ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/2013/1 Dnro PSAVI/27/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 97/2013/1 Dnro PSAVI/27/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.10.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki Halmeenpään Turkis Oy Rahjanmäentie 88 85180 Rahja

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläintilat ja tuotanto... 3 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 5 Huoltorakennukset... 6 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 6 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 7 Asutus ja maankäyttö... 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 8 Toiminnan vaikutusten tarkkailu... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Hakemuksen täydentäminen... 8 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Muistutukset ja mielipiteet... 11 Hakijan vastine... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 Ympäristöluparatkaisu... 11 Lupamääräykset... 11 Varjotalot... 11 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 12 Valumavesien käsittely... 13 Jätehuolto ja varastointi... 13 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 15 Muut määräykset... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Luvan myöntämisen edellytykset... 17 Lupamääräysten perustelut... 18 VASTAUS LAUSUNTOON... 21 Luvan voimassaolo... 21 Lupamääräysten tarkistaminen... 22 Korvattava päätös... 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 22 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 22 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 23 Ratkaisu... 23 Perustelut... 23 Oikeusohje... 23 MUUTOKSENHAKU... 24

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Halmeenpään Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 5.3.2012. Hakemus koski tilalla itsestään kuolleiden eläinten polttamista polttokontissa. Hakija on 13.3.2013 toimittanut aluehallintovirastoon ympäristölupahakemuksen, joka koskee turkistarhan nykyistä toimintaa ja toiminnan laajentamista sekä kuolleiden eläinten polttamista polttokontissa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Roukalaan turkistilojen yhteistoiminta-alueella tiloille Repokangas Rn:o 208-407-10-38 ja Isosuo Rn:o 208-407 10-42 ja määräalalle tilasta Aroturkis Rn:o 208-407-10-26-M604. Alue sijaitsee noin 11 kilometriä Kalajoen keskustaajamasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hakijalla on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 20.6.2005 myöntämä ympäristölupa (Dnro PPO-2005-Y-100-131) 291 kettusiitosnaaraan ja 1 818 minkkisiitosnaaraan pitämiseen. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja minkkien kasvatustoimintaa. Toimintaa laajennetaan ja eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee olemaan 400 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja 2 450 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarhalla on nykyisin 23 varjotaloa. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 29, joista 13 varjotaloa on ketuille ja niissä on yhteensä 1 732 häkkipaikkaa ja 3 068 eläinpaikkaa. Minkeille on laajennuksen jälkeen

4 yhteensä 16 varjotaloa, joissa on 6 212 häkkipaikkaa ja 15 280 eläinpaikkaa. Varjotalojen pituus muutos- ja laajennustöiden jälkeen on yhteensä 2 240 metriä. Kettutalojen pituus on yhteensä 1 005 metriä ja minkkitalojen pituus yhteensä 1 235 metriä. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 2 200 ketun nahkaa ja 11 000 minkin nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin 2,5 hehtaaria. Tila-alueen perusmaa on pintakerroksiltaan kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiekkamaata jonka alla on tiiviimpi silttikerros. Tontti on verrattain tasainen viettäen loivasti kaakkoon. Alueen peruskuivatus on toteutettu avo-ojituksin sekä pinnanmuotoiluin. Alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Ulkopuolisia valumavesiä ei alueen pinnamuodoista johtuen virtaa turkistila-alueelle. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan alueelta itään kohti Isosuon aluetta. Alueen varjotaloalustoja ja varjotalovälejä tullaan kunnostustoimenpiteiden yhteydessä muotoilemaan peruskuivatustilan ylläpitämiseksi. Jatkossa kaikki uudet sekä purkuperuskorjattavat varjotalot toteutetaan vesitiivisalustaisina tyyppivarjotaloina. Varjotalot varustetaan ympärivuotisin juottojärjestelmin. Uudet ja tulevaisuudessa purkuperuskorjattavat varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut, alustojen korottaminen sekä tiivisalustan suotovesien viemäröintityöt. Osa aikaisemmin rakennetuista varjotaloista on maanvaraisia. Tilalla tulee muutostöiden jälkeen olemaan maanvaraisia varjotaloja 695 metriä (31 %) ja tiivisalustaisia varjotaloja 1 545 metriä (69 %). Maanvaraisia varjotaloja ovat talot 12 21. Tilan tuotannossa käytettävät häkit täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin jonne kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Tiivisalustoilta kerättävät vedet johdetaan keruusäiliöihin, joista edelleen lannoitteeksi peltoviljelyyn. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Osassa varjotaloja alustat on korotettu vähintään 30 cm. Loput varjotalojen alustat tullaan saneeraamaan siten, että niiden alustat on korotettu vähintään 30 cm. Turkistila-alue on aidattu. Hakemuksen mukainen laajennusosa aidataan rakennustöiden yhteydessä. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä kuten lannan ja kuivikkeiden ajoa varten aluetta ympäröivät huoltokäytävät, jotka yhtyvät alueen muuhun tiestöön. Kaikki varjotalot on varustettu ympärivuotisella juottojärjestelmällä. Uudet rakennettavat varjotalot varustetaan samalla järjestelmällä. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja niiden kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi.

Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 5 Tilalla muodostuvan lannan laskennallinen määrä on laajennus- ja muutostöiden jälkeen 812,5 m 3. Käytännössä lannan määrä on tästä noin 2/3 eli 500 550 m 3. Lantaa ei välivarastoida tilalla. Lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan vastaanottavalle kompostointilaitokselle ja sen kautta lannoitteeksi peltoviljelykäyttöön. Lanta poistetaan ketuilta ja suomensupeilta tavallisesti 1 2 kertaa vuodessa. Pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elo- syyskuun sekä olosuhteista riippuen myös lokakuun aikana. Minkeiltä poistetaan lanta keskimäärin neljä kertaa vuodessa lannanpoistoajankohtien jakautuessa melko tasaisesti sulan maan ajalle. Lanta-alustoille jäävä kuivikekerros tasataan ja kuivikkeita lisätään välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita voidaan levittää häkkirivien alle myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Sosiaalitilojen WC-vedet johdetaan umpikaivoon. Rehusiilojen ja sosiaalitilojen kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Rehusiilojen pesuvedet (7 m 3 ) johdetaan umpikaivoon. Kulkuteiltä ja piha-alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Jätteet ja varastointi Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet poltetaan tilalle sijoitettavassa polttolaitoksessa. Kontissa poltetaan vain omalla tilalla kuolleita eläimiä. Polttolaitos on Mepun valmistama Hot Bio Box -laitos, jonka kapasiteetti on 20 kg/tunti ja polttolämpötila 900 astetta. Polttoaineena käytetään öljyä, jota säilytetään sisätiloissa umpinaisessa kanisterissa. Polttolaitos kuluttaa öljyä 10 litraa tunnissa. Laitoksen öljysäiliön tilavuus on 2 800 litraa. Raadot säilytetään turkistilalla olevassa pakastimessa ennen polttamista. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että polttolaitos kuumennetaan vaadittuun lämpötilaan sitten, kun pakastin täyttyy. Polttolaitosta ei tarvitse pestä, joten sen toiminnassa ei muodostu käsiteltäviä pesuvesiä. Tarvittaessa polttolaitos puhdistetaan pölyistä harjalla. Poltosta syntyvä tuhka toimitetaan hävitettäväksi laitokselle, jolla on lupa sen vastaanottamiselle. Tuhkaa tulee vuosittain noin 30 40 kg. Vaihtoehtoisesti aines pakastetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa näiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu 500 kg vuodessa. Rummutuspuru, jota syntyy 6 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpökeskuksen kattilassa. Ruhot ja kaapimarasva, jota toiminnassa syntyy 30 tonnia vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Minkkien nahoitus on pääosin ulkoistettu, joten luvuissa on mukana ainoastaan osan tilalla nahoitettava kettutuotanto ja osa minkkituotannosta. Muovijäte (400 kg/vuosi), vaaralliset jätteet (100 kg/vuosi), sekajäte (500 kg/vuosi) ja metalliromu (1 000 kg/vuosi) toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Turkistilan jätehuolto toteutetaan Kalajoen kaupungin jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että

6 välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty kahteen huoltorakennukseen johon on sijoitettu sosiaalitilat, nahoitus sekä huolto- ja korjaamotilat. Lisäksi alueella on erillinen kylmävarasto kuivikkeille ja muille tuotantotarvikkeille sekä polttokontti tilalla itsestään kuolleille eläimille. Rakennusten sekä varjotalojen sijoittuminen turkistilakiinteistölle käy ilmi hakemuksen liitteenä olevasta 19.2.2013 päivätystä asemapiirroksesta. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilan polttoainesäiliön tilavuus on 1 200 litraa. Kaksoisvaippasäiliö on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Raadonpolttokontin yhteydessä olevan öljysäiliön tilavuus on 2 800 litraa. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 40 litraa muita öljytuotteita. Turkistilan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tilalla ei harjoiteta rehunvalmistusta. Tuotannossa käytettävän rehun toimittaa hakemushetkellä Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Liikennejärjestelyt Turkistila sijaitsee turkistila-alueella noin 1,7 km VT 8:lta itään. Turkistilan nykyisellä tai muutettavalla toiminnalla ei ole vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään minkinlannan määrävälein tapahtuvalla poistamisella sekä kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajuja. Tuhoeläimiä kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lintuja torjutaan tarvittaessa erilaisten varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden (vinolangat ja verkot) avulla. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa.

Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö 7 Asutus ja maankäyttö Alue sijaitsee Roukalan kylässä noin 11 kilometriä Kalajoen keskustaajamasta lounaaseen. Turkistila on Hietamäellä sijaitsevalle Kalajoen kaupungin turkistila-alueelle, jolla toimii hakijan lisäksi myös muita turkistarhoja. Turkistilan lähialueella (< 500 metriä) ei sijaitse asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset ovat lounaassa noin 600 metrin, lännessä noin 700 metrin ja luoteessa noin kilometrin etäisyydellä. Muissa ilmansuunnissa etäisyys asuinrakennuksiin on yli kilometri. Lähialueella ei sijaitse vapaa-ajanasuntoja tai muita toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia häiriintyviä kohteita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Lähin pohjavesialue (Kourinkangas B, 11 208 01 B) on tilalta itään noin 1 300 metrin etäisyydellä. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevan Siiponjoen alaosan alueen (53.015) vesistöalueella. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Halmeenpään Turkis Oy:n toiminta laajenee hakemuksessa kuvatun lisärakentamisen jälkeen nykyisestä. Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen eläinyksikkömäärä (YM4-401-2002) on 1 076,4 ey. Muutosten jälkeen vastaava kerroin on 1 460 ey. Olemassa olevan turkistuotannon kehittäminen ja toiminnan muuttaminen turkistilatoiminnoille varatulla alueella ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Varjotalorakentamisessa toteutettavat tekniset järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Olemassa oleva toiminta, tuotannon nykyinen ja suunniteltu laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä lisäselvityksessä esitettyä laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristökuormituksen vähentäminen Alueelta ei läpäisevän maaperän vuoksi muodostu käsiteltäviä valumavesiä. Merkittävä osa alueen varjotaloista on tiivisalustaisia. Hyvän peruskuivatustilan vuoksi alueen kuormitusriskiä pinta- tai pohjavesiin voidaan pitää vähäisenä. Uudet varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut sekä tiivisalustan viemäröintityöt. Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin, joihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn.

8 Pääasiallinen lanta-alustojen kuivikemateriaali tilalla on olki ja heinä. Myös turvetta käytetään. Minkeillä lanta-alustoille päätyvä kutteria (pesäkopeista) toimii kuivikkeena. Ketuilla voidaan käyttää olkea ja turvetta saatavuuden mukaan. Yksikössä käytettävien kuivikkeiden laskennallinen kokonaiskäyttömäärä koko varjotalokapasiteetille on vähintään 504 m 3 vuodessa (irtotiheydessä). Riittävä kuivikkeiden ja tarvittaessa erityisesti kuiviketurpeen käyttö sitoo lannan sisältämiä ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Lantaa ei välivarastoida alueella vaan toimitetaan suoraan vastaanottavalle kompostointilaitokselle. Kompostointi edistää turkiseläinlannan hyötykäyttöä sekä vähentää lannan käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tilakohtaisiin käsittelyratkaisuihin verrattuna. Huolellisesti kompostoitu lanta parantaa massojen käsiteltävyyttä sekä lannan hygieniaa mahdollisten taudinaiheuttajien osalta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Halmeenpään Turkis Oy:n turkistilan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Yksikön tuottama lanta toimitetaan kompostointilaitoksen kautta lannoitteeksi peltoviljelyyn. Minkkivarjotalojen alla käytetään turvetta ja olkea (kutterinlastua) virtsan sitomiseen. Kettutalojen alla mahdollisia kuivikkeita ovat olki sekä turve saatavuuden mukaan. Turkistila sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat lounaassa 600 metriä, muissa ilmansuunnissa (lännen puoleiset ilmansuunnat) hieman pidemmät. Tila sijaitsee turkistilatoiminnoille varatulla alueella. Tilan lähialueella ei sijaitse erityisiä häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan kehittämistä nykyisellä sijoituspaikalla voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tarkkailua. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 6.9.2012 mm. tiedoilla polttokontista ja siinä poltettavien eläinten määrästä ja raatojen säilytyksestä. Täydennyksessä on lisäksi esitetty tietoja toiminnassa syntyvistä jätteistä. Hakemusta on täydennetty 13.3.2013 toiminnan laajentamista koskevalla ympäristölupahakemuslomakkeella liitteineen. Hakemusta on täydennetty 10.5.2013 kopiolla turkistarhan voimassa olevasta ympäristöluvasta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttokontin esitteellä ja mittausraportilla.

Hakemuksesta tiedottaminen 9 Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 6.6. 8.7.2013. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaikkien uusien rakennettavien ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat rakennetaan nestetiiviiksi ja varjotalojen rakenteet toteutetaan voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisesti. Kaikki uudet ja peruskorjattavat sekä 20.7.2005 jälkeen rakennetut ja peruskorjatut varjotalot tulee varustaa räystäskouruin ja putkistoin, joilla varjotalojen katoilta valuvat sadevedet johdetaan puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot rakenteineen tulee saattaa luvan edellyttämään kuntoon ennen eläinten sijoittamista niihin. Toiminta tarhalla on järjestettävä siten, että valuma- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa. Varjotalojen alla kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Riittävä turpeen käyttö on välttämätöntä erityisesti niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi. Tarvittaessa kuivikkeita tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä. Tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Säiliötilavuuden rakentamisessa ja mitoituksessa tulee huomioida tiiviiden alustojen lisääntyminen varjotalojen mahdollisten tulevien peruskunnostusten myötä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen. Jäljennökset toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee toimittaa viipymättä ELY-keskukselle. Tarha-alueella varastoitavat raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet tulee varastoida asianmukaisesti siten, ettei niiden käsittelystä ja varastoinnista aiheudu terveydellistä haittaa eikä pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa. Tarha-alueelle sijoitettua polttolaitosta tulee käyttää laitetoimittajan ohjeen mukaan. Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Edellä mainitut lämpötilat on tarvittaessa todennettava mittaamalla. Mikäli mittausten perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta edellä mainittuja lämpötiloja tai ruhojen polttamisesta aiheutuu ennakolta arvioidusta poikkeavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, tulee itses-

10 tään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisen eläinjätteen käsittelyyn. Ruhojen poltossa syntyvä tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi kyseisen jätteen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Tuhka on välivarastoitava ja kuljetettava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Polttolaitoksessa voidaan hävittää vain luvanhaltijan omassa toiminnassa nahoituskauden ulkopuolella kuolleiden eläinten ruhoja hakemuksen mukaisesti, yhteensä noin 500 kg/vuosi. Polttolaitokseen ei saa ottaa vastaan hävitettäväksi ruhoja muualta eikä siinä saa polttaa muita jätteitä. Toiminnan jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemusasiakirjoissa on esitetty, että nahoituspuru poltetaan lämpölaitoksen kattilassa. Mikäli kyseinen puru sisältää rasvaa, tulee puru toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raaka-aineen polton tai muulle asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Ympäristöluvassa toimintaa koskeviin tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräyksiin tulee lisätä polttolaitoksen käyttötarkkailu (kaasun lämpötilamittaukset, laitoksen käyttöpäivät, kerralla poltetut ruhomäärät, häiriötilanteet), laitoksessa hävitettyjen ruhojen yhteismäärä sekä tuhkan määrä ja toimituspaikka. Kirjanpitoon perustuva tarhaustoimintaa koskeva yhteenvetoraportti tulee toimittaa vuosittain ELY-keskukselle. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetysti ja ympäristölupaan kirjattavien, toiminnan edellyttämien tavanomaisten lupamääräysten mukaisesti. 2. Kalajoen kaupunginhallitus Turkistarha sijoittuu Kalajoen Roukalan kylälle turkistilojen yhteistoimintaalueelle, noin 11 kilometriä Kalajoen keskustasta. Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue kuuluu laajempiin luonnon monikäyttöalueeseen sekä matkailun vetovoimaalueeseen. Alajoentie, jolta turkistilojen yhteistoiminta-alueelle käännytään, on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi tieksi tai reitiksi. Toiminnan laajentaminen ei ole ristiriidassa näiden kaavamerkintöjen suunnittelumääräysten kanssa. Alue on Rahjan osayleiskaavassa (vahvistettu 1985) maa- ja metsätalousaluetta, joka on tarkoitettu pääasiassa turkistarhauskäyttöön (M-1). Hanke ei sijaitse pohjavesialueella, joten pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei aiheudu. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat Alajoentien varteen noin 600 metrin päähän turkistarhasta. Hajuhaitat ovat laajenemisen sekä polttolaitoksen suurin vaikutus ympäristöön. Laajeneminen tapahtuu suuntaan, jossa asutusta ei ole lähellä. Lisäksi koska alue on Rahjan kylän osayleiskaavassa kaavoitettu turkistarhakäyttöön, kaavoituksellista estettä laajenemiselle ei ole. Kalajoen kaupungilla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. 3. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei näe huomautettavaa ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan.

Muistutukset ja mielipiteet 11 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakija toteaa vastineessaan, että ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että rakennettavat varjotalot tulee rakentaa MMM-RMO C4 mukaisesti. Kaikki uudet ja peruskorjattavat varjotalot tulee 20.7.2005 jälkeen varustaa räystäskouruin ja putkistoin, joilla varjotalojen katoilta valuvat sadevedet johdetaan puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. Hakijan turkistilalla on osassa taloista käytössä räystäskourut. Näiden asentaminen on aikaisemmin katsottu välttämättömäksi niihin taloihin, joiden räystäsleveys olisi ilman kourua alle nykykäytännön mukaisen 30 cm minimileveyden. Hakija ei ole esittänyt vireillä olevassa hakemuksessa uusille varjotaloille räystäskouruja, sillä nykyinen rakentamistapa huomioi vaadittavan räystäsleveyden ilman kourun vaikutusta. Maaperän laatu ja pinnanmuotoilu huomioiden näitä ei siten tulisi määrätä nyt käsiteltävässä luvassa esitetylle kuudelle uudelle varjotalolle (talot 24-29). Polttolaitoksessa muodostuva tuhka loppusijoitetaan kaatopaikalle, mikäli sitä ei viranomaismääräysten vuoksi voida hävittää lantaan sekoitettuna. Määrä on erittäin vähäinen, sillä poltettavaksi arvioitu raatomäärä 500 kg/vuosi muodostaa tuhkaa vain noin 25 kiloa (5 % tuorepainosta). Esitetty rummutuspurun poltto lämpölaitoksessa tarkoittaa sellaisia purueriä, joiden rasvapitoisuus on hyvin vähäinen. Käytännössä poltettavaksi toimitettavaa purua muodostuu toiminnassa silloin, kun nahkoja rummutetaan karvapuoli ulospäinen. Muu nylkemisessä ja kaavinnassa käytettävä rasvaa sisältävä puru toimitetaan käsittelylaitokseen yhdessä ruhojen ja kaapimarasvan kanssa. Hakijalla ei ole vastattavaa muihin annettuihin lausuntoihin. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Halmeenpään Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa Rahjan kylässä tiloilla Repokangas Rn:o 208-407-10-38 ja Isosuo Rn:o 208-407-10-42 ja määräalalle tilasta Aroturkis Rn:o 208-407-10-26-M604 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen (19.2.2013) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 400 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja 2 450 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettu-

12 jen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään 3 068 ja minkkien 15 280. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 2 240 metriä. Mikäli kettujen tai minkkien pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011). 3. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Sadevesijärjestelmät tulee pitää jatkuvasti toimintakuntoisena. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein ylivalumien estämiseksi. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta ketuilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle.

13 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimuksen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. 8. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Sosiaalitilojen ja nahoittamon jätevedet sekä ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Valumavesien käsittely 9. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Salaojituksen kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset tukkeumat on korjattava välittömästi. Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen BHK 7ATU, arvo saa olla enintään 50 mg O 2 /l ja sen tavoitearvo on 20 mg O 2 /l. Fosforipitoisuus saa olla enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli valumavesien käsittelyn raja-arvoja ei saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä valumavesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun veden käsittelyn raja-arvojen ylitys on todettu. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Jätehuolto ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terve-

14 yshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Polttonestesäiliön alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliö tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliön sijoittelussa on huomioitava riittävä suojaetäisyys vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä. Polttolaitoksen yhteydessä oleva polttoainesäiliö tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikkojen läheisyydessä on oltava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten polttoainevuotojen varalle. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 12. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 13. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Nahoittamossa syntyvät pesuvedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimittaa käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti.

15 Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Turkistarhalla itsestään kuolleita eläimiä voidaan polttaa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle. Turkistilalla olevassa polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla itsestään kuolleiden turkiseläinten kokonaisia raatoja enintään 500 kg vuodessa. Laitoksessa ei saa polttaa muita jätteitä. Polttolaitosta on käytettävä laitetoimittajan ohjeen mukaan. Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Edellä mainitut lämpötilat on todennettava mittaamalla ennen polttolaitoksen käyttöönottoa. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta edellä mainittuja lämpötiloja tai raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisen eläinjätteen käsittelyyn. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja välivarastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Turkistarhan päästöjä tulee tarkkailla. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä saadaan luotettava tieto. Alueelta lähtevää vettä on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Mikäli alueelle rakennetaan vesien käsittelyjärjestelmä, on valumavesien järjestelmään tulevaa ja siitä lähtevää vettä tarkkailtava. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä virtaama purkupisteen kohdalla. Valumavesistä on otettava näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys lokakuussa. Tarkkailtavat vedenlaatuparametrit: - virtaama lähtevä vesi - ph - BHK 7ATU - kiintoaine - kokonaistyppi - nitriitti- ja nitraattityppi (NO 2+3 N) - ammoniumtyppi (NH 4 -N) - kokonaisfosfori

16 Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistilan omavalvontakirjanpitoa. Tiedot järjestelmän toiminnasta toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien vuosiyhteenvetotietojen yhteydessä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai ELY-keskuksen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden aikaiset näytteet voi ottaa laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava tai muu luvan haltijan määräämä henkilö. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Polttolaitoksen kaasun lämpötilaa on tarkkailtava mittaamalla se vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä mittaamaan lämpötilaa useammankin kerran vuodessa. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaustulokset tulee toimittaa vuosittain niiden valmistuttua kunnaneläinlääkärille ja ELYkeskukselle. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskukselle helmikuun 2014 loppuun mennessä. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriö- tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä - tiedot polttolaitoksen toiminnasta; poltettujen ruhojen määrä (ruhoja/polttokerta sekä ruhojen yhteismäärä), laitoksen käyttöpäivät, häiriötilanteet - tiedot polttolaitoksen kaasun lämpötilamittauksista - poltossa muodostuvan tuhkan määrä ja toimituspaikka

Muut määräykset - valumavesien tarkkailutulokset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää. 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, mutta kuitenkin siten, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille alueen eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Uusien ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu yhteistarha-alueelle, jolla toimii useita turkistarhoja, joten turkistarhauksen harjoittamisen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Etäisyys turkistarhalta lähimpään naapurin asuinrakennukseen, joka sijoittuu tarhan lounaispuolelle, on noin 600 metriä. Lähimmän

18 naapurin asuinrakennuksen ja Halmeenpään Turkis Oy:n tarha-alueen välissä on toisen tarhaajan varjotaloja. Ehdotuksessa turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi (31.5.2000) on esitetty, että suositeltava vähimmäisetäisyys suuresta turkistarhasta väestökeskuksen ulkopuolella olevaan asuntoon on vähintään 400 metriä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kuolleiden eläinten hävittämiseen tarkoitetun polttokontin käytön osalta aluehallintovirasto katsoo, että toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat lupamääräykset huomioon ottaen riittävä asiantuntemus. Jätteenkäsittelytoiminta on katsottu pienimuotoiseksi, eikä vakuutta ole vaadittu. Lupapäätöksessä on annettu määräykset polttolaitoksen toiminnan järjestämisestä sekä käyttötarkkailusta ja polttolaitoksessa syntyvän tuhkan käsittelystä. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Päätöksessä on määrätty alueelta maastoon johdettavan veden tarkkailusta ja vesienkäsittelyn tehostamisesta, mikäli maastoon johdettavan veden fosforipitoisuus ei vuosikeskiarvona alita määrättyjä raja-arvoja. Lupamääräyksessä 18 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Termi ongelmajäte on asian ratkaisuosassa korvattu uuden jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. (lupamääräys 3)

19 Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Päätöksen 4 :n mukaan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 812,5 m³ vuodessa. Hakija on osakkaana Kalajoen Kompostiosuuskunnassa. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että virtsaa hyödynnetään lannoitteena pellolla. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 7) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. (lupamääräys 8) Ojituksella ja salaojituksella estetään ulkopuolisten vesien pääsy tarhaalueelle. Hakemuksen mukaan tarha-alueen kuivatusvesiä ei käsitellä ja tarha-alueen peruskuivatusvedet johdetaan itään kohti Isosuon aluetta. Tarha-alueella on maanvaraisia varjotaloja, joten toiminnasta saattaa aiheutua vesistökuormitusta, vaikka hakemuksessa todetaan, ettei alueelta läpäisevän maaperän vuoksi muodostu käsiteltäviä valumavesiä. Vesipäästöjä on määrätty tarkkailtavaksi, ja vesienkäsittelyä tehostettavaksi, mikäli tarkkailun perusteella havaitaan, että toiminnasta aiheutuu määrätyt raja-arvot ylittävää ravinnekuormitusta. (lupamääräys 9) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja maaperän pilaantumisen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltä-