KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Päivitys vuodelle 2016 Terveydenhoidon palvelujen henkilöstötiimi 23.10.2015 Terveyspalvelujen johtoryhmä 17.11.2015 Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

SISALLYS 2 1. OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINNAN PERUSTA 3 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 3 1.2 Kuopion kaupungin strategia 6 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 7 2.1 Opiskeluterveydenhuollon tavoitteet 7 2.2 Opiskeluterveydenhuollon perustehtävät 8 2.3 Kuopion opiskeluterveydenhuollon tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013 2016 8 2.3.1 Vuoden 2015 painopistealueet 9 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 10 3.1 Asiakkaat 10 3.2 Hallinto ja henkilöstö 10 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto 10 3.2.2 Henkilöstö 11 3.3 Toimitilat 12 4. OPISKELIJAN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUOPION OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA 12 4.1 Valtakunnallinen asetus 12 4.2 Kuopion kaupungin tarkastusohjelma ja tarveharkintaiset käynnit 13 4.3 Käytettävissä olevat mittarit ja muut arviointimenetelmät 14 4.4 Rokotukset 14 4.5 Suun terveydenhuolto 15 4.6 Sairaanhoito 15 5. OPPILAITOKSEN TYöOLOJEN JA YMPäRISTÖN TERVELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS 15 5.1 Työolojen ja työympäristön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvonta 15 5.2 Ensiapuvalmius 5.3 Asiakasturvallisuus 16 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 16 7. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA 16 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 17 8.1 Perehdytys ja työnkierto 17 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 17 8.3 Kehityskeskustelut 18 8.4 Koulutus 18 8.5 Työnohjaus 19 9. TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 19 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 20 11. LÄHTEET 20

1. OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINNAN PERUSTA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Lain tultua voimaan kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki kumoutuivat. Lain pykälässä 17 todetaan, että kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta päivitettiin (338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009. Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on osa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 37 a :n ja lukiolain (629/1998) 29 a :n mukaista opiskelijahuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2006 opiskeluterveydenhuollon tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan Opiskeluterveydenhuollon opas, joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen) otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä avulla tilastoidaan ja

seurataan terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen opiskeluterveydenhoidon toteutumista kunnissa. Sora- lainsäädäntö (soveltumattomuuden ratkaisuja) on tullut voimaan 1.1.2012. Lakimuutos aiheuttaa muutoksia erityisesti seuraaviin asioihin: Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä tarkennetaan Mahdollistetaan opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua Säädetään oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön myös korkeakoulusektorilla Huumausainetestauksesta säädetään ko. koskevissa laeissa yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia vastaavasti Kurinpitosäännöksiä täsmennetään Koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja viranomaisten tietojensaanti varmistetaan Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita sekä toisella asteella että korkeakoulussa. Opiskelijoiden huumausainetestauksella pyritään estämään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet. Päihtyneeksi epäilty opiskelija on testattava viivytyksettä. Vain koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan testaukseen. Virkaajan ulkopuolinen viivytyksetön testaus vaatii koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta etukäteen laaditun huolellisen suunnitelman. Lisäksi on tärkeää huomioida, että näytteenottajien on oltava perehtyneitä huumausainetestaukseen, minkä vuoksi näytteitä ei voida ottaa kaikissa päivystävissä terveydenhuollon yksiköissä. Opiskeluun liittyvässä huumausainetestauksessa opiskeluterveydenhuolto on luonteva taho koordinoimaan testiin lähettämistä, testitulosten tulkintaa ja testituloksista ilmoittamista. Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, tulee hänelle testituloksesta riippumatta tehdä opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tarpeen arviointi. Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa hoidon. Terveydenhuollossa huumausainetestaukseen perehtynyt lääkäri tai huumausainetestaukseen perehtynyt terveydenhoitaja haastattelee ja tutkii opiskelijan ennen huumausainelähetteen tekoa. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi terveydenhoitajaksi tai lääkäriksi katsotaan henkilö, joka on osallistunut Sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä järjestämään koulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jossa käsitellään huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, testien tekemisen hyviä käytäntöjä sekä todistusten laatimista. Varmistetun positiivisen testituloksen voi vastaavasti tulkita vain huumausainetestaukseen edellä mainitun koulutuksen kautta perehtynyt lääkäri. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) vahvistettiin 30.12.2013. Se tuli voimaan 1.8.2014. Perusopetuslaissa olevat oppilashuollon järjestämistä koskevat 31 a 2-4 momentit kumottiin. Laki koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta.

Lain tarkoituksena on Edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Tavoitteena on siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Turvaamalla varhainen tuki oppilaille ja opiskelijoille koulussa voidaan tarjota matalan kynnyksen palveluja ja välttää raskaampia toimenpiteitä. Laissa on kiinnitetty erityistä huomiota yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, jota pidetään ensisijaisena, mutta opiskelijoilla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa laissa säädetyssä määräajassa. Laissa säädetään myös terveydenhoitajan ja lääkärin saavutettavuudesta sekä kuraattoreiden kelpoisuudesta. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tulee tiedottaa opiskeluhuollosta. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon virka-aikana. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 698/2015, 2 mukaan henkilölle, jolla on opiskelunsa vuoksi lisääntynyt vaara saada hepatiitti B-tartunta, annetaan hepatiitti B-rokotus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee käytettävät rokotusaiheet. Asetus tuli voimaan 1.8.2015. Työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat saavat elokuusta 2015 alkaen hepatiitti B -rokotuksen maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa opiskeluterveydenhuollosta. Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että jo parhaillaan opiskelevat, joilla ei ole ko. rokotussuojaa. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 1. oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein 2. opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi

määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti 3. terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien 4. opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain 17 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi: 1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen 3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman 4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.6.2010 kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 Kuopio on 150000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot ja periaatteet: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä

asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti opiskeluterveydenhuollon toteutuksessa huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta henkilöstöresurssien täyttyessä - tiivis yhteistyö oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijahuollon kanssa (resurssien sallimissa rajoissa vrt. työajan tehokas käyttö) - riittävien, toimivien ja työturvallisten tilaratkaisujen toteuttaminen - toimintasuunnitelman laadinta valtuustokausittain neljän vuoden välein ja toimintasuunnitelman arviointi ja päivittäminen vuosittain - toimintakertomusten laadinta vuosittain - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittämiseen osallistuminen muiden asiantuntijatahojen kanssa keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (esim. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - päihdekyselyn ja varhaisen puuttumisen mallin toteuttaminen - nuorten mielenterveyden tukeminen ja masennuksen tunnistaminen - yhteistyö korkea-asteen oppilaitosten kanssa terveyden edistämiseksi Terveydenhoitoyksikkö järjestää ja tuottaa kaikenikäisille asiakkailleen lähetteettömiä, terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä peruspalveluja. Varhainen mukaantulo ja varhainen tuki ovat keskeinen tavoite nuorten kanssa työskennellessä. Terveydenhoitoyksikön yleisenä periaatteena on ohjata ja tukea asiakkaidensa valintoja sekä kannustaa heitä ottamaan vastuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä ja ylläpitämisessä. Toiminnan periaatteisiin kuuluu keskeisenä myös tiivis ja joustava yhteistyö eri palvelualueiden, palveluprosesseissa toimivien ammattilaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Palveluissa on keskeistä ennaltaehkäisevien palvelujen tehostaminen asiakaslähtöisemmiksi ja kustannusvaikuttaviksi. Lisäksi palveluissa on tavoitteena henkilöstövoimavarojen suunnitelmallinen ja tuottava käyttö. (Perusturvan ja terveydenhuollon käyttösuunnitelma vuodelle 2014). Opiskeluterveydenhuolto pyrkii tarjoamaan Kuopiossa opiskeleville kuopiolaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille yksilöllisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaita opiskeluterveydenhuollon palveluja.

2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Opiskeluterveydenhuollon tavoitteet Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluita ja edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen. 2.2 Opiskeluterveydenhuollon perustehtävät osallistua oppilaitosten terveydellisten olojen tarkastuksiin ja tarvittaessa oppilaitosten sisäilmatyöryhmiin toimia tarvittaessa asiantuntijana oppilaitosten ensiapuvalmiuden järjestämisessä. seurata, arvioida ja edistää opiskelijan hyvinvointia, opiskelukykyä ja terveyttä. osallistua oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen muun opiskeluhuoltohenkilöstön, opetushenkilöstön, yhteistyötahojen ja erikoisyksiköiden kanssa. toteuttaa terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. järjestää äkillisesti sairastuneiden opiskelijoiden ja opiskelupäivän aikana sattuneiden tapaturmien hoito tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja tarvittaessa osallistua yhdessä opettajien, opiskeluhuollon, omalääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden erikoisyksiköiden kanssa hoitosuunnitelman laatimiseen tunnistaa ja puuttua opiskelijan riskikäyttäytymiseen huolehtia suosituksen mukaisten rokotusten antamisesta/ tiedottamisesta perehdyttää omalta osaltaan uudet työntekijät. toimia tarvittaessa asiantuntijana terveyskasvatusoppituntien suunnittelussa ja toteutuksessa toteuttaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen palveluita raskaudenehkäisypalvelut mukaan lukien suorittaa kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastukset toteuttaa tarttuvien tautien seulontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoonohjausta antaa neuvontaa ja ohjausta eri koulutusammattien terveydellisiin vaatimuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä työsuojeluun liittyvissä asioissa osallistua yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja tarvittaessa yksilölliseen opiskeluhuoltoon sekä AMK:n opiskelijoiden hyvinvointityöryhmiin

2.3 Kuopion opiskeluterveydenhuollon tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013 2016 Kuopion opiskeluterveydenhuollon tavoitteeksi ja painopistealueeksi asetetaan vuosille 2013 2016 opiskelijan hyvän terveyden, opiskelukyvyn ja elämähallinnan taitojen edistäminen. Painopistealueissa on otettu huomioon Kuopion hyvinvointisuunnitelman 2013-2016 sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2013-2020 tavoitteita ja painopistealueita. Opiskeluterveydenhuollon asiakastapaamisissa kiinnitetään tehostetusti huomiota hyvän arkirytmin hallintaan (riittävä uni, lepo, liikunta, terveelliset ja säännölliset ateriat), riskikäyttäytymiseen (päihteiden liikakäyttö, seksuaaliterveyteen liittyvät riskit) ja painonhallintaan (syömishäiriöt ja ylipaino). Lisäksi jatketaan tehostetusti opiskelijoiden mielenterveyden tukemista ja ongelmien varhaista tunnistamista. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) toteuttaa kahden vuoden välein kouluterveyskyselyn, jolloin saadaan ajantasaista, paikallista ja valtakunnallista tietoa myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden terveydentilasta ja terveystottumuksista, hyvinvoinnista sekä koulu- ja elinoloista. Viimeisimmät kattavat Kouluterveyskyselyn tulokset ovat vuodelta 2013. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn tulokset jäivät vaillinaisiksi sähköisesti toteutetussa kyselyssä ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Lisäksi vuonna 2012 toteutettiin valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon tavoitteiden ja painopistealueiden päivittämisessä. 2.3.1 Vuoden 2016 painopistealueet Vuonna 2016 opiskeluterveydenhuollossa opiskelijaa autetaan löytämään ja vahvistamaan niitä asioita, jotka tukevat hänen hyvää arjen hallintaa ja opiskelukykyään, terveyttään ja elämänhallinnan taitojaan. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa 2014 2020 nostetaan painopisteeksi lapset ja nuoret sekä miehet. Nuorten seksuaali- ja lisääntymispalvelujen tulee olla esteettömiä, helposti saavutettavissa sekä fyysisesti, taloudellisesti että psykososiaalisesti ja niissä tulee huomioida sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat melko yleisiä nuorten arjessa. Kouluterveyskyselyn vuonna 2013 mukaan n. 20 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena toimintaohjelma nostaa esille opiskeluterveydenhuollon roolin eli opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee tehostaa seksuaaliohjausta ja tarvittaessa ohjata nuorta seksuaali- ja parisuhdeneuvontaan. Lisäksi toimintaohjelmassa korostetaan, että seksuaalisuuden puheeksi ottaminen tulee vakiintua sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Opiskeluterveydenhuollossa tuetaan opiskelijan seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä tarjoamalla mahdollisuutta keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Seksuaalisuuden puheeksi ottamista sekä seksuaalisuuden monimuotoisuuden huomioimista vastaanottokäynneillä jatketaan. Vuonna 2016 jatketaan erityisesti poikien ja nuorten miesten neuvontatarpeiden huomiointia. Opiskeluterveydenhuollossa tiedotetaan aktiivisesti seksuaalineuvojan vastaanottopalveluista. Mahdollisen seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksia seulotaan mm terveyskyselyissä. Syksystä 2015 alkaen opiskelijoiden terveyskyselyissä on mukana lähisuhde- ja kuritusväkivaltaa seulovia kysymyksiä ja henkilöstölle on laadittu toimintaohje asiaan liittyen. Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa kysytään kaikilta opiskelijoilta mahdollisista seksuaalisen häirinnän kokemuksista. Asian puheeksi ottamisella ja tietoisuuden lisäämisellä pyritään vähentämään seksuaalista häirintää. Terve Kuopio kioski-mallin mukaista matalan kynnyksen avovastaanottopalvelua ilman ajanvarausta jatketaan kaikissa opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä. Tätä palvelua pyritään jatkossa kehittämään asiakkaan kannalta sujuvammaksi. Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan päivittäin puhelintunneilla, Wilman ja sähköisen asioinnin kautta. Verkkopuntari-ryhmätoiminta jatkuu 2016. Kaupungilla on Terve Kuopio kioskin kautta keskitetty ilmoittautuminen Verkkopuntari-ryhmiin, joihin voivat myös opiskelijat ilmoittautua jatkuvalla ilmoittautumisella kuopio.fi-sivun kautta. Kaksi opiskeluterveydenhoitajaa jatkavat verkkopuntariohjaajina vuorollaan ryhmänvetäjinä parityönä kaupungin muiden koulutettujen ohjaajien kanssa. Verkkopuntari-toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti mm. opiskeluterveydenhuollon verkkosivulla, vastaanottokäyntien yhteydessä ja oppilaitoksilla pidettävissä infoissa. AMK:n opiskeluterveydenhuollon kolme terveydenhoitajaa on käynyt Nyytiryhmänohjaajakoulutuksen. Nyyti-elämäntaitokurssi toimintaa toteutetaan Savonia amk:n opiskelijoille pienryhmämuotoisena toimintana vuoden 2016 aikana. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään aktiivisesti etsivää työtä ja etsivän työn määrää tilastoidaan kuukausittain. Lisätukea tarvitseville opiskelijoille on varattu aikaa opiskeluterveydenhoitajien työsuunnitelmissa. Opiskeluterveydenhuollossa ei ole käytössä sähköistä terveyskyselyä eikä sähköistä ajanvarausmahdollisuutta. Edellä mainittua palvelua olisi tärkeä kehittää jatkossa vastaamaan opiskeluterveydenhuollon asiakkaitten tarpeita. Opiskeluterveydenhuollossa on käytössä Sähäkkäsähköinen asiointipalvelu sekä Wilma. Pegasoksen sähköistä asiointia kehittävä projekti alkaa 11/2015 ja tähän projektiin on nimetty opiskeluterveydenhoitaja Heli Kolehmainen. Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon internet-sivujen tietoja tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa. Sivuja päivitetään jatkossa säännöllisesti syksyllä, vuoden vaihteessa ja keväällä.

3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat Kuopion kaupungin opiskeluterveydenhuollon pääasiallisina asiakkaina ovat suunnitteluvuoden alkaessa (20.10.2015) yhteensä 11543 opiskelijaa, joista lukiolaisia 2213, toisen asteen ammattiopiskelijoita 4077 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 4799. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin on oikeus kaikilla, jotka opiskelevat päätoimisesti vähintään kahden kuukauden ajan ja jotka ovat oikeutettuna opintotukeen. Huomioitavaa on, että toisen asteen ammattioppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluissa opiskelee huomattava määrä erilaisissa muissa kuin opintotukeen oikeuttavissa koulutuksissa olevia opiskelijoita ( mm aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen koulutus ) ja joiden opinnot kestävät yli kahden kuukauden ajan. Näille em. opiskelijoille on tarjottu myös mahdollisuus käyttää opiskeluterveydenhuollon avovastaanoton palveluita. 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto Kuopion palvelualueilla opiskeluterveydenhuolto sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle sekä lukion ja 2. asteen osalta Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin, jolle kuuluu toiminnan järjestämisvastuu. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana toimii Juha Parkkisenniemi. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue. Avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Terveydenhoitoyksikön toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja opiskeluterveydenhoidon hoitotyön osuudesta vastaa ma. vastaava terveydenhoitaja Anja Juutilainen 60 % työajalla. Terveydenhoitoyksikön johtoryhmä, johon kuuluvat yksikön palvelupäällikkö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja koordinoi yhteistyössä yksikön palveluja. Koordinointija kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Opiskeluterveydenhuollon lääketieteellisestä toiminnasta vastaavana toimiin ayl Kaj Korhonen, joka on myös terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimies. Opiskeluterveydenhuollon uusien lääkäreiden perehdyttämisestä vastaa lääkäri Tiia Rissanen. Sektorityötä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottojen tiiminjohtajat. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda

ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Henkilöstötiimi toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. 3.2.2 Henkilöstö Opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. He vastaavat yhdessä opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta tätä toimintasuunnitelmaa soveltaen asiantuntijalääkäreiden ja terveydenhoidon esimiesten kanssa. Opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 17 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 14 henkilötyövuotta. Kullakin terveydenhoitajalla on lukuvuoden aikana hoidettavanaan keskimäärin 640 opiskelijaa 2. asteen oppilaitoksissa ja 780 opiskelijaa lukioissa sekä 1200 opiskelijaa ammattikorkeakouluissa. (Suositus 600-800 keskiasteen opiskelijaa tai lukiolaista/terveydenhoitaja ja 800 1000 AMK opiskelijaa/terveydenhoitaja. Henkilöstöresurssia kohdennetaan asetuksen mukaisten ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastusten määrän mukaan. Koulujen loma-aikoina opiskeluterveydenhoitajien työpanos ohjataan osittain äitiys- sekä lastenneuvolan sijaistuksiin sekä seksuaaliterveysneuvolan sijaistukseen ja pääosin papajoukkotarkastusnäytteidenottoon, jotka tehdään keskitetysti kesän aikana. Lääkärityötä opiskeluterveydenhuolto saa keskimäärin neljän lääkärin verran niinä viikkoina, jolloin oppilaitokset toimivat. Oppilaitosten loma-aikoina, niiltä osin kun lääkärit eivät ole vuosilomilla, heidän työpanoksensa ohjataan äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloiden/sihti-nuorten vastaanoton/ tiimilääkärivastaanoton sisäiseen sijaistukseen. Lääkärityö on edelleen sirpaleista, koska 4 henkilötyövuotta on jaettu 25 eri lääkärin kesken. Lisäksi Tuusniemen lukiota hoitaa yksi lääkäri. Määrä on teoriassa valtakunnallisten, asetuksen pohjana olevien suositusten mukainen (päätoimisella lääkärillä 2 100 nuorta ja sektorilääkärillä 2 500-3 000 nuorta). Käytännössä on kuitenkin pientä vajetta, koska erinäisiä virkavapauksia voidaan sijaistaa vain osittain. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä, opiskelijan tiimilääkäriä tai erityistyöntekijöitä (esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluista, kuntoutuksesta). Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYSin nuorisopsykiatria. 3.3 Toimitilat Kuopion lyseon lukion, Kuopion taidelukio Lumitin ja Kallaveden lukion opiskeluterveydenhuollon vastaanottotilat ovat 1.4.2015 alkaen olleet keskitetysti Kuopion pääterveysasemalla Tulliportinkatu 15, I rappu, 4. kerros. Klassisen lukion terveydenhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat oppilaitoksessa. 2. asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto on järjestetty osin oppilaitoksilla ja osin keskitettynä

erilliseen toimipisteeseen. Savonia ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon vastaanotto sijaitsee keskitetysti Kuopion pääterveysasemalla Tulliportinkatu 15, I rappu, 4. kerros. Opiskeluterveydenhuollon toimitiloissa on osin puutteita muun muassa työturvallisuuteen liittyen. Opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluita annetaan osin oppilaitoksilla ja osin terveysasemilla. 4. OPISKELIJAN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUOPION OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA 4.1 Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston antaman asetuksen (338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Tavoitteena on vahvistaa terveydenedistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työnmitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Asetuksen 3 :n 1 momentin 1-4 kohdissa tarkoitetaan ammatillista ja lukiokoulutusta. Opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa (aikuiskoulutuksessa, kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa; pelastusopistoissa ja pelastusalan oppilaitoksissa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa), tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Lääkärintarkastus tulee myös tehdä ensimmäisenä opiskeluvuotena erityisopiskelijoille sekä opiskelijoille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tai vamma. Asetuksen 3 :n 1 momentin kohdissa 5-9 ja 10 tarkoitetaan ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa opiskelevia opiskelijoita. Opiskelijalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa tulee tehdä ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi.

4.2 Kuopion kaupungin tarkastusohjelma ja tarveharkintaiset käynnit Lukiolaisten terveystarkastukset Kaikki lukion aloittaneet opiskelijat kutsutaan terveydenhoitajan tarkastukseen ensimmäisen lukuvuoden aikana. Terveystarkastuksessa käydään läpi opiskelijan ennalta täyttämä terveyskyselylomake. Lukuvuonna 2015-2016 eletään lukioissa siirtymäaikaa terveystarkastuksissa poikien tarkastusten siirryttyä tehtäväksi ensimmäisenä lukuvuonna. Lisäksi tytöille järjestetään ensimmäisenä opintovuonna lääkärintarkastus. Poikien lääkärin tarkastukset järjestetään kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten yhteydessä keväällä pääsääntöisesti toisena opiskeluvuotena. Toisella asteella opiskelevien terveystarkastukset Kaikki toisen asteen aloittaneet opiskelijat kutsutaan ensimmäisenä opintovuonna terveydenhoitajan tarkastukseen, jossa käydään läpi opiskelijan ennalta täyttämä terveyskyselylomake. Terveystarkastukset aloitetaan ryhmistä, joiden ammattiin/koulutukseen /opiskelijan terveyteen liittyy terveydellisiä riskejä (esim. melu, pöly, tapaturmat, tartuntatautiriskit, biologiset ym. altisteet). Naisille ja armeijaiän ohittaneille miehille järjestetään lääkärintarkastus ensimmäisestä opintovuodesta alkaen toisen opintovuoden päättymiseen mennessä, ellei lääkärin tarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Kutsuntaikäisten nuorten miesten lääkärintarkastukset järjestetään kutsuntojen ennakkoterveystarkastusten yhteydessä pääsääntöisesti toisen opiskeluvuoden keväällä. Lisäksi opiskelijoita ohjataan hakeutumaan opiskeluterveydenhuollon vastaanotolle opiskelijan kokeman oman tarpeen mukaisesti missä tahansa opintojensa vaiheessa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien terveystarkastukset Kaikille ammattikorkeakoulussa aloittaville tutkinto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus terveyskyselyn täyttöön. Terveydenhoitaja käy läpi kaikki palautuneet terveyskyselylomakkeet, joiden perusteella terveystarkastukseen kutsutaan opiskelijat, jotka: ovat terveyskyselyssä vastanneet haluavansa osallistua opiskeluterveydenhuollossa tehtävään terveystarkastukseen terveyskyselyn perusteella tarvitsevat terveydenhuollon ammattihenkilön apua tai ohjausta terveysongelmiensa selvittämiseksi tai hoitamiseksi terveyskyselyn perusteella arvioiden hyötyisivät terveydenhuollon interventiosta riskikäyttäytymisen, epäterveellisten terveystottumusten tai muiden terveysriskien vuoksi.

Ammattikorkeakoulussa opiskeleville kaikille röntgenhoitajaopiskelijoille tehdään opintojen alussa terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä terveystarkastus (Stuk:n ohje, ST 7.5, Säteilyluokkaan B kuuluvan työntekijän alkutarkastus). Korkean tuberkuloosiriskin- ja muun infektioriskimaista tulevat vaihto- ja tutkinto-opiskelijat sekä kaikki terveysalan opiskelualalle opiskelijavaihtoon tulevat kutsutaan terveystarkastukseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoita ohjataan hakeutumaan opiskeluterveydenhuollon vastaanotolle opiskelijan kokeman oman tarpeen mukaisesti missä tahansa opintojensa vaiheessa. Tarveharkintaiset käynnit opiskeluterveydenhuollossa Tarveharkintaisia käyntejä tehdään opiskelijan, opiskeluterveydenhuollon tai oppilaitoksen aloitteesta. Tarveharkintaiset käynnit järjestetään lisäkäynteinä terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotoilla tai kotikäynteinä erityisen tuen tarpeen ja hoidon arvioimiseksi, seuraamiseksi ja toteuttamiseksi. Osa lisäkäynneistä pystytään toteuttamaan opiskeluterveydenhuollossa ja osa ohjataan tiimilääkäreille. Edelleen kehitetään käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa opiskelijaan, jonka terveystarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu terveystarkastusaika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä opiskelijaan. Etsivää työtä tehdään aktiivisesti. Etsivä työ kohdistuu myös niihin opiskelijoihin jotka jättävät saapumatta varatuille ajoille. Lukioiden ja 2. asteen oppilaitosten terveydenhoitaja seuraa opiskelijalistoista ja oppilaitosten tietojärjestelmän (Wilma) kautta lukukausittain tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä opiskelijoihin, jotka eivät ole tarkastuksessa käyneet. 4.3 Käytettävissä olevat mittarit ja muut arviointimenetelmät Nuorten mielialakyselyn avulla ohjataan nuori tarvittaessa masentuneen mielialaan laaditun hoitopolun mukaisiin avunsaantimahdollisuuksiin. Painopolun mukaan toteutetaan sekä varhaista interventiota että jatkohoitoon ohjausta kasvavien paino-ongelmien ehkäisynä Väestöliiton seksimittaria käytetään nuorten seksuaalisen riskikäyttäytymisen tunnistamiseen. SCOFF-syömishäiriöseulaa käytetään tarvittaessa syömishäiriötä tunnistaessa. Adsume, Audit C, Audit 10 kyselyjen ja mini-intervention avulla otetaan puheeksi päihteiden käyttö ja ohjataan tarvittaessa opiskeluterveydenhuollon lääkärille tai päihdepalvelusäätiöön. BDI21, vaihtoehtoisesti MARSD -mielialakyselyn avulla opiskelija ohjataan tarvittaessa masentuneen mielialaan laaditun hoitopolun mukaisiin avunsaantimahdollisuuksiin.

4.4 Rokotukset Opiskeluterveydenhuollossa annetaan valtakunnallisen yleisen rokotusohjelman mukaisia rokotuksia, kansainväliseen vaihtoon ja opintomatkoihin liittyviä rokotuksia sekä eri ammattialoille suositeltavia/vaadittavia rokotuksia. Opiskeluterveydenhoitajat antavat myös opiskelijoille influenssarokotuksia sekä 8/15 alkaen työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuville opiskelijoille maksuttomia hepatiitti B -rokotuksia. Lisäksi annetaan ohjausta ja neuvontaa rokotuksiin liittyvissä asioissa ja annetaan vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotteita. Myös osa matkailijarokotuksista voidaan antaa opiskeluterveydenhuollon vastaanotoilla. Rokotussuunnitelmaa vaativat matkailijarokotukset ( kuten keltakuume-rokotus) tarjotaan keskitetysti rokotusvastaanotolla ( Tulliportinkatu 15 J 4.krs) tai terveysasemilla. 4.5 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti terveydenhuollon palvelualueen suun terveydenhuollon yksikkö. Opiskelijoille tiedotetaan suun terveydenhuollon palveluista. 4.6 Sairaanhoito Opiskelija voi tulla opiskeluterveydenhoitajan avovastaanotolle sairauden vuoksi. Lääkärin vastaanotolla hoidetaan ensisijaisesti opiskelukykyyn vaikuttavia sairaudenhoidollisia käyntejä. Lisäksi hoidetaan opiskelijoiden sairaanhoidolliset käynnit resurssien mukaan joko opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla tai ohjataan oman alueen hoitotiimiin/ tiimilääkärille. 5. OPPILAITOKSEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS 5.1 Työolojen ja työympäristön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvonta Oppilaitosten työ- ja opiskeluoloja tulee arvioida samanaikaisesti sekä henkilökunnan että opiskelijoiden näkökulmasta vähintään joka kolmas vuosi. Oppilaitosten työolojen selvittämisessä voidaan soveltaa työterveyshuollossa vakiintuneita työpaikkaselvityksen menetelmiä. Työterveyshoitaja informoi tarkastusajankohdasta rehtoria, joka informoi edelleen opiskeluterveydenhoitajaa. Mukana tarkastuskierroksella ovat myös ympäristöterveystarkastaja, työsuojeluvaltuutettu ja kiinteistönhoitaja sekä muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan. Yleensä ympäristöterveystarkastaja tekee käynnistä yhteenvedon, joka lähetetään oppilaitoksille ja tilakeskukselle.

Lisäksi opiskeluterveydenhoitaja osallistuu tarvittaessa oppilaitosten sisäilmatyöryhmiin. 5.2 Ensiapuvalmius Koulutuksen järjestäjä on vastuussa opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilöstön turvallisuudesta ja kriisitilanteiden hallinnasta. Toiminnasta vastaa kunkin oppilaitoksen rehtori. Oppilaitoksilla tulee olla tapaturma- ja hätätilanteisiin selkeät toimintaohjeet. Oppilaitos vastaa ensiapukaapeista. Terveydenhoitaja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua. 5.3 Asiakasturvallisuus Opiskeluterveydenhuollossa kuten kaikissa terveydenhuollon palveluissa kiinnitetään huomiota potilaiden sekä asiakkaitten turvallisuuteen. Asiakasturvallisuutta seurataan organisaatiossa HairPro työkalun avulla. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenetelmän avulla opiskeluterveydenhuollossa voidaan hyödyntää vaaratapahtumisista saatavat opit. Lisäksi terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksesta. 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Keskeisinä yhteistyötahoina ovat mm. opiskelijat, opiskelijatutorit, oppilaskunnan edustajat, vanhemmat, moni ammatilliset asiantuntijaryhmät, opiskeluhuoltoryhmät, opettajat, erityisopettajat, oppilaitosten ja opiskeluhuollon muu henkilöstö, sosiaalityö, suun terveydenhuolto, terveystoimen erikoisyksiköt, seurakunnan opiskelijatyö, päihdepalvelusäätiö, kriisikeskus ja poliisi. Tiivistä opiskelijoiden tarpeesta lähtevää yhteistyötä tehdään lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa toimivien kuraattorin ja psykologin kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitaja tekee yhteystyötä tarvittaessa Savonia ammattikorkeakoululla toimivan psykologin kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä myös eri kolmannen sektorin palvelutarjoajien ja eri järjestöjen kanssa. Opiskeluterveydenhuollon henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 42. pykälässä ja lukiolaissa 32. pykälässä säädetään, jotta opiskeluterveydenhuollosta ja opetuksen järjestämisestä vastaavat henkilöt saavat salassapitosäännösten estämättä antaa toisilleen ja koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijasta. 7. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA Opiskeluterveydenhuollon toiminnan ohjaus ja resursointi (järjestysvastuu) on lukioiden ja ammatillisen 2. asteen osalta kasvun ja oppimisen palvelualueella ja tuottamisvastuu terveydenhuollon palvelualueella. Vuosittainen palvelusopimus laaditaan yhdessä näiden

palvelualueiden kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu on terveydenhuollon palvelualueella. Tiukan budjetoinnin aikana opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen mukaan on haasteellista. Asetuksen myötä terveydenhoitajan työnkuva muuttui paljon, ja terveydenhoitajat voivat huolehtia aiempaa kokonaisvaltaisemmin opiskelijoiden fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Psyykkisesti oirehtivien opiskelijoiden tukeminen ja auttaminen edellyttää riittävästi resursoitua vastaanottotyöaikaa terveydenhoitajilta. Vuoden 2013 aikana aloitetaan systemaattinen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaseulonta ja otetaan käyttöön moniammatillisesti kehitetty hoitopolku väkivaltaa kokeneille. Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii henkilöstön koulutusta. Oman ammattitaidon ylläpitäminen sekä työn sisällön jatkuva kehittäminen edellyttää aikaa perehtymiseen ja kouluttautumiseen. Työn sisällön haasteiden nopeat muutokset, esimerkiksi terveydelliset ympäristötekijät, tietoteknologinen kehittyminen ja yhteiskunnalliset kysymykset edellyttävät terveydenhoitajalta asioihin perehtymistä ja nopeaa reagointia. Kansallinen terveysarkisto KanTa otettiin Kuopiossa käyttöön toukokuussa 2014. Kansallinen terveysarkisto on tarkoitettu palvelemaan sekä terveydenhuollon ammattilaisia että kaikkia terveyspalvelujen käyttäjiä. KanTa-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys, potilastiedon arkisto ja mahdollisuus katsoa omia terveystietojaan netin kautta (Omakanta). Tämä tuo haastetta opiskeluterveydenhoidon rakenteisen kirjaamisen osaamiseen ja koulutukseen. Lastensuojelun tarve ja sitä myötä lastensuojelumenot ovat kasvaneet Kuopiossa nopeasti. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on paljon. Jotta huolestuttava kehitystrendi saataisiin käännetyksi myönteisemmäksi, tarvitaan kaupungin strategian edellyttämää moniammatillista yhteistyötä, varhaista puuttumista opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitosten yhteistyönä sekä erityisesti tiivistyvää yhteistoimintaa muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityistuen järjestäminen viiveettä tulee jatkossakin olemaan haasteellista erityistyöntekijöiden ( mm psykiatrinen sairaanhoitaja) vajaan resursoinnin vuoksi. Ammatillisen koulutuksen lääkärityötä pyritään vahvistamaan rekrytoimalla yhdeksi opiskeluterveydenhuollon lääkäreistä nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri. 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLAPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 8.1 Perehdytys ja työnkierto Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on työpisteissä päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3-5 päivää)

sekä nimetään tarvittaessa tutor-terveydenhoitaja työtehtävien mukaan. V-asemalle on koottuna keskeiset ja työn kannalta tärkeät toimintaohjeet ja muuta tietoa. Lääkäri Tiia Rissanen perehdyttää opiskeluterveydenhuollon lääkärit. Vakituiset terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon, joka suunnitellaan aina yhdessä esimiehen kanssa tapauskohtaisesti hyödyntäen vuosittaisia kehityskeskusteluita. 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät Opiskeluterveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kuukausikokous, jonka puheenjohtajana toimii opiskeluterveydenhuollosta vastaava terveydenhoitaja. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa. Opiskeluterveydenhuollon omia kehittämispäiviä työn sisältöjen ja toimintatapojen kehittämiseksi järjestetään tarpeen mukaan. Opiskeluterveydenhuollon haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Opiskeluterveydenhoitajista (neljä terveydenhoitajaa) koottu opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Tässä kehittämistyöryhmässä, joka toimii esimiehen apuna, pohditaan ja seurataan nykyistä toimintaa, tuotetaan uusia toimintamalleja ja niihin liittyviä ohjeita henkilöstölle työn tueksi sekä seurataan em. asioita. Yhteistyötä opiskeluterveydenhoitoa tekevien lääkäreiden kanssa pyritään kehittämään järjestämällä mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa yhteisiä kokouksia opiskeluterveydenhuoltoon liittyvien ajankohtaisten asioiden ja toimintamallien päivittämiseksi. 8.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Työntekijän ammatillisista kehittymistoiveista ja erityismielenkiinnon kohteista keskustellaan ja työntekijälle voidaan laatia oma henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Kehityskeskusteluun valmistautumista varten työntekijät saavat ennakkoon täytettäväksi keskustelua ohjaavan lomakkeen. Vuonna 2015 otetaan käyttöön kaupungin KuntaHr-järjestelmään tehty oman osaamisen arviointijärjestelmä ja sen sisällä toteutuvat kehityskeskustelut. Työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi järjestetään tarpeen mukaan ryhmäkehityskeskusteluja. 8.4 Koulutus

Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan puolivuosittain yksikön johtoryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Hoitohenkilöstö päivittää kolmen vuoden välein LOP- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa. Tietoturvan ja tietosuojakoulutusverkkoympäristössä (Navisec) suoritetaan kerran vuodessa. Käytössä olevien eri tietojärjestelmien ( Pegasos potilastietojärjestelmä jne.) päivityskoulutukset järjestetään tarpeenmukaisesti oman yksikön sisällä. KYS:n nuorisopsykiatrian kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä ja lisäksi tehdään kehittämisyhteistyötä nuorten mielenterveysyksikön kanssa. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät, opiskeluterveydenhoidon päivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. Koulutuspalautteita pyritään käsittelemään yhteisissä kokouksissa tai työyksikön keskuudessa. Koulutuksista nostetaan esiin työn sisältöä kehittäviä asioita. AVEKKI- koulutus järjestetään koko Terveydenhoidon palvelujen yksikössä 2-vuoden välein. 8.5. Työnohjaus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- ja ryhmätyönohjaukseen ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee jatkuvasti esille. Työnohjausta on annettu mahdollisuuksien mukaan mm. ryhmätyönohjauksena. Työnohjaajakoulutuksessa olevien henkilöiden opiskeluun liittyviä maksuttomia työnohjausryhmiä otetaan tarjottaessa vastaan. Työntekijät voivat keskenään kokoontua tarvittaessa pohtimaan työhönsä ja työn kehittämiseen liittyviä ongelmallisia tai haasteellisia asioita. 9. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Opiskeluterveydenhoidon toiminnasta tehdään neljän vuoden välein toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä kasvun ja oppimisen palvelualueen ja sosiaalityön kanssa.

Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Vuoden 2012 talousarviossa mitataan kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten pärjäämistä. Mittaroinnin pohjalta on annettu seuraavat kaupunkitasoiset hyvinvointilupaukset: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden lasten osuus laskee (v. 2009: 2.0 %) Koulutuspaikan saa yhä useampi nuori 17 24 vuotiaista (v. 2009: 91.6 %) Opiskeluterveydenhuolto pyrkii osaltaan täyttämään näitä hyvinvointilupauksia, mm. laatimalla tavoitteita tukevia palvelulupauksia ja seuraamalla niiden toteutumista. Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön johtoryhmän käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO- tilastointijärjestelmä on ollut käytössä 8.11.2011 lähtien. Ohjelmalla seurataan myös asetuksen 338/2011 mukaisten toimintojen toteutumista SPAT- koodeilla (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus). Asiakkailla on mahdollisuus täyttää joka toimipisteessä nimetön asiakaspalautelomake palautelaatikkoon. Palautteet käsitellään henkilöstötiimin kokouksissa. Valtakunnallisessa joka toinen vuosi toteutettavassa Kouluterveyskyselystä saadaan tietoa mm. kysymyksiä oppilashuollon tuen riittävyydestä sekä opiskeluterveydenhuollosta sekä tietoa, joka auttaa suuntaamaan opiskeluterveydenhuollon painotuksia vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. Valtakunnallisessa joka toinen vuosi toteutettavassa Kouluterveyskyselystä saadaan tietoa mm. oppilashuollon tuen riittävyydestä sekä opiskeluterveydenhuollosta sekä tietoa, joka auttaa suuntaamaan opiskeluterveydenhuollon painotuksia vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ).

10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja opiskeluterveydenhuollon toiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää palvelupäällikkö ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja. Terveydenhoitoyksikkö on mukana Elinvoimaa organisaatioon (ELVO)- hankkeessa koko vuoden 2016 ajan. LEAN- ideologiaa opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämisen välineenä aloitetaan hyödyntämään vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on tuottavuuden lisääminen ja työtyytyväisyys. Savonia AMK on hakenut THL:lta Terveyden edistämisen määrärahaa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kolmivuotiseen hankkeeseen, jossa opiskeluterveydenhuolto olisi osaltaan mukana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Päätös haettavasta määrärahasta tulee syksyn 2015 aikana. Opiskeluterveydenhoitaja on mukana Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilussa, joka on osa valtiovarainministeriön kansallista, vuosien 2015-2016 aikana toteutettavaa ja ns. kuntakokeilulakiin pohjautuvaa kokeiluhanketta. Kuopion kokeilussa kehitetään 16 29-vuotiaiden nuorten palvelukokonaisuutta nimeämällä kokeiluun osallistuville nuorille henkilökohtainen vastuutyöntekijä sekä käyttöönottamalla ammattilaisen ja nuoren yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköinen hyvinvointisuunnitelma. Opiskeluterveydenhoitaja osallistuu 1.11.2015 alkaneeseen Pegasos-projektiin, jossa kehitetään terveydenhuollon digitaalisia palveluja. Projekti kohdistuu yhdeltä osa-alueeltaan sähköisten ajanvarauspalvelujen kehittämiseen opiskeluterveydenhuollossa. Projektin tarkoituksena on luoda opiskeluterveydenhuollon asiakkaiden käyttöön sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Tätä sähköistä ajanvarausjärjestelmää pyritään käyttämään jo kevät 2016 aikana kutsuntatarkastusten ja lisäksi kesällä joukkotarkastuspapojen ajanvarauksissa. Tavoitteena on myöhemmin laajentaa sähköistä ajanvarausmahdollisuutta myös opiskeluterveydenhoitajien hoitovastaanottojen ajanvarauksiin. LÄHTEET Opiskeluterveydenhuollon opas STM julkaisuja 2006:12 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111322/julk_2006_12_opiskeluterveydenhuolto_ver kko.pdf?sequence=1