1 Johdanto Tutkimuksen tarkoitus Venäläisten matkailijoiden merkitys Suomelle on lisääntynyt voimakkaasti 1990 luvulla. Venäläismatkailijoiden arvioidaan tuovan Suomeen vuodessa n. 3 mrd markkaa (Tutkimus- ja AnalysointiKeskus TAK Oy: Venäläisten ostokäyttäytyminen, väliraportti syyskuu 1997). Tutkimuksella pyritään kartoittamaan Suomen ja eri paikkakuntien vahvuuksia venäläismatkustajien houkuttelemiseksi Suomeen. Lisäksi kartoitettiin mm. matkustajaprofiileissa tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toisessa vaiheessa haastateltiin Pelkolan, Nuijamaan, Vainikkalan ja Vaalimaan raja-asemilla yhteensä 418 Suomesta lähtevää, 52 Suomeen saapuvaa matkustajaa. Lisäksi 34 Suomesta lähtevää matkustajaa täytti itse kysymyslomakkeen. Näiden vastausten lisäksi raportissa käsitellään 144 kesällä Suomeen saapuneille matkustajille jaettuihin kysymyslomakkeisiin saadut vastaukset. Tutkimuksen tekijä ja teettäjät Tutkimuksen teettää Etelä-Karjalan kauppakamari ja sen ovat rahoittaneet Imatran Seudun Kehitysyhtiö, Lappeenrannan kaupunki, Kouvolan seudun kuntayhtymä sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitot. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Tutkimus- ja AnalysointiKeskus TAK Oy. Tulosten luotettavuus Tulosten luotettavuutta on arvioitava paitsi otoksen edustavuuden myös vastausten luotettavuuden pohjalta. Otanta on suoritettu monivaiheista ositettua otantaa käyttäen siten, että ositteina ovat olleet raja-asemat, viikonpäivät ja kellonajat. Kultakin raja-asemalta on haastateltu vähintään 72 Suomeen saapuvaa venäläistä. Jokainen viikonpäivä on jaettu kolmen tunnin jaksoihin (8-12, 12-16, 16-20) ja jokaisella jaksolla haastatteluja on tehty tasaisesti eri viikonpäivinä yhtä usein. Haastateltavat on valittu
2 Johdanto siten, että joka neljännestä Suomeen saapuvasta henkilöautosta on haastateltu yksi ihminen ja linjaautosta 1-3 henkilöä. Junamatkustajista on haastateltu joka neljäs. Jokaisesta haastatteluun valitusta autosta on laskettu siinä saapuvien venäläisten lukumäärä ja lopullisissa tuloksissa vastauksia on painotettu kyseistä kulkuvälineitä käyttävien sekä kunkin raja-aseman kautta saapuvien venäläismatkustajien osuutta vastaavaksi. Tutkimustuloksissa esiintyvä virhemarginaali on suurin venäläismatkustajien rahankäytön osalta. Tämä johtuu siitä, että matkustajien rahankäytössä hajonta on erittäin suuri: parista sadasta markasta yli sataan tuhanteen markkaan. Epävarmuutta rahankäytön arvioimiseen saattaa lisätä vielä asian arkaluontoisuus. Venäläiset saattavat suhtautua epäluuloisesti omaa varallisuuttaan ja rahankäyttöään koskeviin kysymyksiin. Tätä epäluuloisuutta on pyritty vähentämään siten että haastattelijat ovat selvittäneet huolellisesti haastateltavalle, että kyseessä on pelkkä tutkimus, jossa ei kysytä henkilötietoja ja että yksittäiset vastaukset tulevat vain tutkimuslaitoksen käyttöön. Tarkastelut venäläisten matkabudjetin suuruudesta perustuvat yhteensä1405 haastatteluun kesän ja syksyn aikana, joten siltä osin tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina. Sen sijaan yksittäisten tuoteryhmien osalta tulokset ovat vain suuntaa-antavia.
3 Matkojen määrä miljoonaa henkeä Rajanylitykset Kaakkois-Suomen raja-asemilla vuosina 1992-97 ( lähd e: K- SR E R ajat o imist o ) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,3 3,4 3,0 1,6 1,6 1,0 1,3 1,0 1,3 0,7 0,3 0,4 1992 1993 1994 1995 1996 1997 kaikki venäläiset Suomen ja Venäjän välisen rajan Kaakkois-Suomessa ylitti vuonna 1997 3,4 miljoonaa ihmistä. Näistä 47 % oli venäläisiä. Koska rajanylittäjät tilastoidaan mennen tullen, on venäläismatkustajia tullut Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta noin 800000 henkeä. Venäläismatkustajien määrä on yli viisinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
4 Yöpymiset ja tax free -myynti Suomessa Suomessa yöpyi majoitusliikkeissä vuonna 1997 1,8 miljoonaa ulkomaalaista. Näistä vain noin 15 % (265000 henkeä) oli venäläisiä. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin vuonna 1997 n. 547000, joten yksi matkustaja vietti majoitusliikkeessä keskimäärin 2 yötä (lähde: Tilastokeskus: Majoitustilastot). Koska maassa kävi vuoden 1997 aikana yli 80000 venäläistä, Suomessa käyneistä venäläisistä vajaa kolmannes yöpyi majoitusliikkeissä. Tax free -myynti oli vuonna 1997 noin 500 mmk (lähde: Europe Tax-free Shopping Finland Oy). Suurimmat yksittäiset toimialat olivat vaatteiden yleisvähittäiskauppa ja tavaratalokauppa. Paikkakunnittain suurin tax free myynti oli Helsingissä (240 mmk). Seuraavina tulivat Lappeenranta (72 mmk) ja Tuuri (21 mmk), jossa tax free kauppa oli kasvanut 271 % vuoden aikana. Tax free -myynnistä valtaosa (84 %) tapahtui venäläisille.
Matkustajien taustaa Ikärakenne 5 10 9 8 0 1 5 4 14 15 7 6 5 4 37 39 yli 65 vuotta 55-64 vuotta 45-54 vuotta 35-44 vuotta 25-34 vuotta 3 37 36 15-24 vuotta 1 7 kesä.97 syksy 97 5 Talvella Suomeen matkustavien venäläisten ikärakenne ei poikkea kesämatkustajien ikärakenteesta.
6 Koulutus 10 0 9 8 7 6 5 4 3 1 50 57 26 24 10 9 10 13 1 1 kesä.97 syksy 97 muu yliopistoaste keskiaste ammattiaste ylioppilas/lukio enintään peruskoulutaso Yliopistoasteen koulutuksen omaavien osuus matkustajista oli talvella pienempi kuin kesällä. Tämä saattaa merkitä sitä, että kynnys matkustaa Suomeen on madaltunut alempien koulutustason omaavien keskuudessa.
7 Ammattiasema 10 9 24 17 8 7 6 26 25 johtavassa asemassa yrittäjä 5 4 3 27 22 14 toimihenkilö työntekijä muu 9 1 15 22 kesä.97 syksy 97 Toimihenkilöiden ja johtavassa asemassa olevien suhteellinen osuus Suomeen saapuvista venäläismatkustajista näyttää pienentyneen. Tämäkin viittaa siihen, että matkustajamäärien lisääntyessä uudet matkustajat ovat työntekijöitä, kotirouvia, opiskelijoita ja työttömiä, ns. alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvia henkilöitä. Toisin sanoen matkustaminen Suomeen ei ole enää siinä määrin harvojen väestöryhmien harrastus kuin aikaisemmin.
8 Asuinpaikka 10 8 7 9 12 13 6 4 61 57 Muu Moskovan alue Pietarin alue Viipuri ja lähialueet 24 17 kesä.97 syksy 97 Moskovassa ja muualla Venäjällä asuvien osuus näyttää kasvaneen. Tämä viittaa siihen, että matkustajamäärien lisääntyessä uudet matkustajat tulevat yhä useammin muualta kuin Pietarin alueelta tai rajan läheisyydestä. Toisin sanoen Suomeen matkustaminen on lisännyt suosiotaan paitsi eri sosiaaliryhmien keskuudessa myös eri puolilla Venäjää.
9 Matkan tarkoitus 6 57 % 55 % 5 4 3 15 % 12 % 27 % 21 % 17 % kesä.97 syksy 97 1 7 % 2 % 1 % työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka kokousmatka muu Lomamatkoja talvella on ollut vähemmän kuin kesällä. Muiden matkojen (erityisesti läpikulkumatkojen) osuus on hieman kasvanut. Suomessa käyvistä venäläisistä noin 9 % on maassa vain läpikulkumatkalla.
10 Matkan kesto 10 9 8 7 6 5 4 3 1 9 7 19 31 14 12 17 19 43 29 yli 5 pvää 4-5 pvää 3 pvää 2 pvää enint. 1 pvä Talven matkat olivat lyhyempiä kuin kesällä tehdyt matkat. Kun kesällä venäläisten Suomenmatka kesti keskimäärin 3,6 päivää, niin talvella matkan keskipituus oli 3 päivää. Yli 4 matkoista oli talvella enintään yhden päivän matkoja. Tämä johtuu siitä, että talvella tehtiin vähemmän lomamatkoja ja enemmän ostosmatkoja sekä läpikulkumatkoja. kesä.97 syksy 97
Matkan aikana Suomessa käytetty rahamäärä matkaruokakunnan yhteensä käyttämät rahat 11 10 9 8 7 6 5 4 3 1 60 40 54 46 kesä.97 syksy 97 Rahan käyttö Suomessa Tyypillinen matkustaja Kaikki matkustajat Keskiarvo 1600 mk 4700 mk 2000 mk tai yli alle 2000 mk Syksyn tutkimuksessa suurin käytetty rahamäärä oli 110000 mk ja keskimäärin matkustajat olivat käyttäneet rahaa yli 4500 markkaan matkaruokakuntaa kohden. Pienehköllä matkabudjetilla matkustavien osuus oli syksyllä hieman suurempi kuin kesällä. Koska tavaran välittäjät, jotka käyvät ostamassa Suomesta tavaraa myydäkseen sen Venäjällä, poikkeavat rahankäytön suhteen muista Suomessa käyvistä venäläisistä, rahankäyttöä on syytä tarkastella erikseen ns. tyypillisen matkustajan osalta ja kaikkien matkustajien osalta. Tyypillisen matkustajan rahankäyttö on laskettu siten, että Aineistosta on poistettu 5 % suurimmista ja pienimmistä arvoista. Kaikkien matkustajien keskiarvo on puolestaan laskettu koko aineistosta. Taulukko 1. Keskimääräinen Suomessa käytetty rahamäära; Suomesta lähtevät venäläiset, n=720 (painotettu aineisto kesä 97- syksy 97)
12 Rahan käyttö TUOTERYHMÄ Tyypillisten keskiarvo Kaikkien keskiarvo (mk) (mk) MAJOITUS 143 320 ATERIAT 131 315 KULTTUURI 4 28 KYLPYLÄ 34 84 JULKISET 0 7 KULKUVÄLINEET TAKSI 0 10 LÄÄKÄRI 0 13 AUTOT 292 1229 RAKENNUSTARVIKKEET 144 767 HUONEKALUT 0 488 KODINKONEET 40 729 KODINTEKSTIILIT 0 50 VAATETUS 379 607 URHEILUVÄLINEET 69 157 ELINTARVIKKEET 171 366 KEMIKALIOTUOTTEET 28 53 MUU 58 384 YHTEENSÄ 1600 4668 Taulukko 2. Rahan käyttö tuoteryhmittäin; tyypillisen matkustajan kulutus ja kaikkien keskiarvo (painotettu aineisto) Esimerkiksi kodinkoneisiin tyypillinen venäläismatkustaja käyttää vain vähän rahaa, mutta tavaran välittäjät, jotka käyvät ostamassa Suomesta kodinkoneita suuria määriä kerralla, nostavat kodinkoneisiin keskimäärin käytetyn rahamäärän yli 700 markkaan matkustajaa kohden. Vaateostokset näyttävät olevan tyypillisen venäläismatkustajan suurin yksittäinen menoerä Suomessa. Suomeen tulee rahaa eniten venäläismatkustajien mukana autoliikkeisiin sekä rakennustarvikkeita ja kodinkoneita myyviin liikkeisiin.
Matkalla käytetty rahamäärä raja-aseman mukaan 13 markkaa 7000 6000 5992 6220 4964 5000 4000 3000 1910 2000 1000 0 Nuijamaa Pelkola Vaalimaa Vainikkala Junamatkustajat käyttävät Suomessa enemmän rahaa kuin autoilla Suomeen tulevat keskimäärin. Tämä johtunee siitä, että koska junamatka esimerkiksi Pietarista Helsinkiin on kohtuullisen kallis, ei junalla tulla maahan aivan pienellä matkabudjetilla. Toisaalta junalla Suomeen tulevat viipyvät maassa keskimääräistä kauemmin, jolloin heidän matkabudjettinsakin on keskimääräistä suurempi. Pelkolan raja-aseman kautta Suomessa käyvät venäläiset käyttävät rahaa maassa selvästi keskimääräistä vähemmän. Erityisesti Nuijamaan raja-aseman kautta tulevien keskimääräistä matkabudjettia nostavat tavaran välittäjät.
Matkalla käytetty rahamäärä seutukunnittain 14 Seutukunta Helsinki Lappeenranta Kouvola Imatra Keskimäärin / matkustaja 4900 mk 3800 mk 1800 mk 1200 mk Yhteensä / vuosi n. 1,6 mrd mk n. 550 mmk n. 90 mmk n. 60 mmk Taulukko 3. Seutukunnissa käytetty rahamäärä. Keskimäärin matkustajaa kohden ja arvio seutukunnalle tulevasta rahamäärästä vuodessa (painotettu aineisto). Pääkaupunkiseudulla käytetään rahaa selvästi enemmän kuin Kaakkois-Suomessa. Tähän on syynä ilmeisesti paitsi pääkaupunkiseudun runsaampi palvelu- ja tavaratarjonta myös se, että pääkaupunkiseudulla viivytään pidempään. Kaakkois-Suomen kuntiin tullaan usein lyhyille päivän mittaisille ostosmatkoille, jolloin matkabudjetti voi olla pienempi.
Kuntakuvat Ulkoiset tekijät 15 prosenttia kantaa ottaneista 8 7 6 5 4 3 1 vilkas kauppakaup siisti kaupunki miellyttävät ihmiset hyvä sijainti hyvät yhteydet julkisilla Venäjältä liikkeet löytää helposti palveluista saa tietoa Lappeenranta Ko uvo la Imatra H elsinki
16 Seutukuntien vahvuudet ja heikkoudet Lappeenrannalla on tällä hetkellä kaksi selkeätä ylivoimatekijää: sijainti (ja siihen liittyen hyvät yhteydet julkisilla kulkuneuvoilla Venäjältä) sekä venäjänkielinen palvelu. Palvelutarjonnassa se ei kuitenkaan pysty kilpailemaan pääkaupunkiseudun kanssa. Myös palvelun ystävällisyydessä Lappeenrannan seudulla on parannettavaa. Kouvolan seutu ei ole vielä tullut tutuksi venäläisille. Selvästi kehitettävää näyttäisi olevan tiedottamisessa ja venäjänkielen osaamisessa. Rautatieyhteyden hyödynnettävyyttä tulisi Kouvolan seudulla myös miettiä. Myös Imatran seudulla on venäjänkielen osaamisessa ilmeisesti kehitettävää. Tiedottamista erilaisista palveluista tulisi myös kehittää. Helsingin seudun vahvuus on runsas palvelutarjonta. Venäjänkielen taitoista henkilökuntaa ei pääkaupunkiseudulla ilmeisesti vielä ole riittävästi. Myös sijainti on pääkaupunkiseudun heikkous verrattaessa sitä rajakaupunkeihin.
8 Kuntakuvat Palvelutarjonta prosenttia kantaa ottaneista 17 7 6 5 4 3 1 palv elua saa englanniksi paalv elua saa v enäjäksi mielly ttäv ä palv elu liikkeissä runsas tarjonta tuotteista / palv eluista laadukkaita tuotteita saatav issa sopiv a hintataso liikkeissä hy v ät majoituspalv elut hy v ät kulttuuripalv. hy v ät rav intolapalv elut hy v ät v apaaajanv iettomahd Lappeenranta Ko uvo la Imatra H elsinki
18 Matkustan usein seuraavissa maissa 7 64 % 6 5 4 3 21 % 13 % 15 % 1 6 % Suomi Saksa Italia Ranska Turkki USA Suomessa käyvistä venäläisistä 64 % on sitä mieltä, että he matkustavat usein Suomessa. Saksassa ja Ranskassa heistä käy usein viidennes ja USA:ssa ja Italiassa noin 15 %. Turkissa käy usein ainoastaan 6 % Suomessa käyvistä venäläismatkustajista.
Mielikuvat eri maista Venäläismatkailijoiden keskuudessa 19 prosenttia kantaa ottaneista 8 7 6 5 4 3 1 edullinen hintataso hyvät tavaravalikoimat hyvät vapaa-ajan viettomahdoll. viisumin saanti helppoa miellyttävät ihmiset ystävällinen palvelu liikkeissä en mielelläni matkusta palvelua saa venäjäksi Suomi Italia Ranska Turkki USA Saksa Suomen vahvuuksina voidaan pitää ystävällistä ja venäjänkielen taitoista palvelua sekä viisuminsaannin helppoutta. Heikkouksina voitaneen pitää hintatasoa, tavaravalikoimia sekä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia.
Viisumin saanti 20 % haastatelluista 45 40 42 40 38 35 33 30 25 22 20 15 10 11 10 5 0 alle viikon 1-2 viikkoa 2-4 viikkoa yli neljä viikkoa 3 kesä.97 syksy 97 Viisumin saanti on selvästi helpottunut edellisestä keväästä. Nyt valtaosa Suomeen saapuvista venäläisistä kertoi saaneensa viisuminsa alle kahdessa viikossa.