennuste. Lukio Lukiokoulutuksen palvelutarpeeseen vaikuttaa useampi tekijä. Merkittävin niistä on ikäluokan koko, mutta myös ikäluokan jakautuminen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Näin ollen lukion suosio vaikuttaa palvelutarpeeseen. Lukiokoulutuksen yleinen trendi on hiipunut viime vuosina ja vaikuttaa edelleen hiipuvan. Koko Vaasa-Mustasaari alueella muutaman prosentin suosion lasku tarkoittaisi noin kolmeakymmentä henkeä, eli merkitys olisi palvelujärjestämisen suunnittelun näkökulmasta vähäinen. Lukiokoulutuksen palvelutarve ei ole myöskään suoraan verrannainen alueen 15-19 vuotiaiden ikäluokan kokoon. Vaasan ja Mustasaaren lukioihin voidaan hakeutua myös muulta maasta ja Vaasasta ja Mustasaaresta voidaan hakeutua muualle lukioon. Lukioiden imagolla on vaikutusta asiaan ja palvelutarve voi kasvaa tai vähentyä jossain määrin myös palvelutarjontaan ja koulutuksen imagoon perustuen. 17
Lukioikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan Mustasaaressa 22 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja korkeimmillaan se on vuonna 2030. Vaasassa 16-18-vuotiaiden ikäluokka kasvaa samalla ajanjaksolla 17 prosenttia, ja yhteensä Vaasa-Mustasaari alueella lukioikäisten määrä kasvaa 19 % nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Kasvu on selkeästi suurempaa koko maan kehitykseen (3 %) verrattuna. Palvelutarpeena kasvuprosentit tarkoittaisivat, että vuoteen 2032 mennessä lukiolaisten määrä kasvaisi noin kahdellasadalla oppilaalla Vaasassa ja noin viidelläkymmenellä oppilaalla Mustasaaressa. Ikääntyneiden palvelut Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Vaasassa ja Mustasaaressa merkittävästi, kuten koko maassa. Vuonna 2040 Mustasaaressa yli 65-vuotiaita on 34 % nykyistä enemmän ja Vaasassa 26 % nykyistä enemmän. Koko maassa kasvua on ajanjaksolla 2017-2040 tässä ikäryhmässä noin 30 prosenttia. Yhteensä Vaasa-Mustasaari alueella on vuonna 2040 vajaa 5000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Yli 85-vuotiaita tulee olemaan Vaasa-Mustasaari alueella vuonna 2040 noin 2700 henkeä enemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Vaasassa (109 %) ja Mustasaaressa (124 %) yli 85-vuotiaiden määrä ei kasva aivan yhtä paljon kuin koko maassa (136 %). Iän kasvaessa erityisesti yli 75 vuotiaiden terveyspalveluiden ja kotipalveluiden tarve kasvaa. Paikkakunnittain on olemassa kuitenkin suuria eroja sairastavuudessa. Sairastavuusindeksi oli vuonna 2016 Mustasaaressa 76 ja Vaasassa 93. Kummankaan kunnan sairastavuusindeksissä ei ole havaittavissa positiivista eikä negatiivistä trendiä. Mustasaaren sairastavuusindeksi on matala ja myös Vaasan sairastavuusindeksi on selvästi matalampi kuin esimerkiksi Joensuussa (109) ja Kuopiossa (116). Länsirannikko ja itäinen Suomi erottuvat selkeästi toisistaan sairastavuusindeksin perusteella. Pääsääntöisesti nyt eläköityvät henkilöt ovat terveempiä kuin aikaisemmat sukupolvet. Ennusteen ajanjakson lopulla (2040) ikääntyneiden terveydenhoidon palvelutarpeisiin voi vaikuttaa kehittynyt lääketiede, mutta vaikutuksia on vaikea arvioida ennakkoon. Ikääntyneiden palvelutarpeeseen voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös kasvava varallisuus, joka mahdollistaa eläköityneiden terveyspalveluiden hankkimisen myös yksityisiltä palvelun tarjoajilta. 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi Vaasan kaupunki järjestää ja tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Mustasaari tuottaa isäntäkuntana Vöyrin perusterveydenhuollon palvelut. Pohjanmaan kuntien omistama Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa molemmille kunnille erikoissairaanhoidon palvelut. Hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoite on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntahallinnolle vastuulle 2021. Sen jälkeen palvelujen järjestämisvalta ja tuotannon organisointi sekä rahoitus siirtyvät kuntien vallan ja vastuun ulkopuolelle. Sen sijaan maakunnan ja kunnan asukkaiden palvelujen toimivuus edellyttää yhteistyötä rajapinnoilla. Kunnilla ja maakunnalla on velvoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sen raportointi hyvinvointikertomuksella. 4.3. Koulutus- ja päivähoitopalvelujen organisointi Mustasaaressa on yksi perusopetuksen tulosalue. Mustasaaressa suurempi tuntiresurssi 1-3 luokilla kuin Vaasassa, jossa sen sijaan on laajempi perusopetuksen tarjonta (englanninkielinen opetus, musiikkiluokat, steiner ym). Vaasassa suomenkielinen ja ruotsikielinen perusopetus ovat erillisiä tulosalueita. Suomenkielinen perusopetus on jaettu kahteen maantieteelliseen alueeseen, joista aluerehtorit vastaavat. Alue 1 koostuu Pohjoisen ja Keskustan alueen kouluista, alue 2 koostuu Itäisen alueen ja Vähäkyrön kouluista. Kouluverkkoselvityksen (13.12.2017) mukaan suomenkielisen perusopetuksen kouluverkko on tasapainossa oppilasmäärien ja koulujen maantieteellisen sijainnin suhteen. 18
Yhtenäiskoulut toimivat jo Pohjoisella alueella (Onkilahden yhtenäiskoulu) ja Vähänkyrön alueella (Savilahden yhtenäiskoulu). Mustasaaren kunnan ruotsinkielisessä perusopetuksessa on neljätoista koulua vuosiluokkien 1 6 oppilaille ja yksi yhteinen koulu vuosiluokkien 7 9 oppilaille. Kunnassa tarjotaan suomenkielistä perusopetusta kahdessa koulussa, toisessa vuosiluokkien 1 6 oppilaille ja toisessa vuosiluokkien 1 9 oppilaille. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston 30.3.2015 vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen. Sivistyslautakunta päätti 6.6.2017 lakkauttaa ja yhdistää Koivulahden alueen koulut. Elokuussa 2019 Mustasaaren neljä koulua (Hankmo, Petsmo, Kuni-Vassor ja Veikars) lakkautetaan ja yhdistetään Kvevlax skolaan Koivulahden oppimiskeskuksen muodostamiseksi. Oppimiskeskukseen tulee esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja tilat ovat yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistyten kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa oppimiskeskukseen syksyllä 2019. Koivulahden oppimiskeskusken ja keskuskoulun laajennus- ja kunnostustyöt aloitettiin vuonna 2017. Mustasaaressa on 22 päiväkotia ja lisäksi perhepäivähoitoa. Vaasassa varhaiskasvatuksen toimintaalue koostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta: Itäinen alue, Keskustan alue, Pohjoinen alue. Vaasassa on 39 kunnallista päiväkotia ja 12 ostopalvelupalvelupäiväkotia sekä lisäksi perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäiväkoteja. Kasvatus- ja opetuslautakunta on 18.4.2018 hyväksynyt varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen. Vaasan kaupungin varhaiskasvatus on kaksikielinen. Päiväkoteja on sekä ruotsin- että suomenkielisiä ja varhaiskasvatuksen hallinto on kaksikielinen. Vaasassa on suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukio sekä Mustasaaressa ruotsinkielinen lukio. Mustasaaressa kunta käyttää rahoja lukiokoulutukseen 1000e/oppilas valtion rahoituksen lisäksi, Vaasassa lukiot toimivat valtion rahoituksen turvin. Ammatillista koulutusta tuottaa Vaasan ja Mustasaaren sekä muiden kuntien ruotsinkielinen ammattiopistokuntayhtymä SÖFUK. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus sekä Yrkesakademin i Österbotten, jonka omistaa ja toiminnasta vastaa SÖFUK. 4.4. Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen organisointi Vaasan kaupungin opistot on Vaasan kaupungin organisaatiorakenteessa uusi tulosalue, johon on yhdistetty Vaasa-opiston, Vasa Arbiksen ja Kuula-opiston toiminnot. Mustasaaressa kaksikielinen aikuisopisto. Mustasaaren kunta ostaa osan musiikinopetuksesta Vaasan kaupungilta. Mustasaarella on oma musiikkiopisto. Vaasa ja Mustasaari omistavat yhdessä kuntayhtymä Vaasanseudun Areenan, jonka tiloja ovat Botniahalli ja Vaasan Sähkö Arena (jäähalli). Lisäksi kuntayhtymä huolehtii Elisa Stadionin ylläpidosta. Vaasanseudun kuntayhtymän omia liikuntapaikkoja ovat jäähalli ja Botniahalli ja se vastaa tällä hetkellä myös Vaasan kaupungin taseyksikön Elisa Stadionin kunnossapidosta. Alueella on Vaasassa sijaitseva uimahalli. Mustasaarella ei omaa uimahallia, mutta sellaista suunnitellaan. Mustasaaressa kolmas sektori mukana kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palveluissa enemmän kuin Vaasassa. Mustasaaressa määritelty euroina paljonko kunta tukee yhdistyksiä (maksuttomat alle 18v harjoitusvuorot). Vaasan kaupungilla on kaupunginteatteri, jonka rahoitukseen myös Mustasaari osallistuu. Lisäksi Vaasan kaupungissa toimii SÖFUKin ylläpitämä Wasa Teater. Vaasan kaupunginorkesteri on kaupungin omaa toimintaa ja yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kanssa. 19
4.5. Teknisen ja ympäristötoimen sekä hallinto- ja tukipalvelujen organisointi Lainsäädännön ja kaavoitusprosessin samanlaisuudesta huolimatta Vaasan ja Mustasaaren kuntien maankäytön suunnittelun organisoinnissa on eroja, joihin vaikuttaa merkittävästi kuntien kokoero, maa-alueiden omistussuhteet ja päätöksentekokulttuuri. Kunnallistekniikan hoidossa Vaasan kaupunki tuottaa palveluja pääosin omalla organisaatiolla, kun Mustasaaren kunta hankkii palveluja myös paikallisilta yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Mustasaari panostaa yksityisteiden varustamiseen ja hoidon avustuksiin enemmän kuin Vaasa. Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymisen jälkeen Vaasan kaupunki on lisännyt yksityisteiden rahoitusta. Puhtaan veden tuotannon organisointiin vaikuttavat Vaasan johtoverkostojen ikä ja Mustasaaren yhdyskuntarakenne. Jäteveden puhdistuksessa Mustasaari käyttää Vaasan puhdistamoa, jossa Mustasaari on myös mukana omistajana ja sopimuksenmukaisesti osallistuu kustannuksiin ja investointeihin. Vaasan kaupungissa talotoimi on liikelaitos ja Mustasaaren kunnassa kiinteistötoimi osa kunnan toimintaa. Vaasan talotoimi on luonteeltaan hallinnoija ja tilaaja, varsinkin sen jälkeen, kun talotoimen kiinteistöhuolto on toukokuun 2018 alusta yhtiöitetty. Talotoimen organisaatio on yhtiöittämisen myötä kehittymässä vahvasti asiantuntijaorganisaatioksi. Mustasaaressa kiinteistötoimi on paitsi hallinnoija ja tilaaja myös hoidosta ja kunnossapidosta vastaava taho. Ympäristönsuojelussa Vaasan kaupunki järjestää palvelut omassa organisaatiossa ja ympäristöterveydenhuollossa tuottaa palvelut Laihialle. Mustasaari ylläpitää ympäristöterveydenhuoltoa Kristiinankaupungille, Närpiölle, Kaskisille, Korsnäsille, Maalahdelle ja Vöyrille. Ympäristönsuojelussa Mustasaari toimii isäntäkuntana yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat myös Korsnäs, Närpiö, Maalahti, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Jätehuollosta seudulla vastaa Vaasan kaupunki isäntäkuntana. Kiinteistötoimi ja kiinteistöjen kunnossapito on järjestetty eri tavalla molemmissa kunnissa. Vaasassa on siirrytty kiinteistönhoitajien erikoistumiseen ja kiinteistöjen huolto ja kunnossapito, ruokapalvelut ja puhtauspalvelut on yhtiöitetty toukokuun 2018 alusta. Vaasan osalta tähän yhtiöön kuuluu lisäksi kaupungin keskusvaraston ja kuljetustoimiston toiminta sekä hankinnat. 4.6. Palveluverkot ja palvelupisteet Edellä kuvattuun palvelujen organisoinnin tarkennuksena on tässä luvussa esitetty toimialojen palveluverkot ja niiden toimipisteet. Mustasaaren kunnan palveluverkot on kuvattu alla. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston 30.3.2015 vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri ja vapaaaikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen. Raportoinnin tässä vaiheessa ei ole yhteistä molempien kuntien palvelujen karttakuvausta. Työryhmät ovat käsitelleet erillisiä palveluverkkoja. 20
Kuvio 10. Mustasaaren palveluverkko 21
Kuvio 11. Vaasan kaupungin Sundomin ja Vähänkyrön alueiden palveluverkot. Alla olevassa taulukossa on Vaasan koulut ja oppilasmäärät suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus 20.9.2017. Koulut Lk Oppilasmäärä 20.9.2017 Alue 1: (keskusta + Pohjoinen) Keskustan alue Hietalahden koulu 1-6 + erityisopetus 1-9 304 86% Keskuskoulu 1-6, kielikylpy 525 76% Merenkurkun koulu 7-9, kielikylpy, 400 92% englanninkielinen opetus Suvilahden koulu 1-6, englanninkielinen opetus 385 64% Pohjoinen alue Isolahden koulu 1-6 + erityisopetus 1-9 464 72% Länsimetsän koulu 1-6, kielikylpy 450 79% Onkilahden yhtenäiskoulu 1-9 + valmistava opetus 895 88% Alue 2: (Itäinen + Vähäkyrö) Itäinen alue Huutoniemen koulu 1-6 428 90% Nummen koulu 1-6 + erityisopetus 1-6 + 387 67% valmistava opetus Vanhan Vaasan koulu 1-6 315 67% Variskan koulu 7-9 + valmistava opetus 500 95% Vähänkyrön alue Merikaarron koulu 1-6 138 90% Savilahden yhtenäiskoulu 1-9 485 75% Tervajoen koulu 1-6 104 81% Yhteensä 5.642 oppilasta 80% Täyttöaste 13.12.2017 (kouluverkkoselvitys) Skola Åk Elevantal 20.9.2017 Användningsgrad (Skolnätverks-utredning 13.12.2017) Borgaregatans skola 7-9, Flexibel grundl. 372 91% förberedande Gerby skola 1-6 279 99% Haga skola 1-9, specialklasser, 132 74% förberedande Sundom skola 1-6 228 90% Vikinga skola 1-6 247 85% Yhteensä 1258 22
Palvelujen ja palveluverkkojen yhteenveto Selvityksen kokonaisvaltaisten aiheiden yhtenä tavoitteena on Monimuotoisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki, jossa näkökulmana on myös palveluverkon toimivuus ja kattavuus. Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin palvelujen organisoinnissa ja palveluverkoissa on samanlaisia ja erilaisia piirteitä. Erilaisuudet johtuvat pääosin kuntien eroista väkiluvussa, yhdyskuntarakenteessa ja kielisuhteista. Vaasa on vanha kaupunki ja siten myös kaupunkikeskusta on rakenteeltaan tiivis. Kuntaliitos Vähänkyrön kanssa laajensi maaseutumaista aluetta. Vaasalla on myös suurena kaupunkina ja maakuntakeskuksena hallintoa ja palveluja, joita pienemmät kunnat eivät ylläpidä. Esimerkiksi kulttuuripalveluissa teatterit ja orkesteri ovat tyypillisiä, samoin liikuntapalveluissa esimerkiksi uimahalli. Mustasaaren kunta tukeutuu vapaa-ajan ja teknisen toimen palveluissa aktiiviseen pienyritysten ja yhdistysten toimijakenttään. Molemmissa kunnissa palvelut ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. Vaasan väestökasvu on ollut nousujohteista, joskin hidastunut jopa taantunut viime vuosina. Vaasasta muutetaan lähinnä pääkaupunkiseudulle ja lähialueelle. Tämä näyttäytyy voimakkaasti maaseutumaisessa Mustasaaren kunnassa, johon on suuntautunut suuri osa Vaasan lähtömuutosta. 23
5. Talous Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen kuntataloutta kuntien arviointimenettelyyn liittyvien talouden tunnuslukujen näkökulmasta. Vaasan kaupungilla rajaarvoista täyttyi kunnan taseeseen kertyneen alijäämän kriteeri sekä konsernin suhteellinen velkaantuneisuus. Mustasaaren kunnalla täyttyi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku. Selvitysalue yhdessä olisi täyttänyt alijäämää ja konsernin suhteellista velkaantuneisuutta koskevat kriteerit. Kuntalain uudistuksen yhteydessä myös alijäämän kattamista koskevia kriteereitä tiukennettiin. Alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa ja kattamisvelvollisuus koskee myös kuntayhtymiä. Arviointimenettely voi käynnistyä myös, jos kunnan taseen kertynyt alijäämä on vähintään 1 000 /as viimeisimmässä ja vähintään 500 /as edeltäneessä tilinpäätöksessä. Selvitysalueella ja Vaasan kaupungilla on ollut alijäämää vuosina 2015 2017, mutta alijäämä ei täytä kriteeriä ollen 205 363 euroa asukasta kohden. Molemmissa kunnissa alijäämäkehitys on alkanut 2011-2012, mutta Vaasassa se on jatkunut voimakkaampana ja päätynyt taseeseen kertyneenä alijäämänä. Kummankin kunnan ylijäämäkehitys on ollut koko maan ja Pohjamaan kehitystä huonompaa. Yhtenä syynä Vaasan alijäämäkehityksessä on ollut vähäinen asukaskohtaisen verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu, joka on lähes pysähtynyt vuoden 2012 jälkeen. Vaasan konsernin kertynyt ylijäämä on taas huomattavan suuri (2190 euroa/asukas). Mustasaaren konsernin ylijäämä on (585 euroa/asukas). Uuden arviointimenettelyn kriteerien täyttyminen Raja-arvo Vuosi Vaasa Mustasaari Selvitysalue A. Kunnan kertynyt ali/ylijäämä, /as <0 2017-351 303-205 B. Konsernin kertynyt ali/ylijäämä, /as <0 2017 2 190 585 1 831 C1. Konsernin vuosikate, /as <0 2017 1 110 696 1 017 C2. Tulovero-% > 20,82 2015 20,00 20,50 C2. Tulovero-% > 20,86 2016 20,00 20,50 C2. Tulovero-% > 20,91 2017 20,00 20,75 C3. Konsernin lainamäärä, /as 9448,5 2017 8 255 3 959 7 296 C4. Konsernin suht. velkaantuminen, % >50% 2017 100 % 64 % 94 % Talouden tasapainon näkökulmasta kunnan vuosikatteen tulisi kattaa poistot ja pitkällä aikavälillä kunnan nettoinvestoinnit. Selvitysalueella vuosikate oli riittävä poistojen kattamiseen. Taulukko 4. Kuntien Vuosikate/poistot (%) vuosina 2014 2017. 2014 2015 2016 2017 MUSTASAARI 91 % 65 % 135 % 122,6 % VAASA 10 % 38 % 84 % 99,9 % SELVITYSALUE 25 % 44 % 94 % 105,1 % Vaasan ja Mustasaaren tulorakenteesta suurin osa perustuu verotuloihin. Mustasaarella verotulot muodostavat miltei 60 prosenttia tulopohjasta, kun taas Vaasalla vastaava osuus on 55 %. Myös valtionosuudet muodostavat suuremman osan Mustasaaren (24 %) tulorakenteesta verrattuna Vaasaan (20 %). Vaasalla sen sijaan toimintatuotot (24 %) sekä korko- ja muut rahoitustuotot (3 %) muodostavat suuremman osuuden tulorakenteesta. 24
Selvitysalueella tulotaso on kasvanut vuosina 2014-2017 0,94 prosenttia (6 milj. euroa). Tulotaso on kasvanut etenkin verotulojen kasvun kautta (2,24 %), mutta toimintatuottojen osalta tulotaso on laskenut 5 prosenttia (7,2 miljoonaa euroa). Mustasaarella tulotaso on kasvanut 4 prosenttia (5,1 miljoonaa euroa) ja suurin osa tästä kasvusta on syntynyt valtionosuuksien kasvun (11,7 %) ja verotulojen kasvun (2,9%) myötä. Valtionosuuksien määrä kuntien tuloista on valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä pienempi. Kunnan toimintatuottojen määrä on kuitenkin laskenut (-0,76%) kuten korko- ja muiden rahoitustuottojen (-54,8%). Vaasassa tulotaso on kasvanut vuosien 2014-2017 aikana 0,17 prosenttia (0,9 miljoonaa euroa). Vaasan tulokehityksessä vaikuttaa etenkin vuoden 2017 kehitys. Vuosina 2014-2016 kaupungin tulotaso oli kasvanut 16,2 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintatuotot ovat laskeneet -5,8 prosenttia, kun taas verotulot ovat kasvaneet yli 2 prosenttia. Tulojen kehitystä on kuvattu erikseen liitteessä 1. Taulukko 5. Kuntien tulorakenne (tilinpäätökset 2017) 1000 EUR MUSTASAARI VAASA SELVITYSALUE TOIMINTATUOTOT 22 810 112 947 135 757 YHTEENSÄ VEROTULOT 76 828 279 720 356 548 VALTIONOSUUDET 31 479 100 863 132 342 KORKO- JA MUUT RAHOITUSTUOTOT 125 14 470 14 595 %-OSUUS Mustasaari Vaasa Selvitysalue TOIMINTATUOTOT 17 22 21 YHTEENSÄ VEROTULOT 59 55 56 VALTIONOSUUDET 24 20 21 KORKO- JA MUUT RAHOITUSTUOTOT 0,1 2,8 2,3 Vaasan ja Mustasaaren kunnallisverotuksessa verotettavat tulot (euroa/asukas, deflatoitu) ovat lähellä toisiaan ja maan keskiarvoa. Vuosina 2009 2016 Mustasaaren verotettava tulotaso on kasvanut ja Vaasassa pysynyt lähes samalla tasolla. Alkuvaiheessa Vaasassa verotettavat tulot olivat selkeästi koko maan keskitasoa korkeammat, mutta vuoden 2016 lopulla alhaisemmat. Mustasaaressa kehitys on ollut päinvastainen eli verotulot ovat kasvaneet. Ero kuntien välillä ei ole kuitenkaan suuri. 25
Kuvio 12. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot Yksi verotulojen kasvuun vaikuttava tekijä ovat veroprosentit. Vaasan tuloveroprosentti vuonna 2017 on 20,00 ja Mustasaaren 20,75. Vaasa on korottanut tuloveroprosenttiaan vuodesta 2005 vain 0,97 prosenttiyksikköä, kun taas Mustasaari on korottanut 2,00 prosenttiyksikköä. Taulukko 6. Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan kiinteistöverot VAASA MUSTASAARI TULOVERO 20,00 % 20,75 % YLEINEN 1,15 % 1,00 % VAKITUISET ASUINRAKENNUKSET 0,50 % 0,55 % MUUT ASUINRAKENNUKSET 1,15 % VOIMALAITOKSET 2,85 % 3,10 % YLEISHYÖDYLLISET YHTEISÖT RAKENTAMATTOMAT RAKENNUSPAIKAT 0,00 % 3,0 % 6,00 % Vuonna 2017 selvitysalueella kertyi toimintakuluja, korkokuluja ja muita rahoituskuluja 6902 euroa asukasta kohden. Vaasassa kulut olivat 7107 euroa/asukas ja Mustasaaressa 6188 euroa/asukas. 26
Menorakenteeltaan kunnat ovat erittäin samankaltaisia. Kummassakin kunnassa menoista 50 % muodostuu henkilöstökuluista ja 37 % palvelujen ostoista. Vuosien 2014-2017 aikana Vaasan kaupungin kulutaso on laskenut 5,44 prosenttia. Kustannusten lasku muodostuu pääasiassa henkilöstökulujen (-6,94%) ja avustusten (-21,62%) laskusta. Mustasaaressa kustannukset ovat vuosina 2014 2017 pysyneet samalla tasolla (kasvua 0,02%). Kulutaso on laskenut etenkin avustusten (-5,94%) ja korkokulujen (-29,24%) osalta. Kasvua on kuitenkin ollut etenkin aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta (+8,44%). Kun kuntien kustannustason muutosta katsotaan suhteessa asukasluvun laskuun, ovat asukaskohtaiset kustannukset laskeneet myös Mustasaaressa. Kulut vuosilta 2014 2017 on esitetty erillisessä liitteessä 2. Kuvio 13. Vaasan, Mustasaaren ja selvitysalueen menot asukasta kohden vuonna 2017. Lainakanta Selvitysalueen kuntien lainakanta asukasta kohden on ollut selkeästi yli maan keskiarvon vuosina 2015 2017 etenkin Vaasan kaupungin osalta. Myös konsernin lainakanta on Vaasalla korkea suhteessa koko maan tasoon. Vaasan lainakanta kääntyi vuonna 2017 lievään laskuun. Mustasaaren lainakanta on pysynyt pääasiassa samalla tasolla ja jopa hieman laskenut. Konsernin lainakanta Mustasaarella on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Pitkälläkään aikavälillä kasvavan Vaasan kaupungin lainakanta ei olennaisesti pienene. Myös Mustasaaressa lainakannan on ennakoitu kasvavan mm. investointitason kasvusta johtuen. Kuvio 14. Kuntien lainakanta ja konsernin lainakanta asukasta kohden vuosina 2015 2017. 27