E2 EKOLOGIA + EKONOMIA PUURAKENTAMISKILPAILU Ympäristö Yhteisö Talous Kestävä rakentaminen KILPAILUOHJELMA
Green Spirit www.kouvola.fi/e2 2010 Kouvolan kaupunki.
Suomalaisen puurakentamisen edistämiseen liittyy vahva kansallinen etu. Puu on merkittävin luonnonvaramme palvellen myös hiilinieluna. Suuri osa suomalaisista saa edelleen elantonsa metsästä joko suoraan tai välillisesti. Puu on johtava materiaali vapaa-ajan rakentamisessa ja pientalotuotannossa. Kerrostalorakentaminen on kuitenkin määrällisesti raketamisen merkittävin osa-alue, jonka ansioista kaupunkirakenteesta tulee ympäristöystävällisempi ja tiiviimpi. Jotta puurakenteiden hiilinielua voitaisiin hyödyntää paremmin, tarvitaan teollisesti valmistettujen puurunkoisten kerrostalojen tuotantoon ilmaston ja kansantalouden hyväksi toimivia uusia ratkaisuja. Johdanto Ympäristötietoisuuden kasvu ja talouden haasteet ilmentävät yhteiskunnan nykytilannetta. Ilmastomuutoksen ehkäisy, energia- ja kustannustehokkuuden lisääminen sekä uusiutuvien raaka-aineiden käyttö herättävät tarkastelemaan rakentamisen ympäristövaikutuksia. Teolliselle rakentamiselle asetetut tehokkuusvaatimukset ja välttämättömyys vähentää päästöjä samaan aikaan pakottavat etsimään uusia ratkaisuja. Rakentamiseen kuluu luonnonvaroista noin puolet, ja rakentamiseen käytetäänkin pääasiassa uusiutumattomia luonnonvarjoja. Jätteistä 40 % syntyy rakentamisesta. Rakennusten energiankulutus on noin 40 % koko energiankulutuksesta ja vain hieman alle 40 % hiilidioksidipäästöistä. Rakennusmateriaalituotannon energiankulutus ja tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat tässä yhteydessä jääneet huomiotta. Voimme tänään ottaa käyttöön uuden teollisen menetelmän, jolla tulee olemaan vuosisatoja kestäviä vaikutuksia. Muutos saadaan aikaan ainoastaan monen osapuolen yhteistyönä. Keskeisessä asemassa ovat valintoja tekevät rakennuttajat, jotka tarvitsevat tuekseen ratkaisujen tuottajat. Kustannustehokkaat ja laadukkaat suunnittelu-, tuotanto- ja asennusratkaisut palvelevat kaikkien etuja. Ilmastomuutosta ehkäisevän rakentamisen suunnitteluun liittyvät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiseksi rakennusten hiilijalanjälki muodostuu. Euroopan unioni pyrkii siihen, että kaikki vuodesta 2019 lähtien rakennettavat talot olisivat nollaenergiataloja. Sen lisäksi EU:n tavoitteena on pienentää hiilidioksidipäästöjään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä on suuri haaste rakennusalalle ja rakennusmateriaaliteollisuudelle. Suomalaisen puurakentamisen edistämiseen liittyy vahva kansallinen etu. Puu on merkittävin luonnonvaramme palvellen myös hiilinieluna. Uudet, puuta hyödyntävät ilmastoystävälliset ratkaisut palvelevat teollisuutta, kaupunkeja ja ihmisiä ympäri maailmaa. Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu, ja siksi rakennusala, ja aivan erityisesti asuntotuotannon kehitys joutuvat aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Asuntojen ympäristöystävällisyys ja edulliset asumiskustannukset ovat kilpailutekijä jo tänään, mutta huomenna ne ovat elinehto. Asuinrakentaminen teollistui 1950-luvulla, ja sen myötä suuren väestönosan kaupunkiasumisesta tuli varsin kustannustehokasta. Huoli ympäristöstä alkoi orastaa vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun rakentamisen teolliset menetelmät olivat jo vakiintuneet. Nykyään asumisen laadun, vaivattomuuden ja elämyksellisyyden lisäksi myös lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä energian hinta ohjaavat kuluttajien valintoja entistä enemmän. 3
Kilpailukutsu Kouvolan kaupunki panostaa puukerrostalojen laajamittaisen teollisen tuotannon käynnistämiseen ja järjestää yhteistyössä KSS Energian, Kymenlaakson liiton, Metsäteollisuus ry:n, Sitran, Suomen Metsäsäätiön ja Tekesin kanssa Kouvolassa sijaitsevan esimerkkikohteen kansainvälisen suunnittelu- ja toteutuskilpailun. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä Suomen Rakennusinsinöörien liiton RIL ja Suomen Arkkitehtiliiton SAFA kanssa. Kilpailun tarkoituksena on kehittää puurunkoisten kerrostalojen teollisen rakentamisen menetelmä järjestelmäratkaisuineen ja soveltaa sitä Kouvolassa toteutettavan asuinkerrostaloalueen rakentamiseen. Kilpailuun ilmoittautuneista monialaisista ryhmistä enintään neljä kutsutaan varsinaiseen suunnittelukilpailuun. Ryhmien kokoonpanolta edellytetään seuraavia valmiuksia: 1) Suunnitteluosaaminen: edustettuina vähintään arkkitehtuuri- ja rakennesuunnittelu, talotekninen ja energia-asiantuntijuus, palotekninen suunnittelu sekä kustannusosaaminen. 2) Puurakentamisen teollinen kumppani: rakenneosa- ja/tai materiaalivalmistaja ja toteuttaja, jolla on tavoite tuotteiden ja asennusmenetelmien soveltamisesta kerrostalotuotantoon. Ryhmän on esitettävä vähintään alustava suunnitelma kohteen toteutusperiaatteesta, mikäli toteuttavaa kumppania ei ole tässä vaiheessa nimetty. Lisäksi ryhmään voi kuulua muutakin ehdotuksen ratkaisuihin liittyvää osaamista. Kilpailu on luonteeltaan konseptikilpailu, jossa etsitään puukerrostalojen rakennusosiin ja tuotantomenetelmiin liittyviä, toistettavia ratkaisumalleja. Konsepti tarkoittaa tässä ohjeistettavaa ja toistettavissa olevaa menettelyä, jota voidaan paikallisesti soveltaa erilaisiin puurunkoisiin monikerroksisiin rakennuksiin. Kilpailun voittajille varataan mahdollisuus toteuttaa ratkaisuja Kouvolassa sijaitsevassa esimerkkikohteessa. Kilpailu on samalla tuotekehitys- ja sovellusmahdollisuus yhdessä rakennusprosessiin liittyvien eri toimijoiden kanssa. Osallistujien keskeinen strateginen tavoite on panostaa puukerrostalojen suunnitteluun, rakennusosatuotantoon, asennukseen tai muuhun prosessissa tarvittavaan tuotteeseen tai palveluun, joihin puun ei materiaalina tarvitse välttämättä liittyä, vaan jotka voivat palvella puunkäyttöä kerrostalorakentamisessa. Osallistuvien yritysten strategiana on uusien, kilpailukykyä parantavien tuotteiden ja mallien luominen, joiden avulla voidaan kehittää liiketoimintaa. Puukerrostaloihin liittyvistä ratkaisuista etsitään uutta teollista toimintaa metsäteollisuuden rakennemuutosalueille. Kouvolan alueella on ollut runsaasti maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä toimivaa kemiallista metsäteollisuutta, joka on joutunut sopeuttamaan tuotantoaan uuden kysynnän mukaiseksi. Tehtaita on suljettu, mutta samaan aikaan on investoitu ulkomaille. Kouvolan haasteena on edistää alueella uutta, mekaanisen puunjalostusteollisuuden yritystoimintaa. Kouvola panostaa elinkeinostrategiansa mukaisesti puuteollisuuden uudistamiseen. Kaupunki edistää paikallista puurakentamista, jotta yritykset voisivat esitellä uusia energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä rakentamisratkaisujaan. Tämä kilpailu on ensimmäinen merkki uudesta ajattelusta. Kaupunki hyödyntää kilpailun tuloksia laajemmin rakentamisen tulevassa säädösohjauksessa sekä tontti- että kaavoituspolitiikassaan. Niistä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti. Lähtötilanne Suomella on voimakas kansallinen hyötynäkökohta edistää puun käyttöä rakentamisessa. Maan pinta-alasta noin 78 % on metsää. Teollisuuden kyky hyödyntää metsää on heikentynyt viime vuosina. Sahatavaran jalostusarvo on laskenut 68 % vuosina 1997-2008. Vientituloista saadaan 20 % metsäteollisuudesta, jonka jalostusarvoa nostavilla uusilla tuotteilla on mahdollisuus kasvattaa alan vientiä ja tuotantoa kansainvälisillä markkinoilla. 4
Kilpailu taloudellisesti hyödynnettävistä uusiutumattomista luonnonvaroista kiristyy tulevaisuudessa nostaen raaka-aineiden hintatasoa. Tällöin kierrätyksen ja puun käytön merkitys korostuu entisestään. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisen ratkaisevat pitkälti jalostustekniikoiden kehitys ja kaivostoiminnan ympäristöhaittojen ehkäisy. Rautamalmin on arvioitu riittävän 41-65 vuodeksi, jos kulutusta lisäävä talouskasvu on vähintään 2%, mutta enintään 5% (Earthscan 2002). Kaavio: Symbioosi Partners Oy Suomessa metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Alalla odotetaan lähivuosina fuusioiden, yritysostojen ja tuotannon keskittymisen jatkumista. Metsäteollisuus kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintaa rakennemuutosten aikoina, joita se on historiansa aikana kokenut useita. Informaatio- ja palveluyhteiskunnassa metsäsektorilla on tulevaisuudessakin keskeinen rooli vientiteollisuudessa. 2000-luvun teollinen rakennemuutos antaa suomalaiselle puurakentamiselle mahdollisuuden nousta kansainväliseen kärkeen. Kansainvälisesti tärkeää on ilmastomuutoksen ehkäisy. Puu on Suomen tärkein luonnonvara ja merkittävä hiilinielu. Puuston ja maaperän hiilinielut sitovat hiilidioksidia ilmakehästä määrän, joka vastaa yli kolmannesta Suomen vuosittaisista hiilipäästöistä. Hiili sitoutuu puusta valmistettuihin tuotteisiin. Teoriassa luonnonvarat voisivat riittää sadoiksi, jopa tuhansiksi vuosiksi, mutta jo rakentamisessa käytettyjen perusraaka-aineiden, kuten hiekan ja soran jalostus lisää kustannuksia ja edistää ilmastomuutosta maailman kasvukeskuksissa. Esimerkiksi Brasiliassa São Paolon 22 miljoonan ihmisen metropolialueella rakentamiseen käytetystä hiekasta 75% tuodaan yli 100 km etäisyydeltä (Coelho 2001). Ilmastomuutoksen kannalta keskeinen kysymys on materiaalin lisäksi myös rakennusosien valmistukseen kuluvan uusiutumattoman energian määrä. Rakennusosien valmistuksen lisäksi puuteollisuuden sivutuotteet voidaan käyttää tuottamaan uusiutuvaa ja paikallista energiaa, jota voidaan hyödyntää valmistuksessa tai myydä kuluttajille. Puun tärkeä ominaisuus on sen uusiutuminen, jolla on kasvava merkitys paitsi hiilidioksidin sitomiselle myös rakennustarvikkeiden hintakilpailukyvylle. Merkittävän teknologisen muutoksen Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen jalostusarvo Suomessa: /m 3 57 61 42 40 40 28 32 33 29 30 46-68% 41 44 18 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Kaavio: Symbioosi Partners Oy Jalostusarvo Kysyntäpiikin vaikutus poistettu jalostusarvosta 2006-2007 5
Vertailu seinärakenteiden valmistusenergian kulutuksesta: 2000 1500 1000 500 0-500 Tiiliseinä Sandwichseinä Kevytsoraharkkoseinä Kevytbetoniseinä Teräsrankaseinä Puuseinä Uusiutumattoman valmistusenergian kulutus (MJ/m2) Valmistusenergian kokonaiskulutus (MJ/m2) Vertailu seinärakenteiden hiilidioksidipäästöistä: 100 80 60 40 20 0-20 Tiiliseinä Sandwichseinä Kevytsoraharkkoseinä Kevytbetoniseinä Teräsrankaseinä Puuseinä Hiilidioksidipäästöt (kg/m2) Vertailu seinärakenteiden luonnonvarojen kulutuksesta: 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Tiiliseinä Sandwichseinä Kevytsoraharkkoseinä Kevytbetoniseinä Teräsrankaseinä Puuseinä Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus (kg/m2) Luonnonvarojen kokonaiskulutus (kg/m2) Alkuperäiset kaaviot: Mikko Viljakainen 6
edellytyksenä on kilpailukyky, jonka kuluttajat lopulta testaavat valinnoillaan. Ympäristötietoisuuden lisääntymisestä huolimatta on hyväksyttävä se lähtökohta, että asunnonostajilta puuttuu valmius maksaa puurakenteisista runkoratkaisuista muita runkojärjestelmiä enemmän. Esimerkiksi Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin kuluttajien asenteita, todetaan (Haanpää 2009) seuraavaa: a) kulutusasenteet muuttuvat hitaasti b) kuluttajien vastuullisuus ei ole juurikaan lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana c) ympäristökriteerit vaikuttavat valintoihin, mutta niiden arvostus ei ole lisääntynyt d) luonnonmukaisesta tuotannosta ei haluta maksaa hintapreemiota e) kuluttajat arvostavat entistä enemmän kiireettömyyttä, yksilöllisyyttä, helppoutta ja hyvää palvelua, jolloin hinnalla ei yleisen varallisuustason kasvettua ole enää aikaisempaa merkitystä Kilpailun yhtenä lähtökohtana on se, että puulla materiaalina ei ole itseisarvoa, vaan se on yksi materiaali muiden joukossa. Puuta käytetään ulkonäkönsä ja teknisten ominaisuuksiensa perusteella muodossa, jossa se parhaiten täyttää käyttäjien odotukset laadun ja kustannustehokkuuden suhteen. Toisin sanoen teollisten puukerrostalojärjestelmien kilpailukyvyn ei odoteta perustuvan puuhun mahdollisesti liittyviin materiaalimielikuviin, joista kuluttajien oletettaisiin maksavan enemmän suhteessa muihin käyttäjien odotukset täyttäviin materiaaleihin. Vallitseva mielikuva puusta on se, että puu on pienen mittakaavan rakennusmateriaali. Vapaaajan rakennuksista noin 98 % on tehty puusta. Valtaosa pientaloista on puurakenteisia; yli kahdeksan kymmenestä talosta saa puurungon, ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Kerrostalojen osalta Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa. Noin 43 % maamme kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uudisasunnoista noin neljä kymmenestä rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Puun markkinaosuus on alle prosentin luokkaa, kun puhutaan yli 2-kerroksisista kerrostaloista. (Karjalainen 2010) Onnistunut teknologinen muutos kohti puuta hyödyntävää kerrostalorakentamista edellyttää mielikuvien muuttumista, jota suurempien mittakaavojen ratkaisujen täytyy uskottavalla tavalla tukea. Tähän mennessä puisia, yli kaksikerroksisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen kahdeksalle paikkakunnalle yhteensä 13 kohdetta, 31 taloa ja 517 asuntoa. Työpaikkarakennuksia on rakennettu kaksi; METLA-talo Joensuuhun ja FMO (Finnforest Modular Offi ce) Espoon Tapiolaan. Kolmas puinen toimistokerrostalo, Metsähallituksen Pilke-talo, valmistuu Arktikum-talon viereen Rovaniemelle. (Karjalainen 2010) Valtaosa puukerrostalotuotannosta keskittyi 90- luvun lopulle. 2010-luvulle tultaessa on käynnistynyt useita kerrostalohankkeita, ja kiinnostus puukerrostaloja kohtaan on noussut uudestaan. Suomessa oltiin 90-luvulla tasaväkisesti mukana pohjoismaisen puukerrostalorakentamisen kehittämisessä. Kehitys eteni 90-luvun lopussa merkittävästi mm. Ruotsissa ja Skotlannissa verrattuna Suomeen. Puukerrostalorakentamista Ruotsissa, Limnologen, Växjö: Kuva: Markku A. Karjalainen Ruotsalaiselle sektorille syntyi vastaavasti uutta liiketoimintaa sekä tuoteosien valmistuksen että asennuksen parissa. Hyvin alkaneet koerakentamishankkeet 90-luvulla eivät käynnistäneet Suomessa teollista valmistusta ja asennusta. Suhteessa puurakenteiden saavutettuihin etuihin ei kustannustehokkuus riittänyt käynnistämään teknologista muutosta ja luomaan uudenlaista rakentamiskulttuuria. Ennakkoon odotetut 20-30 %:n säästöt verrattuna betonikerrostalojen ratkaisuihin eivät toteutuneet, vaan parhaimmillaankin 7
saavutettiin vain yleisesti vallitseva kokonaiskustannustaso. Suomalaisten puukerrostalokohteiden vähäisen määrän ja vastaavasti pienen kysynnän vuoksi teollisen tuotannon menetelmät eivät ehtineet hioutua, ja tarpeelliset tuotantoon liittyvät rakenne- ja suunnitteluratkaisut jäivät siksi vakiintumatta. Siten myös uusien kohteiden mukanaan tuoman harjaantumisen etu jäi saavuttamatta. Myös rakentamismääräysten jatkuva muuttuminen (palo-, ääneneristys-, lämmöneristysmääräykset) on vaikeuttanut suunnitteluratkaisujen vakiintumista. Puukerrostalojen teollinen valmistus perustuu kustannustehokkaisiin, laadukkaisiin, luotettaviin ja helposti sovellettaviin runkojärjestelmiin. Puukerrostalojen rakentamisessa on tällä hetkellä käytössä ja kehitystyön kohteena neljä erilaista runkojärjestelmää: 1) Pilari-palkki-laatta -järjestelmä 2) Platform-rakenne 3) CLT (Cross Laminated Timber) tekniikka 4) Tilaelementit Viidentenä mahdollisena järjestelmänä voisivat olla esimerkiksi erilaiset kennorakenteisiin perustuvat menetelmät. Kullakin järjestelmällä on nykykäytännöissä omat vahvuutensa ja edullisimmat sovellusalueensa puhuttaessa esimerkiksi eri kerrosmääristä. Suomessa ei ole laajamittaista kokemusta puukerrostalorakentamisen järjestelmistä platform-rakennetta lukuunottamatta. Pelkkien runkojärjestelmien tarkastelu on kilpailun kannalta kuitenkin riittämätön. Runkojärjestelmät ovat osa kokonaisuutta, johon kilpailussa etsitään ratkaisuja. Teollisesti valmistetun puukerrostalon suunnittelu, rakenneosat, asennus, työmaajärjestelyt ja logistiikka muodostavat kokonaisratkaisun, joka on puukerrostalojen kilpailukyvyn ja vakiintumisen avain. Kilpailun lähtökohtana on herättää kysymyksiä myös muista mahdollisista menestystekijöistä, kuten esimerkiksi palveluista ja markkinoinnista, jotka voivat ratkaisevasti edistää teollista murrosta. Tavoitteet Puukerrostalojen kilpailukykyisen rakentamisen lisääminen merkittävästi edellyttää monialaista osaamista ja osaamisen tuloksena syntyviä ratkaisuja. Kilpailun tavoitteena on kehittää ja esitellä teollisen muutoksen käynnistäviä puukerrostaloratkaisuja ja niihin liittyviä menetelmiä. Kilpailuohjelma tarjoaa osallistuville ryhmille kysymyksenasettelun kehyksen, jonka puitteissa ratkaisuja voidaan löytää. Ryhmien tehtävänä on: 1. Esittää teollisesti toteutettavien energiatehokkaiden (lähes passiivienergiatasoinen) puukerrostalojen suunnitteluperiaate, valmistus- ja asennusmenetelmä sekä muita ratkaisuun liittyviä keskeisiä tuotteita, menetelmiä tai palveluja. 2. Osoittaa ehdotuksen toimivuus Kouvolan esimerkkikohteessa kilpailun tavoitteet huomioon ottaen. 3. Visioida ehdotuksen pohjalta syntyvää tai sitä tukevaa uutta yritystoimintaa. Tarkennetut tavoitteet liittyen tehtäviin 1 3: 1. Tavoitteena on soveltaa ja kehittää puurakentamisen kotimaisia ja kansainvälisiä teollisia menetelmiä energiatehokkaaseen puukerrostalotuotantoon. Teollisella valmistuksella tarkoitetaan esivalmistusta tai menetelmää, jonka myötä rakentaminen on pääasiassa rakennusosien asentamista työmaalla. Suunnittelun lähtökohtana on materiaalin parhaita ominaisuuksia hyödyntävät ympäristötehokkaat ja ilmastomuutosta ehkäisevät ratkaisut, joiden toimivuus on osoitettava esimerkkikohteen energiatehokkuus- ja materiaalitehokkuuslaskelmien avulla. Ehdotuksen ratkaisujen on täytettävä energiatodistuksen luokan A energiatehokkuusluvun vaatimus energiatodistuksen asetuksen ja rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan laskettuna. 8
Suunnittelussa on pyrittävä mahdollisimman hyvään materiaalitehokkuuteen. Ehdotuksen ratkaisujen materiaalitehokkuus lasketaan päärunkomateriaalien osalta kilpailuohjelman liitteen ohjeilla ja ominaispäästökertoimilla. Liite toimitetaan kilpailijoille ennen kilpailun alkua. Menetelmän on mahdollistettava erilaiset arkkitehtoniset sovellukset ja otettava huomioon rakennuspaikan vaatimukset, jotta se olisi sovellettavissa erilaisiin ympäristöihin. Joustavuus ja monimuotoisuus ovat tavoiteltavia ominaisuuksia, jotta ratkaisua voitaisiin soveltaa kaupunkirakenteen erilaisiin paikkoihin. Rakenne-, valmistus- ja asennusratkaisujen on oltava laadukkaita ja turvallisia ja niiden on vähennettävä rakentamiseen liittyviä riskejä. Riskienhallinnan kannalta erityistä huomiota on kiinnitettävä kantavuuteen sekä palo- ja kosteustekniikkaan liittyviin kysymyksiin. Menetelmän on mahdollistettava 4-8 -kerroksisten kerrostalojen rakentaminen. Lainmukaiset palomääräykset ovat Suomessa muuttumassa, mutta ratkaisujen turvallisuus on ohjeellisista mitoituksista poikkeavissa tapauksissa osoitettava toiminnallisen palosuunnittelun keinoin. Puukerrostalojen tuotantokustannukset eivät saa ylittää kerrostalorakentamisen yleistä kustannustasoa. Kilpailuedun saamiseksi on kustannustehokkuuden parantaminen keskeisenä tavoitteena laadun ja energiatehokkuuden nostamisen rinnalla. Mitä kustannustehokkaampi esitetty ratkaisu on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on saavuttaa teollinen läpimurto ja olla kilpailukykyinen. 2. Teolliseen valmistukseen perustuvan menetelmän sovellussuunnitelma laaditaan Kouvolan kaupungin Kuusankosken keskustaan Kymijoen tuntumaan (ks. kohta Esimerkkikohde). Kohteen tarkoituksena on avata mahdollisuuksia puuteollisuuden uusille paikallisille tuotteille ja toimia ensimmäisenä esittelykohteena. Tuotanto- ja asennusmenetelmien osalta on esitettävä kuljetukseen, nostoihin, sääsuojaukseen yms. tekijöihin liittyvät, ehdotuksen kannalta keskeiset ratkaisut. Rakentamisprosessin ja työmaajärjestelyjen kohdalla tavoitteena on esittää pääperiaate, miten eri osapuolten tarjoamat palvelut ja tuotteet sovitetaan yhteen rakennuttajan kannalta kiinnostavalla tavalla. Ehdotuksessa on keskityttävä puukerrostalon rakennuttamisen kokonaisuuteen yksityiskohtien sijaan. Rakennuttamisella tarkoitetaan sitä, että rakennussuunnittelu, rakennusosien valmistus ja asennus tapahtuvat kustannustehokkaasti, riskittömästi ja käyttäjätarpeet huomioonottaen siten, että pystytään vastaamaan kiinteistösijoittajan vaatimuksiin ja että investointi puukerrostaloihin voidaan perustella. Ratkaisun kannattavuus rakentajalle on esitettävä ehdotuksessa laskennallisesti esimerkkikohteen avulla. 9
3. Uuden yritystoiminnan vision tavoitteena on avata ehdotukseen liittyvien tuotteiden tai palvelujen kehittämismahdollisuuksia Kouvolan seudulle. Ideatason esitys voi sisältää esimerkiksi liiketoimintatapauksen, jossa mallinnetaan ehdotuksen ratkaisuihin, tuotteisiin ja palveluihin liittyvää yritystoimintaa. Vision mukainen yritystoiminta toteuttaa menestyneiden ehdotusten ratkaisuja sekä edistää niiden leviämistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Keskeisenä tavoiteltavana vientialueena on Venäjä ja siellä erityisesti Pietarin talousalue. Koulutus Tutkimus Tuotekehitys Projektit Suunnittelu Kansainvälinen yhteistyö Koetehdas PuuInno Kilpailun tulosten pohjalta on tarkoitus käynnistää ratkaisujen tuotantoon ja kehittämiseen tähtäävä PuuInno-keskus, jossa erilaisia kerrostalo- ja rakenneratkaisuja voidaan testata jopa 1:1 mittakaavassa. PuuInnon tavoitteena on kehittää alueelle uutta yritystoimintaa ja antaa jo toimiville yrityksille uusia toiminta- ja verkostoitumismahdollisuuksia liittyen puurakentamisen valmistusja asennuspalveluihin. Yritystoiminta Puukerrostalot Liikerakennukset Toimistot Sillat Logistiikka Palvelut... Rakennemuutosalueiden tehdastilojen hyödyntäminen ympäristöystävälliseen liiketoimintaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kaavio PuuInno-keskuksen toiminta-ajatuksesta. Kuva: Tea Salonsaari-Eloranta 10
Kouvolan esimerkkikohde Kaupunkitiedot Kouvola sijaitsee Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson alueella. Kaupungissa asuu noin 90 000 asukasta ja se on Suomen 10. suurin kaupunki. Kouvola on merkittävä rautatieliikenteen solmukohta, josta alkaa Trans-Siperian ratayhteys Euroopasta Aasiaan. Junamatka Kouvolasta Helsinkiin kestää nopeimmillaan tunnin ja 23 minuuttia. Vuoden 2010 loppuun mennessä matka-aika Pietariin lyhenee kahteen tuntiin ja 20 minuuttiin. Kouvolan työpaikkarakenne perustuu palveluihin, joiden parissa vuonna 2006 työskenteli 61,4 % työssä käyvästä väestöstä. Jalostustoiminnan osuus oli 28,7 % ja alkutuotannon 5,4 %, joista merkittävä osa liittyy metsäteollisuuteen. Kouvolan asuntorakenteesta noin 45 % on pientaloja (21 000 kpl), 12 % rivitaloasuntoja (6 000 kpl) ja 32 % kerrostaloasuntoja (15 000 kpl). Kouvolassa on Suomen kunnista kolmanneksi eniten kesämökkejä. Tämä korostaa seudun luontoon liittyvää merkitystä vapaa-ajanvietolle ja virkistystoiminnalle, joihin metsä ja järvet olennaisesti kuuluvat. Lisätietoja Kouvolasta saa verkko-osoiteesta www.kouvola.fi. Suomen raideleveyttä vastaavat yhteysmahdollisuudet Itä-Aasiaan: Kouvola Moscow Omsk Seoul Beijing Tokyo 11
rakennettu vuonna 1987. Kuusaantien ja Pallokentäntien kulmauksessa sijaitseva Hotelli Sommelo on rakennettu vuonna 1981. Kumpikaan rakennus ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokas. Sijainti ja kohdetiedot Kilpailualue sijaitsee Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosan ydinkeskustassa. Alue sallii luontevasti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen liittyvän kerrostalorakentamisen kasvuvaran. Alueen sijainti Kuusankosken ydinkeskustan palveluiden ja Kymijoen ranta- alueen välittömässä läheisyydessä luo sille mahdollisuuden kehittyä sekä kiinnostavaksi että kaupunkikuvallisesti merkittäväksi asuinalueeksi. Alue rajautuu Kuusankosken keskustaan etelästä lähestyttäessä ja Kymijoen sillalta katsottaessa. Alue liittyy Kuusankoskitalon ja kirjastotalon rajaamaan ja Kymijoen ranta-aluetta pitkin jatkuvaan puistovyöhykkeeseen ja antaa tulijalle ensivaikutelman Kuusankosken keskustasta. Alueella on kunnallinen vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöverkosto, sekä TeliaSonera Finland Oyj:n ja KSS Verkko Oy:n tietoliikenne- ja sähkökaapelit. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee jäteveden pumppaamo, jonne tulee paineviemäri Kymijoen toiselta puolelta. Vesijohto- ja viemärilinjat ovat pääosin peräisin 1960-luvulta. Sadevesiviemärit purkavat hulevedet esimerkkialueen keskellä sijaitsevaan ojaan. Alueella ei ole tiedossa olevia pintavesiongelmia. Kymijoen rantapenkereen lähialuetta ei suositella rakentamiskäyttöön maaperän rakenteen vuoksi. Esimerkkikohteen maasto on tasaista, mutta alueen eteläosassa, lähellä Kymijoen rantaviivaa se laskee jyrkästi jokeen. Alueen maaperä on savea. Esimerkkikohteen maapohjan omistaa Kouvolan kaupunki. Alueella ei ole rakennuksia. Alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisympäristöjä. Kilpailualueen läheisyydessä on kaksi rakennusta. Pallokentäntien ja Lukionkujan risteyksessä sijaitseva Kiinteistö Oy Liikekaran liikerakennus on e nti aa us Ku ie änt ent llok Pa atu tak Val Hotelli Lukiokuja ie ont pell n a pil Pap Pappilan alue Kilpailualue Kaavio: Kouvolan kaupunki 12 Kirjasto Kuusankoskitalo
Liikenne ja pysäköinti Esimerkkialue on osa laajenevaa keskusta-aluetta ja siten hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä pitkin. Alue rajautuu Pallokentäntiehen, johon alueelta on neljä liittymää. Lukionkujan päässä on laaja kääntöpaikka, jota liikekiinteistöt käyttävät huoltopihanaan. Sen eteläpuolella on kevyenliikenteen väylä, joka yhdistyy pohjoiseen johtavaan Lukionraittiin. Kymijoen rannassa on hiekkapintainen puistopolku, joka ei ulotu alueen länsipuolella olevalle Pappilan alueelle. Joukkoliikenteen osalta kohde sijaitsee kaupunginosakeskusten välissä linja-autoreitin varrella. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee noin 200 metrin päässä. Pysäköintiä varten suunnitelmiin on varattava autopaikkoja seuraavasti: asuntojen osalta yksi autopaikka / 75 k-m2 ja liike- ja palvelutoimintojen osalta yksi autopaikka / 60 k-m2. Autopaikoitus toteutetaan tonttikohtaisesti. Ilmasto Suomi kuuluu lumi- ja metsäilmaston alueeseen. Kouvolan kaupunki sijaitsee Etelä-Suomen rannikkoaluetta kylmemmällä vyöhykkeellä, mikä vaikuttaa mm. talvien lumisuuteen. Seudun vuotuinen keskilämpötila on +4 +5ºC ja sademäärä yli 700mm. Lisätietoja ilmastosta löytyy Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta www.fmi.fi. Kaupunkisuunnittelutilanne Maakuntakaava Alue on merkitty ympäristöministeriön 28.5.2008 hyväksymässä Kymenlaakson maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi (C). Yleiskaavatilanne Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa 2020 alue on rantaosan virkistysaluetta (V) lukuun ottamatta merkitty keskustatoimintojen alueeseen (C). Alueen itäosa kuuluu 20.5.2002 hyväksyttyyn ydinkeskustan osayleiskaavaan 2002. Se on merkitty asuinkerrostalojen alueeksi (AK) sekä puistoalueeksi, jolle saa sijoittaa virkistystoimintaa palvelevia rakennelmia ja Kuva: Suomen Ilmakuva Oy / Kouvolan kaupunki 13
pienehköjä rakennuksia, joiden sijoitus ja muut ominaisuudet määritellään asemakaavalla (VP- 4). Suurin osa alueesta kuuluu Kuusankosken vuonna 2008 hyväksymään ydinkeskustan osayleiskaavamuutokseen. Siinä Lukionkujan eteläpuolella olevan kerrostalovaltaisen alueen rajausta on muutettu siten, että Pappilanpellontie on ulotettu Pallokentäntielle. Uuden tieyhteyden etelänpuoleinen alue on varattu kokonaisuudessaan puistoalueeksi, jolle saa sijoittaa virkistystoimintaa palvelevia rakennelmia ja pienehköjä rakennuksia. Näiden sijoitus ja muut ominaisuudet määritellään asemakaavassa (VP-4). Alueen asemakaavaa ja osayleiskaavaa muutetaan tarvittaessa kilpailun tuloksen perusteella. Voimassaolevat kaavat eivät sido kilpailijoita. Tilaohjelma Kilpailussa etsitään ratkaisuja 3-4 vaiheessa toteutettavalle puurunkoisten asuinkerrostalojen ryhmälle. Kokonaislaajuus on kilpailijoiden harkittavissa. Ehdotettavan järjestelmän soveltuvuutta 6-8 -kerroksiseen asuinrakentamiseen on esiteltävä edellä annettujen yleisten tavoitteiden kannalta. Kilpailijat voivat esittää alueelle kerrostalojen lisäksi pientalomaisia tai eri mittakaavoja yhdistäviä, monimuotoisia asuintaloratkaisuja. Rakennusten sisätilojen lisäksi ehdotuksissa odotetaan tarkasteltavan myös rakennusten väliin jäävää tilaa. Tavoitteena on monipuolinen ja rikas lähiympäristö, jossa myös rakennusten suhde toisiinsa ja niiden välissä oleva tila tukevat puukerrostalorakentamisen ominaispiirteitä, ympäröivää pienimittakaavaisempaa rakentamista, oleskelu- ja leikkialueita, liikkumista ja infrastruktuuria. Ote Kuusankosken ydinkeskustan osayleiskaavasta 2002. Ote Kuusankosken ydinkeskustan osayleiskaavan muutoksesta vuodelta 2008. Kilpailuehdotuksissa voi esittää ulkotiloihin, puutarhoihin, säilytystiloihin, polkupyörävarastoihin, yhteistiloihin ja asuinyhteisöä tukeville monikäyttö-, työ-, pientoimisto- tai liiketiloille soveltuvia ratkaisuja erityisesti runkorakenteiden ja toiminnallisuuden esittelyn näkökulmasta. Ratkaisuissa on otettava huomioon tilojen sijoittamismahdollisuudet myös muualle kuin esimerkkialueelle esim. melun, turvallisuuden, viihtyvyyden, näkymien, esteettömyyden, liikenteen ja kiinteistökehittämisen näkökulmista. Ratkaisujen on mahdollistettava monipuolinen tila- ja asuntojakauma, jossa toiminnot ja tilavaihtoehdot tukevat toisiaan ja lisäävät kiinteistön houkuttelevuutta ja arvoa. Rakennusten pääkäyttötarkoituksena on asuminen. Rakennusten sijoitus ja kerrosluvut ovat kilpailijan harkittavissa vapaasti siten, että ehdotus havainnollistaa kilpailussa puukerrostaloille asetettuja tavoitteita. Sijoittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti kaupunkikuvallinen kokonaisuus, näkymät asunnoista ja alueen sisäiset kulkuyhteydet. Rakennus- ja asuntotyyppien tulee tehdä mahdolliseksi sosiaalisesti monipuolinen asukaskunta, ottaa huomioon lapsiperheiden ja 14
vanhusväestön asumistarpeet sekä tarjota asumismahdollisuus samalla alueella eri ikävaiheessa oleville ihmisille. Rakennusten ympäristöineen tulee muodostaa omaleimaisia, turvallisia ja liikuntaesteettömiä yksiköitä. Turvallisuus on tärkeää myös rakennusten sisällä, esimerkiksi rakennusmateriaalien sisäilmavaikutusten kannalta. Jalankulkuympäristön vaihtelevuuteen sekä yhteisten tilojen ja katutilojen mittakaavaan on kiinnitettävä huomiota. Tavoitteellinen kerrosala asumiseen on 15 000 krsm 2. Tämän lisäksi kerrosalaa voidaan osoittaa lähipalveluille, yhteistiloille, asumista palvelevien varastojen, autokatosten ym. rakentamiseen. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy / Kouvolan kaupunki 15
Kilpailumenettelyt Palkkiot Kilpailuohjelman mukaisen ehdotuksen jättäneille ryhmille maksetaan palkkiona 55 000 euroa ja voimassa olevan arvonverolisäkannan mukainen arvonlisävero sekä matkakustannuksia korkeintaan 6 000 euroa/ryhmä toteutuneiden kustannusten mukaan. Matkakustannuksista on osoitettava tositteet. Kilpailun säännöt ja sovellettava laki Kilpailun säännöt ovat saatavilla kilpailun verkkosivuilla www.kouvola.fi /E2. Kilpailuun liittyvissä tulkinnoissa, erimielisyyksissä tai muissa mahdollisissa kysymyksissä sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Kilpailuaika ja ehdotusten palautus Kilpailun ilmoittautumisaika alkaa 1.9.2010 ja päättyy 22.9.2010, jolloin ilmoittautumishakemusten on oltava perillä. Ilmoittautumismenettelystä tiedotetaan Kouvolan kaupungin www.kouvola.fi /E2 ja HILMA järjestelmän www.hilma.fi verkkosivuilla 20.8.2010 alkaen. Ilmoittautumisen jättäneille ryhmille tiedotetaan kilpailuun valituista ryhmistä sähköpostitse 30.9.2010 mennessä. Valituille ryhmille toimitetaan samalla lopullinen kilpailuohjelma liitteineen, jolloin kilpailu alkaa. Valitut ryhmät kutsutaan Kouvolassa järjestettävään työpajatilaisuuteen 13.10.2010 15.10.2010. Kilpailu päättyy 17.1.2011. Lähettämiseen käytetyn kuljetusliikkeen päiväyksen on oltava viimeistään 17.1.2011 tai se on toimitettava samana päivänä klo 15.00 mennessä Kouvolan kaupungin kirjaamoon. Ehdotuksen laatineen ryhmän tulee lähettää sähköisessä muodossa kopio kuljetuslaitoksen kuitista, lähetyksen seurantatiedot ja ehdotuksen nimimerkki osoitteeseen E2@kouvola.fi. Kilpailuehdotuksen on oltava perillä viimeistään 30.1.2011, jonka jälkeen saapuneet kilpailuehdotukset voidaan hylätä. Lähetysten vastaanottajaksi ja osoitteeksi merkitään: Hannu Luotonen, kaavoituspäällikkö Kouvolan kaupunki PL 85, Torikatu 10, 45100 Kouvola Lähetyksen päälle on laitettava merkintä E2. Arviointiryhmä ja asiantuntijat Ehdotuskohtaiset arvioinnit laatii arviointiryhmä. Arviointiryhmällä on oikeus käyttää apunaan tarvitsemiaan asiantuntijoita. Kaavio kilpailuprosessin aikataulusta: 5/2010 6/2010 7/2010 8/2010 9/2010 10/2010 11/2010 12/2010 1/2011 2/2011 3/2011 Kilpailukutsu Ilmoittautuminen Hakemusten käsittely Kilpailuaika Workshop Arviointi Palkintojenjako Jatkotoimenpiteet 16
Arviointiryhmän kokoonpano: Ilmari Absetz, TkT, johtava teknologia-asiantuntija, Tekes Aimo Ahti, elinkeinotoimen kaupunginjohtaja, Kouvolan kaupunki (puheenjohtaja) Hans Andrén, projektledare, Växjö kommunföretaget AB Pekka Heikkinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopisto Kyösti Jääskeläinen, toimitusjohtaja, KSS Energia Oy Ari Kevarinmäki, Erikoistutkija, Dosentti, RIL Hannu Luotonen, kaavoituspäällikkö, Kouvolan kaupunki Jouni Koiso-Kanttila, arkkitehti, professori, Oulun yliopisto Jarek Kurnitski, TkT, johtava asiantuntija, Sitra - Rakennettu ympäristö ja energiatehokkuus Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäsäätiö Erik Serrano, professor, Linnaeus Univeristy Tapio Välinoro, maakuntajohtaja, Kymenlaakson liitto N.N., SAFA Ryhmän jäsenen ollessa estyneenä, hänellä on oikeus nimittää itselleen sijainen. Tarvittaessa kilpailun järjestäjä voi täydentää arviointiryhmän kokoonpanoa. Asiantuntijoilla ei ole päätösvaltaa arviointiryhmässä. Arviointiryhmän päätökset ovat suosituksia jatkotoimenpiteiksi ja esimerkkikohteen toteuttamiseksi. Arviointiperusteet Kilpailuehdotuksia arvioitaessa käytetään seuraavia tasavertaisia perusteita: 1. Teollisen konseptin laatu Ehdotuksessa esitettyjen ratkaisujen, tuotteiden, menetelmien tai muiden ideoiden mahdollisuudet teolliseen läpimurtoon ja uuteen puukerrostalojen rakentamiseen liittyvään yritystoimintaan. Suunnitelman muunneltavuus erilaisiin rakennuspaikkoihin huomioiden samalla paikallisia lähtökohtia: paikan identiteetti, houkuttelevuus sekä sijainnin merkitys ja hyödyntäminen. 2. Arkkitehtuuri Arkkitehtoninen ja kaupunkiympäristön laatu Tilaratkaisujen toimivuus, tehokkuus ja muunneltavuus Rakennus- ja asuntotyyppien vaihtelevuus ja sopivuus erilaisille asukkaille 3. Energia- ja materiaalitehokkuus Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys 4. Toteutettavuus ja kustannustehokkuus Kustannustehokkuus Teknisten ratkaisujen kestävyys ja laatu Paloturvallisuuden innovatiiviset ratkaisut Toteutuskelpoisuus ja vaiheittainen toteutettavuus Arvioinnissa suunnitelman kokonaisuutta arvostetaan enemmän kuin yksityiskohtien virheettömyyttä. Arviointikriteerien kaikki pääryhmät ovat yhtälailla tärkeitä menestyksekkäälle ehdotukselle ja yhdenkään pääryhmän osalta ehdotuksessa ei saa olla vakavia puutteita. Vuorovaikutus prosessin aikana ja kysymykset Kilpailun alkuvaiheessa järjestetään kaikille ryhmille yhteinen työpajatilaisuus, jota ennen ryhmillä on mahdollisuus tutustua yksityiskohtaisemmin kilpailun tavoitteisiin ja esittää kysymyksiä ratkaisujen pohjaksi. Työpajatilaisuudessa järjestetään vuorovaikutteisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Ryhmillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin arviointiryhmä vastaa tilaisuudessa tai välittömästi sen jälkeen. Kysymykset, vastaukset ja tilaisuuden esittelyaineisto ovat kaikkien ryhmien käytössä. Ryhmän osallistuminen työpajaan on edellytyksenä hyväksyttävän kilpailuehdotuksen jättämiselle. Työpajan aikaiset majoitus- ja oleskelukulut korvataan erikseen.tavoitteena on, että ryhmät aloittavat työskentelyn ja ehdotuksen laa- 17
dinnan jo työpajavaiheessa. Kilpailijoilla on käytettävissään ryhmäkohtaista työtilaa. Työpajan jälkeen ryhmillä on aikaa laatia lopullinen ehdotuksensa 17.1.2011 mennessä. Kilpailun ratkaiseminen Kilpailu pyritään ratkaisemaan maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Kaikkien ryhmien edustajat kutsutaan palkintojenjakotilaisuuteen esittelemään ehdotuksensa Ehdotuksen laadintaohjeet ja yleiset periaatteet Kukin ryhmä saa jättää yhden ehdotuksen. Kilpailuehdotuksen on liitettävä kaikki seuraavat asiakirjat: 1. Nimikuori, joka sisältää kilpailuehdotuksen laatijoiden nimet ja edustamiensa yritysten nimet sekä mahdollisten avustajien nimet. Lisäksi on merkittävä ryhmän yhteyshenkilön nimi, yhteystiedot ja hänen edustamansa yritys. Tekijänoikeuksien haltijat on nimettävä. Nimikuoren päälle on merkittävä ehdotuksen nimimerkki, joka on merkitty myös kaikkiin muihin ehdotukseen liittyviin asiakirjoihin. Kilpailun ratkaisun jälkeen nimikuoret avataan ja niiden sisältö julkaistaan ehdotusten yhteydessä. 2. Kirjasen muotoinen A3 esitys, joka kattaa ehdotuksen koko sisällön. Toimitus ainoastaan pdftiedostona. 3. Korkeintaan viisi A1 -kokoista jäykälle pystysuoralle alustalle koottua esitystä, jotka kattavat vähintään seuraavat teemat kilpailuohjelmassa mainittujen tavoitteiden täyttämiseksi: a) Yleisesti sovellettavissa oleva malli tai järjestelmä teollisesti valmistettavista puurunkoisista kerrostaloista. b) Edellisen sovellus Kouvolan esimerkkikohteessa, sisältää vähintään asemapiirroksen (1:500), järjestelmää havainnollistavia pohjapiirroksia ja leikkauksia (1:100) sekä ratkaisun luonnetta ilmentäviä näkymäkuvia. c) Liiketoimintatapausta tai ehdotukseen liittyvää uutta yritystoimintaa havainnollistavaa aineistoa esimerkiksi kaavioiden, laskelmien, kuvien ja tekstiaineistojen muodossa. 4. Ehdotuksen tiivistelmä, joka sisältää korkeintaan 500 sanaa ja kolme kuvaa tai kaaviota. Toimitus ainoastaan pdf-muodossa. 5. CD tai DVD, joka sisältää ehdotuksen koko aineiston pdf-muodossa (resoluutio 300dpi) siten, että kuva-aineisto on irrotettavissa erillisiksi tiedostoiksi tarvittaessa. Muuta ehdotukseen liittyvää aineistoa ei hyväksytä arvioitavaksi. Järjestäjä ei palauta eikä vakuuta kilpailuaineistoa. Mahdollisista kilpailuun liittyvistä prosessi- ja aikataulumuutoksista tiedotetaan suoraan kilpailuun valituille ryhmille. Kilpailukieli Kilpailuohjelma on laadittu suomeksi ja englanniksi. Mahdollisissa eriävissä tulkintatilanteissa noudatetaan suomenkielisen version tulkintaa. Ehdotukset laaditaan englanniksi tai suomeksi, jolloin keskeisestä tekstiaineistosta on toimitettava englanninkielinen käännös. Esimerkkialueeseen liittyvä kartta- ja liiteaineisto on saatavilla suomeksi ja keskeisiltä osiltaan englanniksi. Täydentävä, alan kirjallisuuteen viittaava liitemateriaali on saatavilla alkuperäiskielellä. Oikeudet Kilpailuehdotusten omistus- ja käyttöoikeus siirtyy kilpailun järjestäjälle. Ehdotusten tekijänoikeudet säilyvät tekijöillä. Kouvolan kaupunki varaa oikeuden neuvotella esimerkkikohteen tontin luovutuksesta kilpailun voittaneille toteutusta varten kilpailun pohjalta syntyneistä lähtökohdista, jotka parhaiten tukevat uusien ratkaisujen kehittämistä, jatkosuunnittelua ja elinkeinokehitystä. Kilpailusalaisuus Kilpailu on salainen. Kilpailun ratkaisun jälkeen kaikkien ehdotusten tekijätiedot julkistetaan. Kilpailuehdotuksissa olevat merkinnät, joista ilmenee suoraan tai välillisesti kilpailuehdotuksen tekijä, on kielletty. Mikäli kilpailusalaisuus on tahallisesti vaarannettu, voidaan kilpailuehdotus hylätä. Kilpailijoiden on poistettava sähköisesti luovuttamastaan aineistosta tiedostojen tunnisteet ja omistustiedot. 18
Liitteet kilpailun verkkosivuilla Osoitteessa www.kouvola.fi /E2 Esimerkkikohteeseen liittyvä aineisto: - Dwg-muotoinen pohjakartta-aineisto - Johtotie- ja kunnallistekniset kartat - Ilmakuvia - Rakeisuuskartta - Alueen opaskartat Kilpailijoille toimitettava liiteaineisto: - Materiaalitehokkuus ja hiilijalanjälki, lähtötiedot ja hiilijalanjälkilaskennan tuloslomakkeet ohjeineen. Aineiston tekijät: Ari Nissinen (SYKE) ja Timo Rintala (Pöyry Building Services Oy). Kirjallisuusesimerkkejä: Karjalainen, M. (2002) Suomalainen puukerrostalo puurakentamisen kehittämisen etulinjassa, väitöskirjatyö, Oulun yliopisto. (löytyy sähköisenä osoiteesta: http://herkules.oulu.fi /isbn9514266188/) Viljakainen, M. (2009) Trähus i fl era våningar Opintomatka Ruotsiin 2009, julkaisematon Viljakainen, M. (2009) Rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamista ympäristörasitteista riittävätkö uudet energiatehokkuusvaatimukset, tutkielma, Metsäteollisuus ry Lähteet: Coelho, J. M. (2001) The Mining of Aggregates in the Metropolitan Region of São Paolo. Paper prepared for MMSD. Earthscan (2002) MMSD Final Report, Breaking New Ground: Mining, Minerals, and Sustainable Development, International Institute for Environment and Development Karjalainen, M. (2010) Puun käytölle rakentamisessa on valoisat näkymät, Puumies-lehti 80v juhlanumero Parvinen, P., Alajoutsijärvi, K., Ollila, I., Häppölä, P., Rosendahl, N. (2009) Suomalaisen puutuoteteollisuuden jalostusarvon kasvattaminen, julkaisematon tutkielma, Symbioosi Partners Oy Viljakainen, M. (2009) Rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamista ympäristörasitteista riittävätkö uudet energiatehokkuusvaatimukset, tutkielma, Metsäteollisuus ry Kartta-aineistot, Kouvolan kaupunki 2010 Kouvolan kaupunki. 19
E2 PUURAKENTAMISKILPAILU Kilpailu on kansainvälinen konseptikilpailu teollisesti valmistettavista puukerrostaloista. Uudenlaisilla ilmastoystävällisillä ratkaisuilla pyritään nostamaan puun jalostusarvoa ja edistämään kestävää kehitystä tukevaa kaupunkirakennetta. Kilpailun ytimessä ovat ratkaisut ja palvelut, jotka luovat uudenlaista teollista kulttuuria ja elinkeinorakennetta. www.kouvola.fi/e2