Nuoret ja läheisen aikuisen päihteidenkäyttö

Samankaltaiset tiedostot
Lapset, nuoret ja aikuisten päihteidenkäyttö SKOOPPI MINNA ILVA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, VTM

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Vanhemman päihdeongelma lapsen näkökulmasta: Miten edistää lapsisensitiivisyyttä päihdehoidossa?

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan seudun päihdeasenteet 2017

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Lapsen puheeksi ottaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

Turvallisuus osana hyvinvointia

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen kokemus vanhemman päihdeongelmasta. auttaminen. Maritta Itäpuisto, tutkija Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto

Omaishoito ja päihteet -seminaari

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

VIRTUAALISESTI KÄDESTÄ PITÄEN

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Lanu -koulutus 5.9, 11.9,

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lasinen lapsuus 2011 nuorten kokemuksia aikuisten juomisesta

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Perhetyön päivät Tuula Lampela

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Perhe on enemmän kuin yksi

Mielenterveys voimavarana

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Hyvää mieltä perheen arkeen

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Hyvää mieltä perheen arkeen

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Transkriptio:

Nuoret ja läheisen aikuisen päihteidenkäyttö Luodaan yhdessä välineitä nuoren tukemiseen Janne Takala Sara Mäkäräinen 22.1.2018

Päivän ohjelma Ketä meitä on? Tietoa ja kokemuksia: Lasinen lapsuus ja nuoren näkökulma Tauko Työpajatyöskentely x 2 Purku ja koonti yhdessä

Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia Päämääränä on ehkäistä ja vähentää vanhempien tai muiden läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä lapsille koituvia haittoja. TAVOITTEITA: Lapset ja nuoret saavat tukea tilanteeseensa Lasisen lapsuuden kokeneet aikuiset saavat tietoa ja tukea (ylisukupolvisuus) Lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavat tunnistavat avun ja tuen tarpeet ja osaavat vastata niihin

Miten? Apua ja tukea haittoja kokeville nuorille ja aikuisille Vertaisryhmät netissä Vertaisryhmät kasvokkain Nettineuvontapalvelu nuorille Tukea ammattilaisille Materiaalit Luennot, työpajat ja koulutukset Kehittämisyhteistyö Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö ja stigman purkaminen Tiedon kerääminen Kampanjat (myös Fragile särkyvää) Medianäkyvyys Lobbaaminen

Alkoholinkulutus ja lapset Vanhemmuusikäiset miehet ja naiset käyttävät merkittävän osan kaikesta kulutetusta alkoholista. Erityisesti nuorten ja keskiikäisten naisten juominen on lisääntynyt. (THL) Suuri osa alkoholista juodaan kodeissa. (THL Juomatapatutkimus) On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisista pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä. (Halme 2009) Suomessa on 65 000 70 000 lasta, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. (THL) Noin kolmanneksella päihdehuollon palveluita käyttäneistä on alaikäisiä lapsia. (Holmila et al 2016) Joka neljäs nuorista kokenut haittoja aikuisten alkoholinkäytöstä kotona. (LL 2011 ja 2016)

Äidin päihdeongelman yhteys lapsen vammoihin, sairastavuuteen ja sijoituksiin kodin ulkopuolelle (THL)

Nuoren näkökulma läheisen aikuisen juomiseen (Lasinen lapsuus 2011 & 2016) Kenen juomisesta aiheutuu haittoja? Kokenut haittoja usein 2% Kokenut haittoja joskus 24% Ei kertonut kokeneensa haittoja

Mitä kokemasi haitat ovat olleet? perheriitoja häpeä vanhemmista ahdistus luottamukseni vanhempiin on kärsinyt minulle tehtyjä lupauksia on petetty pelkoa juovaa vanhempaa kohtaan unen puute kodin rahavaikeudet perhe on hajonnut pahoinpitelyn tai väkivallan näkeminen rumien puheiden tai epäsopivien ehdotusten kohteeksi sisaruksille aiheutuneet ongelmat vanhemmat eivät huolehdi riittävästi koulunkäynti on kärsinyt vanhemman sairaus tai kuolema muuta pahoinpitelyn tai väkivallan kohteeksi joutuminen kiusatuksi tuleminen olen jäänyt ilman tarvitsemiani tavaroita, esim. vaatteita epämukavan koskettelun kohteeksi joutuminen Ei osaa sanoa alkoholinkäytöstä haittaa kokeneet, n=232 14 12 11 10 9 8 8 6 4 3 3 1 1 5 23 32 32 30 38 53 49

Liikaa juominen alkoholismi?

Millaista se voi olla? (Varjomaailman ryhmät) Arkielämän kaaottisuus Jatkuva stressitila Sosiaalinen eristäytyminen/huomion kaipuu Kiusatuksi tuleminen/kiusaaminen Vastuunotto aikuisten tehtävistä Huoli ja vastuu sisaruksista Näköalattomuus Yms.

Psykososiaaliset haitat ja itsetunto (% haittoja kokeneista, kysely 2011)

Tarvitsenko apua? Oletko työssäsi kohdannut nuoren, jonka kotona juodaan liikaa? Onko nuori halunnut apua ja jos on, niin millaista?

Nuori ei tiedä, mistä paha olo johtuu Nuori kokee usein epävarmuutta tilanteesta. Onko tilanteeni tarpeeksi huono? Kokemus, ettei oma hätä ole tarpeeksi suuri Nuori häpeää tilannetta Nuori uskoo muutokseen Nuori pelkää seurauksia Nuorten käsitys ongelmasta ja halu ottaa vastaan apua kirkastuu vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä

Tarvitseeko hän apua?

Miksi nuoren motivointi on tärkeää? Lasisilla lapsilla on kohonnut riski: Kokea erilaisia lapsuuden- ja nuoruudenajan vaikeuksia Suurempi todennäköisyys ongelmakäyttäytymiseen Suurempi todennäköisyys päihteiden ongelmakäyttöön = Ongelmien ylisukupolvisuus

Koetut haitat aikuisuudessa Sosiaaliset pelot Psyykkiset ongelmat Parisuhteen kommunikaatio Perheen perustaminen jännittää Erityiset stressikokemukset työelämässä Huoli omista riippuvuuksista Omat riippuvuudet

Mikä auttaa selviytymään? Riskit Suojaavat tekijät Pärjäävyys

Riskit Emotionaalinen poissaolo Riitaisuus Kaoottinen kotiympäristö Juominen tapahtuu kotona Horjuva vanhemmuus Materiaalinen puute ja laiminlyönti Vanhempien ero tai menetys Molempien vanhempien päihdekäyttö Vanhemman mielenterveysongelmat Fyysinen väkivalta, emotionaalinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö

Suojaavat tekijät Aikaa ja huomiota toiselta vanhemmalta tai muulta aikuiselta Positiivinen huolenpitotyyli (huolenpidon ja kontrollin tasapaino) Vanhempien keskinäinen suhde ja vanhempien kiintymyksen osoitukset Perheen yhteiset aktiviteetit Lapsen kyky irrottautua perhe-elämän haitallisista elementeistä (harrastusten, ystävien yms. avulla) Olemassa olevat merkittävät ulkoiset tukijärjestelmät Vahvat siteet paikalliseen yhteisöön Hyvä koulumenestys

Pärjäävyys = resilienssi Korkea itsekunnioitus ja itseluottamus Pystyvyyden tunne Kyky selviytyä muutoksista Hyvä valikoima ongelmanratkaisutaitoja Tunne siitä, että on vaihtoehtoja Kontrollin tunne omasta elämästä Aiemmat onnistumisen ja saavutuksen kokemukset Tavoitteita tulevaisuudelle Kokemus siitä, että elämällä on suunta ja tarkoitus

Suojaavat tekijät haittoja kokeneilla (kysely 2016)

Nuoren auttaminen ja tukeminen Lapsen ja nuoren tunnistamisen ja tilanteeseen puuttumisen paikkoja: päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, päihdepalvelut, perhepiiri ja lähiympäristö, mitä muita? Alkoholiongelmat ovat monissa perheissä vain osa laajempaa ongelmakimppua riskejä ei tule arvioida vain juomisen kautta Nuori tarvitsee kuuntelijaa ja aikuista, joka ottaa todesta nuoren kertoman ilman ohittamista Kaikissa perheissä on voimavaroja, joita vahvistamalla lasta ja nuorta voidaan tukea ja auttaa Erityisesti ei-juovaa vanhempaa voi auttaa käsittelemään nuoren kanssa alkoholiongelmaa ja miettimään lapsen selviytymiskeinoja Lapsen auttaminen on hyödyllistä silloinkin, kun ei-juovaa vanhempaa ei ole tai vanhempi ei suostu hakeutumaan hoitoon

Välineitä nuorten kohtaamiseen Päivän kello, tunnekartta, verkostokartta Tunnekortit Päiväkirja, päivän fiilikset Unipäiväkirja Varjomaailman muistilista (huoli puheeksi -lomake) Varjoton mieli

Muistoista todeksi Edukaatio: Nuoria opetetaan yhdistämään huonon vointinsa yhteyksiä kotioloihin. Universaalius: Kaikille nuorille otetaan yleisesti puheeksi, kaikilta nuorilta kysyttävä. Rohkeus: Pystytään muuhunkin kuin jutusteluun. Ei saa kääntää keskustelua pois oikeista asioista. On uskallettava kysyä. Luottamuksellisuus: Luodaan käytäntöjä, joissa asiat jäävät työntekijän ja nuoren välille. Käytännöt tehtävä selviksi. Nuoren kokemusta ei saa vesittää vanhempien puolustelevalla totuudella. Verkostot näkyväksi: Kaikki tukimuodot kaikkien tietoon esimerkiksi nuorisotyöntekijät kouluun esittäytymään. Vanhempien vastuuttaminen: Mahdollinen selvä vanhempi keskustelemaan nuoren tukemisesta. Kohtaaminen: Kuunneltava aidosti, kysyttävä lisää, osattava sanoittaa nuoren kokemusta, tavattava nuori uudestaan. Tuen ketju: Kun asia saatu puheeksi, nuoren ilmaiseman tuentarpeen on johdettava johonkin. Työntekijöiden osattava kertoa vaihtoehdot jatkotukeen ja saatettava nuori niiden pariin.

Stepit selviytymiseen, Steps to cope - interventiomalli 1. Tarjota mahdollisuus kertoa, millaista se on 2. Antaa tietoa päihde- ja mielenterveysongelmasta ja miten se vaikuttaa itseen 3. Vahvistetaan yhdessä selviytymisstrategioita 4. Tunnistetaan yhdessä tukiverkostoja 5. Intervention arviointi, avun varmistaminen intervention jälkeen (palveluohjaus)

Varjomaailman ryhmät Suljettu ohjattu 3kk:n nettivertaistukiryhmä 12 22-vuotiaille 2 ohjaajaa, 1 vastuuohjaaja, 8-12 ryhmäläistä Keskustelufoorumi, ryhmächatit Perustuu lastensuojelun työmenetelmiin Vanhemman juominen ja siitä johtuvat poissaolo niin henkisesti kuin fyysisesti -> yksinäisyys, eristäytyneisyys, koulukiusaaminen, koulupudokkuus, itsetuhoisuus, psyykkiset ja fyysiset sairaudet, perheväkivalta Nuorten tarve aikuisen tuelle ja kuulluksi tulemiselle osoittautunut tärkeäksi Arjen vakauttamista

Yhteisiä tavoitteita Muutos nuoren elämäntilanteessa Nuoren kokemus kuulluksi tulemisesta Salaisuuksien purkaminen Riskitilanteiden vaistoaminen tai niihin varautuminen Nuoren näkökulmaa ymmärtävä vanhempi Muutos vanhemmuudessa Sukupolvien kierteen katkaiseminen

Työskentely 1. Nuoren tuen ketju näkyväksi. Miten se saadaan kaikkien tietoon? 2. Mitä sinä voit tehdä omassa työssäsi? Mitä uutta voimme kehittää yhdessä työsi tueksi?

Ollaan yhteyksissä! www.lasinenlapsuus.fi www.varjomaailma.fi lasinenlapsuus@a-klinikka.fi @lasinenlapsuus #fragilechildhood Facebook.com/lasinenlapsuus