Raha-automaattiyhdistys / projektiavustusanomus Ci KoVa-Projektisuunnitelma Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma helmikuu 2011-helmikuu 2014 / 3-vuotinen kokeilu- ja kehittämishanke 1. PROJEKTIN HAKIJA RAAHEN PSYYKE RY Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Vuoden 2010 yhdistys aloittaa noin 360 jäsenen voimin. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista.
Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta. Raahen Psyyke ry saa toiminnalleen Raha-automaattiyhdistykseltä toiminta-avustusta Kohtaamispaikka Jäsentuvan ja vertaistoiminnan kehittämiseen (vuodesta 2001). Raahen Psyyke ry ja A-klinikka / Langin keskus ovat käynnistäneet syksyllä 2009 yhteistyössä kaksoisdiagnoosin omaaville ryhmän, joka on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ryhmäksi. Sekä tämän ryhmän innoittamana että havaintojen ja yhteistyötahoilta saatujen palautteiden kautta olemme todenneet, että tälle kohderyhmälle järjestetyllä toiminnalla on kova tarve. Lisäksi RAYn valmistelijan kannustus projektirahoituksen hakemiseen rohkaisi yhdistystä lähtemään kohti tätä haastetta. Raahen Psyyke ry toteutti Kaukorannan Kukka puutarhaprojektin vuosina 2003-2008. Projekti onnistui erittäin hyvin ja sen loputtua toiminta siirtyi Raahen seudun Hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimaksi vakiintuneeksi toiminnaksi. Yhdistyksellä on pitkä kokemus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin hallinnoimisesta ja halua ottaa uusi haaste vastaan. 2. PROJEKTIN TAUSTAA Raahen Psyyke ry:n työntekijät ovat kevään 2010 aikana tavanneet projektin merkeissä yhteistyötahoja (A-klinikka / Langin keskus, sosiaalitoimi / sosiaalityöntekijät ja Satelliitti työpaja, TYP eli työvoiman palvelukeskus, mielenterveyskeskus, A-kilta), joilta saadun palautteen kautta ajatus projektin tarpeellisuudesta Raahen alueella on vahvistunut (yhteistyötahojen lausuntoja toimitettu hakemuksen yhteydessä RAY:lle). Heidän kauttaan on noussut muutamia keskeisimpiä ongelmakohtia esille, joihin projektin avulla tuodaan parannusta. Tavoitteena on, että kolmen vuoden kokeilu- ja kehittämishankkeen aikana saadaan luoduksi toimiva innovatiivinen malli kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelusta, joka jää elämään Raahen alueelle projektin loputtua. Tarkoitus ei ole tehdä julkiselle sektorille kuuluvaa toimintaa, vaan täydentää puutteita kolmannen sektorin voimin yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa. Projektin aikana hyödynnetään jo olemassa olevia tahoja (hyvänä esimerkkinä TYP ja Taitoprofiilit oy) ohjaamalla ja neuvomalla kurssilaisia käyttämään ko. palveluita. 2.1. Kaksoisdiagnoosi Kaksoisdiangoonsin omaavalla henkilöllä on kaksi toisistaan riippumatonta sairautta, joista toinen on päihderiippuvuus ja toinen on psyykkinen sairaus (esim. alkoholiriippuvuus ja masennus). Kaksoisdiagnoosi nimitystä on käytetty käytännön työssä väljästi kuvaamaan myös kaikenlaatuisia alkoholin provosoimia psyykkisiä oireita ja toisaalta myös alkoholiriippuvaisen kaikkia psyykkisiä oireita. Epidemiologisten tutkimusten mukaan alkoholiriippuvaisilla ilmenee tutkimuskriteereistä riippuen 15-55 % todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei-addiktiivinen psyykkinen häiriö. 84 %:lla psyykkinen häiriö oli ilmaantunut ennen addiktiota (erityisesti persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt). Eri tutkimuksissa on todettu, että miehillä alkoholiriippuvuus usein edeltää masennusta, kun taas naisilla masennus usein edeltää
alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuus todettu yli 29-vuotiailla suomalaisilla (Health 2000 survey, Pirkola S. et al. 2005) miehistä 6.5 %:lla, naisista 1.4 %:lla ja yhteensä 3.9 %:lla. Lähde: Mari-Kaarina Hiltunen, psykiatrian erikoislääkäri 27.1.2010 / luentomateriaali 3. PROJEKTIN TARPEELLISUUS Tällä hetkellä kaksoisdiagnoosin omaavat kokevat edelleenkin olevansa väliinputoajia, heitä juoksutetaan luukulta toiselle periaatteella "ei kuulu meille". Tällä projektilla pyritään kaksoisdiagnoosin omaavien elämänhallinnan paranemiseen, yhteistyöverkoston kokoamiseen ja kehittämiseen ja toimivan käytännön luomiseen Raahen alueelle. Kurssimuotoinen toiminta on Jokilaaksojen Tiimi ry:n Elämän eväspaketti projektin aikana todettu hyväksi toimintatavaksi, joten valitsimme sen tämän projektin toimintarungoksi. Lisäksi MTKL:n ja Sininauhaliiton yhteishanke PÄMI on mallina tämän hankkeen taustalla. PÄMIn projektityöntekijä vieraili yhdistyksessämme huhtikuussa 2010 jakamassa heidän projektin onnistumiskokemuksia ja antamassa hyviä neuvoja kaksoisdiagnoosin omaavien kanssa työskentelyyn. PÄMIn projekti on ollut kohderyhmältään ja sisällöltään samansuuntainen kuin tämä projekti. Saimme kattavan kuvan PÄMI-hankkeesta ja tässä omassa projektissamme juurrutamme myös PÄMI-hankkeen hyviä käytäntöjä Raahen seudulle. Projektissa hyödynnetään mm. PÄMIn työkirjoja, jotka valmistuvat juuri sopivasti hankkeen alkamisen aikoihin. Raahen Psyyke ry teki vuonna 2009 Jäsenkyselyn jäsenistölleen. Kyselystä on tehty syventävä kvantitatiivinen tutkimus koskien mielenterveyskuntoutujia, joilla on myös päihdeongelma tai muu riippuvuus. Kyselyn ja analyysin tuloksia tullaan hyödyntämään tässä projektissa ja analyysin pohjalta mm. ennaltaehkäisyn ja tiedottamisen merkitys korostui ja siihen tulee panostaa. (Tanja Kippola, Kemi-Tornion AMK 2010) 4. KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat kaksoisdiagnoosin omaavat nuoret ja työikäiset henkilöt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän (Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Siikajoki) alueella. Projektin aikana on tavoitteena saada noin 30 eri henkilöä kiinnittymään toimintaan ja samalla saada heille elämään laatua ja elämänhallintaa. Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää, joihin kuhunkin otetaan noin kymmenen (10) ihmistä mukaan. Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin, joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin kautta osasta osallistujia koulutetaan lisäksi kokemuskouluttajia / vertaistukijoita seuraavien kurssien osallistujille ja muille kohderyhmään kuuluville. Koulutuksessa hyödynnetään yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koulutusta sekä Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu. Kohderyhmäläiset voivat olla töissä, sairaslomalla, työttöminä työnhakijoina, kuntouttavassa työtoiminnassa tms. Varsinaista diagnoosia kohderyhmäläisiltä ei vaadita, vaan projektiin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien oma kokemus omasta päihteidenkäytöstä riittää pääsyksi kurssille. 5. TAVOITE
Projektin tavoitteena on saada ihmisille parempi arki sekä tietoa ja taitoja käytännönasioista. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen. Samalla ehkäistään suurempia ja vakavampia kansanterveydellisiä ongelmia. Mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien jatkeeksi yleensä kasaantuu velkoja ja raha-ongelmia. päihteidenkäytön vähentyminen / lopettaminen ja mielenterveysongelmien helpottuminen kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) elämänhallinnan ja elämänlaadun lisääntyminen arjessa selviytymisessä tukeminen / arjen hallinta o tietoa sosiaalisiin taitoihin o tietoa taloudenhallinnasta o osallistumismahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäiseminen vastuun ottaminen itsetunnon kohentuminen Projektin aikana koulutetaan ensimmäisen kurssin kurssilaisista vertaistukijoita kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja muutamasta kokemuskouluttajat seuraaville kursseille projektityöntekijöiden työpareiksi. Koulutusten järjestämisessä hyödynnetään yhdistyksen omaa vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville, joka kokoontuu viikonloppuisin. Iltaisin ja viikonloppuisin yksinäisyys ja päihteidenkäyttö lisääntyvät, joten on tärkeää saada mielekästä tekemistä ja sisältöä juuri näille ajankohdille. Vertaisryhmä sisällytetään alusta asti yhdistyksen varsinaiseen toimintaan osaksi yhdistyksen vertaistoimintaa. Myös vertaistukitoiminta siirtyy yhdistyksen tukihenkilötoiminnan alaiseksi toiminnaksi ja näin projektin avulla saadaan kaksoisdiagnoosin omaavien toiminta sisällytettyä yhdistyksen oman toiminnan alaisuuteen ja toiminnan jatkuvuus turvattua. Nykyinen kaksoisdiagnoosin omaavien ryhmä, joka toimii yhteistyössä A-klinikan kanssa, jatkuu projektin toiminnassa ja ohjaajina toimivat A-klinikan työntekijä ja projektivastaava. Projektin aikana luodaan toimiva yhteistyömalli päihdepuolen ja mielenterveystoimen välille, samalla kahden luukun pompotus loppuu ja ihminen saa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ongelmiinsa. Tarkoitus luoda toimiva malli, jolla kuntayhtymä voi jatkossa toteuttaa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta kaksoisdiagnoosin omaavien ihmisten kanssa työskennellessään. Projektin aikana tiedotetaan päihde- ja mielenterveysasioista työnantajille, kouluille ja suurelle yleisölle mm. yleisötilaisuuksien, lehtijuttujen, kotisivujen ym. tiedotuskanavien avulla. Samalla tehdään tiedotus- ja valistustyötä ja vähennetään ennakkoluuloja kaksoisdiagnoosin, mielenterveysongelman tai päihdeongelman omaavia kohtaan. Lisäksi projektin aikana luodaan Raahen Psyyke ry:n nettisivuille projektille oma osionsa, mistä löytyy helposti ja vaivattomasti linkit esimerkiksi hoitavien tahojen yhteistyötietoihin, kattava teoriakokonaisuus mielenterveys- ja päihdeasioista ym. monipuolinen ja helposti löydettävä tieto. Nettisivuja voivat esimerkiksi työterveyshuollon ja muut hoitoalan työntekijät käyttää päivittäisessä työssään kohdatessaan kaksoisdiagnoosin omaavia asiakkaita. 6. TOTEUTUS
Projekti toteutetaan kurssimuotoisena. Kursseja tarjotaan ja kokeillaan eri mittaisina ja niihin kootaan noin kymmenen hengen suljettu ryhmä. Ensimmäinen kurssimuotoinen ryhmä kestää 5 kuukautta. Kurssit toteutetaan Raahessa, mutta kursseille voivat osallistua myös lähikuntien kaksoisdiagnoosin omaavat henkilöt (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti). Kursseilla työskennellään ryhmätoiminnan avulla. Kurssien peruspakettiin kuuluu mm. terveyttä (liikuntaa, ravitsemusta ym.), taloudenhallintaa ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä teemoja sekä koulutusta ja työtä käsittelevät osiot. Lisäksi sisältöä suunnitellaan ryhmäläisten kanssa yhteistyössä kunkin kurssin toiveet ja tarpeet huomioiden. Kunkin kurssin alussa jokaisella kurssilaisella on mahdollisuus jakaa oma tarinansa muiden kanssa. Projekti on kurssimuotoinen kehittämishanke, jonka aikana osallistujat saavat ryhmätukea arjenhallintaansa käytännössä. Kurssilla mm. laitetaan ruokaa yhdessä, tutustutaan oman alueen eri harrastusmahdollisuuksiin, perehdytään erilaisten tukimuotojen hakemiseen, opetellaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista, käydään taloudenhallintaa läpi ym. osaalueisiin perehtymistä, joilla koetaan puutteita. Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). Lisäksi projektin aikana luodaan toimivat nettisivut tiedotukseen. 6.1. Ohjausryhmä Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työ- ja elinkeinohallinnon puolelta. Ohjausryhmään valitaan myös kokemusasiantuntija(t) eli kaksoisdiagnoosin omaava henkilö sekä yhdistyksen hallituksen edustaja. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmän kautta projektia saadaan hyvin markkinoitua yhteistyötahoille ja sitä kautta myös toimintamallia juurrutettua mielenterveysja päihdetyöhön. Ohjausryhmän tehtävänä on myös arvioida moniammatillisen näkökulman kautta hankkeen etenemistä sekä miettiä kehittämistoimenpiteitä. 6.2. Osallistujien kartoitus Osallistujat kurssille kartoitetaan yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa tai osallistujat voivat olla itse yhteydessä kurssin järjestäjään. Jokaiselle kurssille otetaan noin kymmenen kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Osallistujien päihteidenkäytön tulee olla kurssin aikana hallinnassa / hoidossa, jotta osallistuminen mahdollistuu. Diagnoosia ei vaadita, vaan pääsyvaatimuksena kurssille on asiakkaan oma halu muutokseen ja kokemus omasta päihteiden liiallisesta käytöstä. Sekä mielenterveys- että päihdehoito hoituu hoitotahojen kautta, se ei ole projektityöntekijöiden vastuulla. Kurssilaisilta vaaditaan sitoutumista ja omaa vahvaa halua saada elämänmuutosta aikaan. Korvaushoidossa olevien päihdekuntoutujien osallistuminen kurssille mietitään kunkin kohdalla erikseen yksilöllisesti ja kurssin kokonaisuutta ajatellen. Ensimmäiselle kurssille kootaan ensisijaisesti työssäkäyviä kohderyhmäläisiä, joita tavoitetaan myös työnantajien, työterveyshuollon ja lehti-ilmoitusten avulla. 6.3. Osallistujien määrä
Kolmivuotisen projektin aikana tavoitetaan yhteensä 30 kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Lisäksi asioista (päihteistä, mielenterveysongelmista ym.) tiedotetaan monille eri tahoille mm. yleisöluentojen ja lehtijuttujen avulla. Ryhmiin voi osallistua muitakin, kuin kursseille osallistuneita kuntoutujia. 6.4. Kurssitoiminnan käynnistäminen ja projektin aikataulu Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää. Jokaiselle kurssille osallistuu noin 10 henkilöä ja kaiken kaikkiaan yksi kurssi kestää noin puoli vuotta (tiivis kurssipaketti ja kurssin loputtua työelämään, koulutukseen, vertaistukijaksi, yhdistystoimintaan tms. kiinnittyminen). Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja koulutetaan osasta kurssilaisista kokemusasiantuntijoita seuraaville kursseille. Lisäksi perustetaan projektityöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa yhdessä ryhmiä kaksoisdiagnoosin omaaville kuntoutujille (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). 6.4.1. Kevät 2011 Projektin käynnistys. Rahoituksen varmistuttua käynnistetään projekti. Ensimmäisenä palkataan projektivastaava, joka hoitaa käytännön asiat; vuokraa tilat, hankkii työvälineet ym. Toinen projektityöntekijä työskentelee osa-aikaisesti keskittyen esnisijaisesti itse kurssien sisällön suunnitteluun ja ohjaamiseen projektivastaavan työparina. Projektivastaava suunnittelee projektiesitteen, seuranta- / palautelomakkeen ja hän vastaa tiedotuksesta ja markkinoinnista. Kesällä alkaa kurssilaisten kartoitus ja ensimmäisen kurssin sisällön suunnittelu. PÄMIn projektityöntekijät vierailevat yhdistyksessä. 6.4.2. Syksy 2011 Ensimmäinen kurssi käynnistyy. Kurssi kestää viisi kuukautta, 2-3 päivää / iltaa viikossa. Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin, joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin kautta osallistujat koulutetaan kokemuskouluttajiksi / vertaistukijoiksi seuraavien kurssien osallistujille. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta osallistujien työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu. Syksyllä osallistutaan valtakunnallisille Päihdepäiville sekä muihin mielenterveys- ja päihdealan koulutuksiin. 6.4.3. Kevät 2012 Keväällä 2012 on ensimmäisen kurssin lopetus ja arviointi. Kokemusasiantuntijat perehdytetään seuraavalle kurssille. Lisäksi aloitetaan uusien kurssilaisten kartoitus yhteistyötahojen kanssa ja käynnistetään vertaisryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta. Käynnistetään projektivastaavan ja yhteistyötahojen vetämät yhteiset ryhmät (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). Toisen kurssin markkinointi ja aloitus. Kurssin aikana kurssilaisia tuetaan osallistumaan jo olemassa oleviin palveluihin: projektivastaava ohjaa muihin palveluihin ja pyrkii
itsenäistämään kuntoutujat. Toisen kurssin aikana luodaan vertaistukisuhteet kurssilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välille. Kokemusasiantuntijan käyttö kursseilla projektityöntekijöiden rinnalla tuo kurssille vertaisuuden näkökulman. Kokemusasiantuntija jakaa oman tarinansa kurssin alussa. Hän on mahdollisuuksien mukaan läsnä kursseilla. Hänet valmennetaan ennen kurssin alkua ja työntekijät antavat hänelle jatkuvaa tukea ja koulutuksellista palautetta. Lisäksi kokemusasiantuntija antaa projektityöntekijöille palautetta. Kokemusasiantuntija on eräänlainen tulkki kurssilaisten ja projektityöntekijöiden välillä. Hän ylläpitää keskustelua ja jakaa omia kokemuksiaan sekä tukee ja kannustaa kurssilaisia. Kokemusasiantuntija tuo kurssille kuntoutujan näkökulmaa. 6.4.4. Syksy 2012 Projektissa tehdään jatkuvaa seurantaa ja arviointia ja otetaan palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti vastaan niin kurssilaisilta, kuin myös yhteistyötahoilta. Projektin arvioinnissa hyödynnetään yhdistyksen arviointisuunnitelmaa, joka valmistui syksyllä 2010. Syksyllä 2012 tehdään syvempi väliarviointi projektin etenemisestä ja tuloksista ja tarvittaessa projektin toimintarunkoa muokataan. 6.4.5. Kevät 2013 Kolmannen kurssin aloitus. Kurssin toteutuksessa hyödynnetään väliarvioinnin tuloksia ja tarvittaessa kurssin toimintamallia kehitetään. 6.4.6. Syksy 2013 Syksyllä 2013 kootaan kaikkien kolmen kurssin kurssilaiset yhteistapaamiseen ja käydään tilannekatsausta läpi; onnistuiko projekti ja mitä saatiin aikaan. Perustetut ryhmät jatkavat edelleen kokoontumisiaan. Loppuarvioinnin teko käynnistyy. Projektin tuotokset ja onnistumiskokemukset esitellään yhteistyötahoille. 6.4.7. Kevät 2014 Projektin lopetus. Tavoitteena saada luotua kolmen vuoden aikana toimiva malli, joka jää elämään Raahen alueelle. KEVÄT SYKSY V. 2011 Projektin aloitus Ensimmäinen kurssi käynnistyy V. 2012 Toinen kurssi käynnistyy Väliarviointi V. 2013 Kolmas kurssi käynnistyy Yhteistapaaminen Loppuraportin teko V. 2014 Projektin lopetus 7. YHTEISTYÖTAHOT
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä; Mielenterveyskeskus, Langin keskus ja Vihernikkari Raahen Kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus, Satelliitti-projekti Työvoiman palvelukeskus TYP Työ- ja elinkeinotoimisto A-kilta Ruukin Kimppa ry oppilaitokset muut kolmannen sektorin toimijat Kaste-hanke, Terveempi Pohjois-Suomi -osahanke Lisäksi tiedotus mm. AlAnon- ja AA kerhoihin projektista. Osalta yhteistyötahoja kirjalliset sopimukset sitoutumisesta projektiin liitteenä. 8. HENKILÖSTÖ Projektiin palkataan projektivastaaja (AMK), joka vastaa projektin etenemisestä, markkinoinnista ja hallinnon tehtävistä (seuranta, arviointi ja raportointi). Lisäksi hän suunnittelee kurssien sisällön ja toimii kursseilla vetäjänä apunaan työpari, joko projektityöntekijä tai kokemusasiantuntija. Projektityöntekijä palkataan aina kurssien ajaksi. 8.1. Muut resurssit 8.1.1. Vuokratilat. Projektille vuokrataan tilat, joissa sijaitsevat projektityöntekijöiden toimistot. Kurssien vetämiseen kartoitetaan ilmaisia kokoontumistiloja yhdistyksen omia tiloja hyödyntäen tai kaupungin, kuntayhtymän ja muiden yhteistyötahojen kokoontumistiloja kartoittamalla. 8.1.2. Työvälineet Projektivastaavalle hankitaan toimivat työvälineet; kannettava tietokone, videotykki, tulostin, kännykkä ym. Lisäksi hankitaan toimitiloihin tarvittavat huonekalut. Työntekijöiltä vaaditaan oman auton käyttömahdollisuus. 9. SEURANTA JA ARVIOINTI 9.1. Hallitus ja toiminnanohjaaja Hallitus seuraa ja arvioi noin kerran kuukaudessa kokouksissaan projektin etenemistä. Projektivastaava raportoi aktiivisesti yhdistyksen toiminnanohjaajalle projektin eri vaiheista ja talouden hallinnasta. Lisäksi tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen projektin taloudesta, joka käydään aina hallituksessa läpi. Hallituksen valitsema rahastonhoitaja käy projektin laskut ja kuitit kuukausittain läpi ja projektivastaava raportoi menoista ja tuloista aktiivisesti rahastonhoitajaa ja toiminnanohjaajaa. Taloudenhoidosta
vastaa käytännössä yhdistyksen järjestösihteeri. Näin projektin toiminta linkittyy lähemmäs yhdistyksen omaa toimintaa. Järjestösihteerin ja yhdistyksen toiminnanohjaajan vastuuttaminen myös projektista on koettu Kaukorannan Kukka puutarhaprojektin aikana hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Kaukorannan Kukka - puutarhaprojektin loppuraportin mukaan Ammatillinen osaaminen korostui projektin keston rajallisuuden, kehittämisen ja suuren vastuun takia. Hallitus joutui projektin aikana sekä työnantajana että taloudellisen vastuun kantajana välillä hyvinkin vaikeasti hallittavien vastuiden eteen. Toiminnanohjaajan työnkuva selkiyttäminen tehtiin vuoden 2006 syksyllä, joka asetti toiminnanohjaajan vastaamaan selkeämmin myös projektin henkilöstö- ja talousasioista. Mikäli yhdistys jatkossa hallinnoi projekteja, on hallinnollinen kuvio selkeämpi kuin puutarhaprojektin alkaessa. 9.2. Ohjausryhmä / yhteistyötahot Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työvoimahallinnon puolelta. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötahojen mielipiteitä kysellään sekä suullisesti että kirjallisesti projektin edetessä. 9.3. Työntekijät ja kurssilaiset Projektivastaava tekee jatkuvaa seurantaa ja arviointia projektin etenemisestä. Projektivastaava kirjaa projektin aikana tehdyt toiminnat (infotilaisuudet, markkinoinnin, lehtijutut, tiedustelut, kurssilaisten määrät ym.) ja raportoivat kaikesta esimiestä / hallitusta / ohjausryhmää. Lisäksi kurssilaisilta pyydetään suullisen palautteen lisäksi kirjallista arviointia. Projektille laaditaan oma seuranta- ja arviointijärjestelmä ja selkeä suunnitelma yhdistykselle kesäkuussa 2010 valmistuvan arviointisuunnitelman pohjalta. 9.4. Opinnäytetyö Kannustetaan alan opiskelijoita tekemään useita tutkimuksia, jotka pureutuvat vaikuttavuuden arviointiin monipuolisesti; prosessien näkökulmasta ja asiakasnäkökulmasta. 10. MAHDOLLISET RISKIT - ei saada kurssilaisia sitoutumaan - työssäkäyvien kurssilaisten jaksaminen - henkilöstöresurssit mitoitettu liian pieniksi - kurssien määrä suhteessa aikaan liian suuri (väliarvioinnissa projektin suuntaa voidaan muuttaa) - verkoston kokoaminen ja sitouttaminen
11. TALOUS Yhdistyksen hallitus vastaa viimekädessä projektin toteutuksesta ja seuraa taloutta. Tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen, jonka hallitus käy läpi ja hyväksyy. Yhdistyksen järjestösihteeri vastaa käytännössä taloudenhoidosta. Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoitus Ci on projektin tärkein rahoituslähde. Projektiavustuksella katetaan työntekijöiden palkkakulut ja muut hallinnolliset kulut. Osa kurssilaisista osallistuu projektin järjestämään toimintaan kuntouttavalla työtoiminnalla, josta projektille tulee lisätuottoa Raahen psyyke ry:n ja Raahen, Siikajoen, Vihannin ja Pyhäjoen kaupungin / kunnan ostopalvelusopimuksen mukaan 10 / pv. Kuntouttavan työtoiminnan tuotoilla kustannetaan mm. kurssilaisten ruokailukulut sekä muut kurssin järjestämisestä aiheutuneet kulut, ks. talousarvio.