Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto
Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki Oikeudellinen ennakointi työvälineitä ammattilaisille sekä ikääntyville
Itsemääräämisoikeuslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä: Hallituksen esitys (108/2014) annettiin 28.8.2014 Syyt: Perustuslaki 7.3 : Kenenkään henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. YK:n vammaissopimus 14 art: Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi ja mahdollinen vapaudenriisto tapahtuu lainmukaisesti.
Nykytilanne Esitys raukesi edellisen hallituskauden päätteeksi. Esityksen mukaan laki olisi tullut koskemaan noin 23.000 muistisairasta ja noin 1000-2000 kehitysvammaista ihmistä. Syksy 2015: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus halutaan ratifioida. Kehitysvammalakiin ehdotetaan säännöksiä rajoitustoimenpiteiden käytöstä kehitysvammahuollossa.
YK: vammaissopimus ja muistisairaat Vammaisia henkilöitä ovat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi estää heidän täysimääräisen osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Itsemääräämisoikeuslain valmistelun on luvattu jatkuvan. MUTTA Sopimuksen voimaan saattamisen jälkeen käytännöt muistisairaan ihmisen vapauden rajoittamisessa ovat Suomessa edelleen sekä perustuslain, mutta nyt myös YK:n vammaissopimuksen vastaisia. KOSKA Muistisairaita koskevista itsemääräämisoikeuden rajoittamisen toimenpiteistä ei edelleenkään säädetä riittävän tarkkarajaisin säännöksin.
Kolme esimerkkiä vuoden 2014 itsemääräämisoikeuslain esityksestä Ensihoitohenkilökunnan oikeus siirtää henkilö olinpaikastaan terveyden- tai sosiaalihuollon toimintayksikköön tutkittavaksi tai hoidettavaksi. Geriatrisessa tuolissa istuttamisen kielto. Max 2 h ruokailun tai muun vastaavan tilanteen yhteydessä. Hygieniahaalarin käytön kielto.
Sosiaalihuoltolaki Uudistettu sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015. Tavoite: edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki myös lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä sosiaalihuollon toimintayksikön toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia. Salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, jonka tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.
Vanhuspalvelulaki Mitä uutta laki toi tullessaan: Vanhusneuvosto Vastuutyöntekijä Ilmoitusvelvollisuus palveluntarpeessa olevasta Puolisoiden oikeus asua yhdessä Palvelut saatava viimeistään 3 kk:ssa niiden myöntämisestä. Lain heikkoudet: Puuttuu subjektiivinen oikeus palveluihin. Periaateluonteisia normeja. Laki kuvaa hoivaketjun, ei sanktioita. Ei henkilöstömitoitusta. Ei säännöksiä omaishoivasta. Ks. Hoppania Hanna-Kaisa: Care as a Site of Political Struggle 11/2015.
Vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta: THL:n ja Valviran kyselyt. Vuonna 2015 kuntien vanhusten kotona asumisen turvaamiseksi osoittamien resurssien riittävyys. Ongelmia päätöksenteossa: Päätöstä palvelusta ei annettu aina edes silloin, kun asiakkaan hakemaa kotipalvelua ei järjestetty. Lain mukaan asiakkaalla on aina oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Asiakas ei voi hakea muutosta viranomaisen ratkaisuun ilman perusteltua kirjallista hallintopäätöstä, johon on liitettynä ohje oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Valvira: Jos päätös sosiaalihuollon palveluista ja niistä perittävistä maksuista samassa päätösasiakirjassa: kiinnitettävä erityistä huomiota päätöksen sisältöön ja oikaisuvaatimusohjeisiin. Päätöksestä pitää yksiselitteisesti ilmetä, miten palvelua koskeva hakemus on ratkaistu, mikä on palvelusta perittävä asiakasmaksu sekä miten ja missä ajassa asiakas voi vaatia päätöksen oikaisua palvelun tai asiakasmaksun osalta.
Ikääntyville ja ammattilaisille Suomen muistiasiantuntijat: Opas oikeudelliseen ennakointiin Oppaaseen koottu vinkkejä, joiden avulla voi varautua tilanteeseen, jossa ei pysty enää omia asioitaan hoitamaan. Oppaassa esitellään keskeisiä oikeudellisen ennakoinnin keinoja selityksineen ja malleineen: edunvalvontavaltuutuksen malli, yleisimpien hoitotahtolomakkeiden esittelyt runsaasti tapausesimerkkejä. Oppaan kohderyhmä: Ikääntyvät ja eläkeläiset sekä varhaisvaiheen muistisairaat. Ohjaus- ja neuvontatyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Tulossa: Lääkärinlausuntopohjia