TULEVAISUUDEN KUNTA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA 14.11.2017, Haapavesi Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto
ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on (tulevaisuuden) kunta? Kunnan tehtävät ja roolit Näkökulmia tulevaisuuden kuntaan Hyvinvoinnin edistäminen kunnan toiminnan keskiössä Kuntalaisten kunta
Kunta kansainvälisesti monitasoinen paikallishallinto Kainuun hallintokokeilu 2005-2012 esimerkkinä sotettomasta kunnasta Mahdollisuudet kunnan uudelleenasemoinnille, resurssien uudelleensuuntaamiselle, arvotarkastelulle ja monipuolisemmalle kuntakuvalle: Vapaus, demokratia ja tehokkuus kunnallishallinnon arvoina (Sharpe 1970) Kunta palvelujen järjestäjänä vs. kunta paikallisyhteisönä ja politiikan muotoilijana
- Mitä kunta tekee? - Mihin kuntaa tarvitaan? - Kunnan rooli palvelujen, erityisesti soten järjestäjänä on korostunut, mutta kunta on paljon muutakin. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (Kuntalaki 410/15, 1 )
KUNNAT ERILAISTUVAT MONIN TAVOIN Paikkaan liittyvät tekijät Talous Väestö Organisaatiot Kumppanuudet ja yhteistyö Toiminnan painopisteet Ongelma vai vahvuus? Erilaiset tehtävät hyötyvät erilaisesta johtamisesta. Paikallisuuden korostuminen ja itsehallinto lisäävät erilaistumista. Erilaistuminen lisää järjestelmän resilienssiä, eli muutoskestävyyttä. Erilaistumisesta huolimatta ydintehtävä pysyy samana. (ks. myös Airaksinen 2017)
KUNTA ELÄMISEN EDELLYTYKSIÄ LUOVANA ITSEHALLINNOLLISENA PAIKALLISYHTEISÖNÄ Että kuntalaisilla ois mahdollisimman hyvä elämä. 1. paikallisuus, 2. itsehallinto ja Kunnan toiminnan perusta 3. elämisen edellytysten luominen (Ks. tarkemmin Jäntti 2016)
PAIKALLISUUS Kunta on ennen kaikkea paikallinen toimija, mikä näkyy kaikissa sen tehtävissä. Kunnan toiminta ja perustehtävät jäsentyvät paikallisuuden kautta: kunta on lähimpänä kansalaisia oleva hallinnollinen yksikkö, jonka toiminta perustuu paikallisyhteisön asiantuntemukseen ja paikallisten valintojen tekemiseen. Paikallisuus on kunnan olemuksen, kuntana olemisen, ytimessä. (https://fi.pinterest.com/taitoshopkuopio/paikalliset-sisustustuotteet/)
ITSEHALLINTO Luo perustan kunnan toiminnalle ja erottaa sen muista paikallisista ja alueellisista yhteisöistä. Ilman itsehallintoa kunta näyttäytyisi vain sille ylhäältä annettuja tehtäviä toteuttavana valtion jatkeena (Haveri, Stenvall & Majoinen 2011, 9). Ilmenee kuntien erilaisina valintoina tehtävien hoitamisessa. Paikallisyhteisön oikeutta ja vastuuta päättää omaa elinympäristöään koskevista asioista paikallisasiantuntemukseen nojautuen.
ELÄMISEN EDELLYTYSTEN LUOMINEN Kunta kuntalaisten hyväksi toimivana instituutiona. Kunta on olemassa kuntalaisia varten. Kunta instituutiona on olemassa edistääkseen kuntalaisten parasta, minkä vuoksi kunnan olemassaoloa uhkaavia tekijöitä vastustetaan ja pelätään. (www.rantapallo.fi)
(Ks. tarkemmin Jäntti 2016)
Havainto 1: Puhe muutoksesta sisältää ristiriitoja menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen 11
Havainto 2: Olennaista on löytää rooli, joka ei nojaa pelkästään palveluihin 12
Havainto 3: Kahta asiaa kunnat eivät vaihda: demokratiaa ja koordinaatiota Kunnan olemassaolo antaa pohjan ja tunteen siitä, että omiin asioihin pystytään vaikuttamaan. (Kuva: http://www.demokraatti.fi) 13
Havainto 4: Kunnat voivat valita, millaisia asioita uudessa roolissaan painottavat RESURSSIT VUORO- VAIKUTUS UUDEN LUOMINEN 14
Kunnan uudet roolit Orientaatio ennaltaehkäisyssä ja hyvässä elämässä Orientaatio uuden luomisessa, työssä ja yritteliäisyydessä Hyvinvointi -rooli Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio Palvelurooli Perinnerooli Orientaatio toimijoiden yhteen kokoamisessa Yhteisöjen alusta - rooli Elinkeino - rooli Demokratia ja koordinaatio 15
TULEVAISUUDEN KUNTA TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Miten kunta voi vaikuttaa tulojen lähteisiin ja menojen syihin? Talouden perusongelma, niukkuus: tarpeiden ja voimavarojen ristiriita Menoja kasvattavien tehtävien siirtyminen pois kunnista Tuloksellisuuden parantaminen, digitalisaatio Miten käy elinvoiman? Kokemukset ovat osoittaneet, että kunnissa on jatkuva rahapula. Jos käytettävissä on vähän rahaa, se käytetään, jos käytettävissä on paljon rahaa, sekin käytetään. Erilaisia palvelutarpeita on jonoksi asti, mutta rahan määrällä riittävyyden ongelmaa ei saada ratkaistuksi. (Sinervo & Meklin 2017) 16
TULEVAISUUDEN KUNTA KUNTA-VALTIOSUHTEEN NÄKÖKULMASTA Normi-, resurssi-, informaatio- ja reformiohjaus Kuntien vapaaharkintaisuus voi vahvistua, mikäli tehtäviä ja toimintaa ohjaavaa sääntelyä onnistutaan vähentämään. tasapuolisempia neuvottelu- ja vuorovaikutuskäytäntöjä Valtion roolin supistuminen ja kunnan roolin vahvistuminen Samanaikaisesti kunta kuntalainen-suhde voisi painottua kunta-valtiosuhteen sijaan (ks. Jäntti 2016, 214). Kunnallisen itsehallinnon poliittisen ulottuvuuden korostuminen: Kunta olisi siis muutakin kuin valtion agentti hyvinvointipalveluiden järjestämisessä (vrt. Nyholm ym. 2016). kuntien ja valtion luottamuksen vahvistuminen Kunta-maakuntasuhde ja aluetason ohjaus? Kuntien erilaistumiskehitys suhteessa ohjaukseen (Nyholm & Niiranen 2017) 17
TULEVAISUUDEN KUNTA JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Jatkuva toimintaympäristön muutos, jatkuvat organisaatiomuutokset Hektisyys, palveluajattelu Ihmisten johtaminen korostuu, kohtaaminen Verkostot: luottamus, viestintä, yhteiset tavoitteet Vaikutusvaltaa ei sinällään anneta, vaan se ansaitaan omalla toiminnalla -- Avoimuus ja kommunikaatio Osallistumismahdollisuuksien lisääminen (Rämö 2017, Sauri 2017) 18
(Ks. tarkemmin Jäntti 2016)
KUNTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Having, loving, being (Allardt 1976) materiaalisiin olosuhteisiin liittyvät tekijät (elintaso) - asuminen, asuinympäristö, työllisyys, toimeentulo sosiaaliset suhteet ja identiteetti - paikallisyhteisöt, mahdollisuudet kohtaamiseen, kiinnittyminen ja samastuminen persoonalliseen kasvuun liittyvä itsensä toteuttaminen - koulutus, vapaa-aika
SOTE JA HYVINVOINTI Jos lähdettäisiin laajasta hyvinvoinnin määrittelystä, lähtökohta pitäisi ilman muuta olla sosiaalihuollossa, Karjalainen sanoo Kuntalehdelle. Hän muistuttaa että vielä tämänkin takana vaikuttavat oleellisesti kunnan muut hyvinvointipalvelut: koulutus, sivistys, liikunta, kulttuuri. Pitäisi muistaa, että hyvinvointi rakentuu ensisijaisesti niistä. Mitä sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu, on enemmän korjaavaa ja reaktiivista, Karjalainen sanoo. http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/sosiaalihuolto-marginaalissa-sote-uudistuksessa-hyvinvoinnin-huomiointi-suitsisi-kustannuksia/
LUONNON HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Viheralueet Vapaa-ajan luontokokemukset Asuinalueen viherympäristö Luonto sosiaali- ja terveyspalvelujen voimavarana Terveydenhuollon kustannukset Ennaltaehkäisy Työkyvyn palauttaminen Kuntoutus Monipuolisuus: rauhoittuminen, liikunta, ulkoilu Toistuvuus -- luonnon tulee sijaita lähellä arkea, jokapäiväisessä elinympäristössä. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%c3%a4rist%c3%b6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%c3%a4-ja-kehoa https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/ http://lahellakaupungissa.fi/paikat/puisto/hyvinvointia_kaupunkivihreasta/
Porin kaupunki yrittää lisätä lasten ja nuorten liikkumista mahdollistamalla kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille joka viikko ilmaisen uintikerran. Kaikille oppilaille jaetaan uimahallin rannekkeet, joihin on ladattu 43 uintikertaa, yksi kutakin lukuvuoden viikkoa kohden. https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/pori-passittaa-nuoria-ilmaiseksi-uimaan/
MUSIIKKI JA MUSEO PIDENTÄVÄT IKÄÄ JA LISÄÄVÄT HYVINVOINTIA Pari vuotta sitten suuri, yli 50 000 osallistujaa käsittänyt norjalaistutkimus osoitti, että kulttuuririennoissa käyvät ihmiset voivat paremmin ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kulttuuria kaihtavat. Ei ollut merkitystä sillä, kävikö vain nauttimassa muiden tekemää taidetta tai teatteria vai tekikö sitä ihan itse vaikkapa laulamalla kuorossa. Yhteys vielä syveni annoskoon mukaan: mitä enemmän ravitsi itseään kulttuurilla, sitä paremmin meni. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/musiikki_ja_museo_pidentavat_ikaa
Mannisen aiemmissa tutkimuksissa ilmeni, että suomalaisista kansalaisopisto-opiskelijoista 89 prosenttia kokee henkisen hyvinvointinsa lisääntyneen opintojen myötä. Mannisen mukaan syynä on itseluottamuksen kasvaminen. Kun oppii vaikkapa jonkin käsitöihin liittyvän erikoisasian, itseluottamus kasvaa ja sitä myötä myös hyvinvointi. Myös sosiaalinen kanssakäyminen lisää hyvinvointia, joten ryhmien merkitys on suuri. Fyysiset kurssit kuten jooga- ja liikuntakurssit lisäävät hyvinvointia liikkumisen ansiosta. https://yle.fi/uutiset/3-8651947
HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA OLENNAISTA ON Hyvinvointikäsityksen laajeneminen Yhteisöllisyys Yhdessä tekeminen Mahdollisuus tavata muita ihmisiä Helppo saavutettavuus Etäisyydet, helppous, kulkuyhteydet, edullisuus/maksuttomuus Monipuolisuus
KUNTALÄHTÖISIÄ OSALLISTUMISTAPOJA 2 585 210 ääntä, 58,9 %, v. 2017
KUNTALAISLÄHTÖISIÄ OSALLISTUMISTAPOJA
HALLINNON AVAUTUMINEN JA OSALLISUUS Uudet kuntalähtöiset osallistumisen muodot Palvelumuotoilu Osallistumisen digitalisoituminen Kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja kansalaisaktiivisuuden mahdollistaminen Haasteita hierarkkinen toimintatapa vallanjako tasapuolisuus Miten uudistaa hallintoa avoimesti? Toimintatapojen ja ajattelun muutos
MITÄ KUNTA VOI TEHDÄ? Tarjota alustan ja puitteet: viihtyisälle ja turvalliselle elinympäristölle toimeentulolle terveydelle ihmisten kohtaamiselle ja itsensä toteuttamiselle paikallisesti, kuntalaislähtöisesti, YHDESSÄ muiden toimijoiden (yksityinen, kolmas, neljäs sektori, muut kunnat, maakunta, valtio jne ) kanssa.
KUUDEN KOON KUNTA 1. Kaavoitus 2. Kehitys 3. Koulutus 4. Kulttuuri 5. Kansanvaltaisuus 6. Kuntalaiset
KIITOS! Anni Jäntti anni.jantti(at)uta.fi