YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro PPO-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PPO-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee turkistarhan toimintaa ja toiminnan laajentamista. Mika Rauma OY Holmantie KALAJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarhan toiminta Kalajoen kaupungin Rahjan kylässä kiinteistöillä Hanninaro RN:o 10:24 ja Kuntola RN:o 10:32. Tarha-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Tarhalla olemassa oleva siitosnaaraskettumäärä on Eläimet on sijoitettuina tavanomaisiin varjotaloihin. Varjotalojen yhteispituus on metriä. Tarhan toiminnan laajennusta haetaan 250 siitosnaarasketulle, jotka sijoitetaan tavanomaisiin varjotaloihin. laajennuksen jälkeen tarhan eläinmäärä on siten 1700 siitosnaaraskettua. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 11 b kohdan nojalla. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa ympäristönsuojeluasetuksen 6 10 b kohdan nojalla. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle Lupahakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kalajoen kunnan terveyslautakunnan valvontajaoston myöntämä THA:n 17 mukainen sijoituspaikkalupa (hakijana veljekset Hanni Turkis ja Kone). KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW-OSOITE: Isokatu 9, Oulu PL 124, Oulu Vaihde (08) (08) Kokkolan toimisto: Torikatu 40 B, Kokkola Kokkola Vaihde (06) (06)

2 2/14 Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on rekisteröity TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tarha-alueen maalaji on hiekkaa. Tarha-alue sijaitsee valuma-alueella nro (Siiponjoen alaosan alue). Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole vedenottamoita tai talousvesikaivoja. Natura 2000-verkostoon ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Siiponjoen alue ja Rahjan saariston alue sijaitsevat lähimmillään noin metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Tarha-alueen kuivatusvedet laskevat valtaojien kautta Siiponjokeen. Tarha sijaitsee Kalajoen kaupungin Rahjan kylässä Kalajoen kaupungin osoittamalla yhteistarha-alueella, jonne on laadittu kalajoen valtuuston vuonna 1985 hyväksymä osayleiskaava. Osayleiskaavalle ei ole haettu lääninhallituksen vahvistusta. Mika Rauma Oy:n Rahjan tarha-alue sijoittuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle M-1, joka on tarkoitettu turkistarhauksen käyttöön. Yleiskaavan mukainen ja myös olemassa oleva lähin asutus sijoittuu Alajoentien varteen, jolta poikkeaa myös turkistarhoille johtava tie. Etäisyyttä asutukseen on noin 450 metriä. Kalajoen kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kaupungilla ei ole alueen yleiskaavasta poikkeavia alueen maankäyttötavoitteita, vaan asutus jatkossakin luontevammin sijoittuu Alajoentien varteen laajentumatta turkistarhojen suuntaan. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhalla pidettävien siitoseläinten määrä on hakemusajankohtana 1450 siitosnaaraskettua. Hakemuksen mukaisen laajennuksen jälkeen tarhalla pidettävien siitosnaaraskettujen lukumäärä tulee olemaan Eläimet on sijoitettu tavanomaisiin varjotaloihin. Tarha-alue on aidattu. Turkiseläinten lannan käsittely tapahtuu kuivikelantamenetelmällä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän (1700 siitosnaaraskettua x 0,5 m 3 ) laskennallinen lantamäärä on vuodessa 850 m 3. Tarhalla ei ole omaa lantalaa. Tarha on osakkaana koko lannantuottoa vastaavalla osuudella Kalajoen Komposti Osuuskunnassa. Kaikki tarhalla syntyvä lanta toimitetaan välittömästi lannanpoiston jälkeen (2 krt kesä-elokuun aikana) Kalajoen Komposti Osuuskunnan kompostointilaitokselle. Tarhalla ei valmisteta rehua vaan valmis rehu tuodaan tarhalla oleviin siiloihin Kalajoen Jäähdyttämö Oy:ltä kasvatuskaudella päivittäin ja talviaikaan 3 kertaa viikossa. Tarha on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon (Osuuskunta Valkeavesi). Tarhan kokonaisvedenkulutus vuonna 2002 oli 2342 m 3, josta suurin osa käytetään eläinten juottamiseen. Rehusiilojen (3 kpl) ja trukkien pesuvesiä syntyy hakemuksen mukaan noin 5 m 3 vuodessa. Rehusiilot on sijoitettu betonialustalle, josta on viemäröinti umpisäiliöön. Sosiaalitilojen ja nahoittamon jätevedet, joita syntyy noin 5 m 3 vuodessa, johdetaan umpisäiliöön. Umpisäiliö tyhjennetään kaupungin jätevedenpuhdistamolle paikallisen jätehuoltoyrittäjän toimesta. Tarhalla on oma nahoittamo, jossa käsitellään myös Mika Rauma Oy:n Holman tarhalla nyljettyjen eläinten nahat. Nahoitusruhot (90 tn/v) ja kaavintarasva (50 tn/v) toimitettaan Kalajoen jäähdyttämö Oy:lle. Rasvainen puru (noin 30 m 3 ) kompostoidaan lanta-alustoilla. Itsestään kuolleet eläimet (täysikasvuisia noin 30 kpl vuodessa) poltetaan tarhalla. Muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ongelmajätteet (jäteöljy ja

3 3/14 akut) ja sekajäte jotka hakee paikallinen jätehuoltoyrittäjä (P. Pääkkönen). Tarhalla on litran laponestolaitteella varustettu polttoainesäiliö. Tarhalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 20 litraa, jotka säilytetään nahoittamon tiloissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristölupahakemuksen mukaan varjotalot ovat hyväkuntoisia, pitkät räystäät, lanta-alustat korotetut ja lanta-alustoilla käytetään runsaasti kuivikkeita. Lanta poistetaan tarhalta syyskesällä ja kuljetetaan Kalajoen Kompostiosuuskunnan kompostikentälle, josta edelleen viljelykäyttöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan kuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä ilmaan, maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Osa sade- ja sulamisvesistä, virtsasta ja juottolaitteista valuvasta vedestä huuhtoo varjotalojen lanta-alustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarha-alueen maaperään. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Tarha-alue on ympärysojitettu. Ympärysojien vedet johdetaan tarha-alueen ulkopuolisiin ojastoihin, jotka johtavat Siiponjokeen. Muuta peruskuivatusta tarhan alueella ei ole. Läpäisevästä maaperästä johtuen tarhalla ei muodostu käsiteltäviä tarhavesiä. Hakemuksen mukaan tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta korottamalla varjotalojen alustoja vähintään 30 cm ympäröivän maanpinnan tason yläpuolelle ja käyttämällä runsaasti kuivikkeita, hakemusajankohtana olkea. Kuivikekerroksen paksuus on 20 cm. Suunnitelmissa on turpeenkäyttö. Käytettävien kuivikkeiden määrä oli hakemusajankohtana noin 100 pyöröpaalia olkea vuodessa. Varjotalot on varustettu kuppijuottolaittein. Juottolaitteita ei ole varustettu tippumisenestolaittein. Lanta poistetaan kaksi (2) kertaa vuodessa (kesäkuussa ja ekokuussa) ja toimitetaan suoraan ilman välivarastointia tarha-alueella Kalajoen Komposti Osuuskunnan kompostiaumaan. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta ympäristökeskuksen pyynnöstä Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kalajoen kaupungintalolla ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Tarhan naapurikiinteistöille on lähetetty samanaikaisesti hakemuksen vireilläoloa koskeva erityistiedoksianto.

4 4/14 Tarkastukset ja neuvottelut Tarhalle on tehty tarkastuskäynti/neuvottelu ja Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin. Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on pyytänyt ympäristölupahakemusta koskevan lausunnon Kalajoen kaupunginhallitukselta ja Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnon ovat antaneet Kalajoen kaupunki sekä Kalajoen ympäristösihteeri. Kalajoen kaupungin kaupunginhallituksen lausunnossa ( ) todetaan seuraavaa: Rahjan kylään on laadittu osayleiskaava, jonka Kalajoen valtuusto on hyväksynyt vuonna 1985, jolle ei ole haettu lääninhallituksen vahvistusta. Hakemuksen mukainen turkistarhatoiminta sijoittuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle M-1, joka on tarkoitettu turkistarhauksen käyttöön. Yleiskaavan mukainen ja myös olemassa oleva lähin asutus sijoittuu Alajoentien varteen, jolta poikkeaa myös turkistarhoille johtava tie. Etäisyyttä asutukseen on noin 450 metriä. Etäisyys täyttää ympäristönsuojeluohjeiden etäisyysvaatimukset. Kaupungilla ei ole alueen yleiskaavasta poikkeavia alueen maankäyttötavoitteita, vaan asutus jatkossakin luontevammin sijoittuu Alajoentien varteen laajentumatta turkistarhojen suuntaan. Kalajoen kaupunginhallitus ilmoittaa ettei kaupungilla ole maankäytöllisiä esteitä ympäristölupahakemukseen. Kalajoen kaupungin ympäristösihteeri toteaa lausuntonaan ( ) seuraavaa: - Varjotalojen korotuksien tulee olla vähintään 30 cm. Välejä ei tule korottaa kaivamalla maata varjotalojen väleistä. Lanta-alustoilla tulee käyttää runsaasti turvetta, jotta ravinteiden huuhtoutumista maaperään saadaan pienennettyä. - Varjotaloihin,joissa räystäs ei ulotu 30 cm häkin ulkoreunasta, on asennettava räystäskourut joista kattovesi johdetaan umpiputkissa tarha-alueen ulkopuolelle. - Jätteiden avopoltto on syytä kieltää Kalajoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. - Jätevesien umpisäiliöt tulee tyhjentää säännöllisesti ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. - Turkistarhan kaikki toiminnot, mukaan lukien lannan käsittely, jätevesien käsittely ja jätehuolto on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. - Toiminnan tavanomaisuus kyseisellä alueella on syytä ottaa huomioon lupaa harkittaessa. Muilta osin vs. ympäristösihteerillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään toimittanut hakijalle tiedoksi annetut lausunnot ja varannut tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija ei ole antanut vastinetta.

5 5/14 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Mika Rauma Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen turkistarhan toimintaa koskevan ympäristöluvan. Tarha sijaitsee yhteistarha-alueella Kalajoen kaupungin Rahjan kylässä kiinteistöillä Hanninaro RN:o 10:24 ja Kuntola 10:32. Tarhalle voidaan sijoittaan enintään 1700 siitosnaaraskettua tavanomaisiin varjotaloihin, joiden yhteispituus on laajennuksen jälkeen metriä. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti jäljempänä esitetyin lupamääräyksin. Kalajoen kunnan terveyslautakunnan valvontaosaston myöntämä sijoituspaikkalupa (hakijoina Hanni Turkis ja Kone) on voimassa siihen saakka kunnes tämä päätös on saanut lainvoiman. Tämän päätöksen kertoelmaosassa on esitetty laitoksen toimintaa koskevat perustiedot, joita voidaan käyttää vertailutietoina laitoksen toiminnan muutosten laajuutta ja niiden aiheuttamaa uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta arvioitaessa. Lausunnon ovat antaneet Kalajoen kaupunginhallitus ja Kalajoen ympäristösihteeri. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. 1. Varjotalojen rakenteet ja kunnossapito Turkistarhan toiminta tulee järjestää siten, ettei lanta joudu kosketuksiin sade- ja sulamisvesien kanssa. Varjotalojen välit tulee muotoilla siten, että ne pysyvät kuivina ja kantavina. Ulkopuolisten valumavesien pääsy varjotalojen väleihin tulee estää. Varjotalojen lanta-alustojen 30 cm (vähintään) korotusta tulee ylläpitää. Vajonneet lanta-alustat on korotettava vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Korotusta ei tule tehdä siten, että varjotalojen välejä alennetaan kaivamalla maata pois. Olemassa olevat kattovesikourut tulee varustaa putkituksilla, joiden kautta kattovedet voidaan johtaa puhtaina alueen ulkopuolelle. Räystäiden, joista vesikourut puuttuvat, tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä edellä mainittuja puutteita (lanta-alustat, kattovesien johtaminen) koskeva selvitys jossa on esitetty 1)korjaustarve, 2)korjaussuunnitelma puutteiden korjaamiseksi sekä 3)aikataulu toimenpiteiden toteuttamiseksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Selvitys tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi toukokuun 2004 loppuun mennessä. Varjotalojen peruskorjauksen yhteydessä tulee niiden lanta-alustat rakentaa vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiivis kalvo tai muu vesitiivis ratkaisu, joka täyttää rakennusajankohtana voimassa olevan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) vaatimukset. Jos varjotalojen lanta-alustoille asennetaan maasta irti olevat vesitiiviit lantakourut tai -laatikot, lanta-alustoja ei tarvitse korottaa eikä asentaa muovikalvoa varjotalojen alle. Alustaratkaisusta on toimitettava selvitys ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

6 6/14 Varjotalojen peruskorjauksen yhteydessä kaikki varjotalot tulee varustaa kattovesikouruin ja putkituksin. Räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle. Varjotalojen räystäskourujen sekä kattovesien poisjohtamiseen tarkoitettujen putkitusten kunnosta ja toimivuudesta tulee huolehtia niin, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa räystäskourujen toimivuuden varmistamiseksi. Juomaveden lanta-alustalle joutumisen estämiseksi on tarvittaessa asennettava veden tippumisen estolaitteita tai tippumisen ohjaimia, jotka ohjaavat tippuvan juomaveden lanta-alustan ulkopuolelle. Juomalaitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja vuodot korjattava viipymättä. 2. Uusien varjotalojen rakentaminen Tarhalle voidaan rakentaa uusia varjotaloja hakemuksen mukaisesti enintään 100 metriä tilan asemapiirroksen (toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ) osoittamaan paikkaan. Alue, jolle varjotalot rakennetaan tulee tarvittaessa peruskuivattaa. Varjotalojen välit tulee perustaa niin, että ne pysyvät kuivina ja kantavina. Varjotalot tulee perustaa vähintään 30 cm korkean hiekkakorotuksen päälle. Lantaalustat tulee rakentaa siten, että lanta voidaan niiltä kerätä ja käsitellä kuivalantana. Varjotaloja rakennettaessa niiden lanta-alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiivis kalvo tai muu vesitiivis ratkaisu, joka täyttää rakennusajankohtana voimassa olevan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) vaatimukset. Mikäli varjotalojen lanta-alustoille asennetaan maasta irti olevat vesitiiviit lantakourut tai -laatikot, lanta-alustoja ei tarvitse korottaa eikä asentaa muovikalvoa varjotalojen alle. Alustaratkaisusta on toimitettava selvitys ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle ja räystäät tulee varustaa räystäskouruilla ja putkituksilla, joilla katoilta kertyvät vedet tulee johtaa puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. 3. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita kaiken virtsan sitomiseksi. Ensisijaisesti kuivikkeena tulee käyttää kuivatusturvetta, jonka ohella kuivikkeena voidaan käyttää olkea, lastua ja purua. Lannanpoiston yhteydessä lanta-alustoille tulee levittää kuivikkeita, josta turvetta on oltava vähintään 15 cm kerros. Kuivikkeita on tarvittaessa lisättävä myös lannanpoistojen välillä. Lanta tulee poistaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä/kesällä sekä syksyllä. Toiminnassa syntyvä lanta on toimitettava kokonaisuudessaan kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee olla koko eläinmäärää vastaavalla osuudella osakkaana kompostiosuuskunnassa taikka lanta tulee toimittaa käsiteltäväksi muuhun luvan omaavaan laitokseen.

7 7/14 4. Tarha-alueen vesien käsittely ja tarkkailu Tarha-alueen ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle on estettävä alueen ympärysojituksella. Ympärysojituksen toimivuudesta tulee huolehtia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä alueen tarhaajat tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia erikseen sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua tarkkailusta aiheutuviin velvoitteisiin tarhan toimintaa vastaavalla osuudella. 5. Jätevesien käsittely Rehusiilot tulee olla sijoitettuna betonialustalle, joka on viemäröity umpikaivoon. Sosiaalitiloissa sekä rehusiilojen ja -jakelulaitteiden pesussa syntyvät jätevedet tulee kerätä tiiviisiin umpikaivoihin ja toimittaa säännöllisin väliajoin kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tarvittavat muutostyöt on tehtävä vuoden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Rehusiilojen ja -jakelulaitteiden pesuvedet voidaan toimittaa myös sulan maan aikana käytettäväksi lannoitteena pelloilla. Umpikaivojen tyhjennyskerroista ja poistoimitetun lietteen määrästä sekä toimituspaikoista on pidettävä ajantasalla olevaa kirjanpitoa. 6. Muun jätteen kuin lannan käsittely Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Syntyvät ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisissa astioissa ja ne tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin vuosittain. Itsestään kuolleet eläimet on toimitettava eläinjätteen käsittelylaitokselle taikka muulle laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanottaminen. Poikkeustapauksissa ne voidaan hävittää muulla kaupungineläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Itsestään kuolleiden eläinten välivarastointia varten tarhalle tulee varata pakastin tai muu vastaava asianmukainen varastointitila. Nahoitusruhot tulee välivarastoida tarkoitusta varten rakennetulla alustalla. Ruhot tulee peittää päivittäin työpäivän päätyttyä. Ruhot on toimitettava eläinjätteen käsittelylaitokselle viikoittain, pakkaskautena joka toinen viikko. Kaikki ruhot on toimitettava pois helmikuun loppuun mennessä. Nahkonta-ajan jälkeen välivarastointipaikka on siivottava ja kalkittava. Kaavintarasva ja rasvainen nahoituspuru tulee toimittaa laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Rasvaa sisältävää purua ja jätteitä ei saa polttaa avotulella. 7. Tarhan muu hoito Tarha-alueella varastoitavat raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta terveydellistä haittaa, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa taikka muuta haittaa tarha-alueen ympäristölle.

8 8/14 Tarha-alueen kulkuväyliltä ja piha-alueilta poistettu lumi tulee sijoittaa siten, että sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa. Lumi tulee tarvittaessa poistaa varjotalojen väleistä huuhtoutumien estämiseksi. Eläinten karkaaminen tarha-alueelta tulee estää aitaamalla tai eristämällä eläintilat verkolla, laudoituksella tai muulla varmalla tavalla. Aidat ja muut eläinten karkaamisen estävät rakenteet tulee pitää hyvässä kunnossa. Tuhoeläinten (rotat, hiiret) torjuntaa tulee tehdä tarvittaessa. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä turkistarhauksen ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava sen käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. Lupapäätöksen muutosta voidaan vaatia, mikäli käytössä olevaa tekniikkaa parantamalla ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää niin ettei siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. 9. Kirjanpito ja raportointi Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa, josta selviää ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet. Kirjanpitoon tulee kirjata valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot lanta-alustojen tyhjennyskerroista, käytetyistä kuivikkeista ja niiden määristä, lannan toimittamisesta kompostointilaitokselle tai muulle vastaanottajalle, tiedot toiminnassa syntyvien muiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista, itsestään kuolleitten eläinten määristä ja toimituspaikoista sekä tiedot eläinten juottoon käytetyn veden määrästä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä taikka toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle tarkastusta varten. 10. Poikkeukselliset tilanteet Jos onnettomuuden, tuotantohäiriön, rakennelman purkamisen tai muun niihin rinnastettavan ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on tapahtumasta ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi ilmoituksen johdosta antaa tarpeellisia asiaa koskevia määräyksiä. 11. Ilmoitus toiminnan muuttamisesta Toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin vaikuttavista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan toiminta ja toiminnanharjoittajan asiantuntemus täyttävät laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Turkistarhan toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuh-

9 9/14 teiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Tehostamalla ympäristönsuojelutoimia lupamääräyksissä vaadituilla tavoilla, tarhan aiheuttama ympäristökuormitus tulee jatkossa vähenemään hakemusajankohdan mukaisesta tasosta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo ettei turkistarhan toiminta todennäköisesti merkittävästi heikennä valtioneuvoston Natura verkostoon sisällytettyjen Siiponjoen ja Rahjan saariston alueitten niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen tarhan toimintaan. Rahjan kylään on laadittu osayleiskaava, jonka Kalajoen valtuusto on hyväksynyt vuonna 1985, jolle ei ole haettu lääninhallituksen vahvistusta. Tarha sijoittuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle M-1, joka on tarkoitettu turkistarhauksen käyttöön. Lupamääräysten perustelut 1. Varjotalojen rakenteet ja kunnossapito Tarha-alueen maaperän läpäisevyyden vuoksi lanta-alustojen rakenteisiin ja hoitoon sekä lannan käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Varjotalojen alustojen nostolla tai vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä ja vesikouruilla estetään lannan huuhtoutuminen sade- ja sulamisvesillä ja sitä kautta lannan sisältämien ravinteiden ja epäpuhtauksien joutumista maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Tarha-alueen maaperä on vettä läpäisevää hiekkaa, jolle kertyviä vesiä ei ole mahdollista kerätä talteen puhdistusta varten, ympäristökeskus katsoo että peruskorjauksen yhteydessä varjotalojen alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi. Vesitiiviiksi alustaksi hyväksytään MMM RMO C4- rakentamismääräysten - ja ohjeiden mukainen rakenne. Käyttämällä tippumisen estolaitteita tai tippumisen ohjaimia varmistetaan ettei tippuva juomavesi aiheuta lannan ravinteiden liukenemista. 2. Uusien varjotalojen rakentaminen Tarhan alueella on rakentamatonta aluetta, jolle voidaan rakentaa hakemuksessa esitetty 100 metriä uusia varjotaloja. Riittävällä peruskuivatuksella ja varjotalojen välien maanpinnan muotoilulla estetään vettä keräävien painanteiden syntymistä. Lanta-alustojen nostamisella ympäröivää maanpintaa korkeammalle sekä riittävän pitkillä räystäillä ja räystäskouruilla sekä johtamalla kattovedet alueen ulkopuolelle estetään lannan huuhtoutumista ja ravinteiden joutumista maaperään. Tarha-alueen maaperä on vettä läpäisevää hiekkaa, jolle kertyviä vesiä ei ole mahdollista kerätä talteen puhdistusta varten, ympäristökeskus katsoo että uusien varjotalojen alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi. Vesitiiviiksi alustaksi hyväksytään MMM RMO C4- rakentamismääräysten ja ohjeiden mukainen rakenne.

10 10/14 Ympäristönsuojelulain 57 :n nojalla lupaviranomainen voi päättää, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamista koskevia olennaisia toimia ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. 3. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely Nestemäisen kuormituksen minimoimiseksi tulee lanta-alustoilla käyttää riittävästi kuivikkeita virtsan ja juomalaitteista tippuvan veden sitomiseksi. Säännöllinen ja riittävä kuivikkeiden, erityisesti turpeen, lisääminen kasvatuskauden aikana parantaa kuivikekerroksen imukykyä, vähentää kärpäsiä ja sitoo lannasta haihtuvia typpiyhdisteitä ja vähentää siten tarhan toiminnasta lähiympäristölle aiheutuvia haju- ja muita haittoja. Tarha-alueen läpäisevän maaperän ja vesitiiviiden lanta-alustojen puuttumisen vuoksi lanta-alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, jolla voidaan vähentää ravinteiden joutumista maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Käyttämällä kuivikkeita voidaan kompostoinnissa käytettäviä seosaineita hyödyntää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin kompostin typpipitoisuutta saadaan samalla nostettua ja lannan kompostoitumista saadaan tehostettua. Turkistarhojen ympäristönsuojeluohjeen mukaan lanta on kompostoitava tai käsiteltävä muulla vastaavalla tavalla. Lanta on poistettava lanta-alustoilta sinä lämpimänä aikana vuodesta, jolloin kompostoituminen on mahdollista. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaan lantalan tilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää lantamäärää. Varaston mitoituksessa voidaan ottaa huomioon myös lannan luovutus sitä hyödyntävälle ympäristöluvan omaavalle yritykselle tai toiselle viljelijälle. Koska toiminnanharjoittaja on osakkaana kompostointiosuuskunnassa ja voi toimittaa kaiken syntyvän lannan kompostointilaitokselle, tarhalle ei tarvitse rakentaa omaa lantalaa. 4. Tarhavesien käsittely ja tarkkailu Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön ottaen huomioon toiminnanharjoittajalle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia. Koska Rahjan yhteistarha-alue sijaitsee kokonaisuudessaan vettä läpäisevällä alueella, lupaviranomainen määrää tarvittaessa alueen toiminnanharjoittajat osallistumaan yhteistarha-alueen ympäristövaikutusten selvittämiseen. Tarkkailuun osallistuvien kustannusosuudet sovitaan erikseen tarkkailusuunnitelman yhteydessä. 5. Jäteveden käsittely Tarhan toiminnassa syntyvien jätevesien johtamista sakokaivoista suoraan avo-ojaan ei voida pitää riittävänä käsittelynä. Tämän vuoksi on annettu määräys johtaa vedet umpikaivoon toimitettavaksi jätevedenpuhdistamolle, kuten lupahakemuksessa on esitetty. Määräys kirjanpidosta on annettu viranomaisvalvonnan vuoksi. 6. Muun jätteen kuin lannan käsittely Jokilaaksojen jäte Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräykset on hyväksytty Kalajoen kaupungin kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi vuonna 2001.

11 11/14 Jätteiden huolellisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä jätteiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn estetään haitallisten vaikutusten syntyminen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, kemikaalien ja desinfiointiaineiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Asetuksen mukaan kuolleiden eläinten maahan hautaaminen ei ole hyväksyttävää. Kunnan terveysvalvontaviranomainen (kunnan eläinlääkäri) voi myöntää asiassa poikkeuksen. Yksittäisille kuolleille eläimille tulee tarhalla varata asianmukainen säilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin, jossa ruhot voidaan välivarastoida ennen käsittelyyn toimittamista. Jätteiden avopoltto on kielletty epäpuhtaasta palamisesta syntyvien haittojen vuoksi. 7. Tarhan muu hoito Määräyksien tarkoitus on estää kemikaaleista, poltto- ja raaka-aineista sekä jätteistä ja jätevesistä mahdollisesti aiheutuvat ympäristö-, terveys- ja viihtyisyyshaitat. Yleiseen viihtyvyyteen, rehuhygieniaan ja turkistarhan rakenteisiin mahdollisesti kohdistuvia haittoja voidaan vähentää tuhoeläinten, kuten rottien ja hiirien torjunnalla 8. Muut määräykset Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti, jonka vuoksi sen käyttöönottoon on varauduttava ja jonka vuoksi voidaan myös vaatia muutosta lupapäätökseen. 9. Kirjanpito ja raportointi Tarhaustoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen, tietämyksen lisääntyminen ja mahdollisimman tehokkaiden ympäristöhaittojen torjuntakeinojen soveltaminen toiminnassa edellyttävät päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Jätelain nojalla ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneistä jätteistä, niiden välivarastoinnista, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. Ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.

12 12/ Poikkeukselliset tilanteet Ympäristönsuojelulain 62 :n nojalla poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Asiassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. 11. Ilmoitus toiminnan muuttamisesta Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, kuten toiminnan laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta, lannan varastointi-/käsittelytavan muutoksista tai muusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toimista tehtävän ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen voi tarkastella muutoksen aiheuttamia vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko toiminnanharjoittajan tarpeen tehostaa ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia tai onko lupamääräyksiä tarpeen muuttaa. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle vuoden 2014 loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla. Tämä päätös on voimassa siihen saakka kunnes lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-57, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6-8, 15, 17, 19, 51 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 Lupamääräyksiä harkittaessa on otettu myös huomioon seuraavat säädökset, määräykset ja ohjeet: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1744/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, kotieläinrakennusten ympäristönhoito (MMM-RMO- C4, ) Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus

13 13/14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa (alv 0 %) Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003), jonka voimaantulosäännöksen mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän perusteella maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen 1415/2001, jonka nojalla maksu turkistarhan ympäristöluvasta on 840 euroa. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Kalajoen kaupunginhallitus Kalajoen kaupungin ympäristölautakunta Kalajoen kaupunki/terveysvalvontaviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet

14 14/14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy Valitusoikeus on: -sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; -rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Kari Wiikinkoski LIITE Valitusosoitus