Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa

Samankaltaiset tiedostot
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Jyväskylän kaupungissa

HULEVESITULVARISKIEN UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Vesilahden kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa

Merkittävät tulvariskialueet

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Tekninen toimiala Dno PORI 2555/ /2018 Infrayksikkö

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

Tekninen lautakunta Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Tiistai klo Kunnantalon kokoushuone

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Torstai kello Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI. Työ: E Helsinki,

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

L/7. Hulevesi tulvariskien alusta va a rviointi Kokkola ssa. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Kokkola Minna Väisänen

Tulviin varautuminen

Tulvariskien alustava arviointi 2. suunnittelukierroksella

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen Laukaan kunnassa

Tulvariskien hallinnan suunnittelu


Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Forssan kaupungissa

Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen

KYSELY HULEVESITULVISTA

Kuntien vastuulla oleva tulvariskien hallinnan suunnittelu Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Forssan kaupungissa

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Helsingin kaupungissa, 2. kierros

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

KÄRKÖLÄN KUNTA TIEDOTTAA

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista

EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

TAUSTAMUISTIO. Täydentämään HSY:n ja Kauniaisten kaupungin välistä Hulevesisopimusta (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Kuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Haapaveden kaupunki

MONIMUOTOISET TULVAT

EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI

Tiivistelmä hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Konneveden Kunta Pöytäkirja YMP 1/2019 Sivu 1 (5) Ympäristölautakunta. Antti Mehto, kh:n pj - Matti Kakko, kh:n edustaja -

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Tammelan hulevesiselvitys

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

Pintavaluntamallinnus ja monitavoitearviointi hulevesiratkaisujen suunnittelun apuvälineenä

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

KYSELY HULEVESITULVISTA

Kysely hulevesitulvista ja niihin liittyvästä varautumisesta ja tiedottamisesta

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

TULVATURVA VAKUUTUKSISSA. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö

Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x Voimassa alkaen.

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Tekninen lautakunta 10/

Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Veden hinnan määräytymisperusteet

Sopimusluonnoksen tausta, tavoitteet ja toteutustapa Aninka Urho, ympäristöasiantuntija, HSY Espoon kaupungin hulevesi-info 7.11.

Transkriptio:

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero: 125/2018 Sisältö 1. TAUSTA... 2 2. ALUEEN KUVAUS... 2 3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET... 3 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT... 4 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA -RISKEISTÄ 4 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA... 4 ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 5 1

1. TAUSTA Hulevesitulvien hallinnasta säädetyn lain (620/2010) mukaan kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kunnan on tehtävä hulevesitulvariskien alustava arviointi ja tällä perusteella nimettävä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita. Kunnan päätös on toimitettava ELY-keskukseen 22.12.2018 mennessä. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. (620/2010 19 ) Mikäli kunta päättää nimetä alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2019 mennessä. Lisäksi kunnan on laadittava hulevesitulvan vuoksi merkittäviksi tulvariskialueiksi nimetyille alueille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat joulukuuhun 2021 mennessä. Alustava arviointi, merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen, hulevesitulvavaara- ja hulevesitulvariskikartat sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesiin kuuluvat muun muassa maan pinnalta, rakennusten katoilta, tien pinnalta ja lentokentiltä poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista on käytetty myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla sekä vesistöä pienempien uomien (noro, oja, alle 10 km 2 valuma-alue) tulviminen. Hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty edellisen kerran Siikaisissa vuonna 2011. Tällöin kunta päätti olla nimeämättä merkittäviä hulevesitulvariskejä alueellaan. Vesihuoltolaki että maankäyttö- ja rakennuslaki ovat vuonna 2014 muuttuneet hulevesien osalta. Lainsäädännön mukaan hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla. Hulevesien viemäröinnistä tehtiin erillinen sopimus kunnan ja vesihuoltolaitoksen kanssa, jolloin vesihuoltolaitos huolehtii myös hulevesistä. Lisäksi vuonna 2014 on kumottu laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Valtio ei ole enää korvannut tulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoja. Vakuutusyhtiöt tarjoavat tulvaturvavakuutuksia, jotka korvaavat niin vesistöjen kuin merenpinnan noususta ja rankkasateista aiheutuneiden tulvien vahinkoja. Tulvavahinkoja korvataan kotivakuutuksista vain silloin, kun tulva on ollut poikkeuksellinen. Poikkeuksellisuus on määritelty vakuutusehdoissa. Yleensä sillä tarkoitetaan tilastollisesti kerran 50 vuodessa tai harvemmin esiintyvää tulvaa. 2. ALUEEN KUVAUS Kunnan alue koostuu lähinnä metsä- ja peltovaltaisesta alueesta. Kunnan kokonaispinta-ala on 491,37 km 2 josta vesistöjä on 28,28 km 2. Kunnassa on 1500 asukasta joista noin 40 % asuu kunnan keskustaajama-alueella. Kuntakeskus sijaitsee vesistön äärellä minkä vuoksi hulevesien johtaminen 2

vesistöön on helppo järjestää. Toisaalta viereisen joen tulviminen aiheuttaa alaville pelloille keskustassa tulvahaittoja. Kunnassa on viisi sivukylää (Sammi, Hirvijärvi, Leppijärvi, Otamo, Leväsjoki), jotka sijoittuvat pienien uomien varrelle yläpuolisen valuma-alueen ollessa vajaa 10 km 2. Kunnan pinta-alasta 76 % on metsää, 8 % peltoa, 7 % suota, 6 % vesistöjä ja lopuista 3 prosentista ainoastaan 1 % on asuin- tai liikerakennuskäytössä. Vettä läpäisemättömien pintojen osuus kunnan pinta-alasta arvioidaan olevan noin alle 1 %. Kuntakeskuksen n. 5 km 2 taajama-alueesta vettä läpäisemättömiä pintoja arvioidaan olevan noin 5-10 %, mutta maaston korkeuserot tällä alueella on siten, että reitit hulevesille ovat riittäviä. Kunnassa on toteutettu hulevesien hallinnan toimenpiteitä rakentamalla ojastoja asuinalueelle. Joen tulvimisesta aiheutuvien tulvien estämiseksi keskustan liikuntahallin alueella on rakennettu hulevesipumppaamo ja korotettu ojanpenkkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) määritelmän mukaan hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Kunnan hulevesijärjestelmällä tarkoitetaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta. 3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET Merkittävät hulevesitulvariskialueet nimetään tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Hulevesitulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista, sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. SYKE:n tulvakarttapalvelusta pystyy katsomaan kunnan alueella havaitut tulvaalueet http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/viewer/viewer.html?viewer=tulvakartat. Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin vuoden 2010 lopussa kysely helpottamaan kuntien alustavaa hulevesitulvariskien arviointia sekä mahdollistamaan valtakunnallisesti yhtenevä käytäntö arvioinnissa ja hulevesitulvariskialueiden nimeämisessä. Kunnan vastaukset perustuvat tietoihin tai arvioihin aikaisemmin toteutuneista hulevesitulvista sekä asiantuntija-arvioihin mahdollisista tulevaisuuden hulevesitulvista. Hulevesitulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja lain 620/2010 8 :ssä esitetyt yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Kuntaliiton laatimassa suositukset kunnille merkittävän hulevesitulvariskialueen nimeämiseksi muistiossa on pyritty avaamaan lain 8 :n vahingollisia seurauksia ja luomaan valtakunnallisesti yhtenevät arviointiperusteet nimeämiselle. Vertaamalla kunnan vastauksia nimeämiskriteereihin voidaan tehdä päätös alueiden nimeämisestä tai nimeämättä jättämisestä. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kuitenkin myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla. 3

Vuonna 2011 Siikaisten kunta ei nimennyt alueellaan merkittäviä hulevesitulvariskikohteita. Vuonna 2018 toteutettu hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty Siikaisten kunnan tietoon tulleiden, vuosina 2012-2017 tapahtuneiden, hulevesitulvahavaintojen perusteella. Arvioinnissa on hyödynnetty myös vuonna 2011 laadittuja hulevesitulvariskien alustavia arviointeja 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT Vesistöjen tulvatilanteita on ollut. Suurin osa tulvimistapauksista on sijoittunut keskustan alueelle. Tulvimisesta on aiheutunut haittoja rakennuksille ja kevyelle liikenteelle. Tulviminen on myös johtanut muutamissa tapauksissa liikenteen katkeamiseen tulva-alueella. Ilmoitetuista tulvista ei ole aiheutunut välttämättömyyspalveluiden katkeamista. Terveydelle aiheutuneita haittoja ei ole ilmoitettu. Tulvimista rakennuksiin on aiheutunut erityisesti loma-asunnoissa rannoilla ja keskustan alueella tapahtuneissa tulvatapauksissa. Tulvimisesta on aiheutunut yksittäisiä omaisuusvahinkoja tarkastelujakson aikana. 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA -RISKEISTÄ Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arviointi perustuu tietyn suuruisen rankkasateen aiheuttaman hulevesitulvan mahdollisiin vaikutuksiin. Arvio perustuu kunnan asiantuntijoiden tietoihin ja kokemuksiin. Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingollisia seurauksia. Tällaisen sateen tunnin sadanta on noin 27-37 mm/h ja vuorokauden 77-90 mm/vrk hieman myös valuma-alueen koosta riippuen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voidaan karkeana keskiarvona arvioida, että sadantaluvut tulevat kasvamaan noin 10-15 prosenttia seuraavien 50 vuoden aikana. Edellä esitetyn arviointimenetelmän ja käytössä olleiden tietojen perusteella kunnan alueelta ei tunnistettu alueita, joissa tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleiseltä merkittäviä vahingollisia seurauksia. 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA Vuosina 2011 ja 2018 tehtyjen hulevesitulvariskien alustavien arviointien perusteella Siikaisten kunnan alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahingollisia seurauksia. Kunnassa ei ole myöskään arvioitu esiintyvän mahdollisia tulevaisuuden hulevesitulvariskejä, joista aiheutuisi edellä tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. Edellä mainitun perusteella kunnan alueella ei katsota olevan merkittävää hulevesitulvariskiä eikä merkittäviä hulevesitulvariskikohteita ehdoteta nimettäväksi. Siikaisten kunnan alueella on kuitenkin tapahtunut hulevesitulvia, joilla on ollut paikallista merkitystä. Näiden tapahtuneiden hulevesitulvakohteiden poistamiseksi suositellaan Natura-alueen 4

poistamista Niemi-Itäjärvi-alueelta, jotta voidaan turvata Koirajoen vesien tulvavirtaama ja järven vesistöön ruoppausten tekeminen. Nojataan lakiin tulvariskien hallinnasta. Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8 ja 19 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), 103 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta www.finlex.fi. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 5