Koroinen 8/2012. Asukastilaisuus Nummen kirjastossa. Alueen esiselvitys ja viitesuunnitelma.

Samankaltaiset tiedostot
Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Suunnittelualue, rajaus sinisellä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1

Janakkalan kunta Tervakoski

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELI 13, tontti 6 Rovakatu 31

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

Kaakkois-Herrasniityn asemakaava A3516

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

GAMMELBACKAN SIIRTOLAPUUTARHA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Diaari 380/ /2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Yhdyskuntatekniikan lautakunta

KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVANMUUTOS Tyyssija OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos Kolpene

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut HUVITIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kehvonsalon kartanon ranta-asemakaavan kumoaminen. Selostus kv hyväksynyt

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos

MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE. Kuikkulankatu 8 TURKU

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

ORIMATTILAN KAUPUNKI

Transkriptio:

Asukastilaisuus 24.10.2015 Nummen kirjastossa. Alueen esiselvitys ja viitesuunnitelma. Koroinen 8/2012 Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin / Kaupunkisuunnittelu Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola / Kaupunkisuunnittelu

ESISELVITYS ja MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on postitettu osallisille 27.11.2012 Perustietoa Koroisten kaava-alueesta Koroinen sijaitsee noin 2,5 km Turun keskustasta koilliseen. Kaavamuutosalue on noin 93,3 hehtaarin kokoinen ja rajoittuu etelästä Aurajokeen, lännestä Toijalan junarataan, pohjoisessa Räntämäen asuinalueeseen ja idästä Gregorius IX:n tiehen. Alueella asuu 30 henkeä (5.2015), kaikki omakotitaloissa. Alue on suurimmalta osaltaan joko viljeltyä peltomaata tai avointa luonnontilassa olevaa joenpengertä. Syvät joenuomat halkovat aluetta (Aurajoki, Vähäjoki, Topinoja). Maisemaa dominoi myös Koroisten muuntoasema ja sen kautta johdetut korkeajännitelinjat. Aurajoen ja Vähäjoen risteyksessä sijaitsee Koroistenniemi, joka on merkittävä muinaisjäännösalue ja Turun kaupungin syntysija. Alueen kaava on ollut vireillä vuodesta 2012 ja tavoitteena on että kaavaluonnos on valmis ennen vuoden 2015 loppua.

Sisällysluettelo

ESISELVITYS ja MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA ESISELVITYS - Asiat, jotka vaikuttavat alueen suunnitteluun. Analyysi olosuhteista ja tekijöistä perustiedot. Historia Koroinen kuuluu yhteen Suomen merkittävimmistä arkeologista kokonaisuuksista. Alueella on ollut kiinteää asutusta jo rautakaudesta lähtien. Koroisten vanhimmat muinaisjäännöslöydökset ovat peräisin vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta, noin 50-200 jkr. (Museokeskus, 2015) (Kähärä M,2014) Koroistenniemi on hyvin merkittävä alue myös Turun historialle, sillä sitä pidetään Turun Kaupungin syntysijana. Koroisten alueella on monta historiallisesti arvokasta kohdetta, jotka on suojeltu maakuntakaavassa. Kohteet listattuna: (Muinaisjäännösrekisteri, 2015) SR 853005 Maarian kirkko. 1400-luku. (kaava-alueen ulkopuolella mutta vaikuttaa kaava-alueen maisemaan ja näkymiin) SR 853007 Koroisten maatila. Entinen piispan paikkatila. Tilan rakennuskanta pääasiassa 1800-luvulta, mutta siihen kuluu mm. 1600-luvun kellari. SR 853008 Halisten rantamaisema ja kylä. 1800- luku. (kaava-alueen ulkopuolella) SM 853047 Muinaisjäännösalue, rautakautinen ja keskiaikainen. Maassa jäännöksiä asutuksesta. 1. SM 853053 Valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännösalue, keskiaikainen. Noin 100m pitkä valli, kirkonrauniot sekä kastellin ja piispanlinnan perustukset. Muut suunnittelussa huomioitavat asiat: 1. Muuntamorakennus (kuva 2-9). 1910-1920-luku. Ei käytössä. Ei sovellu enää alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Esitetään suojeltavaksi. 2. Muinaisjäännösalue on muutettu suojeluluokkaan 3 (ei suojeltava). 3. Jokipellonkuja 30. Asuinrakennus 1878, ulkorakennus 1878 ja muita piharakennuksia 1901-1902. Esitetään suojeltavaksi. Yksityisessä asuinkäytössä. 4. Koroisten muuntoasema. Rakennettu 1928. Suojeltu. Turku Energia Oy:n käytössä. 5. Viruskuja 28. Vähäjoen nahkapaja noin vuodelta 1900, Nykyisin asuinrakennus 1950-luvulta. Esitetty suojeltavaksi. Yksityisessä asuinkäytössä. Historialliset tielinjaukset Sekä Koroistentie että Talvitie ovat pysyneet suhteellisen paikoillaan ainakin vuodesta 1787. Vanhin alueesta piirretty kartta ajoittuu tuohon vuoteen. Talvitie (merkitty karttaan: vinterväg från Åbo åt Tavastland och Björneborg, kuva 2-5) on talvisin kuljettava, peltojen tai niittyjen halki johtava linjaus, jota ei kesäaikaan, sulan maan aikaan näkynyt maastossa koko matkalta. Talvitien alkuosa on mahdollisesti syntynyt jo 1100-luvulla, sillä sen aikaisen merenpinnan korkeuden takia muihin ilmansuuntiin pääsy oli estetty. Koroistentien yhteys Koroistenniemen ja Maarian kirkon väliin on mahdollisesti syntynyt 1200 luvulla Maarian kirkon rakennuttua. Topinoja oli silloin kapea merenlahti, jonka yli lienee ollut mahdollista rakentaa silta.

ESISELVITYS Rakennettu ympäristö Kaava-alue on pääosassa rakentamatonta pelto- ja jokimaisemaa, eikä alueella ole yhtenäistä rakennettua ympäristöä. Alueen rakennukset sijaitsevat melko irrallisesti ympäröivästä kaupunkirakenteesta. Rakeisuuskartasta (kuva 2-13) ilmenee, että kaava-alueen rajan ulkopuolella sijaitsee useita rakennettuja alueita, jotka omaavat huomattavan luonteenomaisia kaupunkirakenteen eri typologioita.

ESISELVITYS Luonto Kaava-alue on luonteeltaan hyvin avara ja melko vehreä. Siksi aluetta kutsutaan Turun keuhkoiksi ja sitä pidetään hyvin tärkeänä virkistysalueena. Turun kokoisessa kaupungissa on poikkeuksellista, että tämän kokoinen alue on säilynyt rakentamattomana näinkin lähellä keskustaa. Suomessa on yhteensä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Aurajokilaakso on yksi niistä ja ulottuu kaava-alueen koko eteläisen puoliskon yli. Lisäksi alue on osa Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa, joka on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. (Ympäristöhallinto) Alue on tyypiltään viljeltyä jokivarsimaisemaa, joka on muovautunut pitkään jatkuneen ihmistoiminnan seurauksena.

ESISELVITYS Liikenne ja palvelut

ESISELVITYS Kunnallistekniikka, rakennettavuus ja maanomistus Sähköinfra Turussa käytetystä sähköstä 2/3 kulkee Koroisten muuntoaseman kautta, lisäksi asema on osana valtakunnallista korkeajänniteverkostoa, eli kyseessä on strategisesti hyvin merkittävä muuntoasema. Nykyinen muuntoaseman laitteisto on peräsin 2000-luvun alusta, joten rakennus säilyttänee käyttötarkoituksensa vielä pitkään. Historiallinen näkökulma Turku Energia Sähköverkot Oy ehdottaa rautarouva -pylvään sijoittamista Koroisten muuntoaseman läheisyyteen muistoksi Suomen ensimmäisestä (1929) 110kV voimansiirtolinjasta Imatra - Koroinen. Imatran päädyssä on jo vastaava rautarouva -pylväs, sijoitettuna liikenneympyrän keskelle. (Turku Energia Oy, 2015)

ESISELVITYS kunnallistekniikka, Rakennettavuus ja maanomistus Maaperä Alueen maaperä koostuu pääosin savesta tai liejusavesta. Etäisyys kallioperään voi vaihdella huomattavasti eri paikoissa. Etenkin alueen koillisosa on hyvin savinen. Syvimmillään liejusavikerrossiellä on yli 30 metriä. (Rakennettavuusslevitysluonnos, 2015) Alueen halki kulkee pohjois-etelä suuntaisesti osittain maanalainen hiekkamoreeniharju. Harju nousee maanpinnalle Koroisten maatilan ja Maarian kirkon kohdilta (HkM). Kallio nousee pintaan asti vain kahdessa kohdassa, ja niissäkin hyvin vähäisesti. Toinen on noin 100m Maarian kirkkosillasta etelään, jossa Vähäjoki on paljastanut pienen kallionyppylän. Toinen kohta on Halistenkoski ja sen rannat. Topografia Kaava-alue sijoittuu suurilta osin tasaiselle savipellolle noin 10-12m korkeuteen merenpinnasta. Peltoja reunustavat jyrkät joenuomat (Aurajoki, Vähäjoki ja Topinoja). Joenuomat ovat hyvin romahdusherkkiä ja veden virtaus syö jatkuvasti niitä.

ESISELVITYS kunnallistekniikka, rakennettavuus ja Maanomistus Turun kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueen maista. Alueella sijaitsee viisi pienikokoista yksityisomistuksessa olevaa tonttia. Valtio omistaa Koroistenniemen muinasjäännösalueen sekä Toijalan rata-alueen. Kaupunki vuokraamista tonteista Turku Energia Oy:n, Kiiteistö Oy Koroisten liikekeskuksen sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vuokrasopimukset yltävät vuoden 2040 loppuun. Muut vuokrasopimukset ovat huomattavasti lyhyempiä. Suurin osa vuokratusta maasta on vuokrattu viljelykäyttöön.

ESISELVITYS Hulevedet Pintavalumat, hulevedet ja päävesiputket

ESISELVITYS Tulevaisuuden tuomat muutokset Lähimarkettien tulevaisuus ja kehittyminen Itseohjautuvien autojen kehittyminen

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Alueen voimassa oleva asemakaava

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Tavoitteiden määrittäminen ja lähtökohdat Maakuntakaava Yleiskaava 2020

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Tavoitteiden määrittäminen ja lähtökohdat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Maankäytössä kestävän suunnittelun ulottuvuudet voidaan määrittää neljään kategoriaan: sosiaalinen, ympäristöllinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävän kehityksen periaatteet Sosiaalinen kestävyys Rakentamalla asuntoja eri ihmisryhmille sekoitetusti Luomalla yleisiä paikkoja ulkoiluun ja virkistykseen, yhteisöllisyyttä lisääviä toimintoja, paikkoja satunnaisille kohtaamisille, edellytykset yhteiseen pihatoimintaan, yhteisten autonomistukseen ym. Ympäristöllinen kestävyys Rakentamalla viherkattoja ja aurinkopaneeleja Puhdistamalla ja hyödyntämällä hulevesiä Liittämällä alue kaksisuuntaiseen matalalähilämpöverkkoon Kehittämällä kevyenliikenteen reittejä Parantamalla julkisen liikenteen houkuttelevuutta Kulttuurinen kestävyys Säilyttämällä historialliset arvot ja näkymät sekä historalliset tielinjaukset ja muodot maastossa. Luomalla tilaa myös uuden kulttuurin syntymiselle Taloudellinen kestävyys Rakentamalla alueesta muuntojoustava niin ettei rakennusten arvo katoa muuttuvien trendien myötä ja alueen palvelujen saatavuus heikkene.

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Yleissuunnitelma Alueen liittyminen olemassa olevaan liikenneverkostoon / Halistenväylän sijoittuminen Vaihtoehdot 1 ja 2

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Alueen liittyminen olemassa olevaan liikenneverkostoon / Halistenväylän sijoittuminen

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Vaihtoehto 1 tarkempi suunnittelu Kauppa noin 4000 km2 Asuminen noin 75000 km2 Palvelut noin 800 km2 Virkistys/luonto Uusia asukkaita noin 900

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Alueen liittyminen olemassa olevaan liikenneverkostoon / Halistenväylän sijoittuminen Lintuperspektiivi

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Siirtolapuutarha Suunnitelmassa alueelle on sijoitettu 68 siirtolapuutarhamökkiä sekä palstaviljelyalueita. Siirtolapuutarhamökkien tontit ovat noin 250-350 m2 kokoisia

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Jokimaisema ja Koroistenniemi

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Koko alueen yleissuunnitelma

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Koko alueen yleissuunnitelma

MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Koko alueen yleissuunnitelma