Carean ja Kouvolan kaupungin työnjaon konkretisointi erikoissairaanhoidon osalta

Carean ja Kouvolan kaupungin työnjaon konkretisointi erikoissairaanhoidon osalta 17.1.2013 Ohjausryhmän kokouksen 20.12.2012 päätöksen mukaan tähän on lisätty laadulliseen arviointiin Skenaario 0, jossa Kouvola hankkii erikoissairaanhoidon palvelut muualta kuin Careasta

Rakenne 2 Tausta ja skenaarioiden esittely Esitettyjen skenaarioiden hyödyt ja haitat Taloudellinen tarkastelu Liite: Erikoissairaanhoidon palveluiden tarve Kymenlaaksossa 2020 ja 2030

Vertailun tausta 3 Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen suunnittelun suunnitteluryhmä on määritellyt neljä perusvaihtoehtoa keskussairaalan ja Kouvolan työnjaosta. Tässä esityksessä on arvioitu näiden vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia sekä taloudellisia vaikutuksia ylätasolla suhteessa toisiinsa. Laskenta perustuu tarveolettamaan, joka on käyty läpi ohjausryhmässä 13.11 ja jota on täsmennetty siellä käydyn keskustelun pohjalta. Muutokset tarvearvioissa vaikuttavat lähinnä kokonaisresurssitarpeeseen ja siten kokonaiskustannustasoon, ei niinkään tässä esitettävien skenaarioiden välisiin kustannuseroihin. Skenaarioiden osalta suurimmat muutosvaikutukset ovat Kouvolan osalla, minkä vuoksi Kouvolan rooli korostuu analyyseissa Muiden kuntien osalta skenaarioiden 1-3 kokonaisvaikutukset ovat positiivisia verrattuna nykytilaan Arviot esitettyjen skenaarioiden välisistä kustannuseroista perustuvat karkeaan laskentaan Carean ja Kouvolan erikoissairaanhoidon nykyisen kustannustason (2011) perustella. Laskelmissa ei ole huomioitu kaikkia kustannuseriä, ja tarkan kustannusarvion tekeminen vaatii yksityiskohtaisempaa laskentaa yhdessä Carean ja Kouvolan taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Nyt esitetyt arviot kertovat kuitenkin suuruusluokan ja järjestyksen eri skenaarioiden välisistä eroista ja soveltuvat siten päätöksenteon pohjalle.

Oletusten reunaehdot 4 Oletuksena tavoitetilaan pääsemiselle on seuraavien vaatimusten täyttyminen: Päivystys: Alueelliset yhtenäiset hoidontarpeen ja kiireellisyyden kriteerit Päivystyksestä tulee voida kotiuttaa kotiin tai hoitolaitokseen myös ilta- ja yöaikaan Äkillisen yleistilanlaskun toimintamalli käytössä kaikissa alueen kunnissa Erikoissairaanhoito: Vuodeosastoilla hoidetaan vain ne potilaat, jotka erikoissairaanhoitoa tarvitsevat Kirurgia (ja muut erikoisalat): yhteinen, valtakunnalliset kriteerit täyttävä indikaation asettelu Perusterveydenhuolto: Jatkohoitoon päästään välittömästi (kuntoutus tai muu hoitopaikka) Sähköiset ja muut konsultointikanavat tulee saada tukemaan koko alueen perusterveydenhuoltoa Perusterveydenhuolto pystyy hoitamaan virka-aikana alueensa potilaat sopivalla (potilaslähtöisellä) vasteajalla Mahdollisuus muuttaa joustavasti potilaan palveluintensiteettiä äkillisen tilanmuutoksen tapahtuessa

Terminologia Tässä dokumentissa terminologialla tarkoitetaan seuraavaa 5 HE 90/2010 vp s.94 Terveydenhuoltolain pykälän 3 kohdan mukaan erikoissairaanhoito on lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaista toimintaa. Erikoissairaanhoito jakautuu perustason erikoissairaanhoitoon, vaativaan erikoissairaanhoitoon ja erityistason erikoissairaanhoitoon. Perustason erikoissairaanhoito tarkoittaa sairaalan poliklinikalla tehtäviä tutkimuksia ja siellä annettavaa hoitoa sekä päiväkirurgista erikoissairaanhoidon toimintaa, josta potilaita ei pääsääntöisesti oteta hoitoon sairaalan vuodeosastolle. Vaativa erikoissairaanhoito tarkoittaa sellaista erikoissairaanhoitoa, joka koostuu lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen päivystyksestä, vuodeosastohoidosta ja tehohoidosta. Vaativa erikoissairaanhoito tarkoittaa sairaalassa annettavaa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaista päivystystä ja vuodeosastohoitoa niihin välittömästi liittyvine tutkimuksineen. Näissä skenaarioissa ei oteta kantaa perusterveydenhuollon tuottamiseen. Päivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain mukaista vaativan erikoissairaanhoidon määritelmät täyttävää päivystystoimintaa ja päivystysasetusluonnoksen erikoisalakohtaiset edellytykset täyttävää päivystystoimintaa. Skenaarioissa 1 ja 2 Kymenlaakson alueen väestö voidaan hoitaa yhtenäisin kiireettömän hoidon perustein, jossa erikoisalakohtaisia jonoja hallinnoidaan ja hoito tuotetaan samasta organisaatiosta.

Käsitellyt skenaariot 6 Perusskenaario: Toimitaan kahdessa erillisessä sairaalassa, joilla omat väestövastuut Skenaarion lähtökohtana on nykytila. Palveluita tuotetaan molempien organisaatioiden toimesta. Carea varaa resurssit mahdollisen ylivuodon hoitoon. Skenaario 0: Kouvola hankkii erikoissairaanhoidon palvelut muualta kuin Careasta Kouvola suuntautuu niiden erikoissairaanhoidon palveluiden osalta, joita se ei tuota itse muualle kuin Careaan. Sekä Kouvolassa että Careassa palvelut tuotetaan oman henkilökunnan toimesta. Skenaario 1: Erikoissairaanhoito keskitetään KOKS:iin Perustason erikoissairaanhoito ja vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan keskussairaalassa. Hoidon tuottava henkilökunta on Carean. Kouvola tuottaa perusterveydenhuollon palvelut ja yleislääketiedetasoisen päivystyksen 24/7 Skenaario 2: ESH:n henkilöstö Careasta, toimintaa molemmissa sairaaloissa Vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan keskussairaalassa. Hoidon tuottava henkilökunta on Carean. Ratamo tuottaa omalla henkilökunnallaan perusterveydenhuollon palvelut ja yleislääketiedetasoisen päivystyksen 24/7. Päivystyksessä on valmius neurologisten hätätilojen tunnistamiseen, tarvittaessa etäkonsultaation tukemana ja edellytykset aloittaa taudin edellyttämä hoito. Lisäksi Carea tuottaa Ratamossa perustason erikoissairaanhoitoa (erikoisalojen mukaista vastaanottotoimintaa, päiväkirurgiaa ja hoitokeskustoimintaa). Skenaario 3: Kouvola vastaa alueensa perustason esh:sta yleiskirurgian ja sisätautien osalta, Carea tuottaa perustason ESHpalveluita sovittujen erikoisalojen mukaisesti Kouvolassa Vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan keskussairaalassa. Hoidon tuottava henkilökunta on Carean. Ratamo tuottaa omalla henkilökunnallaan perusterveydenhuollon palvelut ja yleislääketiedetasoisen päivystyksen 24/7.Päivystyksessä on valmius neurologisten hätätilojen tunnistamiseen, tarvittaessa etäkonsultaation tukemana ja edellytykset aloittaa taudin edellyttämä hoito. Ratamo tuottaa itse omalla henkilökunnallaan perustason erikoissairaanhoitoa yleissisätauti- ja yleiskirurgiatasoisesti sekä toteuttaa hoitosuunnitelman mukaisia lääkehoitoja hoitokeskuksessa. Lisäksi Carea tuottaa omalla henkilökunnallaan Ratamossa perustason erikoissairaanhoitoa lääketieteen erikoisalojen mukaisesti.

Palvelutuotanto erikoissairaanhoidon osalta Kouvolassa eri skenaarioiden mukaan 7 PERUS-SKEN. SKEN. 0 * SKEN. 1 SKEN. 2 SKEN. 3 ENSIHOITO ESH-PÄIVYSTYS 24/7 x PÄIVYSTYSOSASTO x 24/7 LEIKKAUSHOITO x PÄIVÄKIRURGIA x x x x TEHO-OSASTO/CCU/STROKE x Ei erikoissairaanhoitoa VUODEOSASTO x x x VASTAANOTTOTOIMINTA x x x x HOITOKESKUS x x x x DIALYYSI x SYNNYTYKSET SÄDEHOITO x ANGIOGRAFIA KUVANTAMINEN natiivi röntgen ja uä x x X x x CT x x X x x magneetti x x x LABORATORIO kliininen kemia x kliininen mikrobiologia x patologia x * Kymenlaakson keskussairaalan kannalta

Eri skenaarioiden keskeiset taustaluvut 8 Perusskenaario Skenaario1 Skenaario2 Skenaario3 KOKS Kouvola KOKS Kouvola KOKS Kouvola KOKS Kouvola Hoitopäivät 64915 20511 77660 0 77660 0 69840 10895 Leikkaukset 11270 3400 14670 0 12670 2000 12670 2000 Sairaansijat* 219 69+4(valv.) 250 0 250 0 228 36 Leikkaussalit ( Raskaat ) ** Leikkaussalit (Päiki) ** 8 3 9 0 9 0 9 0 3 2 5 0 3 2 3 2 * Sairaansijojen määrässä on huomioitu sellaiset sairaansijat, joilla hoidetaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. Kouvolan vuodeosastoilla tullaan lisäksi hoitamaan merkittävä määrä sellaisia potilaita, jotka tällä hetkellä hoidetaan erikoissairaanhoidossa, mutta tarkoituksenmukainen hoito olisi PTH:n järjestämällä kuntoutusosastolla. Skenaariossa 3 Kouvolaan on laskettu osuus sisätauti- ja muista konservatiivisista potilaista, tässä tulee kuitenkin huomioida, että rajan veto ESH:n ja PTH:n välillä on häilyvä. ** Leikkaussalit on tässä eroteltu leikkausaineksen perusteella, oletuksena sekä KOKS:ssa että Kouvolassa on kuitenkin se, että päiväkirurgiset ja vuodeosastohoitoa vaativat potilaat leikataan fyysisesti yhdessä yksikössä (kaikissa skenaarioissa)

Rakenne 9 Tausta ja skenaarioiden esittely Esitettyjen skenaarioiden hyödyt ja haitat Taloudellinen tarkastelu Liite: Erikoissairaanhoidon palveluiden tarve Kymenlaaksossa 2020 ja 2030

Perusskenaario: Nykyinen toimintamalli Toimitaan kahdessa erillisessä sairaalassa, joilla omat väestövastuut 10 Osa-alue Hyvät puolet Ongelmat Potilasnäkökulma palvelujen saatavuus ja palvelun laatu Toiminnallinen ja taloudellinen näkökulma Saavutettavuus hyvä Enemmän valinnanmahdollisuuksia tulevan valinnanvapauden myötä Joissakin osakokonaisuuksissa hyötyjä esim. integroinnin näkökulmasta Henkilöstön näkökulma Henkilöstölähtöinen toimintamalli Lyhyet työmatkat Molempien alueiden väestöpohjat pienet, hyvä palvelun laatu ja saatavuus edellyttää yliresursointia Toiminta on kallista: päällekkäiset toiminnot, laitteet, osittaiset resurssit Taloudellinen ja toimiva erikoissairaanhoito edellyttää useilla alueilla vähintään koko Kymenlaakson väestöpohjaa: päivystys, kirurgia, useat sisätautien erikoisalat Toiminta haavoittuvaa ja kuormitusvaihtelut suuria Rekrytointiongelmia molemmissa yksiköissä Kliininen laatu ja potilasturvallisuus Useilla erikoisaloilla volyymit pieniä, toiminta yhden erikoislääkärin tai ostopalvelun varassa

Skenaario 0 Kouvola hankkii erikoissairaanhoidon palvelut muualta kuin Careasta, vaikutukset koskevat sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksoa 11 Osa-alue Hyvät puolet Ongelmat Potilasnäkökulma palvelujen saatavuus ja palvelun laatu Toiminnallinen ja taloudellinen näkökulma Keskittämisen myötä tasalaatuiset palvelut??? Toiminnan muuttuessa elektiiviseksi suunnittelu helpottuu Henkilöstön näkökulma Toiminta painottuu enemmän virka-aikaan, kolmivuorotyön osuus vähenee Kliininen laatu ja potilasturvallisuus Suurissa yksiköissä laatu on hyvällä tasolla Valinnanvaihtoehdot kaventuvat Välimatkat pidentyvät niiden palveluiden osalta, jotka loppuvat Kymenlaaksosta (synnytykset, 24/7 päivystys, raskas kirurgia, tehohoito, koronaariangiografia) Skaalaetuja ei enää saavuteta, yksikkökustannukset todennäköisesti kasvavat tai eivät ainakaan laske Synnytysten loppuminen aiheuttaa ketjureaktion, joka johtaa nykymuotoisen päivystyksen, tehohoidon ja vaativamman somatiikan siirtymiseen muualle (HUS, Eksote) Potilaiden liikkumiseen liittyvät kustannukset kasvavat Palveluiden alasajo on hidasta ja hallitsematonta kustannukset eivät laske samassa suhteessa kuin tulot Kymenlaakson osalta toiminta yksipuolistuu Parhaat osaajat saattavat siirtyä haastavampiin tehtäviin muualle eikä uusia saada rekrytoitua Miten toiminnan alasajo saadaan suoritettua hallitusti ja henkilöstölähtöisesti Päivystyksen siirtymiseen vaikuttavat riskit Yhtenäisen päivystyshoidon perusteet (esim. synnytysten etäisyydet eivät välttämättä täyty)

Skenaario 1 Erikoissairaanhoito keskitetään KOKS:iin Osa-alue Hyödyt verrattuna nykytilaan Haitat verrattuna nykytilaan Potilasnäkökulma palvelujen saatavuus ja palvelun laatu Toiminnallinen ja taloudellinen näkökulma Keskittämisen myötä tasalaatuiset palvelut Pohjoisen näkökulmasta välimatkat pidentyvät Profilointimahdollisuudet paremmat volyymin kasvaessa: erikoistuneet yksiköt Pienemmät varallaoloresurssit, kun ei tarvita kahteen toimipisteeseen Tukipalvelujen hyödyt Päivystyksen keskittäminen säästää merkittävästi Yhden tuottajan riskinä monopoliasema verrattuna kahteen kilpailevaan tuotantoyksikköön, riskiä voi pienentää valinnanvapaus Palvelujen integrointi muiden kuin Kotkan kannalta: välimatkat ja eri organisaatio sähköiset ratkaisut 12 Henkilöstön näkökulma Mahdollisuus erikoistua, suurempi volyymi tasapainottaa kuormitusta Haluttavuus, isompi yksikkö Etenkin lääkäriresurssien osalta saadaan järkevämpiä työmääriä: täysipäiväiset resurssit useammalle suppealle erikoisalalle ja toimiva päivystysrinki Kliininen laatu ja potilasturvallisuus Toimenpidekeskeisillä aloilla toistojen määrät lisäävät laatua ja potilasturvallisuutta, päivystyksessä kokonaisvolyymi Erikoistumisen hyödyt Saadaanko työvoima siirrettyä tai rekrytoitua yhteen sairaalaan Pohjoisen henkilöstölle työmatka Keskimääräinen ambulanssimatka pitenee: kriittisten potilaiden kannalta riski voi kasvaa

Skenaario 2 ESH henkilöstö Careasta, toimintaa molemmissa sairaaloissa Osa-alue Hyödyt verrattuna nykytilaan Haitat verrattuna nykytilaan Potilasnäkökulma palvelujen saatavuus ja palvelun laatu Tasalaatuiset palvelut Palvelujen saatavuus voidaan varmistaa yhtenäisellä henkilöstöhallinnolla: poissaolot ja resurssivajeet paikataan Palveluvalikoima voidaan laajentaa ja muokata paremmin tarpeen mukaiseksi Päivystyspotilailla saavutettavuus osin heikkenee 13 Toiminnallinen ja taloudellinen näkökulma Jos yhteinen henkilöstö voidaan hyödyntää tehokkaasti, parantaa taloudellisuutta Mahdollisuus yksiköiden profilointiin Päivystystoiminnan keskittäminen säästää merkittävästi Henkilöstön näkökulma Suurempi volyymi tasapainottaa kuormitusta, mahdollisuus erikoistua Haluttavuus, isompi yksikkö Lääkäriresurssien osalta saadaan täysipäiväiset resurssit useammalle suppealle erikoisalalle ja toimiva päivystysrinki Kilpailuasetelmaa ei pääse syntymään Hyötyjen realisoiminen edellyttää osan henkilöstöstä työskentelevän molemmissa yksiköissä Kliininen laatu ja potilasturvallisuus Mahdollisuus erikoistua ja varmistaa riittävät resurssikohtaiset volyymit Keskimääräinen ambulanssimatka pitenee: kriittisten potilaiden kannalta riski voi kasvaa

Skenaario 3 Kouvola vastaa alueensa perustason esh:sta yleiskirurgian ja sisätautien osalta, Carea tuottaa perustason erikoissairaanhoidon palveluita sovittujen erikoisalojen mukaisesti Kouvolassa Osa-alue Hyödyt verrattuna nykytilaan Haitat verrattuna nykytilaan 14 Potilasnäkökulma palvelujen saatavuus ja palvelun laatu Toiminnallinen ja taloudellinen näkökulma Jos saadaan positiivinen kilpailuasetelma yleiskirurgian ja yleissisätautien osalta, sairaaloilla motivaatio parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta Suurempi osa palveluista yhteisessä jononhallinnassa: tasalaatuisuus Kilpailu voi parantaa tuottavuutta ja taloudellisuutta Osa Kouvolan toiminnoista voidaan tuottaa nykyistä taloudellisemmin Päivystystoiminnan keskittäminen säästää merkittävästi Henkilöstön näkökulma Vähentää kuormitusvaihtelua ja haavoittuvuutta, mikäli yhteistyö saadaan joustavaksi Kliininen laatu ja potilasturvallisuus Selkeämpi työnjako ja toimintojen keskittäminen parantaa laatua ja potilasturvallisuutta Riskinä volyymien jääminen tuottavuuden kannalta pieniksi molemmissa yksiköissä Riskinä kilpailun kääntyminen kilpavarusteluksi ja toimintojen paisuminen molemmissa sairaaloissa, volyymien tarpeeton kasvu Kahden organisaation työskentely samoissa tiloissa edellyttää jatkuvaa käytäntöjen kehittämistä ja niistä sopimista Keskimääräinen ambulanssimatka pitenee: kriittisten potilaiden kannalta riski voi kasvaa Riskinä volyymien tarpeeton kasvu

Eri mallien toiminnallinen vertailu Keskeiset hyödyt ja haitat Skenaario Hyödyt Haitat Toiminnan keskittäminen Careaan Yhteiset henkilöstöresurssit, toimintaa kahdessa sairaalassa Kouvola vastaa alueensa perustason esh:sta, Carea tuottaa perustason esh:n palveluita erikoisalojen mukaisesti Kouvolassa Keskittämisen myötä mahdollisuus hyödyntää skaala- ja muita volyymietuja: laadun ja potilasturvallisuuden parantuminen sekä rekrytointiedut Kustannustehokkain vaihtoehto: tukipalveluhyödyt Mahdollistaa edellistä paremman palvelujen saavutettavuuden Yhteinen, keskitetty jononhallinta, tasalaatuiset palvelut Mahdollistaa kilpailun sairaaloiden välillä yleissisätautien ja kirurgian alueella Yhden toimijan riskinä kilpailun puute ja toiminnan pöhöttyminen Toisen väestökeskittymän palvelujen saavutettavuus heikkenee Integraatio PTH:n kanssa: eri organisaatiot? Osittain joudutaan ylläpitämään päällekkäisiä ja vararesursseja molemmissa yksiköissä Riskinä, ettei henkilöstöä saada siirtymään riittävän joustavasti Integraatio PTH:n kanssa: eri organisaatiot? Yksiköt haavoittuvia Riskinä negatiivinen kilpailu: kilpavarustelu ja toimintojen paisuminen Nykyinen malli Ei vaadi päätösten tekemistä Kilpavarustelu Pienet volyymit Taloudellisesti kestämätön 15

Rakenne 16 Tausta ja skenaarioiden esittely Esitettyjen skenaarioiden hyödyt ja haitat Taloudellinen tarkastelu Liite: Erikoissairaanhoidon palveluiden tarve Kymenlaaksossa 2020 ja 2030

Eri mallien vuosittainen kustannussäästö suhteessa perusskenaarioon (miljoonaa euroa) 17 M 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 13,4 12,3 9,7 - Skenaario1 Skenaario2 Skenaario3

Eri mallien kustannusten vertailu Perustelut kustannusten alenemiseen suhteessa perusskenaarioon suuruusluokkineen 18 Skenaarion 1 mahdollistavat tekijät ESH-vuodeosastotoiminnan keskittäminen Mahdollistaa optimaaliset jouston, osaamisen kehittämisen ja parhaat mahdollisuudet hoitoketjujen optimoimiselle (säästöpotentiaali 5-5,5M ) Leikkaustoiminnan keskittäminen Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen, tehokkaat toimintamallit (säästöpotentiaali 2,5-3M ) ESH-päivystyksen keskittäminen ESH-päivystyksen käytännöllinen (lääkäri)minimiresurssi pystyy hoitamaan noin 200.000 hengen väestöpohjan, pienempi väestöpohja ei merkittävästi vähennä resurssitarvetta (säästöpotentiaali 2-2,5M ) Tehohoidon ja tehovalvonnan keskittäminen Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen, kapasiteetin ja osaamisen saaminen optimaaliseen käyttöön (säästöpotentiaali noin 1M ) Polikliinisen toiminnan keskittäminen Henkilöstön saatavuuden varmistaminen parhaiten oman henkilökunnan toimesta, päällekkäisen kapasiteetin purkaminen. Yhdessä yksikössä toimimisen mahdollistamat halvemmat tutkimus- ja muut kustannukset (säästöpotentiaali noin 2M )

Eri mallien kustannusten vertailu Perustelut kustannusten alenemiseen suhteessa perusskenaarioon suuruusluokkineen 19 Skenaarion 2 mahdollistavat tekijät ESH-vuodeosastotoiminnan keskittäminen Mahdollistaa optimaaliset jouston, osaamisen kehittämisen ja parhaat mahdollisuudet hoitoketjujen optimoimiselle (säästöpotentiaali 5-5,5M ) Leikkaustoiminnan resurssien hallinta kootusti Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen, tehokkaat toimintamallit, raskaan kirurgian keskittäminen keskussairaalaan ja sovittu työnjako yksiköiden kesken (säästöpotentiaali 2,5-3M ) ESH-päivystyksen keskittäminen ESH-päivystyksen käytännöllinen minimiresurssi pystyy hoitamaan noin 200.000 hengen väestöpohjan, pienempi väestöpohja ei merkittävästi vähennä resurssitarvetta (säästöpotentiaali 2-2,5M ) Tehohoidon ja tehovalvonnan keskittäminen Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen, kapasiteetin ja osaamisen saaminen optimaaliseen käyttöön (säästöpotentiaali noin 1M ) Polikliinisen resurssin keskittäminen Henkilöstön saatavuuden varmistaminen parhaiten oman henkilökunnan toimesta, päällekkäisen kapasiteetin purkaminen (säästöpotentiaali noin 0,8M )

Eri mallien kustannusten vertailu Perustelut kustannusten alenemiseen suhteessa perusskenaarioon suuruusluokkineen 20 Skenaarion 3 mahdollistavat tekijät ESH-vuodeosastotoiminnan painottaminen keskussairaalaan (75-80%) Mahdollistaa hyvän joustopotentiaalin ja osaamisen kehittämisen, mutta vaatii skenaarioihin 1 ja 2 nähden enemmän kapasiteettia kahteen pisteeseen jakaantumisen takia. Täyden hyötypotentiaalin (kapasiteetin purku) saavuttaminen hankalampaa (säästöpotentiaali noin 3M ) Leikkaustoiminnan resurssien hallinta kootusti Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen, tehokkaat toimintamallit, raskaan kirurgian keskittäminen keskussairaalaan ja sovittu työnjako yksiköiden kesken (säästöpotentiaali 2,5-3M ) ESH-päivystyksen keskittäminen ESH-päivystyksen käytännöllinen minimiresurssi pystyy hoitamaan noin 200.000 hengen väestöpohjan, pienempi väestöpohja ei merkittävästi vähennä resurssitarvetta (säästöpotentiaali 2-2,5M ) Tehohoidon ja tehovalvonnan keskittäminen Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen, kapasiteetin ja osaamisen saaminen optimaaliseen käyttöön (säästöpotentiaali noin 1M ) Polikliinisen toiminnan koordinointi keskitetysti Päällekkäisen kapasiteetin purkaminen mahdollistaa säästöjä, mutta riskinä skenaarioon 1 ja 2 nähden on resurssien saatavuus ja asian hoitaminen ostettujen resurssien kanssa, joka saattaa muodostua kustannuksiltaan aiempia korkeammaksi (säästöpotentiaali noin 0,5M )

Kustannusten arvioinnissa olevat tekijät, joita ei ole huomioitu tässä laskelmassa 21 Kiinteistöihin liittyvien tukipalveluiden keskittämisen aikaansaamat hyödyt Etenkin skenaariossa 1 Kliinisten tukipalveluiden keskittämisen kokonaan tai osittain aikaansaamat hyödyt Etenkin skenaariossa 1, kapasiteetin ylläpitäminen kahdessa pisteessä Muissa sairaaloissa tehtyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa tukipalveluiden keskittämisellä saavutettavan varovaisesti arvioiden vähintään 10-20% kustannushyödyt kahdessa yksikössä toimimiseen nähden Yksikköhintoihin kohdistuvat muutokset (ylös- tai alaspäin nykytilanteeseen nähden) Nyt esitetyt arviot kertovat suuruusluokan ja järjestyksen eri skenaarioiden välisistä eroista ja soveltuvat siten päätöksenteon pohjalle.

Yhteenveto skenaarioista 22 Kustannus- tehokkain SKENAARIO 1 SKENAARIO 2 SKENAARIO 3 SKENAARIO 0 PERUS- SKENAARIO 0 0 Paras saavutettavuus

Liite: Erikoissairaanhoidon palveluiden tarve Kymenlaaksossa 2020 ja 2030

Vuodeosastohoidon tarve Kymenlaaksossa nykyisen kuntarakenteen mukaan vuonna 2020 Ennuste parhaan neljänneksen lähtötilanteen mukaan, pl. sisätaudit, jossa lähtötilanne Haminan nykyinen asukaskohtainen käyttö Sisätaudit Kirurgia Psykiatria Muut Yhteensä Jaksot Päivät Jaksot Päivät Jaksot Päivät Jaksot Päivät Jaksot Päivät 24 Kotka 1300 5100 3900 9500 300 10000 3500 9800 9000 34400 Kouvola 2000 8100 6000 15000 400 15400 5400 15500 13800 54000 Hamina 500 2000 1500 3800 100 3800 1300 3900 3400 13500 Pyhtää 120 480 380 920 30 980 340 950 870 3330 Miehikkälä 50 220 150 390 10 350 130 400 340 1360 Virolahti 80 340 250 620 20 610 220 640 570 2210 Yhteensä 4050 16240 12180 30230 860 31140 10890 31190 27980 108800

Vuodeosastohoidon tarve Kymenlaaksossa nykyisen kuntarakenteen mukaan vuonna 2030 Ennuste parhaan neljänneksen lähtötilanteen mukaan, pl. sisätaudit, jossa lähtötilanne Haminan nykyinen asukaskohtainen käyttö Sisätaudit Kirurgia Psykiatria Muut Yhteensä Jaksot Päivät Jaksot Päivät Jaksot Päivät Jaksot Päivät Jaksot Päivät 25 Kotka 1200 4500 4100 9700 200 9200 3000 8600 8500 32000 Kouvola 1900 7200 6300 15300 300 13800 4600 13600 13100 49900 Hamina 500 1800 1600 3900 100 3400 1100 3400 3300 12500 Pyhtää 120 430 410 930 20 920 300 830 850 3110 Miehikkälä 40 170 140 350 10 290 100 310 290 1120 Virolahti 80 290 250 610 10 550 180 550 520 2000 Yhteensä 3840 14390 12800 30790 640 28160 9280 27290 26560 100630

ESH:n avohoidon tarve Kymenlaaksossa nykyisen kuntarakenteen mukaan vuonna 2020 ja 2030 Ennuste Kymenlaakson nykyisen käytön mukaan, kasvuennuste valtakunnallisen kasvutrendin mukaan 26 ESH 2020 ESH 2030 Kotka 86000 102000 Kouvola 111000 127000 Hamina 27000 31000 Pyhtää 8000 10000 Kaakon kaksikko 7000 8000 Yhteensä 239000 278000

Leikkaustoimenpiteiden* tarve 2020 Esiintyvyydet THL:n pienimmän neljänneksen mukaan, profiili NHG:n BM aineiston pohjalta 27 Hoitojaksot yhteensä Päivystysjaksot, joista leikataan Elektiiviset jaksot, joista päiväkirurgiaa Kotka 5450 1750 950 3700 2100 Kouvola 8600 2800 1500 5800 3300 Hamina 2050 650 350 1400 800 Pyhtää 600 200 100 400 200 Miehikkälä 220 70 30 150 80 Virolahti 340 110 60 230 130 Yhteensä 17260 5580 2990 11680 6610 * Toimenpiteellisten hoitojaksojen tarve, sisältää muitakin erikoisaloja, kuin kirurgian (EA20)

Leikkaustoimenpiteiden* tarve 2030 Esiintyvyydet THL:n pienimmän neljänneksen mukaan, profiili NHG:n BM aineiston pohjalta 28 Hoitojaksot yhteensä Päivystysjaksot, joista leikataan Elektiiviset jaksot, joista päiväkirurgiaa Kotka 5700 1800 1000 3900 2200 Kouvola 8700 2800 1500 5900 3400 Hamina 2100 700 400 1400 800 Pyhtää 600 200 100 400 200 Miehikkälä 190 60 30 130 70 Virolahti 350 110 60 240 140 Yhteensä 17650 5670 3090 11970 6810 * Toimenpiteellisten hoitojaksojen tarve, sisältää muitakin erikoisaloja, kuin kirurgian (EA20)