Kasvatustieteen aineopinnot, aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat aineenopettajan pedagogiset opinnot, 60 opintopistettä 2012-2015

Kasvatustieteen aineopinnot, aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat aineenopettajan pedagogiset opinnot, 60 opintopistettä 2012-2015 Ämnesstudier i pedagogik, pedagogiska studier för ämneslärare inriktad på vuxenutbildningen, 60 studiepoäng Subject Studies in Education, Pedagogical Studies for Subject Teachers in Adult Education 60, study credits Tavoitteet Helsingin yliopistosta valmistutaan aineenopettajaksi suorittamalla opetettavien aineiden opintoja ainelaitoksissa ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op) opettajankoulutuslaitoksella. Opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen opettajakelpoisuuden opettaa lapsia, nuoria ja aikuisia yleissivistävissä, ammatillisissa ja aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Koulutuksen aikana opiskelija yhdistää ainetiedon, kasvatukseen liittyvän tiedon, ainedidaktisen tiedon eli tiedon aineen opettamisesta, opiskelusta ja oppimisesta sekä oppilaitoskäytänteisiin liittyvän tiedon omaksi pedagogiseksi käyttöteoriakseen. Tutkimusperustaisen aineenopettajan koulutuksen tarkoituksena on auttaa tulevaa opettajaa kehittymään opetuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen ammattilaiseksi. Aineenopettajan pedagogiset opinnot suorittanut opettaja toimii ammattietiikkaa noudattaen monenlaisissa työ- sekä opetus- ja opiskeluympäristöissä. Koulutuksessa painotetaan aktiivista kansalaisuutta, yhteiskunnallista tasa-arvoa, moniarvoisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Koulutus luo edellytykset sille, että opiskelija on yhteiskuntasuuntautunut ja tuntee kasvatus-, opetus- ja koulutustyön yhteiskunnalliset ulottuvuudet sekä filosofiset, psykologiset, sosiologiset, erityispedagogiset, monikulttuuriset ja historialliset perusteet, on työtään laaja-alaisesti tutkiva ja kehittävä asiantuntija, joka suhtautuu joustavasti muutokseen ja on valmis itsensä elinikäiseen kehittämiseen, on pedagogisesti ajatteleva opetuksen ja opiskelun suunnittelija, toteuttaja ja arvioija sekä kasvattaja, joka kykenee tietoiseen ja perusteltuun pedagogiseen päätöksentekoon, opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen kehittämiseen, kykenee tieteiden väliseen ajatteluun, argumentaatioon ja opetuksen eheyttämiseen yleisen kasvatus-, opetus- ja koulutustyön arvoperustan suunnassa, kykenee luovaan ja joustavaan yhteisölliseen ajatteluun, on moniammatillisesti yhteistyötaitoinen ja on valmis kohtaamaan ja toteuttamaan muutoksia työyhteisössä, on vuorovaikutus- ja viestintätaitoinen sekä hallitsee tieto- ja viestintätekniikan käytön, kehittää valmiuksia jatko-opintoihin sekä lisää tietoteknisiä valmiuksia. 1/25

Ydin- ja syventävä aines Ydinainekseen kuuluvat opettajan perustiedot ja -taidot. Perustietoja ja -taitoja ovat: ainedidaktisten peruskäsitteiden ja periaatteiden tunteminen ja niiden huomioon ottaminen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, kasvatuksen ja opetuksen psykologisten, erityispedagogisten ja monikulttuuristen perusteiden hallinta, vuorovaikutustaidot sekä tietotekniset taidot. Aineopinnoissa syvennetään opettamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Syventäviä tietoja ja taitoja ovat: kasvatuksen yhteiskunnallisten ja filosofisten perusteiden hallinta, opetuksen arvioinnin ja oman työn kehittämisen taito, kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemisen taito, erilaisten opiskelu- ja oppimisympäristöjen käytön taito sekä monikulttuuristen, eettisten ja juridisten kysymysten ottaminen huomioon opetuksessa ja kouluyhteisössä. Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen rakenne Pedagogiset opinnot jakautuvat perusopintoihin (25 op) ja aineopintoihin (35 op) ja ne on jaettu neljään periodiin. Opinnot soveltuvat tutkinto-opiskelijoille ja maisterin tutkinnon jälkeen pedagogisiin opintoihin hakeutuneille opiskelijoille. Kasvatustieteen maistereiden ja tutkinto-opiskelijoiden, joiden pääaine on kasvatustieteellinen aine (yleinen ja aikuiskasvatustiede /allmän och vuxenpedagogik ja erityispedagogiikka) 35 opintopisteen tutkintovaatimukset on merkitty tähdellä. Pedagogisten opintojen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakea kasvatustieteen syventäviin opintoihin sekä jatko-opintoihin. 2/25

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen rakenne (60 op) Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Kasvatustieteelliset opintojaksot 68145 Johdatus kasvatustieteisiin 3 op *6206205 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen 6 op 6206204 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet, luennot ja tentti 3 op 62062045 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet, ryhmät 1 op 68063 Koulutussosiologia 4 op Ainedidaktiset opintojaksot *681565 Ainedidaktiikan perusteet 9 op - 681567 Aikuisopetuksen didaktiset perusteet 3 op - 68149 Ainedidaktiikan luennot 2 op - 681566 Ainedidaktiikan ryhmät: aikuisopetus 2 op - 68153 Ainedidaktiikan ryhmät ainekohtaisesti 68168 Aikuisten oppimisympäristöt 4 op 680573 Opettaja työnsä tutkijana 10 op - 6206206 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op - 680571 Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op - 680572 Tutkielmaseminaari 4 op Harjoitteluun liittyvät opintojaksot *680015 Perusharjoittelu 7 op *680017 Soveltava harjoittelu: Etä- ja verkko-opetus 3 op *680016 Syventävä harjoittelu 10 op *Kasvatustieteen maistereiden ja tutkinto-opiskelijoiden, joiden pääaine kasvatustieteellinen aine (yleinen ja aikuiskasvatustiede /allmän och vuxenpedagogik ja erityispedagogiikka) 35 opintopisteen tutkintovaatimukset on merkitty tähdellä. 3/25

Opintojaksojen tai niiden osioiden suorittaminen periodeissa Periodi 1 68145 Johdatus kasvatustieteisiin 3 op 6206205 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen 6 op 681567 Aikuisopetuksen didaktiset perusteet 3 op 68149 Ainedidaktiikan luennot 2 op 68153 Ainedidaktiikan ryhmät ainekohtaisesti 2 op 6206206 Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op 680571 Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (jatkuu periodissa 2) Periodi 2 68153 Ainedidaktiikan ryhmät: aikuisopetuksen ryhmät 2 op 680015 Perusharjoittelu 7 op (voi suorittaa myös muissa periodeissa) 680571 Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (alkoi periodissa 1) Periodi 3 6206204 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet, luennot ja tentti 3 op 62062045 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet, ryhmät 1 op 680017 Soveltava harjoittelu: Etä- ja verkko-opetus 3 op 68063 Koulutussosiologia 4 op 680572 Tutkielmaseminaari 4 op (jatkuu periodissa 4) Periodi 4 680016 Syventävä harjoittelu 10 op (voi suorittaa myös muissa periodeissa) 68168 Aikuisten oppimisympäristöt 4 op 680572 Tutkielmaseminaari 4 op (alkoi periodissa 3) 4/25

Pedagogiska studier för ämneslärare inriktad på vuxenutbildningen 60 sp Grundstudier/Kandidatstadiet 25 sp Ämnesstudier/Magisterstadiet 35 sp Studier i pedagogik Orientation till pedagogik 3 sp Att möta specificitet och mångfald 6 sp Uppfostringens sociala, historiska och filosofiska grunder 4 sp Utbildningssociologi 4 sp Studier i ämnesdidaktik Grunderna i ämnesdidaktik 9 sp Inlärningsmiljöer för vuxna 4 sp Lärare som forskare -seminarium 10 sp Praktikrelaterade studier Grundpraktik 7 sp Tillämpad praktik: Distans- och nätverks undervisning 3 sp Fördjupad praktik 10 sp Pedagogical Studies for Subject Teachers in Adult Education 60 sc Studies in education Bachelor s level 25 sc Orientation to educational sciences 3 sc Education for Diversities 6 sc Master s level 35 sc Social, historical and philosophical foundations of education 4 sc Sociology of education 4 sc Studies in subject didactics Introduction to subject pedagogy 9 sc Adult learning environments 4 sc Teacher as a researcher seminar 10 sc Studies connected with teaching practice Basic practice 7 op Applied practice: Distance and networkbased education 3 sc Advanced practice 10 sc 5/25

PERUSOPINNOT (25 op) GRUNDSTUDIER/KANDIDATSTADIET (25 sp) BACHELOR S LEVEL (25 sc) Johdatus kasvatustieteisiin Orientation till pedagogik Orientation to educational sciences Laajuus 3 op Tunniste 68145 Kohderyhmä Opintojakso on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Opiskelija tutustuu kasvatustieteen ja erityisesti aikuiskasvatustieteen keskeisiin kysymyksiin, tehtäväalueisiin ja pyrkimyksiin. Opintojakson jälkeen opiskelijan tulee ymmärtää kasvatustieteiden historiallinen rakentuneisuus, monitieteisyys ja yhteiskunnallinen merkitys sekä tunnistaa kasvatustieteen haasteellinen tehtävä. Sisältö - kasvatustieteiden peruskäsitteet ja keskeiset teoriasuuntaukset - kasvatustieteiden osa-alueet - kasvatustieteiden historia ja perinteiset kysymykset Oppimateriaali ja kirjallisuus - Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2000. Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY. - Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen Att möta specificitet och mångfald Education for Diversities Laajuus 6 op 6/25

Tunniste 6206205 erityispedagogiikka 3 op (62062051) monikulttuurisuus 3 op (62062052) ryhmät 0 op (62062053) Kohderyhmä Opintojakso on yhteinen kaikille aineenopettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelija - ymmärtää erityisyyden ja moninaisuuden vaikutuksen opettajan työhön, pedagogisiin valintoihin ja viestintään - ymmärtää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä esteettömän opiskeluympäristön vaatimukset kasvatukselle ja opetukselle - ymmärtää inklusiivisen kasvatuksen periaatteet ja merkityksen - ymmärtää oppimisvaikeuksien kirjon ja saa valmiuksia tunnistaa oppimisvaikeuksia - oivaltaa yhteistyön ja oman vastuullisen toiminnan merkityksen sekä lainsäädännön antaman perustan opettajan toiminnalle - saa valmiuksia tunnistaa erilaisia psyykkisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin merkkejä ja muuttaa pedagogista toimintaansa niiden perusteella - oppii ottamaan opetuksessa huomioon lasten, nuorten ja aikuisten erilaisia kieli- ja kulttuuritaustoja ja nähdä heidät yksilöinä yhteisössään, myös monikulttuurisissa tilanteissa - saa valmiuksia ymmärtää erilaisiin tukimuotoihin liittyviä asiakirjoja ja toimia niiden edellyttämällä tavalla ja hahmottaa yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa hyvinvointia edistävällä tavalla. Sisältö - Vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys opettajan työssä sekä lasten, nuorten ja aikuisten kohtaaminen opetus- ja kasvatustilanteissa. - Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys oppimisessa. - Erityispedagogiikan peruskäsitteet, perusopetuksen lakisääteiset tukimuodot, pedagogiset asiakirjat, oppimisvaikeuksien tunnistaminen, opiskelun, oppimisen ja opettamisen haasteisiin vastaaminen, yksilöllistäminen osana yleisopetusta sekä inkluusio ja sen käytäntöön vieminen. - Monikulttuurisuuskasvatuksen peruskäsitteet, ohjaavat asiakirjat sekä erilaiset lähestymistavat, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen, erilaiset perheet, kulttuurit ja arvot, kulttuurinen pääoma ja kulttuuri-identiteetti, eri maailmankatsomukset, uskonnot, kulttuurienvälinen viestintä sekä monikulttuurisuus koulun ja päiväkodin arjessa. - Monikulttuurisuuteen ja erilaisuuteen liittyvät tilanteet koulussa ja päiväkodissa sekä opettajan pedagogiset keinot toimia niissä. Oppimateriaali ja kirjallisuus Suoritettava kirjallisuus: Tentitään yksi teos kummastakin seuraavista (A ja B), yhteensä kaksi teosta. 7/25

A) Erityispedagogiikka: - Kontu, E. & Suhonen, E. (toim.) 2006. Erityispedagogiikka ja varhaislapsuus. Helsinki: Gaudeamus. TAI - Ladonlahti, T. & Pirttimaa, R. 2000. Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Palmenia-kustannus. TAI - Takala, M. (toim.) 2010. Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus. B) Monikulttuurisuuskasvatus - Paavola, H. & Talib, M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus. TAI - Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. 2005. Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta? Tampere: Vastapaino. Ryhmätyöskentelyn tukena käytettävä oheiskirjallisuus: - Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. - Cantell, H. 2010. Ratkaiseva vuorovaikutus pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus. - Cantell, H. 2011. Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PS-kustannus. - Kalliala, M. 2010. Kato mua. Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Helsinki: Gaudeamus. - Nishimura, S., Nevgi, A., & Tella, S. (2008). Communication style and cultural features in high/low context communication cultures: A case study of Finland, Japan and India. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.), Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka. Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 2 (ss. 783 796). [In A. Kallioniemi (Ed.), Renovating and developing subject didactics. Proceedings of a subject-didactic symposium in Helsinki on Feb. 2, 2008. Part 2 (pp. 783 796). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 299]. http://www.helsinki.fi/~tella/nishimuranevgitella299.pdf - Suortamo, M., Tainio, L., Ikävalko, E., Palmu, T. & Tani, S. (toim.) 2010. Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus. Luennot ja kirjallisuus suoritetaan tentissä, joka arvioidaan asteikolla 0 5. Ryhmätyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Kokonaisuudessaan opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. 8/25

Ainedidaktiikan perusteet Grunderna i ämnesundervisning Introduction to subject teaching Laajuus 9 op Tunniste 681565 Kohderyhmä Opintojakson osio 1 on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille, osiot 2 ja 3 ovat yhteisiä kaikille aineenopettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Opintojakson osiot Ainedidaktiikan perusteet -opintojakso koostuu seuraavista kolmesta osioista: 1. Aikuisopetuksen didaktiset perusteet 3 op (681567) Tavoite Opintojakson käytyään opiskelija hallitsee aikuisopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin perusteet ja kykenee toteuttamaan itsenäisiä opetustuokioita. Lisäksi opiskelijan tulee kyetä arvioimaan kriittisesti omaa kehittyvää opettajuuttaan. Sisältö - opettajuus ja oman opettajuuden rakentuminen - opetuksen malleja ja didaktisia periaatteita - opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi - aikuisopetuksen opetus- ja työmuodot Kirjallisuus - Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. - Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. 2003. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. 2. Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149) Kirjallisuus Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetuksessa käytetään yhteistä kirjallisuutta, joka ilmoitetaan ainedidaktiikan ryhmäopetuksen yhteydessä. 9/25

Opintojakso arvioidaan tentin tai muun kirjallisen suorituksen perusteella asteikolla 0-5. 3. Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (AO:Perus- ja lukio-opetus 68153, AO: Aikuisopetus 681566) Ainedidaktiikan ryhmäopetus suoritetaan kahdessa aineessa. Kaikki aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittavat opiskelijat valitsevat toiseksi ryhmäksi aikuisopetuksen ryhmän ja toiseksi ryhmäksi oman aineensa mukaisen ryhmän. Ryhmäopetus ja siihen liittyvät yksilö- tai ryhmätyöt arvioidaan asteikolla 0-5, aikuisopetuksen ryhmät arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty. Ainedidaktiikan luentojen ja ryhmien tavoitteet Opiskelija ymmärtää - didaktiikan perusteet - ainedidaktiikan opetettavan oppiaineensa opetusta, opiskelua ja oppimista sekä niihin - liittyvää suunnittelua, toteutusta ja arviointia tutkivana ja kehittävänä tieteenalana, - oppiaineen tietoteoreettisen perustan opetuksen kannalta Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon - oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen sekä, - oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset. Ainedidaktiikan luentojen ja ryhmäopetuksen ainekohtainen oppimateriaali ja kirjallisuus: Aikuisopetus Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan - Jarvis, P. 2004. Adult education and lifelong learning: theory and practice. New York: Routledge. - Jokinen, J. 2002. Aikuisopettajan identiteetti: yksinäisestä sankariopettajasta tiimiytyneeseen yrittäjään. Tampere: University Press. http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5519-3.pdf - Sallila, P. (toim.) 2003. Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Aikuiskasvatuksen 44. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. - Yksi ajankohtainen artikkeli Aikuiskasvatus tai Kasvatus-lehdestä. Biologia Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan - Eloranta, V., Jeronen, E. & Palmberg, I. (toim.) 2005. Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus. - The Biology Techer's Handbook.4th Edition. 2009. National Science Teachers Association. Arlington: NSTApress. 10/25

- Koba, S. ja Tweed, A. 2009. Hard-to-teach Biology Concepts. A Framework to Deepend Student Understanding. National Science Teachers Association. Arlington: NSTApress. - Shileds, M. 2006. Biology Inquiries: Standards-Based Labs, Assessments, and Discussion Lessons. JOSSEY-BASS TEACHER. Grades 7-12. San Francisco: A Wiley Imprint. - Lehmuskallio, E., Lehmuskallio, J., Kaasinen, A. & Åhlberg, M. 2008. NatureGate online service as a resource source for CmapTools. In Cañas, A, Reiska, P., Åhlberg, M. & Novak, J. (Eds.) 2008. Proceedings of the Third International Conference on Concept Mapping. Concept Mapping: Connecting Educators. Tallinn, Estonia & Helsinki, Finland 2008. http://cmc.ihmc.us/cmc2008papers/cmc2008-p801.pdf Elämänkatsomustieto Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. - Elo, P. & Heinlahti, K. & Kabata, M. (toim.) 2003. Hyvän elämän katsomustieto Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003. Helsinki: Feto. - Elo, P. & Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2004. Hyvän osaamisen katsomustieto Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n 2004. Helsinki: Feto. - Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) 2007. Katsomusopetuksen kehittämishaasteita Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125 162. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. - Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki. Edita. Oheiskirjallisuus - Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. - Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin. - Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. - Lipman, M. 1997. Harri Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala. Helsinki: Edita. - Lipman M. Liisa Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntäneet ja toimittaneet P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita. - Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf - verkkoaineistoja http://www.helsinki.fi/et Filosofia Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. - Juuso, H. & Tomperi, T. (toim.) 2008. Sokrates koulussa. Tampere: niin&näin. 11/25

- niin & näin -lehden filosofian opettamisen teema-numero 2/2000, s. 28 62. Saatavilla verkosta: http://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn200.pdf - Kallioniemi A. 2008 (toim.). Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 1. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 298, s. 93 127. - Kotkavirta, J. (toim.) 1995. Filosofia koulunpenkillä. Kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta. Helsinki: Painatuskeskus. Oheiskirjallisuus - Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. - Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin. - Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. - Lipman, M. 1997. Harri Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala. Helsinki: Edita. - Lipman M. Liisa Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntäneet ja toimittaneet P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita. - Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf Fysiikka ja Kemia - Donovan, M.S. & Bransford J.D. (Eds.) (2005) How students learn: Science in the classroom. Washington, DC: The National Academies Press. http://www.nap.edu/catalog.php?record_id=10126 TAI - Lavonen, J. & Meisalo, V. 2004. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden työtapaopas. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Suoritetaan seuraavat osat: - Kokeellisen opetuksen uudistaminen: http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/lahestymist/ - Kysymysten tekeminen http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/kyselem/ - Luokitteleminen http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/luokitt/ - Luonnontieteellinen tutkimus koulun työtapana http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/tutkimus/ - Yhteistoiminnallinen oppiminen http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/ TAI - Sjöberg, S. 1998. Naturvetenskap som allmänbildning en kritisk ämnesdidaktik. Lund: Studentliteratur. Historia Suoritettava seuraavat neljä kirjallisuuskokonaisuutta - Löfström, J. (toim.). 2002. Kohti tulevaa menneisyyttä. - Ahonen, S. Historiaton sukupolvi? 1998. 12/25

TAI van den Berg, M. Yksi historia monimutkaistuvassa maailmassa. 2007. http://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/julkaisut/ - Lévesque, S. Thinking historically. Educating students for the twenty-first century. 2008. TAI Karlegärd, C. et al. Historiedidaktik 1997. TAI Husbands, C. What is history teaching? Language, ideas and meaning in learning about the past. 2000. - Castrèn, M. et al. Historia koulussa.1992. http://helda.helsinki.fi//handle/10224/3682 Kasvatustiede Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Estola, E., H.L.T. Heikkinen & Räsänen, R. 2007. Ihmisen näköinen opettaja. Acta Universitas Ouluensis. Series E. Scientiae rerum socialum; 92. Oulun yliopisto http://herkules.oulu.fi/isbn9789514285936/isbn9789514285936.pdf - Kosunen, T. (toimituskunta) 2007. Avoin yliopisto: sivistystä, osaamista ja tasa-arvoa. Helsinki: Gaudeamus. - Kotila, H. (toim.) 2004. Ammattikorkeakoulupedagogiikka: ajankohtaisia puheenvuoroja. Helsinki: Edita. - Kupiainen, P. 2007. Kouluttajana kehittyminen. Helsinki: Palmenia. Maantiede Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Cantell, Hannele, Rikkinen, Hannele & Tani, Sirpa. 2007. Maailma minussa minä maailmassa. Maantieteen opettajan käsikirja. Studia Paedagogica 33. - Butt, Graham (toim.) 2011. Geography, education and the future. London: Continuum. - Lambert, David & Morgan, John. 2010. Teaching geography 11 18. A conceptual approach. Maidenhead: Open University Press. Matematiikka Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Ahtee M. & Pehkonen E. 2000. Johdatus matemaattisten aineiden didaktiikkaan. Helsinki: Edita. - Räsänen P. & Ahonen T. & Malinen P. (toim.). 2004. Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Niilo Mäki instituutti. Osa 2. - Engström A. (red) 1998. Matematik och reflection. - NCTM Yearbook 2000. Learning mathematics for a new century. Reston, Va.:National Council of Teachers of Mathematics Psykologia Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: 13/25

- Myers, David G. 2008. Exploring Psychology. Worth Publishers. - Bransford, J.D., Brown, A.L. & Cocking, R. ym. (toim.). 2004. Miten opimme: Aivot, mieli, kokemus ja koulu. WSOY. - Davis, S. & Buskist, W. (Eds.). 2002. Teaching of Psychology: Essays in Honor of Wilbert J.McKeachie and Charles L. Brewer. Mahwah, NJ: L.Erlbaum. - Society of Personality and Social Psychology sivut. http://www.spsp.org/ - American Psychological Society -Teaching Resources sivut. http://www.apa.org/education/index.aspx - Vuorinen, I. 2001. Tuhat tapaa opettaa, menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmänohjaajille. Tampere: Suomen Moreno-instituutin julkaisusarja. - Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus. - Pearlman, B., McCann, L. & McFadden, S. (Eds). 2004. Lessons learned: Practical advice for the teaching of psychology, vol.1-3. Washington, DC: APA. Suomi toisena kielenä Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Ikonen, K. (toim.). 2005. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön. Opetushallitus. - Kuukka, I. & Rapatti, K. 2009. Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni. Helsinki: Opetushallitus. - Latomaa, S. (toim.) 2007. Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/46930_oph_oma_kieli_03092007_www_lock.pdf - Nissilä, L., Martin, M., Vaarala, H. & Kuukka, I. 2006. Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. - Nissilä, L. & Sarlin, H. M. (toim.) 2009. Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Helsinki: Opetushallitus. - Mela, M. & Mikkonen, P. (toim.) 2007. Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus. Helsinki: SKS. - Inovaara, M. & Malmio, A. (toim.) 2002. Lukuhaastetta koko elämä. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. - Aerila, J.-A. 2010. Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä. Turku: Turun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-4222-0 - Linna, H. (toim.) 2004. Luokat lukemaan. Helsinki: Tammi. - Seppälä, R. 2006. Puhe vuorovaikutuksen liima sekä Opettaja vuorovaikutusyhteiskunnassa. Teoksessa Grünthal, S. & Pentikäinen J. (toim.) 2006. Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Helsinki: Otava. - Lilja, N. 2010. Ongelmista oppimiseen. Toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-39-4116-1 14/25

Oheiskirjallisuus - Tainio, L. (toim.) 2007. Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. Helsinki: Gaudeamus. - Toivanen, T. 2007. Lentoon. Draama ja teatteri koulussa. Helsinki: WSOY. - Brenifier, O. 2009. Keskusteleva opetus. Tampere: niin & näin. - Vuorinen, I. 2009. Tuhat tapaa opettaa. Tampere: Resurssi. - Herkman, J. 2005. Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino. Tietojenkäsittelytiede - Meisalo, V. & Sutinen, E. & Tarhio, J. 2003. Modernit oppimisympäristöt. Pieksämäki: Tietosanoma. Uskonto Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan - Kallioniemi A. & Luodeslampi J (toim.) 2005. Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki. Kirjapaja. - Sakaranaho, T. Jamisto, A. 2007. Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Uskontotieteen laitos. Kurikka: Painotalo Casper. - Olivestam, Carl. E. 2006. Religionsdidaktik -om teori, perspektiv och praktik i religiounsundervisiningen. Stockhol: Liber AB. - Pruuki, L. 2009. Opettajan uskonnollisuuden merkitys koulukasvatuksessa ja uskonnon opetuksessa. Teologinen Aikakauskirja 5/2009, 387 403. Helsinki: Teologinen julkaisuseura r.y. - Kallioniemi, A. 2009. Koulun uskonnonopetuksen ja uskonnon aineenopettajakoulutuksen ajankohtaisia näkökulmia. Teologinen Aikakauskirja 5/2009, 404 422. Helsinki: Teologinen julkaisuseura r.y. - Luodeslampi, J. 2009. Uskonnonopetuksen ydinkysymyksiä peruskoulun synnyssä. Teologinen Aikakauskirja 5/2009, 423 435. Helsinki: Teologinen julkaisuseura r.y. - Räsänen, A., Ubani, M., Ziebertz, H.-G. & Riegel, U. 2009. Eurooppalainen uskonnonopettaja. Teologinen Aikakauskirja 5/2009, 436 449. Helsinki: Teologinen julkaisuseura r.y. - Sakaranaho, T. & Salmenkivi, E. 2009. Tasavertaisen katsomusopetuksen haasteet: Pienryhmäisten uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus Suomessa Teologinen Aikakauskirja 5/2009, 450 470. Helsinki: Teologinen julkaisuseura r.y. - Lyhykäinen, K. 2009: Praxis vai gnoosis? Ortodoksisen uskonnon opettajien käsityksiä oppiaineen tehtävistä. Teologinen Aikakauskirja 5/2009, 471 477. Helsinki: Teologinen julkaisuseura r.y. Pienryhmäiset uskonnot Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan - Berling, J. 2004 Understanding Other Religious Worlds: A Guide for Interreligious Education. Maryknoll, NY: Orbis. - Kallioniemi A. & Luodeslampi J (toim.) 2005. Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki. Kirjapaja, s. 249-446. 15/25

- Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) Katsomusopetuksen kehittämishaasteita Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125 162. Helsinki: Yliopistopaino. - Niemi, H. 1991. Uskonnon didaktiikka: oppilaista elämän subjekteja. Helsinki. Otava. - Sakaranaho T. & Jämistö A. (toim.) Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Uskontotiede 11, 83 100. Helsinki. Helsingin yliopiston uskontotieteen laitos. - Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki. Edita. - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Opetushallitus. http://www.oph.fi/ops/netpkuskontojenopsit06.pdf - Lukion muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Opetushallitus. http://www.oph.fi/ops/netluuskontojenopsit06.pdf - Heinonen, R. 1993. Perhosen perspektiivi: mielikuvat ja arvot opetuksessa. Espoo. Weilin+Göös. - Vuorinen, I. 2001. Tuhat tapaa opettaa. Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille. Suomen morenoinstituutin julkaisusarja Nro 1. Tampere. Soveltuvalla omaan uskontoon liittyvällä didaktisella kirjallisuudella voidaan korvata listassa esiintyvää kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Vieraat kielet - Pöyhönen, S. & Luukka, M.-R. (toim.) 2007. Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta: Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. - Van den Branden, K. (ed.) 2006. Task-Based Language Education: From theory to practice. Cambridge: Cambridge University Press. (Valikoituja lukuja) Lisäksi yksi seuraavista teoksista - Lightbown, P. M. & Spada, N. 2006. How Languages are Learned. Third Edition. Oxford: Oxford University Press. - Mitchell, R. & Myles, F. 2004.Second Language Learning Theories. Second Edition. London: Arnold. - Richards, J. C. & Rodgers, T. S. 2001. Approaches and Methods in Language Teaching. Cambridge: CUP. JA - Eurooppalainen viitekehys: Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 2003. Helsinki: WSOY. TAI - samat kohdat viitekehyksen erikielisistä versioista, esim. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment. 2001. Council of Europe. Cambridge: Cambridge University Press. 16/25

http://www.coe.int/t/dg4/portfolio/?l=e&m=/documents_intro/common_framework. html Lisäksi kaksi seuraavista artikkeleista - Tella, S. & Harjanne, P. 2004. Kielididaktiikan nykypainotuksia. Didacta Varia 9(2), Saatavilla verkossa http://www.helsinki.fi/~tella/tellaharjannedv04.pdf - Harjanne, P. 2007. Viestinnälliseen tehtävään perustuva kieltenopetus. Teoksessa Lavonen, J. (toim.) Tutkimusperustainen opettajankoulutus ja kestävä kehitys. Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä 3.2.2006. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia. - Harjanne, P. & Tella, S. 2007. Foreign Language Didactics, Foreign Language Teaching and Transdisciplinary Affordances. In Koskensalo, A., Smeds, J., Kaikkonen, P. & Kohonen, V. (eds.) Foreign languages and multicultural perspectives in the European context; Fremdsprachen und multikulturelle Perspektiven im europäischen Kontext. Dichtung Wahrheit Sprache. Berlin: LIT-Verlag TAI - Kaksi vapaavalintaista artikkelia seuraavasta teoksesta: Hildén, R. & Salo, O-P. (toim.) 2010. Kielikasvatus tänään ja huomenna opetussuunnitelmat, opettajankoulutus ja kielenopettajan arki. Helsinki: WSOYpro. Yhteiskuntaoppi - Löfström, J. (toim.) Kohti tulevaa menneisyyttä. 2002. - Brunell, V. & Törmäkangas, K. (toim.), Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajat. 2002. TAI van den Berg, M. Nuorten näkemyksiä Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä. 2010. http://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/julkaisut/ - Vernersson, F. Undervisa om samhället. Didaktiska modeller och läraruppfattningar. 1999. TAI Journal of Social Studies Education 1/2004. http://www.jsse.org/2004/2004-1 - Löfström, J. (toim.), Yhteiskuntatiedon tiedetausta. Ainedidaktisia lähtökohtia oppiaineen kehittämiseen. 2001. http://www. helsinki.fi/sokla/tutkimus_julkaisut_sp.ht Äidinkieli ja kirjallisuus Oheisesta kirjallisuudesta erikseen annettavan ohjeen mukaan: - Grünthal, S. & Harjunen, E. (toim.) 2007. Näkökulmia äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Helsinki: SKS. 17/25

- Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T. 2008. Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Tietolipas 20. Helsinki: SKS. - Latomaa, S. (toim.) 2007. Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/46930_oph_oma_kieli_03092007_www_lock.pdf - Harmanen, M. & Siiroinen, M. (toim.) 2006. Kielioppi koulussa. ÄOL:n vuosikirja 2006. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. - Inovaara, M. & Malmio, A. (toim.) 2002. Lukuhaastetta koko elämä. ÄOL:n vuosikirja 2002. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. - Kiiskinen, S. ja Koivisto P. (toim.) 2011. Kirjallisuus liikkeessä. ÄOL:n vuosikirja 2011. Helsinki: ÄOL ja SKS. - Luukka, M.-R. & Jääskeläinen, P. (toim.) 2004. Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. Helsinki: ÄOL. - Harjunen, E., Juvonen, R. ym. 2011. Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä. Perusopetuksen 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarvioinnin aineistoa 2010. Helsinki: Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/132345_miten_peruskoululaiset_kirjoittavat.pdf - Svinhufvud, K. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi. - Heikkinen, H. 2004. Vakava leikillisyys. Draamakasvatusta opettajille. Vantaa: Kansanvalistusseura. - Valo, M. 2000. Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. - Kynäslahti, H., Kupiainen, R. & Lehtonen, M. (toim.) 2007. Näkökulmia mediakasvatukseen. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007. Helsinki: Mediakasvatusseura. http://www.mediaeducation.fi/publications/nakokulmiamediakasvatukseen.pdf Oheiskirjallisuus - Tainio, L. (toim.) 2007. Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. Helsinki: Gaudeamus. - Toivanen, T. 2007. Lentoon. Draama ja teatteri koulussa. Helsinki: WSOY. - Brenifier, O. 2009. Keskusteleva opetus. Tampere: niin & näin. - Vuorinen, I. 2009. Tuhat tapaa opettaa. Tampere: Resurssi. - Herkman, J. 2005. Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino. Perusharjoittelu Grundpraktik Basic practice Laajuus 7 op Tunniste 680015 18/25

Kohderyhmä Opintojakso on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Opiskelija pystyy itsenäisesti suunnittelemaan tavoitteisiin perustuvan pienimuotoisen opetuskokonaisuuden ja kiinnittämään erityishuomiota erilaisiin didaktisiin ratkaisuihin. Sisältö - harjoittelun infotilaisuus - tutustuminen yleissivistävän koulutuksen opetukseen - tutustuminen harjoittelupaikan opetukseen ja toimintakulttuuriin - oman opetusjakson suunnittelu ja toteutus - lähiohjaajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut - harjoitteluraportin laatiminen Oppimateriaali ja kirjallisuus Harjoitteluohjeet, oman harjoitteluoppilaitoksen opetussuunnitelma ja omaan opetukseen liittyvä taustakirjallisuus ja mahdollinen valmis oppimateriaali. Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty-täydennettävä. 19/25

AINEOPINNOT (35 op) ÄMNESSTUDIER/MAGISTERSTADIET (35 sp) MASTER S LEVEL (35 sc) Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet Uppfostringens sociala, historiska och filosofiska grunder Social, historical and philosophical foundations of education Laajuus 4 op Tunniste Luennot ja tentti 3 op (620604) Ryhmäopetus 1 op (6206045) Kohderyhmä Opintojakso on yhteinen kaikille aineenopettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite - Opiskelija osaa analysoida kasvatusinstituutioiden historiallista rakentuneisuutta sekä monitahoista ja arvosidonnaista yhteiskuntasidosta. - Opiskelija tunnistaa kasvatuksen koulutuspoliittisia tekijöitä ja kasvatusfilosofian peruskäsitteistöä. - Opiskelija kehittää valmiuksia arvioida kasvatusinstituutioihin kohdistuvia ristiriitaisia vaateita, kohdata yhteiskunnan muutosvaatimuksia ja toimia aktiivisesti järjestelmän kehittämiseksi. Sisältö - Käsitellään suomalaisen kasvatus- ja sivistyshistorian pääpiirteet ja koulutuspolitiikan viimeaikaiset keskeiset muutokset. - Tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kasvatusinstituutioiden toimintaan, muutokseen ja jatkuvuuteen. - Käsitellään kasvatusfilosofian perusteita. Kirjallisuus - Antikainen, A., Rinne, R., & Koski, L. 2006. Kasvatussosiologia (2. painos tai 3. painos). - Puolimatka, T. 1996. Kasvatus ja filosofia. Kirjayhtymä. - Ryhmissä käsiteltävät kaksi artikkelia (laajuus n. 10 sivua / artikkeli) ilmoitetaan kurssin alkaessa WebOodissa. Luento-osuuden ja kirjallisuuden kuulustelu tai niitä vastaava essee-suoritus arvioidaan asteikolla 0 5. Ryhmäopetus arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. 20/25

Soveltava harjoittelu: Etä- ja verkko-opetus Tillämpad praktik: Distans- och nätverks undervisning Applied practice: Distance and network-based education Laajuus 3 op Tunniste 680017 Kohderyhmä Opintojakso on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Opiskelija osaa verkostopohjaisten oppimisympäristöjen käytön perusteet. Sisältö Kurssilla kehitetään valmiuksia etä- ja verkko-opetuksen hyödyntämiseen omassa opetustyössä. Kurssi antaa valmiuksia etä- ja verkko-opetuksen mahdollisuuksien käyttöön koulutuksen järjestämisessä. Oppimateriaali ja kirjallisuus - Yksi ajankohtainen artikkeli Distance Education tai American Journal of Distance Education - lehdistä - Kynäslahti, H., Vesterinen, O., Lipponen, L., Vahtivuori-Hänninen, S. & Tella, S. (2008). Towards Volitional Media Literacy through Web 2.0. Educational Technology 48(5), 3 9. Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty, hylätty. Koulutussosiologia Utbildningssociologi Sociology of education Laajuus 3 op Tunniste 68063 Kohderyhmä Opintojakso on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. 21/25

Tavoite - Opiskelija kehittää valmiuksia tarkastella koulutusta ja opettajuutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta - Opiskelija ymmärtää millaisia prosesseja kasvatus ja koulutus ovat sekä syventää käsitystä siitä, millaiset yhteiskunnan rakenteet niitä kehystävät - Opiskelija perehtyy koulutuksen yhteiskunnallisiin tehtäviin ja oivaltaa miten kulttuuriset symbolit järjestävät koulutuksen kenttää ja muodostavat sen merkitykset Sisältö - Perehdytään koulutuksen ja kasvatuksen sosiologian peruskäsitteisiin, kysymyksenasetteluihin ja tutkimuskäytäntöihin - Tutustutaan sosiologian tapoihin teoretisoida ja käsitteellistää koulutuksen ilmiöitä - Pohditaan opettajan yhteiskunnallista toimijuutta suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa Oppimateriaali ja kirjallisuus - Antikainen Ari (2011) Kasvatussosiologiaa etsimässä. Työelämäkerta. Tampere University Press. 196 s. - Aittola Tapio (toim.) (2012) Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Gaudeamus. (soveltuvin osin) - lisäksi artikkeliseminaarissa käsitellään koulutussosiologiaan liittyviä artikkeleita. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Syventävä harjoittelu Fördjupad praktik Advanced practice Laajuus 10 op Tunniste 680016 Kohderyhmä Opintojakso on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Tutustuessaan erilaisiin aikuisopetuslaitoksiin opiskelija kykenee analysoimaan niitä opiskelu- ja työympäristöinä sekä osana yhteiskunnan toimintoja. Hänen tulee kyetä erittelemään aikuisopetusta luokkahuonekontekstia laajemmin. Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan 22/25

kriittisesti omaa opetustaan ja kiinnittämään huomiota opiskelu- ja oppimisprosesseihin sekä hyödyntämään aikaisempia teoreettisia opintojaan ja perusharjoittelussa esille tulleita asioita. Sisältö - tutustuminen harjoittelupaikan opetukseen ja toimintakulttuuriin - tutustuminen omavalintaisten aikuisoppilaitosten opetukseen - oman opetusjakson suunnittelu, toteutus ja arviointi - lähiohjaajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut - harjoitteluraportin laatiminen - vertaistuutorointi - osallistuminen palauteseminaariin Oppimateriaali ja kirjallisuus Harjoitteluohjeet, oman harjoitteluoppilaitoksen opetussuunnitelma ja omaan opetukseen liittyvä taustakirjallisuus ja opetusmateriaali. Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty-täydennettävä. Aikuisten oppimisympäristöt Inlärningsmiljöer för vuxna Adult learning environments Laajuus 4 op Tunniste 68168 Kohderyhmä Opintojakso on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot aikuisten oppimisympäristöistä. Sisältö Jaksossa perehdytään aikuisten oppimisympäristöihin, kuten työssä oppimiseen, työelämän muutokseen, oppivaan organisaatioon ja elinikäiseen oppimiseen. Jaksolla keskitytään erityisesti työssä oppimiseen, asiantuntijuuteen kasvuun sekä elinikäiseen oppimiseen. Oppimateriaali ja kirjallisuus - Collin, K. & Paloniemi, S. (toim.) 2007. Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttinä. PSkustannus. 23/25

- Eteläpelto, A., Collin, K. & Saarinen, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. WSOY - Hager, P. 2004. Lifelong learning in the workplace? Challenges and issues. Journal of Workplace Learning 1/2 (16). Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opettaja työnsä tutkijana -seminaari Lärare som forskare -seminarium Teacher as a researcher-seminar Laajuus 10 op Tunniste 680573 Kohderyhmä Opintojakson osio 1 yhteinen kaikille aineenopettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille ja osiot 2 ja 3 on tarkoitettu aikuisopetukseen suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Tavoite Kurssin aikana opiskelija harjaantuu tekemään itsenäisesti kasvatukseen tai koulutukseen liittyvää tutkimustyötä, minkä seurauksena hän tekee pienimuotoisen pedagogisen tutkimusraportin. Opiskelija ymmärtää tutkimuksellisen lähestymistavan merkityksen osana opettajan työtä. Opintojakson osiot Opettaja työnsä tutkijana -opintojakso koostuu seuraavista osioista: 1. Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op (6206206) Oppimateriaali ja kirjallisuus Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Methelp. Luvut I ja III. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. Vaihtoehtona Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet -opintojaksolle opiskelija voi suorittaa 3 op vapaavalintaisia opintoja Opettajankoulutuslaitoksen yhteisestä menetelmätarjottimesta. 24/25

2. Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (680571) Tavoite Opiskelija kykenee kehittämään itsenäisesti tutkimusaiheen tai ongelman ja kykenee laatimaan seminaarityön lähtökohtana toimivan tutkimussuunnitelman, josta ilmenee tutkittava aihe ja lähestymistapa. Tämän lisäksi opiskelijan tulee kyetä käymään keskustelua omasta ja muiden seminaarilaisten tutkimussuunnitelmista. Sisältö - perehtyminen tutkimuskirjallisuuteen - tutkimussuunnitelman laatiminen - tutkimussuunnitelman esittäminen ja opponointi - tutkimusaineiston hankinnan suunnittelu Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty-hyväksytty. 3. Tutkielmaseminaari 4 op (680572) Edeltävät opinnot Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet 3 op (6206206) Tutkimussuunnitelmaseminaari 3 op (6805701) Tavoite Opiskelija kykenee toteuttamaan tutkimussuunnitelmaansa perustuvan pienimuotoisen kasvatustieteellisen tutkimusraportin, jossa hän raportoi havainnoistaan ja tulkinnoistaan sekä esittää johtopäätöksiä. Opiskelija kehittyy työtään tutkivaksi ja kehittäväksi opetusalan ammattilaiseksi, joka kykenee huomioimaan yleiset tutkimuseettiset ja erityisesti kasvatustieteen tekemiseen liittyvät käytännöt ja haasteet. Sisältö - oman tutkimuksen edistäminen: tutkimusaineiston kerääminen ja analysointi sekä päätelmien tekeminen - tutkimusraportin kirjoittaminen ja esittäminen - toisten opiskelijoiden seminaaritöiden aktiivinen kommentointi Oppimateriaali ja kirjallisuus Kirjallisuus määräytyy tutkimusaiheen ja tutkimustradition mukaisesti. Tutkimusraportti arvioidaan asteikolla 0-5. 25/25