Opinnäytetyö (AMK) / (YAMK) Esittävän taiteen koulutusohjelma Tanssin suuntautumisvaihtoehto 2011 Anni Hirvonen KÄDET MULLASSA, SIELU SYVÄLLÄ TAITEESSA Katsaus kajaanilaiseen tanssitaiteeseen
2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Esittävän taiteen koulutusohjelma Tanssin suuntautumisvaihtoehto 2.5.2011 sivumäärä 52 Katja Korpi Anni Hirvonen KÄDET MULLASSA, SIELU SYVÄLLÄ TAITEESSA Katsaus kajaanilaiseen tanssitaiteeseen Opinnäytetyö on kuvaus Kajaanissa toimivan Roudan, nykytanssin avoimen tuotantoryhmän, toiminnasta ja merkityksestä sekä Kainuun että koko Suomen mittakaavassa. Miksi toimia tanssitaiteilijana Pohjois-Suomessa? Miksi juuri Kajaani on pienestä koostaan huolimatta elävä tanssikaupunki? Mikä on Routa-ryhmän vaikutus kaupunkikuvaan, tunnelmaan ja yhteisöllisyyteen vai onko sillä vaikutusta? Mitkä ovat kajaanilaista tanssia määrittäviä tekijöitä, toisin sanoen, millaista on kajaanilainen tanssi? Opinnäytetyö piirtää moniulotteisen kuvan Kajaanista tanssikaupunkina ja perehtyy erityisesti paikallisen Routa-ryhmän toimintaan. Tavoitteena on antaa yleistajuinen katsaus kajaanilaiseen tanssiin ja selvittää, onko täällä kannattavaa harjoittaa tanssitaidetta ja mitkä ovat Kajaaniin saapuvan tanssitaiteilijan työmahdollisuudet. Eniten tilaa saa Roudan toiminta kaikessa monimuotoisuudessaan. Mukana on yksityiskohtainen prosessikuvaus Routa-ryhmän teoksesta Biorytmi keväällä 2011. Lisäksi mukana on tietoa paikallisista tanssin vaikuttajista, sekä ammattilaisista että harrastajista. Kirjoittaja selvittää myös muun tanssikentän suhtautumista Routaan tanssialan toimijana. Oman osansa saavat Roudan yhteistyökumppanit, Kajaanin tanssin tanssikoulu ja tanssin aluekeskusyhteistyö. ASIASANAT: Esittävä taide, taiteet, tanssi, tanssiryhmä, nykytanssi, soveltava taide, tanssikasvatus, tanssiteokset
3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Performing Arts Department of Dance 2 nd May 2011 Number of pages 52 Katja Korpi Anni Hirvonen A VIEW INTO THEATRE DANCE IN KAJAANI This study is written as a fulfillment of the Dance Teacher Degree/ Bachelor of Dance, at Turku University of Applied Sciences. This written research concerns a Finnish contemporary dance company Routa (lit. ground frost). Certain questions form the basis of this study: Why one should be a dance maker and an artist in the Northern Finland? How come a small city like Kajaani is culturally so alive? How does Routa Company effect the atmosphere and the unity of the city or does it? Which characteristics define dance that is created in Kajaani? The thesis is focusing mainly upon the work of Routa Company and the goal of the research is to give a commonly understandable description of the professional dance field in Kajaani. Further the author examines the working options for a dance artist coming here from elsewhere. Routa Company s performance has a large variety. As an example, this paper articulates an example including a process description of their work called Biorytmi, (Biorhythm). Biorytmi had its premiere in the spring 2011. The thesis includes information regarding local dance artists, both professionals and amateurs. The author also contacted many Finnish dance groups and people of the dance field to find out their opinion about Routa Company, its merits and it's place in the dance field of Finland. KEYWORDS: Performing arts, arts, dance, contemporary dance, dance education, dance group, performances
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 KAJAANI 8 3 NYKYTANSSIN TUOTANTORYHMÄ ROUTA 11 3.1 Perustaminen 11 3.2 Henkilökunta 11 4 ROUDAN TOIMINTA 13 4.1 Toiminta-ajatus 13 4.3.1 Terapeuttinen tanssi 20 4.3.2 Vanhustyö 21 4.3.3 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 22 4.3.4 Yleisötyö 23 4.2 Tanssiteokset 13 4.2.1 Roudan kantaesitykset vuosittain 15 4.2.2 Tanssiteosanalyysi Roudan teoksesta Evoluutio Erään perunan tarina 18 4.3 Soveltava toiminta 20 4.4 Tanssikouluyhteistyö 23 4.5 Kajaani tanssii -tapahtuma 24 4.6 Muut yhteistyökumppanit ja tanssin aluekeskusyhteistyö 25 5 PROSESSIKUVAUS ROUDAN TANSSITEOKSESTA BIORYTMI 27 5.1 Työtapa ja tavoite 28 5.2 Prosessikuvaus 29 5.3 Opin, että koreografiaa voi hinkata vaikka kuinka kauan eli mitä tulee ottaa huomioon nuorten tanssioppilaiden kanssa työskenneltäessä 33 5.4 Ammattilais-harrastajayhteistyön hyödyt 36 6 ROUDAN SAAVUTUKSET JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET 38 6.1 Tunnustukset 38 6.2 Taiteellisen johtajan haastattelu 39 6.3 Muun tanssikentän suhtautuminen Routaan 41 6.3.1 Roudan ja sen toiminnan tunnettuus 43 6.3.2 Roudan paikka tanssin kentällä 45 6.3.3 Miksi Routa kiinnostaa? 46 6.3.4 Yhteenveto kyselystä 47 7 YHTEENVETO 49 LÄHTEET 52
5 LIITTEET Liite 1. Kysely tanssialan toimijoille Liite 2. Sähköpostihaastattelu
6 1 JOHDANTO Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys ry (tunnetaan myös nimillä Routa, Routa-ryhmä ja Routa Company) on kajaanilaislähtöisten tanssitaiteilijoiden perustama nykytanssin tuotantoryhmä, joka on toiminut Kajaanissa virallisesti vuodesta 2003 lähtien. Ryhmä toimii koreografijohtoisesti ja tuottaa tai osatuottaa vuosittain noin 1-5 kantaesitystä. (Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys, toimintakertomukset 2004-2010.) Kajaanilaislähtöisenä, Turkuun muuttaneena tanssijana olen kiinnittänyt huomiota kotikaupunkini tunnettuuteen Etelä-Suomessa. Kajaani tunnutaan tuntevan täällä nimenomaan tanssin ja teatterin vuoksi, vaikka muutoin se lienee vieras paikka useimmille muualta tuleville. Pohjoissuomalaisuus on tärkeä osa identiteettiäni tanssitaiteilijana ja koen omat juureni ennen kaikkea rikkautena. Nyt valmistuvana tanssinopettajana olen erityisesti kiinnostunut siitä, mikä on tehnyt juuri Kajaanista tanssikaupungin, josta nuoren tanssijan on helppo ponnistaa jatko-opintoihin maailmalle. Uskon, että oma vaikutuksensa on Routa-ryhmällä sekä kajaanilaisilla tanssitaiteilijoilla ja tanssinopettajilla, jotka omalla työllään ovat luoneet edellytykset tutustua ammattitanssin kenttään ja tanssialan työhön jo tanssikouluaikana. Opinnäytetyössäni sekä kuvaan Roudan toimintaa että pohdin Kajaanin asemaa tanssin kentällä ja pyrin kirjoittamaan aiheesta rehellisesti ja yleistajuisesti. Työssäni olen käyttänyt tutkivan kirjoittamisen menetelmiä, kuten haastatteluja ja gallupeja, tutustunut Roudan toimintakertomuksiin ja katsojatilastoihin ja ollut yhteydessä paikallisiin taiteentekijöihin, kulttuurivaikuttajiin. Lisäksi olen ottanut yhteyttä eri tanssiyhteisöihin, tanssiryhmiin ja yksittäisiin tanssialan toimijoihin ympäri Suomea sekä tanssin
7 aluekeskuksiin, Tanssin tiedotuskeskukseen, Liikekieli.comiin ja Tanssi-lehden tekijöihin selvittääkseni suhtautumista Routaan koko maan mittakaavassa. Tiedostan, että näkemykseni on jo taustani takia subjektiivinen, minkä vuoksi en edes pyri tarkastelemaan Routaa ja Kajaania ulkopuolisen silmin vaan yhteisön jäsenenä sisältä käsin. Näiden ulkopuolisten toimijoiden näkemys saa kuitenkin oman sijansa opinnäytetyössäni ja antaa laajemman kuvan Roudasta suomalaisena tanssitoimijana. Suoritin Turun Ammattikorkeakoulun taideakatemian päättöharjoitteluni tanssijana Roudalla ja yksi opinnäytetyöni osa on laajempi ja yksityiskohtaisempi kuvaus nykytanssiteokseen johtaneesta työprosessista, johon osallistuin keväällä 2011. Miksi harjoittaa tanssitaidetta Pohjois-Suomessa? Mitä tanssitaiteilijat saavat siitä, entä muut kaupunkilaiset? Miksi juuri Kajaani on elävä tanssikaupunki ammattitanssiryhmineen ja menestyvine tanssikouluineen? Mikä on Routaryhmän vaikutus kaupunkikuvaan, tunnelmaan ja yhteisöllisyyteen ja tavallisen ihmisen elämään vai onko sillä vaikutusta? Mitkä ovat kajaanilaista tanssia määrittäviä tekijöitä? Näitä kysymyksiä olen pohtinut kirjoittaessani. Tavoitteenani on saada aikaan kiinnostava ja tarpeellinen kuvaus tanssitaiteen mahdollisuuksista pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kannustaa sekä nykyisiä että tulevia tanssitaiteilijoita jatkamaan työskentelyä pienillä paikkakunnilla taiteen - etenkin tanssitaiteen - elitistisen leiman hautaamiseksi.
8 2 KAJAANI Kajaani on n. 38 000 asukkaan kaupunki Oulujärven rannalla (Kajaanin kaupunki 2011). Pienestä koostaan huolimatta ja osittain ehkä jopa sen vuoksi Kajaanissa on vireä ja monipuolinen kulttuurielämä, jota ylläpitävät Routaryhmän lisäksi useat kulttuurialan toimijat, kuten Kajaanin kaupunginteatteri, kulttuuriosuuskunta G-voima, Kainuun museo, Kajaanin taidemuseo, Kainuun musiikkiopisto ja Kajaanin tanssiteatteri. Kainuulainen mentaliteetti aitous, sisukkuus ja heikomman puolella oleminen näkyy myös paikallisessa taiteessa. Kajaanissa tehdään taidetta tosissaan: intohimoisesti, kurittomasti ja ilolla. Täällä on tilaa luovuuden versoa, avaruutta ajatuksen lentää, rauhaa kypsytellä ideoita Kajaanilaisilla on metsä silmissään ja sielussaan. Pönötys puuttuu. Täällä ei näe silkkejä ja timantteja ensi-illoissa. Tunnelma on välitön ja kotoinen. Tärkeintä ei ole näkyä vaan kokea. Kulttuurielämässä ja taiteen tekemisessä on uutta nostetta. Taiteellisia ja poikkitaiteellisia kokeiluja, uusia tekemisen tapoja, yhteistuotantoja ammattilaisten ja harrastajien kesken syntyy kaiken aikaa. Ihminen on ihmiselle mahdollisuus. (Kajaanin kaupunki 2011.) Pienessä kaupungissa taiteen asema ei ole itsestäänselvyys ja Pohjois- Suomessa tekijöitä ja yleisöä on pääkaupunkiseutua vähemmän jo väkiluvun vuoksi. Etelästä katsottuna Kajaani on periferiaa, ja aika ajoin rahoittajien usko alueelliseen toimintaan horjuu. Välimatkat, taloudellinen tilanne ja tiedon puute saattavat hankaloittaa työskentelyä. Usein taiteen tekemisen ehdot sanellaan
9 pääkaupungista käsin, mikä vaikeuttaa taiteilijoiden tilannetta, sillä lähtökohdat työskentelyyn ovat pohjoisessa toisenlaiset, ja paikallistuntemusta tarvittaisiin myös päättävien elinten keskuuteen. Näkyvää kulttuuria ja kulttuurihistoriaa Kajaanissa Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin Kajaaninjoen varrelle vuonna 1651. Kaupungin kehitystä ovat olleen tukemassa ja edistämässä useat Suomen historian merkkihenkilöt, kuten Elias Lönnrot, Eino Leino sekä presidentti Urho Kekkonen. Suomen kansalliseepoksen Kalevalan koonnut runoilija, lääkäri, kielentutkija ja kasvitieteen uranuurtaja Lönnrot toimi Kajaanissa piirinlääkärinä vuosina 1833-1853 ja teki samalla runonkeräysmatkoja Vienan Karjalaan. Kirjailija, lehtimies ja kriitikko Eino Leino syntyi vuonna 1878 Paltaniemellä, joka on noin 10 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta sijaitseva, Kajaanin kaupunkiin kuuluva kylä.(kajaanin kaupunki 2011.) Leinon syntymän aikaan Paltaniemi kuului vielä Paltamon kuntaan, mutta se liitettiin vuonna 1954 Kajaanin maalaiskuntaan. Kajaanin maalaiskunta puolestaan liitettiin pakkoliitoksella Kajaanin kaupunkiin vuonna 1977. (Wikipedia 2011.) Paltaniemellä sijaitseva Eino Leinon syntymäkoti Eino Leino -talo on nykyisin suosittu matkailukohde. Molempien suurmiesten patsaat sijaitsevat Kajaanin keskustassa Kajaaninjoen rannalla. Suomen kahdeksas presidentti Urho Kekkonen (s. 1900) kävi oppikoulunsa Kajaanissa ja kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Lyseosta vuonna 1919. Kekkosen muistomerkki, Pekka Kauhasen veistämä pronssipatsas Suuri aika sijaitsee Urho Kekkosen puistossa ja sen ympärillä esitetään vuosittain itsenäisyyspäivänä Kajaanin tanssin tanssikoulun oppilaiden perinteinen tanssiesitys. Patsas paljastettiin vuonna 1990 ja se on ensimmäinen Helsingin ulkopuolelle pystytetty Suomen presidentin valtakunnallinen muistomerkki. Myös Urho Kekkosen koti ja koulu ovat kajaanilaisia nähtävyyksiä. Muita nähtävyyksiä Kajaanissa ovat esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko,
10 ortodoksinen kirkko, Kajaanin linnan rauniot, Tervakanava sekä Paltaniemen kuvakirkko.(kajaanin kaupunki 2011.) Taidetta ja kulttuuria harjoitetaan Kajaanissa useissa eri toimipisteissä. Teatteritoimintaa kaupungissa on ollut jo yli sadan vuoden ajan. Vuoden teatteriksi vuonna 2003 valittu Kajaanin kaupunginteatteri on valtakunnallisesti maineikas teatteri, josta valmistuu vuosittain noin viisi ensi-iltaa. Esityksiä teatterilla on joka vuosi noin 250, mukaan lukien kiertueet, ja katsojia 25 000. (Kajaanin kaupunginteatteri 2011.) Kajaanilaisten teatteriharrastusta on vuodesta 2002 lähtien ollut tukemassa myös Kajaanin harrastajateatteri, joka muuttui ammattijohtoiseksi vuonna 2011. Harrastajateatterin tavoitteena on tehdä tutkivaa, taiteellista ja yhteiskunnallisesti aktiivista teatteria. Harrastajateatterin kotinäyttömänä toimii Generaattori. (Kajaanin harrastajateatteri 2011.) Museotoimintaa Kajaanissa edustavat Kainuun museo, jonka näyttelytoiminta on alkanut vuonna 1978 ja Kainuun taidemuseo, joka avattiin yleisölle vuonna 1993. (Kajaanin kaupunki 2011.)
11 3 NYKYTANSSIN TUOTANTORYHMÄ ROUTA 3.1 Perustaminen Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys aloitti toimintansa 27.12.2002 ja virallisesti yhdistys rekisteröitiin vuonna 2003. Perustajajäseniä olivat kajaanilaislähtöiset tanssintekijät Kirsi Törmi (silloinen Saastamoinen; opinnäytetyössäni käytän selvyyden vuoksi nimeä Törmi), Sonja Ryhänen, Mikko Hammarén, Minna Palokangas-Sirviö, Teija Ravelin, Heidi Naakka sekä Satu Heikkinen. Vuonna 2004 Routa Ry siirtyi käyttämään nimeä nykytanssiryhmä Routa. (Törmi, K. 2011, Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys, 2010.) 2000-luvun alussa tanssitaiteilija Heidi Naakka teki kajaanilaisille tanssijoille teosta Kajaanin Tanssiteatterin 25-vuotisjuhliin. Teoksen nimi oli Helmeilyä ja siinä tanssivat Kirsi Törmi, Minna Palokangas- Sirviö, Teija Ravelin ja Sonja Ryhänen. Teoksen myötä tekijät alkoivat pohtia organisoitumisen mahdollisuutta ja päättivät perustaa yhdistyksen, jonka kautta apurahojen hakeminen olisi mahdollista. Muilla ryhmän perustajilla oli päätyö Kajaanin tanssiteatterilla, joten tuolloin läänintaiteilijana toiminut Törmi otti kontolleen taiteellisen johtajan paikan. Aluksi nimitystä ei ollut, mutta vuonna 2004 aluekeskukseen liittymisen yhteydessä henkilöiden nimittäminen vaadittiin. (Törmi, K. 28.3.2011). 3.2 Henkilökunta Kirsi Törmi on toiminut Roudan taiteellisena johtajana ryhmän perustamisesta lähtien. Taiteellisen johtajan työnkuvaan kuuluu taloudenpito ja apurahojen hakeminen, ohjelmistosuunnittelu sekä vierailuesitysten valitseminen. Toki Roudassa kaikki tekevät kaikkea, siivouksesta lähtien, mitä vain on tarpeen tehdä. (Törmi, K. 2011) Myös raportointi Opetus- ja kulttuuriministeriölle kuuluu Törmin tehtäviin, samoin kuin toiminnan ja näytösten tilastointi. Lisäksi työnkuvaan kuuluvat erilaiset edustustehtävät. Etenkin soveltavan puolen
12 tuotoksia Törmi on usein ollut esittelemässä erilaisissa tapahtumissa. (Törmi, K. 2011.) Tuottajana on toiminut vuodesta 2007 Kaisu Anttonen-Sirkkala. Hänen toimenkuvansa on varsin moninainen; esimerkiksi markkinointi, tiedottaminen, kiertuejärjestelyt, sopimukset, päivärahat ja matkakorvaukset, vierailuesitysten järjestelyt ja laskujen maksu ovat hänen vastuullaan. Tekemistä on aivan laidasta laitaan ja yksikään päivä ei ole samanlainen, Anttonen-Sirkkala kuvaa työtään. Olen koulutukseltani kulttuurituottaja, mutta tanssi oli minulle aivan uusi aluevaltaus. Työn ohessa olen oppinut, katsonut mahdollisimman paljon esityksiä ja ottanut asioista selvää. (Anttonen-Sirkkala, K. 14.3.2011.) Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Roudassa aloittivat työskentelynsä syksyllä 2010 tuottaja-assistentti Mari Pääkkönen ja tekniikkavastaava Timo Sirkkala (Routa 2010). Tällä hetkellä vanhoja routalaisia on Kajaanissa jäljellä kolme, Törmi, Ryhänen sekä Palokangas-Sirviö (Törmi 2011). Vuonna 2010 Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys Ry:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä puheenjohtaja Sonja Ryhänen, varapuheenjohtaja Teemu Sirviö, jäsenet Suvi Juntunen, Timo Siliämaa ja Anna-Leena Lehtola sekä varajäseninä Anne Huotari ja Esko Vatula (Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys, 2010).
13 4 ROUDAN TOIMINTA 4.1 Toiminta-ajatus Routa toimii koreografijohtoisesti tuotantoryhmittymänä pikemminkin kuin perinteisenä tanssiryhmänä. Joko vieraalta paikkakunnalta saapuva vieraileva koreografi tai paikallinen tanssitaiteilija kokoaa työryhmänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Toisinaan Routa järjestää koetansseja välttääkseen tuttujen ja samojen vanhojen tekijöiden suosimista ja antaakseen uusille tekijöille mahdollisuuden päästä mukaan toimintaan. Näin ollen kokoonpanot vaihtelevat paljon; usein Routaan otetaan yhteyttä Helsingin suunnalta, jossa freelancer-tanssitaiteilijoiden määrä on suuri. Ajoittain Roudan taiteellinen johtaja Kirsi Törmi kutsuu kiinnostavia koreografeja tekemään tanssiteosta Kajaaniin. (Törmi 2011.) Törmin mukaan Roudan toiminta-ajatus pohjaa ihmisläheiseen toimintaan ja heikomman puolella olemiseen. Toiminta-ajatus ei kuitenkaan määrittele sitä, keitä koreografeja Roudalla työskentelee, vaan koreografeilla on aina taiteellinen vapaus. 4.2 Tanssiteokset Vuosittain Routa on tuottanut tai osatuottanut yleensä kahdesta viiteen kantaesitystä (Routa Kajaanin tanssin edistämisyhdistys, toimintakertomukset 2004-2010). Kantaesityksella tarkoitetaan teoksen ensimmäistä esitystä historiassaan. Ensi-ilta puolestaan on minkä tahansa produktion ensimmäinen esitys. (Suomi Sanakirja 2011.) Roudan koreografeina ovat toimineet mm. Mikko Orpana, Petri Kekoni, Sanna Myllylahti sekä Maria Kananen. Myös Törmi, Ryhänen ja Palokangas-Sirviö ovat toimineet sekä tanssijoina että koreografeina koko ryhmän toiminnan ajan.
14 Routa on halunnut antaa mahdollisuuden myös nuorille vastavalmistuneille tai valmistumassa oleville tanssintekijöille ja tarjonnut mahdollisuutta opinnäytetyön tai harjoittelun tekemiseen Roudalla. Mm. Heli Meklin Teatterikorkeakoulusta sekä Outi Paananen ja Ville Oinonen Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulusta ovat tehneet opinnäytetyönsä Roudalla. (Törmi 2011.) Vuonna 2011 koreografisen työskentelyn Roudalla aloittaa kainuulaislähtöinen Mikko Hyvönen, jonka teoksen on tarkoitus saada ensi-iltansa alkuvuodesta 2012. Hyvönen on Kajaanin tanssiteatterin kasvatti ja opiskellut tanssija-koreografiksi Brysselissä PARTS:issa (The Performing Arts Research and Training Studios, Belgia). (Iisalmen sanomat 2011.) Yleisöä osallistava toiminta, ei-tanssijoiden käyttäminen mukana tanssiteoksissa sekä niin kutsuttu sosiaalinen koreografia ovat ominaisia Roudalle. Sosiaalinen koreografia on käsitteenä löyhä, ja se voidaan ymmärtää eri tavoilla. Tässä tapauksessa tarkoitan termillä ihmisten parissa tai keskellä esitettyä, toteutettua tai tuotettua tanssia. Sovella taidetta -internetsivustolla sosiaalinen koreografia määritellään seuraavasti: Sosiaalinen koreografia keskittyy erilaisiin sosiaalisiin todellisuuksiin, joiden välille luodaan yhteyksiä liikkeen, tanssin ja koreografian keinoin. Esimerkiksi tapahtumat julkisissa paikoissa ja yleisön osallistaminen teoksen tekemiseen kuuluvat sosiaaliseen koreografiaan. Tanssi ja liike liittyvät keskusteluun, jossa etsitään sosiaalisten todellisuuksien muutosvoimia. (Heimonen, K. 2011.) Esimerkiksi Reijo Kelan konseptiin perustuvaa teosta Routii esitettiin muun muassa Kajaanin Raatihuoneentorilla ihmisten keskuudessa. Roudan tanssijat ovat myös jalkautuneet väkijoukon sekaan muun muassa katutaiteilijoina kesätapahtumien aikaan.
15 4.2.1 Roudan kantaesitykset vuosittain (Routa pohjoisen tanssin edistämisyhdistys ry:n toimintakertomukset 2004 2010): 2004 Kyllikin kosto, koreografia Mikko Orpana. Tutkielma naisiin kohdistuvasta väkivallasta, sen kestämisestä ja siitä selviämisestä. Pirut ja enkelit, koreografia Sonja Ryhänen. Tanssillinen teatteriesitys Hugo Simbergin teosten pohjalta. (osatuottaja) Syli, koreografia Kirsi Törmi. Tuokioita lapsen maailmasta ja kohtaamisia ihmisten kesken. Routii, konsepti Reijo Kela. Sään ja paikan mukaan muuntuva ulkoilmatanssiteos, jossa musiikkina on reaaliaikainen radiolähetys. Kivien kätkemä, koreografia Minna Palokangas-Sirviö. Tilausteos Kajaanin linnan 400-vuotisjuhlan kunniaksi. Henki kulkee, koreografia Heidi Naakka. Kehollinen kuvaus hetkestä vangin arjessa. 2005 Tulinen tango, koreografia Minna Palokangas-Sirviö. Kahden miestanssijan esittämä tango. Jäämeri, koreografia Mikko Orpana. Tanssiteos eskimoista eli inuiiteista. Stockmann, koreografia Kirsi Törmi. Ilmiöitä nykypäivän Suomesta. Teos järjen säilyttämisen puolesta hyperkilpailuttamista vastaan. Kainuulainen päiväkirja, koreografia Sonja Ryhänen. Arjen selviytymistarina ja ylistys karulle luonnolle. 2006
16 After all Kaiken jälkeen, koreografia Sanna Myllylahti. Granny Smith, koreografia Heli Meklin. Tanssitaiteenlaitoksen maisteriopiskelijan koreografinen lopputyö. (osatuottaja) 2007 Utopia unelmia onnesta, koreografia Sonja Ryhänen, ohjaus Eino Saari ja Sonja Ryhänen. Koutaniemen seurantalolla 13 km Kajaanista esitetyn teoksen lähtökohtana oli tuoda epätoivon keskelle pilkahdus onnesta. (osatuottaja) -950, koreografia Kirsi Törmi. Vuonna 2006 Kainuuseen ja Kainuusta muuttaneiden haastatteluihin perustuva teos. Esitys pyrkii antamaan toivoa ja herättämään ajatuksia asuinpaikkamme mahdollisuuksista. 2008 Tarkastaja, koreografia Salla Juntunen, ohjaus Kirsi Törmi. Tarkastajan voi tilata erilaisiin tilauksiin tarkastamaan esimerkiksi lattiapinnoitteen tai koheesiopolitiikan. Rakennettu mies, koreografia Petri Kekoni. 2009 Closer to heaven, koreografia Sanna Myllylahti. Teoksen lähtökohtana ihmisen ainainen pyristely johonkin itseään suurempaan. (osatuottaja) Arjen pyhiä kuvia, koreografia Sonja Ryhänen. Teoksen sisällön tuottamisessa oli mukana myös kainuulaisten peruskoulujen oppilaita ja teos kiersi ympäri Kainuuta. Il principe de colori 1000 kuolemaa päivässä, koreografia Kirsi Törmi. Tilausteos Helsingin juhlaviikoille. (osatuottaja)
17 2010 AmazinGRace, koreografia Kirsi Törmi. Teoksen innoittajana olivat 51 3-74 vuoden ikäisen, pääosin kainuulaisen henkilön videohaastattelut. Ohi, koreografia Saku Koistinen. Tanssii vastausten kanssa, koreografia Jenni Kivelä, konsepti Kirsi Törmi. Pienoisteos, joka saa vaikutteensa yleisön mietteistä kunakin esitysiltana. (osatuottaja) Latu auki! -yhteisilta. Pohjoisen tanssin aluekeskuksen toimijat esittäytyvät. (osatuottaja) Aika iholla, koreogarfia Maria Kananen ja Ville Oinonen. Duetto, jossa lavalla on kahden ihmisen lisäksi 42 pahvilaatikkoa ja 45 minuuttia aikaa. (osatuottaja) 2011 Evoluutio erään perunan tarina Biorytmi, koreografia: Sonja Ryhänen. Perunan tarina on samalla ihmisen tarina halki vuosituhanten. Biorytmissä kolme eri-ikäistä naista kamppailevat kiireen ja onnen etsimisen kanssa. Lähes puolessa 25 kantaesityksestä lavalla tai työprosessissa oli tavalla tai toisella mukana myös muita kuin tanssin ammattilaisia - näyttelijöitä, harrastajatanssijoita, yleisöä tai haastateltuja - tai esitys toteutettiin yleisön keskuudessa jossakin muualla kuin perinteisessä teatteritilassa. Kantaesitysten lisäksi useat teoksista jatkavat ohjelmistossa myös seuraavina vuosina. Lisäksi Roudan kotinäyttämölle Generaattorille saadaan vuosittain useita vierailevia tanssiesityksiä.
18 4.2.2 Tanssiteosanalyysi Roudan teoksesta Evoluutio Erään perunan tarina Avatakseni Roudan taiteellisen työn laatua lainaan seuraavassa kirjoittamaani tanssiteosanalyysia Roudan uusimmasta kantaesityksestä Evoluutio erään perunan tarina. Analyysissa kuvaan esitystä ja sen kulkua katsojan silmin. Sonja Ryhäsen koreografia Evoluutio erään perunan tarina sai ensi-iltansa Kajaanissa Generaattorin näyttämöllä 18.3.2011. Teoksessa tanssivat Kajaanin tanssin erikoiskoulutusryhmien edistyneimmät oppilaat ja teosta on työstetty syksystä 2010 alkaen. Pieni ja pimeä teatteritila on savuinen ja hämyisä, kun verhot avataan ja yleisö kutsutaan sisälle. Viisitoista sarvipäistä olentoa karvaisissa housuissaan ja paripuolikorkokengissään mulkoilee yleisöä ja kiipeilee katsomon penkeillä. Intensiivinen ja staattinen, hidas liike vangitsee yleisön ja siirtää katsojan suoraan toiseen todellisuuteen, jonnekin sadun ja kivikauden välimaastoon. Lattialle ilmestyy peruna, johon olentojen huomio kiinnittyy. Hahmojen välinen jännite kasvaa miltei riidaksi asti. Musiikki on dramaattinen, kuin elokuvasta. Kohtauksen katkaisee verhon takaa kuuluvat huudot: Puikulaaa! Kottiin! Siikli, kotia päin! Rosamundaaa! Olennot kuulevat huudot ja luikkivat vastentahtoisesti lavalta. Ryhäsen teoksessa perunan tarina kerrotaan ihmisen tarinana. Ihminen on peruna ja peruna on ihminen. Otus on ihminen ja otuksilla on perunan nimet. Teos kulkee kivikaudesta alkaen eri aikakausien halki karrikoiden ja karakterisoiden mielikuvia muun muassa intiaaneista, antiikista, barokista ja teollisuudesta. Oikea peruna kulkee mukana kohtauksissa niin raakana, jauhona kuin muusinakin tuoden teokseen hauskan ja konkreettisen kosketuspinnan, johon katsojan on helppo tarttua. Näyttämötila on suorakaiteen muotoinen ja muodostaa kujan, jota pitkin aikakaudet ikään kuin valuvat ohitse. Katsomo sijaitsee molemmin puolin näyttämön pitkillä sivuilla, mikä haastaa nuoret tanssijat; lavalla oltaessa lepohetkeä ei ole, vaan intensiteetti ja läsnäolo on säilytettävä joka suuntaan.
19 Nuoret, 15-19 -vuotiaat Kajaanin tanssin erikoiskoulutusryhmien tanssijat suoriutuvat tehtävästä hienosti, vaikka tanssijoiden tasoerot niin teknisesti kuin ilmaisullisestikin ovat suuria. Liikemateriaali on tanssijoille räätälöity ja loistavia luonnerooleja on jokaisessa kohtauksessa. Ryhänen sitoo kohtaukset yhteen sujuvilla ja taitavasti rytmitetyillä siirtymillä, eikä tyhjää hetkeä tule. Välillä sellaista jää kaipaamaan, sillä liikettä ja tapahtumia on niin paljon, ettei etenkään kokematon silmä pysy aina mukana. Tanssijoiden liikuttaminen tilassa on kuitenkin tarkkaa ja hyvin harjoiteltua, joten katsoja voi nauttia puvustaja Jaana Kurttilan luomasta visuaalisesta ilotulituksesta rentoutuneesti. Puvut kunnioittavat eri aikakausien tyyliä, mutta modernilla tavalla tukien kohtausten vaihtuvia tunnelmia. Intensiivisen alun jälkeen verhot avataan ja lavalle lipuu ryhmä villejä intiaaneja. Tanssijoiden muodostelma tuo mieleen toteemipaalun. Intiaanien rytminen ja ritualistinen liike on mukaansatempaavaa ja lumoavaa. Barokkikohtaus puolestaan on humoristisuudessaan ihana pilkahdus keskellä teosta; valkoisissa peruukeissaan ja kauneuspilkuissaan tanssivat musta-asuiset neitokaiset haltioituvat perunamuusista, ja kohtaus päättyy hulvattomaan kirkumiseen ja perunamuusin heittelyyn siivitettynä ranskankielisillä huudahduksilla saaden yleisön yltymään väliaplodeihin. Tanssijoiden työskentely on tarkkaa ja teknistä, ja pokka pitää huumorista huolimatta. Evoluutio erään perunan tarina ei muodostaan huolimatta ole kerronnallinen teos, vaan pikemminkin kavalkadi erilaisia tuokiokuvia. Kivikaudelta siirrytään lopulta nykyaikaan ja kokoukseen, jossa on mukana miltei kaikki teoksen 19 tanssijasta. Silmälasit silmillä, harmaissa puvunhousuissa kokouspöytien ympärillä tanssittu kohtaus on rytmisen teoksen kulminaatio, jossa tarkka ja napakka unisono puoltaa paikkaansa. Tuskastunutta johtajaa esittävä Marimilla Vanhanen on roolissaan uskottava. Kalle Pakalénin teosta varten säveltämä musiikki on mahtipontista, rytmistä ja mukaansatempaavaa, mikä sopii Perunan tarinaan kuin nakutettu. Erityismaininnan ansaitsee rohkea ja toimiva puheen ja äänen käyttö, jossa
20 näyttelijänäkin tunnettu Ryhänen on ohjannut oppilaitaan erinomaisen taidokkaasti. (Hirvonen, A., 2011.) 4.3 Soveltava toiminta Tanssia voidaan myös tarkastella liikkeenä, ihmisen perustavanlaisena tapana olla maailmassa. -- Tanssiminen on yksi tapa hahmottaa todellisuutta. Yhdessä tanssimisessa avautuu ihmisen ruumiillisuus, ja ympäristö. Tanssimisen keskiössä on ruumiillinen kokemus ja aistisuus, jossa sanat ovat toissijaiset. Kommunikaatio tapahtuu liikkeessä ja antautuminen tanssimiseen mahdollistaa toisin kokemisen suhteessa itseen, toisiin ja ympäristöön. (Sovella taidetta 2011.) Tanssin sovellusten edistäminen ja käyttäminen on Roudan toiminnan alusta asti ollut tärkeä osa ryhmän taiteellista työtä. Roudan tavoitteena on tuoda tanssi lähemmäksi tavallista ihmistä ja antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuus kokea maailma toisin tanssin kautta. (Törmi, K. 2011.) 4.3.1 Terapeuttinen tanssi Luoviin taideterapioihin kuuluva tanssi- ja liiketerapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, joka voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Tarkoituksena on soveltaa ja sisällyttää tanssia ja liikettä kuntoutusprosessiin. Liikkeellisten harjoitusten lisäksi tanssi- ja liiketerapiaan kuuluvat erilaiset läsnäolo- ja rentoutusharjoitukset. Kaikista harjoituksista ja niiden aiheuttamista tuntemuksista pyritään keskustelemaan jälkeenpäin. Tanssi- ja liiketerapia kehittää itsetuntemusta ja kehotietoisuutta ja lisää sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Olennaista tanssi- ja liiketerapiassa on kehon ja mielen yhteyksien tunnistaminen ja tutkiskelu. Tähän liittyy esimerkiksi kehon jännitystilojen tiedostaminen ja sen hahmottaminen, miten ne ovat yhteydessä tunnetiloihin. Lisäksi tanssi- ja liiketerapiassa voidaan käsitellä
21 kehomuistoja ja liikkeen kautta pintaan nousevia alitajuisia mielikuvia. (Jaakonaho, L. 2011.) Terapeuttinen tanssi osana Routa-ryhmän tanssin sovellutusten edistämistoimintaa sai alkunsa vuonna 2004 Mieslahden Opiston kehitysvammaisten kesäkursseilta, joita ohjasivat Roudan jäsenet. Vuonna 2005 Routa järjesti terapeuttisen tanssin viikonloppukurssit sekä kehitysvammaisille että avoimelle kohderyhmälle. Avoin ryhmä on jatkanut siitä lähtien kokoontumalla kerran kuukaudessa. (Routa 2011.) Terapeuttisen tanssin kursseja ja tunteja ohjaava Roudan perustajajäsen Teija Ravelin on terveystieteiden tohtori ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Hän on opiskellut tanssiterapiaa 1990-luvulla ja tanssia 1980-luvulta alkaen. Ravelin toimii tällä hetkellä lehtorina Kajaanin ammattikorkeakoulussa sosiaali-, terveysja liikunta-alalla. Teija Ravelin on myös toiminut terapeuttisen tanssin ohjaajana ja kouluttajana eri yhteisöjen tilauksesta. Tuntien sisältö määräytyy ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. (Routa 2011.) Terapeuttisen tanssin keinoja soveltava teos nimeltä Oman näköinen esitys toteutettiin keväällä 2008. Hanketta johtivat ja sen toteuttivat Teija Ravelin ja Heikki Törmi. Tanssillisessa teatteriesityksessä lavalla nähtiin 12 kajaanilaista kehitysvammaista aikuista ja se toteutettiin teatterin, Roudan ja Kaukametsän opiston yhteistyönä. Oman näköinen esitys esitettiin kerran toukokuussa Kajaanin kaupunginteatterissa ja tilaisuus oli loppuunmyyty. (Routa 2010.) 4.3.2 Vanhustyö Ravelin koordinoi myös Roudan vanhustyötä, jota Routa on tehnyt yhteistyössä Kajaanin tanssin kanssa. Kesäkuussa 2007 Ristijärvellä hoitokoti Willa Wanhan pihapiirissä nähtiin teos Tanssiva puisto, joka aloitti Roudan vanhustanssitoiminnan. Esitys pohjautui hoitokodin asukkaiden tarinoihin. Muistoihin perustuvilla pienoistanssiteoksilla Routa on vieraillut Kajaanissa, Sotkamossa ja Vaalassa. Ravelinin väitöskirja Tanssiesitys
22 auttamismenetelmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä tarkastettiin 7.11.2008 Oulun Yliopistossa. (Routa 2011.) Kokemukset vanhustoiminnasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Toiminnasta on olemassa vakiintunut toimintamalli sekä tutkimuksellista tietoa (Routa 2011). Routa ylläpitää ja jatkaa vanhustoimintaa myös toimintavuonna 2011. Ravelinin väitöstutkimukseen perustuvan toimintamallin mukaisesti tanssiesitys voi olla tukemassa ja täydentämässä hoitotyötä. Toimintamallissa perustetaan muisteluryhmä muistisairaille vanhuksille. Ryhmän ohjauksesta vastaa hoitohenkilöstö ja muisteluryhmässä voi haluttaessa olla mukana myös omainen tai muu potilaan läheinen. Koreografi suunnittelee muistojen perusteella tanssiteoksen, joka esitetään ryhmälle. Esityksen jälkeen ryhmä kokoontuu jälleen muisteluryhmään jakamaan kokemuksiaan tai vanhus voi keskustella kokemuksistaan omaisen tai oman hoitajan kanssa. (Ravelin, T. 2011.) 4.3.3 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Vuonna 2010 Routa hallinnoi TUKEVA- hanketta. TUKEVA-hankkeen ITU3- osallistavan taiteen osion tarkoituksena oli kehittää työmuotoja, joissa tuetaan lapsia, nuoria, perheitä ja työntekijöitä soveltavan taiteen keinoin. Yhteistyössä olivat mukana Puolangan ja Sotkamon perhekeskukset, Kainuun Keskussairaalan nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian osastot, Kainuun maakunta-kuntayhtymän lastensuojeluyksikkö (lastenkoti Salmila), kainuulaisia kouluja ja Tervein mielin Kainuussa -hanke. (Routa 2010.) Ennen TUKEVA-hanketta Routa oli mukana Suomen kulttuurirahaston Myrskyhankkeen Ydin-projektissa, jossa viisi tanssinopettajaa kiersi kaikissa Kainuun yläkouluissa yhteensä yli 500 oppitunnin ajan opettamassa lähes 3000 nuorelle liikettä ja tanssia. Mukana projektissa oli myös Kuopion Savoniaammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoita sekä Teatterikorkeakoulun
23 tanssinopiskelijoita. Osallistavan taiteen tarkoituksena on estää nuorten syrjäytymistä ja tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. (Routa 2010.) 4.3.4 Yleisötyö Routa on järjestänyt koko toimintansa ajan sekä kotinäyttämöllään että kiertueiden yhteydessä yleisökeskusteluja, joissa yleisöllä on mahdollisuus kysyä koreografilta teoksesta ja siihen liittyvästä työprosessista, sekä työpajoja, joita tanssijat ovat ohjanneet katsojille. (Routa toimintakertomukset 2004-2010.)Viimeisin Roudan yleisötyöhön liittyvä tapahtuma oli Sonja Ryhäsen Evoluutio erään perunan tarina & Biorytmi -teosten jälkeinen yleisökeskustelu. Keskustelun avasi koreografi Ryhänen ja paikalla oli noin 20 tanssista kiinnostunutta katsojaa. 4.4 Tanssikouluyhteistyö Kainuun musiikkiopiston ja Kajaanin tanssiteatterin kannatusyhdistys ry:n järjestämä tanssikoulutus muodostaa Kajaanin tanssin tanssikoulun, joka tarjoaa taiteen perusopetusta sekä laajan että yleisen oppimäärän mukaisesti Kajaanissa ja Sotkamossa. Kajaanin tanssi tarjoaa nykytanssia, jazztanssia, streetdancea, klassista balettia, miesten- ja poikien tanssitunteja, voimajoogaa, lastentanssia sekä taaperotanssia. Tanssikoulun rehtorina on toiminut vuodesta 2008 lähtien Minna Palokangas-Sirviö, joka oli mukana Roudan perustamisessa. Tällä hetkellä sekä Palokangas-Sirviö että Sonja Ryhänen toimivat päätoimisina tanssinopettajina Kajaanin tanssin tanssikoulussa. Tällä hetkellä tanssikoulussa on neljä päätoimista tanssinopettajaa, Ryhäsen ja Palokangas-Sirviön lisäksi Elena Sukmanov-Kärki sekä Outi Paananen. (Kajaanin tanssi 2011.)
24 Roudan tanssijat ovat alusta saakka toimineet opettajina Kajaanin Tanssin tanssikoulussa. Erityisesti edistyneemmät oppilaat seuraavat aktiivisesti Roudan toimintaa ja prosessoivat näkemiään esityksiä opettajiensa johdolla. Yhteistyön tarkoituksena on syventää oppilaiden tietoutta tanssista ammattina. Tanssikoulun oppilas oppii myös ymmärtämään eri taidealojen ja taideyhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyden ja tuon yhteistyön tarjoaman mahdollisuuden taiteiden väliseen vuorovaikutukseen. Näkemänsä ja pohdiskelemansa kautta hän oppii arvostamaan myös omaa työtään. (Routa, toimintakertomus 2004.) Tanssiteknisesti ja esiintyjinä pitkälle edenneet tanssinopiskelijat ovat vuodesta 2004 lähtien päässeet myös tanssijoiksi Roudan teoksiin. Vuonna 2010 tanssikouluyhteistyö lähti laajamuotoisemmin käyntiin Sonja Ryhäsen koreografioiden Evoluutio erään perunan tarina ja Biorytmi myötä. Evoluutio erään perunan tarina -teoksessa tanssi 19 Kajaanin tanssin erikoiskoulutusryhmien oppilasta. Biorytmissä tanssi yksi erikoiskoulutusryhmän tanssioppilas. Roudan perustajajäseniin kuuluvan Ryhäsen mukaan Routaryhmä ja Kajaanin tanssi ovat nykyään jo riittävän erilliset toimijat, jotta näin laajamuotoinen yhteistyö on mahdollista. Routa käsitetään yleisön keskuudessa tanssikoulusta erilliseksi ammattilaisryhmäksi. (Ryhänen, S., suullinen tiedonanto 2011.) 4.5 Kajaani tanssii -tapahtuma Vuosittain helmikuussa kaupunki järjestää Kajaani tanssii! -tapahtuman yhteistyössä Kajaanin tanssiteatterin kanssa. Routa on ollut mukana tapahtuman tuottajana ja järjestäjänä. Tapahtuman yhteydessä järjestetään Uudet tanssit -koreografiakatselmus, johon osallistuvat enimmäkseen tanssikoulut ja nousevat koreografilupaukset. Esiraati valitsee katselmukseen tallenteiden perusteella noin 40 teosta, joista ansioituneimmat palkitaan rahapalkinnoin ja kunniakirjoin. Lisäksi jokainen tapahtumaan osallistunut teos saa palautta arvioijilta. (Kajaanin tanssi 2011.) Viime vuosina tapahtuma on
25 kasvanut kansainväliseksi ja osallistujia on ollut esimerkiksi Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Virosta. Kajaani tanssii tapahtuma on tanssikoulun ja Roudan ohessa tehnyt Kajaania tunnetuksi tanssikaupunkina. Katselmuksen lisäksi tanssiviikolla nähdään vuosittain kajaanilaisten tanssiyhteisöjen yhteisnäytös, tanssinharrastajien Omat tanssit -koreografiailta ja vierailuesityksiä sekä Kaukametsän kongressitalon että Generaattorin näyttämöllä. Tanssiviikon suosituin tapahtuma on jo useana vuonna ollut lauantainen gaala-ilta, jossa ovat esiintyneet Roudan lisäksi monet kansallisesti tunnetut ryhmät ja tanssitaiteilijat, kuten Jorma Uotinen, Nina Hyvärinen, Tanssiteatteri Minimi ja Reija Wäre. 4.6 Muut yhteistyökumppanit ja tanssin aluekeskusyhteistyö Roudan yhteistyökumppaneina ovat toimineet mm. seuraavat tahot: Kulttuuriosuuskunta G-voima, Kajaanin kaupunginteatteri, Kaukametsä, Kajaani Tanssii -tapahtuma, Kaukametsän kamariorkesteri, Kajaanin Tanssiteatteri ja Kainuun Musiikkiopisto, Taidemuseo, Kainuun Museo, Oulun läänin taidetoimikunta, Kajaanin kaupunki, Oulun kaupunginteatteri, Unicef, Irti huumeista ry, Turku 2011 Kulttuuripääkaupunkisäätiö, Oulun yliopisto, Pohjoisen tanssin aluekeskuksen partnerit sekä yksityiset kajaanilaiset henkilöt ja tahot. (Routa 2004-2010.) Tanssin aluekeskustoiminta lähti käyntiin vuonna 2004 opetusministeriön asettaman työryhmän tekemän aloitteen perusteella. Aluekeskustoiminta kattaa koko Suomen ja aluekeskuksia on Suomessa kuusi; Zodiak Uuden tanssin keskus/tanssin aluekeskus Helsinki, Läntinen tanssin aluekeskus, Sisä- Suomen tanssin aluekeskus, Pohjanmaan tanssin aluekeskus, Itäinen tanssin aluekeskus sekä Pohjoinen tanssin aluekeskus, johon Routa-ryhmäkin kuuluu. Aluekeskusverkoston mukaan valintakriteereinä olivat jo olemassa oleva toiminta, ilmaisuvoimainen ja korkeatasoinen alan osaaminen sekä toiminnan kokonaisuuden kannalta valtakunnallinen kattavuus. Aluekeskusten rahoitus
26 koostuu opetusministeriön rahoituksesta, alueellisesta ja paikallisesta rahasta sekä oman toiminnan tuotoista. (Tanssin aluekeskusverkosto 2011.) Routa pääsi osaksi Pohjoisen Tanssin Aluekeskusta lokakuussa 2004. Aluekeskustoiminnan tavoitteena on edistää taide- ja kulttuuripalveluiden tasaarvoista saatavuutta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Aluekeskustoiminnalla kehitetään ja kasvatetaan tanssitaiteen tarjontaa myös kaupunkikeskusten ulkopuolella. Näin parannetaan tanssitaiteilijoiden mahdollisuuksia työllistyä ammatissaan ja lisätään monipuolista yhteistyötä tanssin alalla. (Pohjoinen tanssin aluekeskus 2011.) Aluekeskustoiminta pyrkii vahvistamaan tanssin asemaa taiteen kentällä Suomessa ja edistämään tanssikulttuuria. Ensisijaisena pyrkimyksenä on kehittää yhteistyötä aluekeskuksen toimijoiden välillä ja saada lisää katsojia esimerkiksi monipuolisen yleisötyön avulla. (Pohjoinen tanssin aluekeskus 2011.) Pohjoisen tanssin aluekeskukseen kuuluvat Roudan lisäksi JoJo Oulun tanssin keskus Oulusta, Kansantanssiteatteri Rimpparemmi Rovaniemeltä sekä Pyhäsalmen Tanssi ry Pyhäjärvi (Pohjoinen tanssin aluekeskus 2011). Pohjoisen tanssin aluekeskuksen mallia kutsutaan satelliittimalliksi toimijoiden sijaitessa suhteellisen kaukana toisistaan verrattuna vaikkapa Tanssin aluekeskus Helsinkiin, johon kuuluu yksin helsinkiläinen Zodiak (Zodiak 2011). Opetusministeriön aluekeskuksille myöntämä rahoitus on kasvanut vuoden 2005 450 000 eurosta vuoden 2011 miljoonaan euroon. Vuonna 2009 ministeriö arvioi aluekeskusten toiminnan laadullisesti ja määrällisesti ja toiminta sai hyvät arviot. Tuen määrän nousu vuosittain koetaan luottamuslauseena aluekeskustoimintaa kohtaan. (Tanssin aluekeskusverkosto 2011.) Pohjoisen tanssin aluekeskuksen saama tuki on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2010 mennessä 50 000 eurosta 180 000 euroon (Pohjoinen tanssin aluekeskus 2011).
27 5 PROSESSIKUVAUS ROUDAN TANSSITEOKSESTA BIORYTMI BIORYTMI on teos, jossa kolme eri ikäistä naista kohtaavat. Henkilöiden näkökulmasta kurkistetaan arkeen ja juhlaan, ihmisen normaaliin tempoilevaan rytmiin. Kenen rytmi on kiihkeä, kenen verkkainen. Onko kenenkään verkkainen? Saako sellaista ylipäätään olla, viipyilevää, asioita pohdiskelevaa henkilöä? Biorytmi kertoo ajastamme, hallitsemattoman kiireen voimasta. (Routa 2011.) Kirjoitan opinnäytetyöni osana kuvauksen koreografisesta prosessista. Teos on nimeltään Biorytmi ja se ensiesitettiin Kajaanissa Generaattorin näyttämöllä maaliskuussa 2011. Teos on nykytanssikoreografia kolmelle eri-ikäiselle ja eri elämäntilanteessa olevalle tanssijalle. Teoksen koreografi on 40-vuotias kokenut näyttelijä, koreografi ja tanssinopettaja Sonja Ryhänen, joka myös itse tanssii teoksessaan. Ryhäsen vastuulla oli teos kokonaisuudessaan, sisältö, liike, harjoitusaikataulujen järjestely ja musiikki yhdessä muusikko Kalle Pakalénin kanssa. Ryhänen on Roudan perustajajäsen ja Kajaanin tanssiteatterin kasvatti. Hän on valmistunut Kuopion konservatoriosta tanssinopettajaksi vuonna 1996. Sen jälkeen hän on toiminut tanssijana kuopiolaisessa tanssiteatteri Minimissä ja tanssinopettajana eri puolilla Suomea. Vuonna 2000 Ryhänen sai kiinnityksen Kajaanin kaupunginteatteriin näyttelijäksi ja on tällä hetkellä virkavapaalla teatterista. 2000-luvun alusta lähtien hän on opettanut jazz- ja nykytanssia Kajaanin tanssiteatterissa ja on tällä hetkellä päätoiminen tanssinopettaja. Toinen tanssijoista on 15-vuotias Tiina Romppainen, joka harrastaa aktiivisesti tanssia Kajaanin tanssiteatterin erikoiskoulutusryhmässä ja käy Hauholan yläkoulua. Romppainen on tanssiteknisesti pitkälle edennyt tanssiharrastaja. Koulunkäynnin ja harrastustuntiensa ohella hän keskittyi teoksen työprosessissa liikemateriaalin opiskeluun.
28 Itse olen 22-vuotias, juuri valmistuva tanssinopettajaopiskelija Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiasta ja olin Roudalla työharjoittelussa kevään 2011. Roolini oli tanssijantyön ohella avustaa koreografia sisällön tuottamisessa ja idean kehittelyssä sekä olla ikään kuin vastakaikuna teoksen sisältä käsin. 5.1 Työtapa ja tavoite Varsinaiset harjoitukset alkoivat 6.1.2011 ja työstimme teosta neljänä tai viitenä päivänä viikossa, kolmesta kuuteen tuntia kerrallaan. Lisäksi Ryhänen antoi meille tehtäviä, joihin paneuduimme harjoitusaikojen ulkopuolella ja joihin palasimme myöhemmillä harjoituskerroilla. Ryhänen loi kohtauspohjat pitkälti improvisaation kautta ja käytti luomaamme liikemateriaalia apuna ja runkona koreografiaa tehdessään. Kirjoitin työpäiväkirjaa lähes päivittäin koko prosessin ajan. Työpäiväkirjan pohjalta kirjoitan omista kokemuksistani tanssijana. Tavoitteenani on kuvata lähemmin ja yksityiskohtaisemmin yksi Routa-ryhmän projekti esimerkkinä ryhmän toiminnasta. Samalla haluan saada aikaan kuvauksen tanssin ammattilaisten ja harrastajien välisen yhteistyön hyödyistä ja ongelmista sekä tuoda esiin tilanteita, joissa ammattilaisen ja harrastajan kokemukset poikkeavat toisistaan. Toivon, että prosessikuvauksen lukeminen on avuksi edistyneiden tanssioppilaiden kanssa tavoitteellisesti työskenteleville tanssinopettajille ja koreografeille. Sen luettuaan he voisivat paremmin ymmärtää nuoria tanssijoita, suhtautua heihin ja ottaa etukäteen huomioon edellä mainittuja tilanteita luoden näin kaikille osapuolille antoisan ja hedelmällisen prosessin sekä miellyttävän työilmapiirin. Lisäksi toivon kuvauksen innostavan tanssitaiteilijoita ympäri maata ja valottavan työmahdollisuuksia Pohjois-Suomessa yhtenä vaihtoehtona pääkaupunkiin ja Etelä-Suomeen keskittyneelle tanssitaiteelle.
29 5.2 Prosessikuvaus Biorytmin varsinaiset harjoitukset alkoivat 6.1.2011. Sitä ennen puhuimme puhelimessa käytännön asioista. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin Kajaanin Generaattorilla Routa-ryhmän, G-voiman ja Kajaanin harrastajateatterin yhteisissä työtiloissa. Paikalla olivat koreografi-tanssija Sonja Ryhänen, tanssijat, pukusuunnittelija Jaana Kurttila sekä Kajaanin kaupunginteatterin puvustaja Piki Paananen. Kokoonnuimme kahville vihreään huoneeseen kuulemaan koreografin ajatuksia ja tutustumaan toisiimme. Ryhänen kertoi työstävänsä teosta nimellä Biorytmi. Yhtä aikaa Biorytmin kanssa Ryhänen oli alkusyksystä asti työstänyt toista, samassa illassa nähtävää teostaan Evoluutio erään perunan tarina, jossa tanssivat Kajaanin tanssin erikoiskoulutusryhmien edistyneimmät tanssinharrastajat. Koreografin mukaan Biorytmi oli jäänyt sekä ajallisesti että ajatuksellisesti Evoluution jalkoihin, mikä olikin odotettavissa, sillä prosessi oli vasta alkuvaiheessa. Tanssijan näkökulmasta pääsimme kuitenkin työhön hyvin kiinni heti ensimmäisestä päivästä lähtien; teos tulisi käsittelemään kiirettä ja sitä, miten ihminen päivittäin tempoilee omaa biologista rytmiään vastaan juostessaan paikasta toiseen. Aivan aluksi tutustuimme käsitteeseen biorytmi. Kyseessä on eräänlainen näennäistieteellinen, astrologiaan rinnastettava tapa kuvata ihmisen henkistä ja fyysistä tilaa syntymäajan perusteella. Internetistä löysimme laskurin, jolla voi laskea oman biorytminsä; laskuriin syötetään syntymäaika, ja vastineeksi se kertoo graafisen käyrän muodossa, missä biorytminsä vaiheessa henkilö on tällä hetkellä työn, älyn, talouden, fyysisen olemuksen sekä tunteidensa suhteen. Tarkistimme koneelta jokaisen työryhmän jäsenen biorytmin saadaksemme tuntumaa aiheeseen. Lisäksi kerroimme jokainen vuorollamme kolme asiaa itsestämme, tarkoituksena tutustua työryhmään. Kahvittelun jälkeen aloitimme tanssijoiden kanssa tunnin mittaisella improvisaatioharjoituksella, jonka aikana koreografi tutustui tapaamme liikkua.
30 Joululoman jälkeen kunto ei ollut täysin kohdallaan ja harjoitus tuntui takkuavan, joten päätimme jatkaa viikonlopun jälkeen maanantaina. Ensimmäisillä viikoilla saimme koreografilta tehtäviä, kuten: Mitä tarkoittaa fyysinen hyvä/paha olo? Kirjoita kolme asiaa molemmista perjantaiksi. Tee liikesarja, jossa yhdistyvät heilahdus, syöksy, hyppy, ympärimeno ja paluu. Mieti kolme liikettä/asentoa hyvästä olosta ja kolme pahasta olosta. Kirjoita paperille kymmenen tunne- tai olotilaa. Opettelimme ensimmäiset versiot alkukohtauksen liikemateriaalista heti toisissa harjoituksissa. Tehtävien kautta pääsimme osallistumaan teoksen sisältöön ja liikemateriaaliin. Heti alussa kävi selväksi, että Ryhäsen teoksissa ilmaisu on liikemateriaalia tai tanssitekniikkaa tärkeämpi osa. Ryhänen kertoi, kuinka häntä kiinnostaa nähdä lavalla pikemminkin ihminen kuin huippuunsa treenattu virtuoosi. Tämä mentaliteetti määritti koko työprosessia. Teoksen sisällön ja sanoman pohtimiseen käytettiin runsaasti aikaa, ja koreografi halusi tutustua tanssijoihinsa henkilökohtaisella tasolla. Liikemateriaalin suhteen Ryhänen oli vähemmän analyyttinen, eikä tavoitteena missään vaiheessa ollut hioa liikettä äärimmäisen täsmälliseksi, mutta ilmaisun olisi oltava kohdallaan. Työstimme teosta sisällöllisesti koreografin kanssa kahdestaan arkisin klo 11-14. Kolmas tanssijoista, Tiina Romppainen, pääsi peruskoululaisena harjoituksiin yleensä kolme kertaa viikossa klo 14-16. Hänen kanssaan keskityttiin liikemateriaalin opiskeluun. Yksi tärkeimpiä teosta määrittäviä tekijöitä oli alusta asti tila. Teos valmistettiin esitettäväksi Generaattorin näyttämöllä siten, että katsomo muodostaa neliön, jonka sisällä teos tapahtuu. Lattiapinta-alaa jäi suhteellisen vähän tanssitilaksi, mikä rajoitti liikemateriaalia osaltaan jo prosessin aikana; pitkät, liikkuvat sarjat muotoutuivat suuntia vaihtamalla ja tanssijat juoksevat lavaa ympäri saadakseen matkan tuntua. Tanssijalta pieni ja intiimi tila ilman varsinaista frontaalisuuntaa vaati paljon; katsojat olivat parhaimmillaan kymmenen sentin päässä esiintyjistä, ja heidän ilmeensä ja reaktionsa näkyivät välittömästi. Samoin myös tanssija on jatkuvasti katseiden kohteena joka puolelta, joten
31 läsnäolon oli oltava sataprosenttista. Omaa liikkumistaan oli osattava rajata, pienentää tai muutoin hallita niin, ettei synny vaaratilanteita. Alkukohtaus oli ainoa, joka säilyi lähes muuttumattomana koko työprosessin ajan. Liikemateriaalin pohjana on askelsarja, joka liikkui tilassa geometrisen tarkasti. Tanssijat liikkuvat unisonossa eri suuntiin. Ensimmäisessä kohtauksessa Ryhänen halusi esitellä esiintyjät yleisölle ja antaa heille aikaa katsoa, keitä lavalla on ja ikään kuin tutustua tanssijoihin. Katsojaa ei haluttu näännyttää heti teoksen alussa suurella määrällä liikemateriaalia, joten unisono ja alun rauhallisuus tuntuivat erinomaisen hyvin perustelluilta tanssijallekin. Alkukohtauksen jälkeen liikemateriaali pysyy osin samana, mutta musiikki muuttuu rauhallisesta ja helisevästä rajummaksi ja nopeatempoisemmaksi, ja tanssijat alkavat ottaa kontaktia toisiinsa myös fyysisesti. Esittely jatkuu sanaleikillä, jossa tanssijat seisovat keskellä lavaa pallotellen itseään kuvaavia sanoja toisilleen. Sanaleikki syntyi puhtaasti Ryhäsen ideasta, ja sitä pyöriteltiin useaan suuntaan, kunnes Ryhäselle valkeni, että tärkeintä puheosuudessa on nimenomaan rytmi. Niinpä sanoista muodostui eräänlainen loru riimeineen. Tammikuun lopussa saimme kaikki omat esineet, joiden oli tarkoitus olla keskeinen osa seuraavaa kohtausta, joka kuvaisi arkea ja kiirettä. Minun esineeni oli matto, Romppaisen pahvilaatikko ja Ryhäsen sänky. Improvisoimme esineidemme kanssa etsien mitä kummallisimpia tapoja käyttää niitä. Kirjoitimme kukin paperille kymmenen arkista puuhaa kuvaavaa sanaa (kuten harjata hampaat ) sekä kymmenen adjektiivia (kuten hätäinen ). Sen jälkeen adjektiiveja ja teonsanoja liitettiin toisiinsa ja yhdistettiin esimerkiksi hätäinen hampaiden harjaus ja mattoon kääriytyminen. Tarkoituksena oli luoda yllättäviä ja hauskoja liikkeitä, joiden pohjalta aloimme rakentaa kohtausta. Ryhäsen tyyliin koreografina kuuluu avoimuus; hän piti jatkuvasti huolta, että tanssijat tiesivät, mihin suuntaan teoksessa ollaan menossa ja mitä milläkin harjoituksella haetaan. Muu Roudan henkilökunta taiteellinen johtaja, tuottaja,