No YS 435. Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy Valurinkatu 4 A Karkkila

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (18) Helsinki 16.3.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 116 111 No YS 435 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy:n Karkkilan lämpökeskuksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy Valurinkatu 4 A 1 03600 Karkkila LAITOS JA SEN SIJAINTI Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy, Lämpökeskus Valurinkatu 4 A 1, 03600 Karkkila Toimialatunnus: 40320 Liike ja yhteisötunnus: 0817292 6 Kiinteistön haltija: Karkkilan Koskikiinteistö Oy, Valurinkatu 4 A 1, 03600 Karkkila Kiinteistörekisteritunnus: Karkkila 224 001 0011 0012 H Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, PD 2490000594 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE YSL 28 :n 1 momentti YSA 1 :n 1 momentin kohta 3b LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus YSL 31 :n 4 momentti ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 10.3.2004. MAKSU 1 960 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (18) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Uudenmaan lääninhallituksen Karkkilan Konepajakiinteistö Oy:lle antama päätös No YS 174/16.5.1994 ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitettuun ilmoitukseen liittyvän selvityksen johdosta. Uudenmaan lääninhallituksen Karkkilan Konepajakiinteistö Oy:lle antama päätös No YS 34/8.2.1994 ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitettuun ilmoitukseen liittyvän selvityksen johdosta. Uudenmaan lääninhallituksen Karkkilan Konepajakiinteistö Oy:lle antama päätös No YS 686/13.7.1992 ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta. Katsastuspöytäkirja 4.12.1964 (Karkkilan järjestysoikeuden sijoituslupa 50 000 litran ja 100 000 litran palavan nesteen säiliölle). Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1963. Asemakaavaa on muutettu vuonna 2001 (Högfors itäinen asemakaavan muutos 17.1.2001). Lämpökeskus sijaitsee toimitilarakennusten korttelialueeksi kaavoitetulla alueella (KTY) tontilla 10011 12. Vuoden 1999 yleiskaavassa lämpökeskus sijaitsee työpaikkojen ja palvelujen alueeksi (TP) kaavoitetulla alueella. Lämpökeskus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Högforsin rautaruukin alueeseen. Lämpökeskus on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Lämpökeskus sijaitsee laaksossa, jonka sivuilla maanpinta nousee +85 +95 metriä meren pinnan yläpuolelle (mpy). Teollisuusalueen pihan maanpinnan korkeus on +65 +75 metriä mpy. Lämpökeskus ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä alueella. Pohjaveden luonnollinen virtaussuunta on kohti Karjaanjokea, joka sijaitsee lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä. Vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka 1) sijaitsee Pyhäjärven länsipuolella noin 2 km valimolta. Lähin pohjavesialue (luokka 3) sijaitsee valimolta noin 0,5 km itään. Karkkilan pintavedet kuuluvat Karjaanjoen (Vanjoen) vesistöalueeseen. Karjaanjoki laskee Karkkilan taajaman luoteispuolella sijaitsevasta Py

3 (18) Ilmanlaatu häjärvestä Hiidenveteen. Joen valuma alueella on runsaasti peltoviljelyä ja muuta hajakuormitusta aiheuttavaa toimintaa. Pistemäinen kuormitus tulee Karkkilan kaupungin jätevedenpuhdistamolta. Pyhäjärven vedenlaatua voidaan kuitenkin luonnehtia varsin tyydyttäväksi. Lähin Natura 2000 alue on Pyhäjärven itärannalla, noin 0,8 km päässä valimosta sijaitseva linnustollisesti merkittävä Asemasuon alue. Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 tutkimuksessa Karkkilan kaupungin alueella sijaitsi 19 havaintoalaa, joista neulasnäytteet kerättiin viideltä näytealalta. Sormipaisukarve luokiteltiin terveeksi kahdella Karkkilan eteläisimmällä havaintoalalla, kun vuonna 2000 terveen luokituksen saaneita havaintoaloja oli myös kaupungin pohjoisimmissa osissa. Muiden havaintoalojen sormipaisukarve arvioitiin lievästi vaurioituneeksi. Karkkilan läntisimmillä havaintoaloilla jäkälälajisto oli lievästi köyhtynyttä. Leväpeitteen määrä on Karkkilan havaintoaloilla lisääntynyt vuodesta 2000, mutta leväpeitettä ei kuitenkaan ole merkittävästi enemmän kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Lajistoa kuvaavan IAP indeksin perusteella havaintoalojen jäkäläkasvillisuus oli Karkkilassa edelleen hieman runsaampaa kuin keskimäärin. Ilman epäpuhtauksista johtuvia jäkäläkasvillisuuden muutoksia Karkkilan alueella voidaan pitää vähäisinä. Karkkilassa neulasten rikkipitoisuudet olivat hieman kasvaneet edellisestä näytteenottokerrasta, mutta pitoisuudet olivat pienemmät kuin tutkimusalueella keskimäärin. Karkkilan keskustassa yhdellä näytealalla neulasten rikkipitoisuus oli lievästi kohonnut. Myös neulasten typpipitoisuudet olivat kasvaneet hiukan etenkin kaupungin keskustassa. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 120 metriä lämpökeskuksesta. Fagerkullan päiväkodin etäisyys lämpökeskuksesta on noin 500 metriä ja Karkkilan koulun ja lukion etäisyys noin 600 metriä. Lähiympäristössä on kilometrin säteellä noin 1 500 asukasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Laitos sijaitsee Karkkilan keskustassa, jonne lounaasta johtaa maantie 126 (Pusulantie), koillisesta maantie 134 (Läyliäistentie) ja kaakosta maantie 133 (Vihtijärventie). Uudenmaan tiepiirin vuoden 2003 liikennemäärätietojen mukaan vuorokausiliikenne oli Pusulantiellä Karkkilan keskustan lounaispuolella keskimäärin 1 587 ajoneuvoa ja Turuntiellä Pyhäjärven eteläpuolella 436 ajoneuvoa. Raskaiden ajoneuvojen osuus vastaavilla osuuksilla oli 41 ajoneuvoa ja 4 ajoneuvoa.

4 (18) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lämpökeskus on alun perin rakennettu 1930 luvulla kiinteää polttoainetta käyttäväksi aluelämpökeskukseksi. 1950 60 luvulla laitos muutettiin raskasta polttoöljyä käyttäväksi Högforsin tehdasalueen lämpökeskukseksi, jona se toimii edelleen. Lämpölaitoksen kattilat ja polttimet on uusittu viimeksi vuonna 2001. Tuotteet, tuotanto ja polttoaineet Varastointi Liikenne Lämpökeskus tuottaa Componenta Karkkila Oy:n tehdasalueen kiinteistöjen lämpöenergian. Laitos on toiminnassa lämmityskauden ajan eli 15.9. 15.6. välisen ajan. Lämpökeskuksessa on kolme kattilaa, jotka ovat polttoainetehoiltaan 4, 3, ja 1 MW. Polttoaineena käytetään vähärikkistä, raskasta polttoöljyä, jonka kulutus on noin 1 300 t/a. Kattilalaitos on liitetty kiinteistön automatiikkajärjestelmään, joka optimoi kattiloiden käyttöä. Laitoksella on 2 savupiippua, joiden korkeudet ovat 40 m ja 9 m. Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkemmat tiedot kattiloista: Kattilan polttoaineteho, MW Kattilan hyötysuhde Käyttöaika, h/a 1 0,93 1 920 294 4 0,93 1 490 228 3 0,93 5 070 777 Polttoaineen kulutus, t/a Kattiloissa poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on 0,45 %, tuhkapitoisuus < 0,01 % ja tehollinen lämpöarvo 41,4 MJ/kg. Raskas polttoöljy (T; R45 66 52/53) varastoidaan 100 m 3 :n ja 50 m 3 :n säiliöissä sisätiloissa. Varastotilan betoninen lattia laitoineen toimii suoja altaana, jonka tilavuus on noin 150 m 3. Lattiassa ei ole viemärikaivoja. Öljysäiliöissä on pinnankorkeusmittarit, mutta ei ylitäytönestimiä. Öljy puretaan säiliöautosta täyttöputken avulla noin 20 metrin päästä säiliöstä. Korkealla jalustalla olevan täyttöputken alusta on luonnonvarainen ja säiliöauton kohdalla alustana on sorakerroksella pinnoitettu savi. Purkupaikalla ei ole viemäreitä. Säiliöt täytetään noin 25 kertaa vuodessa (40 43 t/tankkiauto). Laitokselle ei ole varsinaista työmatkaliikennettä. Liikennettä aiheutuu huoltotöistä ja polttoaineen kuljetuksista.

5 (18) Veden käyttö Vettä voidaan käyttää paisuntasäiliötä täytettäessä, mutta muuten laitoksella ei käytetä normaalitoiminnassa vettä. Avopaisuntasäiliön tilavuus on noin 5 m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Suomen ympäristökeskus on tuottanut vuonna 2003 julkaisun "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa" (Suomen ympäristö 649). Julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkasten päästötaso olemassa oleville 1 5 MW raskasöljykattiloille on 40 60 mg/mj. Pienille polttolaitoksille tyypillisiksi hyötysuhteeksi on esitetty 85 93 %. Mittausten perusteella Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy:n lämpölaitoksen 4 MW:n kattilan hiukkaspäästöt ovat 26 mg/mj ± 14 % ja 3 MW:n kattilan hiukkaspäästöt 69 mg/mj ± 14 %. Kattiloiden hyötysuhde on 93 %. Energiatehokkuus Kattilalaitos kuuluu osana 22.3.2002 Componenta Oyj:n solmimaan Teollisuuden Energiasäästösopimukseen. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Lämpökeskuksella ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen toiminnasta ei synny jätevesiä. Sisätiloissa ei ole viemäreitä. Piha alueen hulevedet johdetaan sadevesiviemäreitä pitkin Karjaanjokeen. Viemäreissä ei ole öljynerotuskaivoja eikä sulkuventtiilejä. Savukaasut johdetaan kahteen savupiippuun. 3 ja 4 MW:n kattiloiden savukaasut johdetaan tiilipiippuun (40 m) ja 1 MW:n kattilan teräspiippuun (9 m). Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräiset päästöt ilmaan. 3 ja 4 MW:n kattiloiden hiukkaspäästöt on laskettu mittaustulosten ja 1 MW:n kattilan hiukkaspäästöt päästökertoimen avulla (Pienten ja keskisuurten energiatuotantolaitosten ilmansuojelu, Ympäristöministeriön muistio 1/95). Kattiloiden SO 2, NO x ja CO 2 päästöt on laskettu polttoaineen rikkipitoisuuden ja päästökertoimien avulla.

6 (18) Kattilan polttoaineteho, MW Hiukkaset, t/a SO 2, t/a NO x, t/a CO 2 FOSS, t/a 3 2,2 7,0 6,4 2 490,6 4 0,2 2,0 1,9 731,9 1 1,1 2,6 2,4 943,1 Yhteensä 3,5 11,7 10,7 4 165,6 Savukaasumittaukset Haju Melu ja tärinä Lämpökeskuksen 3 ja 4 MW kattiloiden savukaasujen hiukkas ja typen oksidien päästöt on mitattu viimeksi 1.2.2001. Kattiloiden käydessä täydellä teholla hiukkaspäästö 3 MW:n kattilalle oli 69 mg/mj ± 14 % ja 4 MW:n kattilalle 26 mg/mj ± 14 %. Vastaavasti typen oksidipäästöt olivat 278 mg/mj ± 10 % ja 211 mg/mj ± 11 %. Lähinaapurit ovat valittaneet hajuhaitasta, joka ilmeni öljysäiliöiden täytön yhteydessä. Tammikuussa 2005 asennettiin säiliöiden huohotusputkiin aktiivihiilisuodattimet, minkä jälkeen hajuhaittaa ei ole ilmennyt. Suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa. Toiminnanharjoittaja on mitannut laitoksen aiheuttamaa melua päiväsaikaan 25.1.2004. Mittauspisteet ovat sijainneet noin 7 metriä laitoksen luoteen puoleisesta seinästä ja noin 10 m lounaan puoleisesta seinästä. Tuloksiksi on saatu 49,6 db (A) ja 59,7 db (A). Lämpökeskus ei aiheuta merkittävää tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lämpökeskuksessa syntyy nuohouksen yhteydessä tuhkaa (100104) noin 400 kg/a. Tuhka ja mahdollisesti syntyvät öljyiset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Muiden jätteiden määrä on vähäinen. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Polttoainesäiliö sijaitsee varastorakennuksessa, jossa valuma altaana toimii betonoitu lattia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin, maaperään ja pohjaveteen Laitoksen toiminta ei heikennä valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja.

7 (18) Kattilalaitoksen toiminta ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta häiriötä naapureille. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpökeskus on liitetty kiinteistön automatiikkajärjestelmään, joka optimoi kattiloiden käyntiä. Jäännöshappea, hiilimonoksidia ja hiilidioksidia mitataan kerran vuodessa polttimoiden säädön yhteydessä. Jatkuvatoimisesti tarkkaillaan savukaasujen lämpötilaa. Toiminnasta tulevat hälytykset siirtyvät arkisin klo 7.00 15.00 valvomoon, joka sijaitsee noin 50 metrin päässä lämpökeskuksesta. Muuna aikana hälytyksiin vastaa Karkkilan Vartiointipalvelu Oy. Tuhat viimeisintä hälytystä tallentuu tietokoneelle. Laitokselle tehdään tarkastuskäynti kolme kertaa päivässä. Kattiloiden nuohoustarvetta seurataan savukaasujen lämpötilan avulla. Nuohous tehdään noin 2 kk välein nuohouslaitteella, joka on varustettu irtotuhkan talteenotolla. Piipun kanaali imuroidaan kerran vuodessa. Polttoaineen kulutusta seurataan kuukausittain. Kattiloiden ja putkistojen kunto tarkastetaan seisokin aikana. Öljysäiliöiden kuntotarkastus on tehty viimeksi noin 15 vuotta sitten. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Savukaasujen tarkkailu Laitoksen kattilat on uusittu vuonna 2001, minkä yhteydessä mitattiin myös niiden hiukkas, NO x, CO ja O 2 päästöt. Vuotuiset päästöt lasketaan päästökertoimien avulla. Toiminnanharjoittajan mukaan vuonna 2001 tehtyjen mittausten perusteella ainetaselaskelmat soveltuvat laitoksen päästöjen seurantaan. Jätteiden tarkkailu Jätteitä seurataan vastaanottajan laskutuksen perusteella. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Lämpökeskus ei tarkkaile ympäristövaikutuksia. Yhteenveto päästöistä ja jätteistä raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan kaupungin ympäristöviranomaiselle. Energiasäästösopimuksen mukaisesti raportoidaan vuosittain MOTIVAlle käytetty energiamäärä.

8 (18) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Mahdollisia onnettomuuksia ovat öljyvuodot, tulipalot ja ilkivalta. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljysäiliön varastotila on allastettu eikä lämpölaitoksella ole viemäreitä. Kattiloiden polttimoissa on palosulakkeet. Ilkivallan estämiseksi aluetta valvoo vartiointiliike. Karjaanjoen rantaan on sijoitettu öljyntorjuntaasema, josta löytyvät öljypuomi ja turvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 2.3.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla ilmoitustaulullaan ja Karkkilan kaupungin ilmoitustaululla 15.9. 14.10.2005 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Karkkilan Tienoo ja Karkkilalainen nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristösuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Karkkilan kaupunginkansliassa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty 19.12.2005 ja siitä on laadittu tarkastusmuistio No YS 1743/21.12.2005, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä Suomen lääninhallitukselta ja Karkkilan kaupunginhallitukselta. Karkkilan kaupunginhallitus toteaa 1.11.2005 antamassaan lausunnossa, että lämpökeskuksen osalta lupamääräyksiin tulee lisätä määräykset rikkipitoisuudesta ja päästöistä ilmaan sekä huomioida typen suodattaminen ja rikittömän polttoaineen käytön mahdollisuus. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia tai jätetty mielipiteitä.

9 (18) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 27.1.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy esittää 9.2.2006 toimittamassaan vastineessa seuraavaa: Kattilalaitos on suunniteltu ja rakennettu käyttämään energialähteenä polttoöljyä. Käytetty polttoöljy on jo vuosien ajan ollut ns. vähärikkistä laatua. Investointien painopisteenä on edelleen kehittää nk. tuotantoprosesseissa syntyvien hukkalämpöjen käyttöä kiinteistöjen lämmittämiseen. Typen suodattamisen osalta luvan hakija toteaa, ettei Suomen lainsäädäntö vaadi tämän kokoluokan laitoksilta typen oksidien suodatusta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy:n Karkkilassa sijaitsevan lämpökeskuksen toiminnalle seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet (YSL 43, VNA 766/2000) 1. Kattiloissa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely (YSL 43 ) 2. Alue, jossa polttoainetta puretaan säiliöautosta, on 30.9.2007 mennessä pinnoitettava, muotoiltava ja tarvittaessa ympäröitävä reunakorokkein tai varmistettava muulla tavoin siten, että pinnoitetulta alueelta kertyvät vuodot saadaan tarvittaessa talteen. Puhtaat purkualueen hulevedet ja laitoksen muut pintavedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Päästöt ilmaan (YSL 43, NaapL 17 ) 3. 4 MW:n kattilan savukaasun hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 140 milligrammaa (mg) normaalikuutiometrissä (Nm 3 ) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. 1 ja 3 MW:n kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuudet saavat raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 200 milligrammaa (mg) normaalikuutiometrissä (Nm 3 ) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen.

10 (18) Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys ja pysäytysjaksoja eikä häiriöitä lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. Melu ja tärinä (YSL 43, 46, NaapL 17, VNp 993/1992) 4. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 22.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 5. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. 6. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava asianmukaisin, sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään joka vuosi, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Varastointia ja maaperää koskevat määräykset (YSL 43, NaapL 17, JL 6, 19 ) 7. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tehdasalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaamista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 8. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviissä astioissa tai säiliöissä, reunoin varustetulla tiiviillä alustalla lukittavissa sisätiloissa tai lukittavassa katetussa tilassa ulkona siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä.

11 (18) 9. Säiliöiden purku ja täyttölaitteiston putkistoon jäävän öljyn pääsy maaperään, pinta ja pohjavesiin on estettävä. Öljysäiliöiden, putkistojen ja suojarakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 46, YSA 30 ) 10. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, maaperään, pinta tai pohjaveteen on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 12. Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien, ilman ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, 43, 108 ) 13. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. 14. 1, 3 ja 4 MW:n kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus ja päästö on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kattilakohtaisesti kolmen vuoden välein vuodesta 2006 alkaen. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot käytetystä polttoaineista. Mittaustulokset on esitettävä yksikössä mg/nm 3 kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen ja päästöt yksikössä kg/h ja t/a. Mittausraportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja arvio tulosten luotettavuudesta. Raportti on liitettävä kuluneen vuoden vuosiraporttiin.

12 (18) 15. Kattilalaitoksen toimintaa on tarkkailtava tässä päätöksessä sivulla 7. esitetyllä tavalla. 16. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito ja raportointi (YSL 43, 46, JL 51, 52 ) 17. Laitoksen toiminnasta on raportoitava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Karkkilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi kattilakohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: käyntiajat (h/a) tuotettu energiamäärä (GWh/a) käytettyjen polttoaineiden kulutus ja laatutiedot (t/a) mitatut tai lasketut savukaasupäästöt (t/a) ilmaan (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi) laskentakaavoineen. Savukaasujen hiukkasmittaustulokset on liitettävä vuosiraporttiin. tiedot laitoksella syntyneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrästä ja lajittelusta sekä toimituskohteista yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Raportointi on tehtävä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista. 18. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot sekä ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet, kuten tiedot säiliöiden ja putkistojen tarkastuksista, laitteistojen säätötoimista, päästömittauksista, näytteenotosta ja analysoinnista, mittalaitteiden laadunvarmennuksesta ja kalibroinneista. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy:n lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden no

13 (18) jalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Toimiessaan tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Suomen ympäristökeskuksen kansallisessa BAT selvityksessä (Suomen ympäristö 649) on esitetty raskasta polttoöljyä polttaville 1, 3 ja 4 MW:n kattiloille seuraavat päästötasot: Päästö mg/nm 3 * ) mg/mj Hiukkaset 140 200 40 60 Typen oksidit < 900 < 270 Rikkidioksidi < 1 700 < 500 * ) 3 %:n happipitoisuudessa Pienille polttolaitoksille tyypillisiksi hyötysuhteiksi lämpöä tuotettaessa on yllä mainitussa julkaisussa esitetty 85 93 %. Suoritettujen mittausten perusteella Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy:n lämpölaitoksen 4 MW:n kattilan hiukkaspäästöt ovat 26 mg/mj ± 14 % ja 3 MW:n kattilan 69 mg/mj ± 14 %. Kattiloiden hyötysuhde on 93 %.

14 (18) Toimittaessa tämän luvan mukaisesti voidaan lämpökeskuksen toiminnan kokonaisuutena katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristösuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, päästöraja arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Määräykset 1. 12.) Valtioneuvosto on antanut raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta asetuksen 766/2000, jonka mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 p %. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (766/2000) noudattamiseksi. (Määräys 1.) Maaperän, pinta ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi on tarpeen pinnoittaa sellaiset osat laitosalueesta, joilla liikennöidään tai joilla varastoidaan tai käsitellään vaarallisia aineita. Alueiden muotoilulla tai alueita ympäröivillä reunakorokkeilla on lisäksi tarpeen varmistaa, että kertyvät hulevedet saadaan koottua ja johdettua asianmukaiseen käsittelyyn siten, ettei niistä aiheudu pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle. (Määräys 2.) Alle 50 MW:n polttolaitoksista on tehty kansallinen parasta käytettävissä olevaa tekniikka (BAT) koskeva selvitys (Suomen ympäristö 649). Selvityksessä BAT:n mukainen savukaasujen hiukkasten päästötaso polttoaineteholtaan 1 5 MW raskasöljykattiloille on 140 200 mg/nm 3. Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy:n kattilalaitoksen hiukkaspäästöjä on mitattu vuonna 2001 uusittujen kattiloiden ja polttimoiden asennuksen jälkeen. Kattiloiden käydessä täydellä teholla 3 MW:n kattilan hiukkaspäästö oli 69 mg/mj ± 14 % ja 4 MW:n kattilan 26 mg/mj ± 14 %. Päätöksessä asetetut savukaasujen hiukkaspäästöjen raja arvot ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ja ne voidaan kohtuudella saavuttaa nykyisellä raskaan polttoöljyn ladulla, laitoksen huolellisella käytöllä ja tehokkaalla käytön valvonnalla. (Määräys 3.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. (Määräys 4.) Ympäristön viihtyisyyden ja ihmisten terveyden ylläpitämiseksi on toiminnassa huolehdittava alueen siisteydestä ja ympäristön roskaantumisen ehkäisemisestä. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa

15 (18) kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997) mukaisesti öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavalla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (Määräykset 5. ja 6.) Polttoaineiden, kemikaalien tai jätteen varastointi ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa. Laitoksella käytettävät ympäristölle tai terveydelle vaaralliset aineet ja kemikaalit eivät vuototilanteissakaan saa päästä kulkeutumaan viemäriin tai sadevesiviemäreihin, maaperään, pohjaveteen tai muualle ympäristöön. (Määräykset 7. 9.) Ympäristön kannalta merkittäviä päästöjä voi aiheutua onnettomuus ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 10. ja 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Määräys 12.) Määräys 14. kattilalaitoksen toiminnan päästöjen ja kuormituksen mittaamisesta on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei pienten, alle 10 MW:n kattiloiden typen oksidien pitoisuuden mittaaminen ole tarpeen. (Määräys 14.) Määräykset 13. 18. toiminnan päästöjen tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Vuosiraportointi voidaan soveltuvin osin suorittaa sähköistä tiedonsiirtoa hyväksi käyttäen.

16 (18) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2014. Mikäli toiminta tänä aikana laajenee tai muuttuu olennaisesti, on siihen oltava lupa. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Uudenmaan lääninhallituksen Karkkilan Konepajakiinteistö Oy:lle antama päätös No YS 174/16.5.1994 ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitettuun ilmoitukseen liittyvän selvityksen johdosta. Uudenmaan lääninhallituksen Karkkilan Konepajakiinteistö Oy:lle antama päätös No YS 34/8.2.1994 ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitettuun ilmoitukseen liittyvän selvityksen johdosta. Uudenmaan lääninhallituksen Karkkilan Konepajakiinteistö Oy:lle antama päätös No YS 686/13.7.1992 ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta. Katsastuspöytäkirja 4.12.1964 (Karkkilan järjestysoikeuden sijoituslupa 50 000 litran ja 100 000 litran palavan nesteen säiliölle). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 19.4.2006, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 90, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 5, 6, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

17 (18) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 960. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitoksen ympäristölupa maksaa 3 920 euroa. Toiminnallisesti yhteenkuuluvien toimintojen lupa asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeampaan maksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on siten 1 960 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy Valurinkatu 4 A 1 03600 Karkkila Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Karkkilan kaupunginhallitus Karkkilan kaupungin ympäristölautakunta Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Karkkilan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

18 (18) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksessä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ylitarkastaja Heli Antson Ympäristöinsinööri Tiina Riikkilä Liitteet Päätöksestä ilmoituksen saajat (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)