Lapsen oikeudet suomalaisessa lastensuojelussa - empiirisen ja vertailevan tutkimuksen näkökulma Tarja Pösö Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 15.3.2018
Lasten hyvinvoinnin indeksi (Unicef 2013) - materiaalinen hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, koulutus, käyttäytyminen ja riskit, asuinolot ja ympäristö - 29 maata Alankomaat 1. Norja 2. Islanti 3. Suomi 4. Ruotsi 5. Irlanti 10. Unkari 20. Viro 23. Iso-Britannia 16. Yhdysvallat 26.
Ja Köyhyydessä elävien lasten suhteellisessa osuudessa Suomi oli 2. sijalla (toiseksi vähiten köyhyydessä eläviä lapsia) OECD-maiden joukossa vuonna 2015
I Lastensuojelun paikannusta Yksilö ja perhekohtainen lastensuojelu asettuu osaksi lapsi- ja perhepalveluiden kenttää Palvelukritiikistä huolimatta on monia lapsuutta tukevia rakenteita Lastensuojelulle asettuu tuossa kontekstissa viimesijaisen palvelun tehtävä Painotus palvelussa, jota arvioidaan tarpeen ja lapsen edun näkökulmasta Lastensuojelujärjestelmiä erotellaan suojelu- ja palveluorientoituneiksi Suomalainen yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu on palveluorientoitunutta: tarvearviointi, avohuollon ensisijaisuus, vapaaehtoisten tukitoimien keskeisyys, huostaanoton(kin) väliaikaisuus Vahva käsitys ihmisten mahdollisuudesta ja halusta muuttua tuen ja palveluiden avulla
Lasten huostaanoton kehityksessä kuvastuu näin yhteiskuntaolojemme yleinen suotuisa kehitys. Taloudellinen kasvu, perhepoliittiset tulonsiirrot, äiteihin ja lapsiin kohdistunut terveydenhuolto, nämä ja monet muut yhteiskunnalliset tekijät ovat olleet kaikki vaikuttamassa siihen, että inhimillisten vaikeuksien synkimmät varjot ovat väistymässä suomalaisen elämän yltä. Kuusi, Pekka (1961) 60-luvun sosiaalipolitiikka (s. 302).
Vuoden 1983 lastensuojelulaki säädettiin universalistisen sosiaalipoliittisen ajattelun hengessä...huostaanoton mahdollisuus säilyi laissa. Monipuolisen kunnallisen palvelujärjestelmän oli kuitenkin määrä vastata vaikeassa elämäntilanteessa olevien perheiden ja lasten tuen tarpeisiin. Perheille ja lapsille oli annettava tukea mahdollisimman varhain, ennaltaehkäisevästi ja jos mahdollista avohuollon tukitoimin. Valjakka 2016, 194
Pitkällä aikavälillä ja erityisesti rakenteellisen uudistuksen luomassa tilanteessa pidän välttämättömänä painopisteen siirtämistä entistä määrätietoisemmin varhaisen tuen ja ongelmia ehkäisevän työn suuntaan. Käytännössä tämä merkitsee äitiys- ja lastenneuvoloihin läheisesti kiinnittyvän perhetyön tuntuvaa vahvistamista. Pidän ohjeenani brittiläisen hyvinvointivaltion rakentajan Beatrice Webbin ajatusta sosiaalisten ongelmien vähentämisestä: Lisäämällä voimavaroja vain ongelmia korjaavaan työhön pidetään hukkuvien päätä vedenpinnan yläpuolella sen sijaan, että kuivatetaan suo. Selvityshenkilön arvio lastensuojelun henkilöstön riittävyydestä ja ratkaisuehdotukset kuormituksen vähentämiseksi Kananoja 2018, 25
Niin ollen lapsen oikeuksista lastensuojelussa puhutaan tilanteessa, jossa yhteiskunnallista katsetta (ja resursseja?) pitkäaikaisesti pidetään muualla kuin yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa (EI, emotional politics of child protection ) Lastensuojelun parissa työskentelevät joutuvat toistuvasti puhumaan sen puolesta, että myös viimeisijainen ja korjaava työ on tärkeää ja sen kohteena olevilla on oikeuksia Samalla yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu sijoittuu kansainvälisesti katsottuna laajasti hyvinvoivien lasten yhteiskuntaan, jossa lastensuojelukin tarjoaa monipuolisesti palveluita Lasten hyvinvointi-indeksissä korkealla olevat maat ovat myös maita, joissa lapsia on sijoitettu kodin ulkopuolelle enemmän kuin matalan indeksin maissa
II Lapsen oikeudet suomalaisessa lastensuojelussa Lainsäädännön pohjalta suomalainen lastensuojelu asettuu vahvasti lapsen oikeuksia huomioonottavaksi järjestelmäksi Lapsen etu on määritelmällisesti laaja lastensuojelulaissa (vrt. Lapsen turvallisuus) Lapsen osallisuusoikeudet vahvasti lainsäädännössä Kaksityyppinen huostaanotto alleviivaa lapsen osallisuusoikeutta erityisesti Kansallisessa keskustelussa kuitenkin epäileviä kannanottoja lapsen oikeuksien toteutumisesta Konkreettista, empiiristä tutkimusta lapsen oikeuksien käsitekehyksestä tehty toistaiseksi vähän Painotus lasten osallisuudessa päätöksentekoon (de Godzinsky 2014) Hyvin vähän kriittistä keskustelua siitä, miten nähdään se, miten lapsen oikeuksien periaatteiden näkymistä käytännössä voidaan tutkia
Hallinto-oikeuksien ratkaisut esimerkkinä - 36 huostaanottoratkaisua, 40 lasta, kokonaisaineisto tietyltä ajalta v. 2013 kahdesta hallinto-oikeudesta (Pösö & Enroos 2017) Lapsen ikä ja lkm Välitön viittaus lapsen näkemykseen (esim. Lapsi sanoo, että ) Välillinen viittaus lapsen näkemykseen (Tukihenkilön mukaan lapsi ei halua ) Lapsen näkemykseen ei viitata Suullisten käsittelyiden lkm ja lasten osallistuminen niihin Lapsella edunvalvoja tai avustaja 0-6 (18) 0 4 13 10 (0) 0 7-11 (6) 1 2 3 3 (0) 0 12-17 (16) 15 11 0 5 (4) 2 Yhteensä 16 17 16 18 (4) 2
Kirjoitetut ratkaisut Tuovat näkyviin muuallakin havaitun asian siitä, että lapsen ikä on oleellinen tekijä siinä, miten lapsi kirjoitetaan päätöksentekoprosessin kuvaukseen Lapsen näkemysten integrointia päätöksen punnintaan tehtiin myös (1) Huomionarvoista, että luokassa lapsen näkemykseen ei viitata on myös ratkaisuja, joissa lasta ei kuvata lainkaan (puuttuva näkemys > puuttuva lapsi) Vrt. vauvahuostaanotot vauvan näkemisen vahvistuminen ajan myötä Kirjoitetut tekstit eivät kerro suoraan siitä, miten prosessi on toteutunut lasten osallisuuden osalta tai miten lapset ovat kokeneet osallisuutensa Tärkeää kuitenkin kysyä, miltä kirjoitettu teksti näyttää lapselle OLIKO TUO PÄÄTÖS MINUSTA? KUULTIINKO SIINÄ MINUA? MITEN SE, MITÄ SANOIN, OTETTIIN HUOMIOON? Toisin sanoen: miten osallisuuden periaate käännetään käytännöksi silloin, kun kirjoitetaan lapsen kannalta merkittävä päätös huostaanotosta?
Päätöksentekijöiden arviot lapsen osallisuuden toteutumisesta (Berrick, Dickens, Pösö & Skivenes 2018; tulossa) Kyselyaineisto: 1794 vastaajaa huostaanottopäätöksiä tekevästä tuomioistuimesta Norjasta (1636), Suomesta (65), Englannista (54) ja Kaliforniasta (39) Kysymys: Näetkö sen kokemuksen pohjalta, joka sinulla on huostaanottopäätöksenteosta hallinto-oikeudessa, että lapset (ottaen huomioon heidän ikänsä ja ymmärryksensä) ovat tavallisesti hyvin informoituja oikeuksistaan hyvin informoituja huostaanottopäätöksenteon prosessista heidän näkemyksensä tulevat hyvin esiin heillä (tai heidän asianajajillaan) on mahdollisuuksia esittää kysymyksiä heillä on lainopillista edustusta, joka valvoo heidän etujaan asianmukaisesti? Asteikko 1-5
Vastausten mukaan Päätöksentekijät näkivät lasten osallisuuden toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin kaikilla osa-alueilla Tyytyväisimpiä olivat Englannin ja erityisesti Yhdysvaltojen vastaajat Legalistinen päätöksenteko Tuomarit arvioitsijoina Prosessi strukturoitu (esim. kaikilla lapsilla oikeudellinen avustaja) vastauksissa näkyy ehkä ennen kaikkea järjestelmäpiirteet Norjassa ja Suomessa epäilevimpiä olivat muut kuin tuomaripäätöksentekijät Muistutus siitä, että lapsen osallisuuden arvioinnissa on läsnä arvioitsijan omat viitekehykset (suhteutus)
III Lopuksi Suomalaisen lastensuojelun laaja tehtäväalue ja korkeat odotukset haastavat lapsen oikeuksien toteutumista Lapsen kokemusten näkökulmasta lapsen oikeuksien toteutuminen voi vaarantua monissa kohdissa Esimerkiksi vapaaehtoisten palveluiden suuri rooli Myös: moninaiset mikropäätökset ja arjen tilanteet ja kohtaamiset Osallisuusoikeuksiin painottuvan tarkastelun rinnalla tarvitaan myös muita oikeuksia painottavaa tarkastelua Jos lastensuojelusta puhutaan ei-toivottavana yhteiskunnallisena instituutiona, on tarpeellista miettiä esimerkiksi 2. artiklan sisältöä lastensuojeluerityisenä kysymyksenä Fragmentoituneet, moniportaiset palvelut eriarvoistamassa lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta voi varttua vanhempiensa hoidossa
- Lapsen oikeuksien tulkintaan osallistuu jo lastensuojelun järjestelmän luonteen vuoksi monia erilaisia asiantuntijaasemassa olevia - Erilaisia tulkintoja lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta ( suhteutus ) - Vuoropuhelu siksikin tärkeää
Lähteet Berrick, J., Dickens, J., Pösö, T. & Skivenes, M. (in print 2018) International perspectives on child-responsive courts. International Journal of Children s Rights. Kananoja, A. (2018) Selvityshenkilön arvio lastensuojelun henkilöstön riittävyydestä ja ratkaisuehdotukset kuormituksen vähentämiseksi. http://stm.fi/documents/1271139/6184550/selvityshenkil%c3%b6n+arvio +lastensuojelun+kuormitus+final+050318.pdf/a489a36e-7c2f-4ac7-9372- 6bb221d2705e/Selvityshenkil%C3%B6n+arvio+lastensuojelun+kuormitus+F INAL+050318.pdf.pdf Kuusi, P. (1961) 60-luvun sosiaalipolitiikka. Helsinki: WSOY. Pösö, T. & Enroos, R. (2017) The representation of children s views in the Finnish court decisions of care orders. International Journal of Children s Rights, 25, 736 753.