EUROOPAN PARLAMENTTI 14. heinäkuuta 2000 TYÖASIAKIRJA uusi sosiaalinen toimintaohjelma keskipitkällä aikavälillä Osa B: Sosiaalisen toimintaohjelman sisältö työllisyys- ja sosiaalivaliokunta Esittelijä: Anne E.M. Van Lancker DT\418442.doc PE 286.207/B-korj.
SOSIAALISEN TOIMINTAOHJELMAN SISÄLTÖ Esittelijä ehdottaa, että sosiaalisen toimintaohjelman yhteyteen liitettäisiin "tulostaulu", johon koottaisiin konkreettiset ehdotukset ja ohjeellinen aikataulu niiden lopullista hyväksymistä varten sekä seurantamenettely asianomaisten toimielinten välillä (komissio, Euroopan parlamentti, neuvosto, jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet). 1) Työllisyyden laatu: Täystyöllisyyden ja työllisyyden laadun aikaan saaminen kaikkien ulottuville ovat tulevaisuuden ensisijaisia tavoitteita. Lissabonin huippukokouksessa määriteltiin kunnianhimoiset tavoitteet: työllisyysasteen nostaminen 70 prosenttiin ja työssäkäyvien naisten määrän lisääminen 60 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Lissabonin huippukokouksen päätelmät on sisällytettävä työllisyyden suuntaviivoihin ja talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi makrotason talouspolitiikan on tuettava uusien pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista. Täystyöllisyys on toteutettava käsi kädessä miesten ja naisten välisen eriarvoisuuden, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden, tiettyjen työpaikkojen epävarmuuden ja työmarkkinoiden kaksijakoistumisen torjunnan kanssa. Sijoitukset palvelusektorilla, paikallisen tason työpaikoilla ja yhteisötalouden alalla edistäisivät työpaikkojen luomisen ohella myös elämänlaatua. Osaamisyhteiskunnan kehittäminen siten, että uutta syrjäytymistä ei tapahdu, vaatii inhimillisiin voimavaroihin kohdistuvaa sijoitusstrategiaa erityisesti yrityksissä sekä koulutukseenpääsymahdollisuuksien turvaamista kaikille unionin kansalaisille. Taloudellisen yhdentymisen ja uuden tietoon pohjautuvan talouden olisi kannustettava työntekijöiden yhä voimakkaampaa liikkuvuutta. Uuden sosiaalisen toimintaohjelman on poistettava ne suuret esteet, jotka edelleen haittaavat työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamista. Työn laadun turvaaminen edellyttää sosiaalisten oikeuksien sisällyttämistä työllisyysstrategiaan erityisesti työolosuhteiden sekä työterveyden ja -turvallisuuden osalta. - Vahvistaa makrotalouspolitiikan ja työllisyyspolitiikan välistä yhteisvaikutusta: - laatia vuoteen 2002 mennessä todellinen eurooppalainen sopimus työllisyydestä ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Sopimukseen otetaan mukaan työmarkkinaosapuolet, Euroopan toimielimet, jäsenvaltiot, Euroopan keskuspankki (Kölnissä aloitettu makrotaloudellinen vuoropuhelu, Lissabonissa käynnistetty korkean tason foorumi); - työmarkkinaosapuolten osallistuminen eri tasoilla talouspolitiikan (laajat talouspoliittiset suuntaviivat) ja työllisyysstrategian (Luxemburgin prosessi) täytäntöönpanoon; - työpaikkojen luomiseen liittyvän eurooppalaisen toimintasuunnitelman määrittäminen kaikkia yhteisön keinoja hyödyntäen (rakennerahastot, Euroopan investointipankki (EIP), sisäpolitiikan talousarvio); - työllisyyden huomioon ottaminen yhteisön kaikilla aloilla, työllisyystilanteen arviointi PE 286.207/B-korj. 2/8 DT\418442.doc
vuosittaisten kertomusten perusteella (128 artikla), työllisyyttä koskevan toimintaohjelman laatiminen sekä sen rahoitus, - talouspolitiikkojen ja työllisyyden suuntaviivojen samansuuntaistaminen sekä tässä prosessissa mukana olevien osapuolten panosten tasapainottaminen. - Työllisyysstrategian vahvistaminen: - uusien laadullisten ja helposti valvottavien tavoitteiden laatiminen työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti erityisesti seuraavien pilareiden osalta: "mukautuvuus" (muun muassa oikeus elinikäiseen oppimiseen, tasavertaiset koulutukseenpääsymahdollisuudet, työajan uudelleenjärjestely ja lyhentäminen), "yrittäjyys" (muun muassa uusien palvelujen luominen, yhteisötalous, ), "naisten ja miesten välinen tasa-arvo" (muun muassa lastenhoitopalvelut, vanhusten huolto, palkkaerojen kaventaminen); - arviointi- ja seurantamenettelyjen parantaminen vertailukelpoisten tietojen pohjalta; - työllisyysstrategian vahvistaminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen tehokkaamman suuntaamisen kautta, hyvien toimintatapojen vaihto; - toimintasuunnitelman määrittäminen yhteisötalouden, paikallisen tason työpaikkojen ja palvelusektorin kehittämiseksi. - Työllisyysstrategian tukeminen lainsäädännöllisin toimin tai työmarkkinaosapuolten välillä neuvoteltujen sopimusten kautta: - työmarkkinaosapuolten välisen keskustelun edistäminen ja neuvotteluiden edistäminen kaikilla tasoilla, myös Euroopan tasolla, jotta nämä tahot voivat osallistua työllisyysstrategian kehittämiseen, etenkin elinikäistä oppimista ja koulutuksen saatavuutta koskevan sopimuskehyksen luomisella; - väliaikaisen työn uusia muotoja, etätyötä, kotona tehtävää työtä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehtävää työtä ja monipalkkausta koskeva sopimus; - epätyypillisten työmuotojen sosiaalista suojelua koskeva direktiivi; - työajan järjestämistä koskevan direktiivin (direktiivi 93/104/EY) tarkistaminen enimmäistyöajan lyhentämiseksi; - osa-aikaeläkettä koskeva aloite; - sopimus tai puitekehys minimipalkan käyttöönotosta. - Liikkuvuuden ja turvallisuuden yhdistäminen: - lainsäädännöllisen toimintasuunnitelman määrittäminen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi: siirtotyöläisten sosiaalisen suojelun koordinoinnin tehostaminen, henkilöstökentän (kolmansien maiden kansalaiset, valtion virastojen työntekijät) ja järjestelmien laajentaminen (ammattijärjestelmät, lisäeläkkeet); - alustavan ja sitovan rajavalvonnan käyttöönottoa koskeva direktiivi sosiaali- ja verooikeuden alalla ("grenseffectentoets"); - palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin (direktiivi 96/71/EY) parantaminen; DT\418442.doc 3/8 PE 286.207/B-korj.
- sellaisen yhteisön työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan strategian laatiminen, johon sisällytetään lisääntyviä riskejä (kuten stressi tuki- ja liikuntaelinsairaudet) ja uusia työtilanteita koskevia lainsäädäntöaloitteita sekä täytäntöönpanoa, valvontaa ja arviointia koskeva toimintasuunnitelma; - sosiaalilausekkeita julkisissa hankinnoissa koskeva direktiivi. 2) Työelämän suhteiden laatu Työmarkkinaosapuolten osallistuminen talous- ja sosiaalipolitiikkaan on tärkeä osa eurooppalaista sosiaalista mallia. Tämän vuoksi sosiaaliselle vuoropuhelulle on varattu paljon huomiota myös perustamissopimuksessa. Työmarkkinaosapuolilla on siis valtava vastuu sosiaalisen edistymisen saavuttamisessa. Rakentava vuoropuhelu on välttämätöntä talous- ja sosiaalipolitiikassa vaadittavien muutosten onnistumiselle. Euroopan unionin on siis helpotettava ja kannustettava tätä vuoropuhelua sekä yhteisön tasolla että kansallisella tasolla, kuten myös eri ammattien ja sektoreiden välillä. Teollisuuden rakennemuutokset sekä lisääntyvät yritysten sulautumiset ja siirrot mutta myös perinteisten yritysten hajoaminen ja alihankinnan kasvaminen ovat tulleet jokapäiväisiksi ilmiöiksi uudessa taloudellisessa tilanteessa. Ne aiheuttavat työntekijöille liian usein vakavia sosiaalisia ongelmia. Välineitä on kehitettävä Euroopan tasolla, jotta pystyttäisiin välttymään liukumilta ja sosiaalisilta murhenäytelmiltä. Samanaikaisesti on kehitettävä ennaltaehkäisevää politiikkaa ennakoimaan teollisuuden muutoksia ja vahvistamaan työntekijöiden ja heidän organisaatioidensa osallistumisvalmiuksia tilanteessa tapahtuviin muutoksiin. - Sosiaalisen vuoropuhelun vahvistaminen: - etusijalla ovat seuraavia aiheita koskevat ehdotukset: - vähimmäissäännöt työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisesta; - työntekijöiden osallistuminen eurooppalaisen osakeyhtiön toimintaan; - eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta annetun direktiivin (direktiivi 94/45/EY) arviointi ja tarkistaminen; - direktiivi tai päätös oikeudesta harjoittaa rajatylittävää ammattiyhdistystoimintaa; - alakohtaisen sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen Euroopan unionin tasolla. - Teollisuuden muutokset: - eurooppalaisen teollisuuden ja teknologian muutosten seurantakeskuksen perustaminen; yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja muutoksen hallintaa koskevien myönteisten aloitteiden edistäminen; - kollektiivisia irtisanomisia (direktiivi 75/129/ETY, muutettu direktiivillä 92/56/ETY), yritysten luovutuksia (direktiivi 77/187/ETY) ja maksukyvyttömyystilannetta (direktiivi 80/987/ETY) koskevien direktiivien arviointi ja tarkistaminen; - työllisyyttä ja teollisuuden suhteita koskevien huomioiden sisällyttäminen yritysten sulautumista koskeviin komission päätöksiin Euroopan unionin tasolla, työmarkkinapuolten osallistuminen menettelyyn; PE 286.207/B-korj. 4/8 DT\418442.doc
- neuvottelu tai ehdotus direktiiviksi työntekijöiden yksittäisistä irtisanomisista. 3) Sosiaalinen laatu: Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, joka on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista, voidaan saavuttaa ainoastaan talouselämän, työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun välisellä tehokkaalla yhteistoiminnalla. Oikeus työhön ja osallistuminen talouselämään ovat osallistuvan yhteiskunnan perusta. Sosiaalisen suojelun avulla pyritään takaamaan työntekijöiden turvallisuus lukuisissa työelämässä tapahtuvissa muutoksissa. Sosiaalisen suojelun on edistettävä aktiivisesti työn ja yhteiskunnan lähentymistä. Sen on myös pystyttävä turvaamaan työmarkkinoiden ulkopuolelle jääville tai työelämästä syrjään siirtyville henkilöille kunniallinen elämä, riittävä toimeentulo ja pääsy laadukkaisiin palveluihin sekä sosiaalisiin oikeuksiin. Tässä mielessä sosiaalista suojelua voidaan pitää tuottavana tekijänä eikä taloudellisena lisärasitteena. Se on yksi eurooppalaisen sosiaalisen mallin peruspilareista ja tärkeä väline sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa. Ilman sosiaaliturvajärjestelmää joka neljäs eurooppalainen eläisi köyhyysrajan alapuolella. Sosiaaliturvajärjestelmämme joutuvat kuitenkin vastaamaan uusiin haasteisiin ja tarpeisiin: väestön ikääntyminen, perhesiteiden ja -suhteiden löystyminen, naisten lisääntyvä osallistuminen työmarkkinoille ja uusien sosiaalisen syrjäytymisen muotojen syntyminen. Jotta näihin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan, tarvitaan jäsenvaltioiden ponnistelujen rinnalle Euroopan unionin tasolla tapahtuvaa toimintaa. Lissabonin Eurooppa-neuvosto antoi komissiolle tehtäväksi ehdottaa kesäkuussa 2000 avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan tehokkaampaa koordinointia. Yhtenäisen yhteiskunnan rakentaminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen kattavat itse asiassa useita yhteisön välineitä, joiden avulla pyritään torjumaan köyhyyttä. Euroopan unionissa lähes 65 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Tällainen menettely edellyttää eurooppalaisia tavoitteita, jotka esimerkiksi komissio voisi määritellä: köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrän vähentäminen 10 prosenttiin vuoteen 2010 ja lasten köyhyyden alentaminen puolella, kansalliset toimintaohjelmat, seuranta- ja arviointimenettelyt. Esittelijä katsoo, että tällaista menettelyä voidaan laajentaa koskemaan myös sosiaalista lähentymismenetelmää (sisältää myös oikeuden terveydenhoitopalveluihin). a) Sosiaalinen suojelu - Lähentymisstrategiaan sisältyy: - Euroopan toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja sosiaalisesta suojelusta vastaavien tahojen välinen sosiaaliturvan tulevaisuutta koskeva tiivis yhteistyö sosiaalisen lähentymisstrategian täytäntöön panemiseksi; - komission ja sosiaalista suojelua käsittelevän korkean tason työryhmän laatimat yhteiset sosiaalisen suojelun indikaattorit ja yhteiset tavoitteet neljälle tavoitealueelle (työ, eläke, sosiaalinen yhdentyminen, terveydenhuolto); - järjestelmällinen kokemusten vaihto tasavertaisten hoitoonpääsymahdollisuuksien ja terveydenhoidon laadun alalla, terveydenhoitopalveluiden laatutavoitteiden ja unionin kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten hoitoonpääsyoikeuden määrittely; - komission ja sosiaalista suojelua käsittelevän korkean tason työryhmän laatima tutkimus DT\418442.doc 5/8 PE 286.207/B-korj.
pitkän aikavälin kehityksestä vuoden 2020 jälkeen; sosiaaliturvajärjestelmien elinkelpoisuudesta, erityisesti eläkejärjestelmien osalta; - kahden vuonna 1992 annetun suosituksen arviointi ja seuranta. Suositukset käsittelevät a) sosiaalista suojelua koskevien tavoitteiden ja politiikkojen lähentämistä (suositus 92/442/ETY) sekä b) etuuksia ja riittäviä resursseja koskevia yhteisiä perusteita sosiaalisen suojelun järjestelmissä (suositus 92/441/ETY), ja niillä pyritään luomaan oikeus vähimmäistuloihin ja vähimmäiseläkkeeseen; - rakentavan vuoropuhelun käynnistäminen Euroopan toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin tasolla. b) Sosiaalinen syrjäytyminen - lähentymisstrategia: komission ehdotus sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen avoimesta koordinointimenetelmästä kesäkuulle 2000, tämän menettelyn asteittainen muuttaminen sosiaaliseksi lähentymisstrategiaksi; - kansallisten sosiaalista syrjäytymistä koskevien suunnitelmien edistäminen ja seuranta; - köyhyyden käsitteen määrittäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan yhteisten tavoitteiden määrittäminen sekä köyhyyden torjumista koskevan toimintaohjelman määrittely. Määrittely suoritetaan tulojen ja sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä koskevien tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Indikaattoreihin luetaan mukaan hyvien toimintatapojen vaihto, tietojen vaihto, tutkimukset sekä kansalaisjärjestöille annettava tuki; - Yhteisön toimintasuunnitelma: - yhteisön toimintasuunnitelman kohderyhmät: perheet, joilla on vain yksi tulonlähde, yksinhuoltajaperheet, lapset, kansalliset vähemmistöt, vammaiset; - toimintaohjelma sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi tietoyhteiskunnassa; - komission ja sosiaalista syrjäytymistä käsittelevän korkean tason työryhmän kertomus osallisuuden valtavirtaistamisesta työllisyys-, koulutus-, terveys- ja asuntopolitiikassa. - Oikeudellinen kehys - oikeusperustan määrittäminen kansalaisvuoropuhelun kehittämiseksi. 4. Elämänlaatu: a) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo: Euroopan unioni on aina pyrkinyt edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Kaikista ponnisteluista huolimatta eriarvoisuutta ja syrjintää esiintyy edelleenkin, ei ainoastaan työelämässä ja sosiaaliturvassa vaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Nyky-yhteiskunnassa täystyöllisyys edellyttää palkallisen ja palkattoman työn voimakasta uudelleenjakoa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimenpiteisiin työelämän, perhe-elämän ja yhteiskuntaan osallistumisen yhteensovittamiseksi. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on otettava tärkeäksi painopistealueeksi sosiaaliseen toimenpideohjelmaan. PE 286.207/B-korj. 6/8 DT\418442.doc
Kaksinkertainen lähestymistapa on välttämätön: toisaalta miesten ja naisten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen yhteisön kaikissa politiikoissa ja toisaalta erityistoimenpiteiden toteuttaminen sukupuoleen perustuvan eriarvoisuuden poistamiseksi talouden, yhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan aloilla. - sellainen komission ehdotus viidenneksi toimintaohjelmaksi Euroopan parlamentin, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kuulemisen jälkeen, johon sisältyy riittävä rahoituskehys; - miesten ja naisten tasa-arvoista palkkausta koskevan direktiivin (direktiivi 75/117/EY) tarkistaminen; - äitiyden suojelua koskevan direktiivin (direktiivi 92/85/EY) tarkistaminen; - suositus sosiaaliturvaoikeuksien yksilöimisestä; - direktiivi työpaikalla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä; - sukupuolten välisten yhtäläisten mahdollisuuksien valtavirtaistaminen yhteisön kaikissa politiikoissa; - Euroopan toimielinten toimintasuunnitelmat tasa-arvopolitiikan ja kannustavien toimien toteuttamiseksi; - väline miesten ja naisten tasapuolisen osallistumisen turvaamiseksi komission ja neuvoston neuvoa-antavissa komiteoissa ja asiantuntijakomiteoissa. a) Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjinnän torjunta: Euroopan toimielimissä on tällä hetkellä käsiteltävänä paketti, jonka avulla pyritään panemaan täytäntöön Amsterdamin sopimuksen 13 artikla. Neuvoston on määrä hyväksyä esitetyt välineet yksimielisellä päätöksellä tämän vuoden loppuun mennessä. - vuotuiset seurantakertomukset näiden välineiden soveltamisesta; - tasavertaisen kohtelun politiikan tehostaminen vammaisten osalta sopimuksen 13 artiklan perusteella: toimintasuunnitelman laatiminen valtavirtaistamisesta kaikissa asiaa käsittelevissä politiikoissa. 5. Kansainvälinen ulottuvuus: Maailmanlaajuistuminen, jota tietoyhteiskunnan kehittyminen kiihdyttää, edellyttää yhä laajemman ulkoisen ulottuvuuden huomioimista yhteisön sosiaalipolitiikoissa, jotta eurooppalaista sosiaalista mallia voitaisiin edistää halutulla tavalla. Sosiaalinormien sisällyttämisen Yhdistyneiden kansakuntien niin sanottuihin yleissopimuksiin kansainvälisen kaupan alalla on oltava ensisijainen tavoite. Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden huomioon ottamista ehdokasmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa on tehostettava. DT\418442.doc 7/8 PE 286.207/B-korj.
- ILO:n yleissopimuksien ja välineiden noudattamista jäsenvaltioissa sekä tapaa, jolla Euroopan unioni ja jäsenvaltiot panevat täytäntöön kansainvälisiä päätöslauselmia ja julistuksia, koskeva tiedonanto; - määräaikaiskertomus 13 artiklan määräämän välineen soveltamisesta ehdokasvaltioissa; - sosiaalilausekkeen toiminnan arviointi yleisessä suosituimmuusjärjestelmässä (ILO:n pakko- ja orjatyön kieltämistä koskevien yleissopimusten nro 29 ja 105 noudattaminen sekä ILO:n lapsityövoimaa koskevan yleissopimuksen nro 182 noudattamisen edistäminen), - ehdotus sosiaalilausekkeiden sisällyttämisestä kaikkiin Euroopan unionin ja Euroopan yhteisöjen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin; - sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen liittymistä edeltävässä strategiassa ja liittymisstrategiassa; - sosiaalisen tilanteen ja sosiaalisen säännöstön täytäntöönpanon seuranta- ja arviointiväline ehdokasvaltioissa. - ehdokasmaiden osallistuminen työllisyyttä, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laatimiseen ja seurantaan; - sukupuolten välisten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen liittymistä edeltävään strategiaan. PE 286.207/B-korj. 8/8 DT\418442.doc