Näin sen näen! Media paikallisen päättäjän silmin Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén
Tässä esityksessä - Hämeenlinna melko lyhyesti - Kuntien viestinnän ja seuranta- ja arviointijärjestelmä/kisa 2006-2008 - Hämeenlinnan kaupungin mediaanalyysi 2012 - Mikä on muuttunut näin sen näen
HÄMEENLINNA, Suomen väestöllinen keskipiste - Suomen vanhin sisämaakaupunki - maamerkkinä Hämeen vanha linna, jota alettiin rakentaa noin vuonna 1280 - nykyinen Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 linnan pohjoispuolelle - kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1777 - Suomen ensimmäinen rautatie v. 1862 välille Helsinki Hämeenlinna
HÄMEENLINNA keskellä eteläistä Suomea Kalvola Hattula Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna E 12 Renko Janakkala Tampere 75 km 3 142 km Turku 10 Hämeenlinnan seutu Hanko 25 E 12 Helsinki 101 km 3 Porvoo Lahti 12 54 55 Lappeenranta 6 matka autolla bussilla junalla Hämeenlinna Helsinki 100 km 75 min 80 min 60 min Hämeenlinna Tampere 75 km 50 min 70 min 40 min Hämeenlinna Turku 140 km 100 min 130 min 105 min Hämeenlinna Lahti 75 km 50 min 70 min 65 min
HÄMEENLINNA numeroina - asukasluku huhtikuussa 2012 oli 67 185 - muuttovoittoinen kaupunki - tuloveroprosentti 19,50 % - kiinteistövero 1,05 % - lainaa per asukas 2 851 - kaupungin budjetin loppusumma 335 M - naapurikunnat: Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Janakkala, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski - maapinta-alaa lähes 1800 km2
Hämeenlinna 1.1.2009 Hauho Kalvola Lammi Renko Tuulos Liittyivät Hämeenlinnaan Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Lammi-Tuulos kansanterveystyön kuntayhtymä Seutukokeilulain mukainen seutuhallinto Purettiin ja niiden alaiset toiminnot siirtyivät Hämeenlinnan kaupungille
Kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä KISA 2006-2008 - Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus CRC ja Suomen Kuntaliitto tekivät syksyllä 2006 sopimuksen kuntien viestinnän seuranta- ja arviointihanke KISAn toteuttamisesta 2006-2008 - tavoitteena oli luoda kunnille työkalupakki oman viestintänsä seurantaan ja arviointiin ja kehittämiseen - Hankkeen lähtökohtana toimi CRC:n valtioneuvoston kanslialle toteuttama tutkimus valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmästä (VISA) 2004-2005 - KISA-hankkeen tutkimus- ja pilottikuntina olivat Hämeenlinna, Jyväskylä, Punkalaidun, Salo ja Tampere - Hankkeen yhteydessä julkishallinnon viestinnän tehtävät jaoteltiin seuraavasti: - informointi = yksisuuntainen tiedonjako - neuvonta = käytännön tieto esim. asioimisesta kunnan kanssa - kansalaiskeskustelu = kuntalaisten oma-aloitteista viestintää ja asioiden tuomista julkiseen keskusteluun - osallistumisen edistäminen = kunnan toimet keskustelun ja osallistumisen edistämiseksi - markkinointi ja maineenhallinta = kunnan ja sen tuottamien palvelujen markkinointi, kuntamaine on markkinointia laajempi ilmiö ja rakentuu kunnan toiminnasta, palveluista ja kohtaamisista eri sidosryhmien kanssa
Kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä KISA 2006-2008 - Suurissa kunnissa käytössä ainakin yksi viestinnän seuranta- ja arviointimenetelmä - Viestinnän säännöllinen itsearviointi kunnissa harvinaista - Ulkoinen arviointi vielä harvinaisempaa - Yleensä on tutkittu kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin, työpaikan ilmapiiriä, verkkoviestintää ja kunnan mainetta - Säännöllistä mediaseurantaa tehtiin 38 %:ssa kunnista ja seuranta oli lähinnä itsetehtyä, määrällistä (=osumat) seurantaa - KISA-hankkeen aikana (2007) Hämeenlinnassa tehtiin verkkovaltuustolle kysely kaupungin viestinnästä ja media-analyysi syys-joulukuun 2006 aikana kerätystä aineistosta - Verkkovaltuustokyselyssä valtaosa vastaajista halusi tietoa kunnan internet-sivujen kautta ja toiseksi toivotuin tapa oli saada tietoa sanomalehtien kautta - Huom! 2012 alkuvuodesta tehdyssä kaupungin asukaskyselyssä (9000 kyselyä, 1500 vastausta) tietoa haluttiin lähinnä sanomalehdistä kun taas eri palvelujen asiakaskyselyissä (vaihteleva määrä vastauksia) kaupungin verkkopalvelu oli pääasiallinen tiedonlähde kyseisen palvelun käyttäjille - Eniten tietoa haluttiin valmisteilla olevista asioista, päätösten vaikutuksista ja isoista hankkeista, samoin vastattiin yllämainitussa 2012 asukaskyselyssä
Kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä KISA 2006-2008 - KISA-hankkeessa luotiin pilottikaupunkien avulla kunnille viestinnän seuranta- ja arviointikohteet - Strategisen viestinnän johtaminen - Viestinnän suunnittelu ja toteutus - Työyhteisöviestintä - Kuntalaisviestintä (Hämeenlinna pilottina)* - Mediasuhteet (Hämeenlinna pilottina)* - Verkkoviestintä - Sidosryhmäviestintä - Työkaluina arviointijärjestelmässä ovat erilaiset kyselyt, haastattelut, itsearvioinnit, analyysit ja mediasuhteissa MESLA-luokittelurunko - Lisäksi hankkeen aikana luotiin kunnan viestinnän kokonaisarviointiin KISA-pikatesti jonka avulla saa melko helposti suuntaa antavan kokonaiskuvan kunnan viestinnän tilasta * kaupunki testasi työkalua hankevaiheessa
KISA media-analyysi 2008 - Aineistona Hämeen Sanomat - Syyskuu 2006-maaliskuu 2007 kahdelta eri 3 kk:n jaksolta - Aineistoon ei otettu sellaisia juttuja, joiden yhteys kuntaan oli vain maantieteellinen (esim. onnettomuusjutut) - Yleisin juttutyyppi oli uutisjuttu ja sen jälkeen mielipidekirjoitus ja artikkeli - Valtaosa jutuista oli lehden sisäsivuilla - Yleisin toimija (=puhuva pää) oli virkamies (kaupunginjohto tai viraston tai laitoksen johto) - Kuntalaiset eivät olleet toimijoita vaan mediajulkisuus oli vahvasti hallintolähtöistä
Tutkimusmenetelmänä KISA-media-analyysi: - Missä mediassa juttu esiintyy - Mihin juttu on mediassa sijoitettu - Mikä on jutun kohdealue - Mikä on jutun aihe - Mikä on jutun yleissävy - Mikä on jutun ajallinen jakauma* - Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen kohdistuva argumentaatio - Puhuvat päät: analyysi mediassa eniten esiintyvistä kaupungin toimijoista * Miten juttu ajallisesti kytkeytyy joko päätöksentekoprosessiin tai tapahtumaan/ilmiöön(mielipiteen muodostuksen vaihe, päätösvalmistelu, päätös, seuranta, tapahtuman ennakkotieto, itse tapahtuma, seuranta), vrt. dia 17
- Aineistoajanjakso 1.9.2011-30.4.2012 - Printtimedia: Hämeen Sanomat (tilattava), Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, Hämeenlinnan Viikkouutiset, Keski-Häme (tilattava) - Viestintäyksikkö seuraa myös muita lehtiä, esim. Helsingin Sanomia, mutta juttujen satunnaisuuden ja vähyyden vuoksi se rajattiin pois aineistosta - Hämeenlinnan kokoisen kaupungin mediasuhteet ja julkisuus keskittyy lähinnä paikalliseen mediaan - Hämeen Sanomat ja Keski-Häme kaupungin virallisia ilmoituslehtiä - Aineistoon ei otettu juttuja, joiden yhteys Hämeenlinnaan oli pelkästään maantieteellinen (onnettomuudet, poliisiasiat), ei myöskään urheilu-uutisia - Kulttuuritapahtumat mukana aineistossa siltä osin kuin kunta tai kunnan edustaja on toimijana - Mielipide- ja yleisönosastokirjoitukset mukana mutta gallupit jätettiin pois
- Tutkimusaineisto jaettiin eri osa-alueisiin tulosten esittelyn helpottamiseksi ja yksityiskohtaisemman tiedon saamiseksi - Osa-alueita olivat: rakentaminen, terveydenhuolto, hallinto (talous ja politiikka tässä mukana), koulutus, kulttuuri, vapaa-aika, parkkeeraus,moottoritien kate, Eteläranta, kuntaliitos ja Innopark - toimijoina: kuntalainen, kuntalaisten edustajat (valtuutetut, lautakuntien jäsenet), kunta yleensä, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja, viranhaltijajohto, poliittinen johto (valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, valtuustoryhmien puheenjohtajat) - KISA-luokittelun lisäksi tutkittiin kunnan mediajulkisuudessa eniten esiintyvät henkilöt, puhuvat päät
Tuloksista - 620 erilaista lehtijuttua neljästä Hämeenlinnan alueella ilmestyvästä lehdestä - Yli puolet Hämeen Sanomista Juttujen sijoittuminen lehdissä - 13 % jutuista pääsivuille: etusivulle tai etusivuksi rinnastettavalle sivulla - Eniten etusivulla uutisoitiin kaupunkisuunnittelusta (16 %), sen jälkeen paikallispolitiikasta (12 %), kuntataloudesta (11 %), ajankohtaisista asioista tai ilmiöistä (9 %) Juttutyypit - 58 % uutisia
Tuloksista
Tuloksista - Uutisjutuissa yli puolet sävyltään neutraalia tai ambivalenttia - Mielipidekirjoituksissa negatiivisista asioista kirjoitetaan enemmän
Tuloksista - Päätösvalmistelu kerää vähiten mediajulkisuutta vrt. kuntalaiskyselyjen tulokset: valmisteluvaiheesta toivotaan enemmän tietoa
Tuloksista
Tuloksista
Tuloksista
Tuloksista - Positiivinen yleisönosastokirjoittelu koski mm. Verkatehdasta, toriparkkia ja kuntaliitos - Negatiivinen parkkisakkoja ja parkkerausta, lastensuojelua, ympäristön hoitoa, terveyspalveluita, vanhusten hoitoa
Tuloksista
Tuloksista
Tuloksista - Tapio Vekan suurta osuutta selittänee Innopark Oy:n yhteydessä ollut runsas mediajulkisuus ja hänen asemansa yhtiön hallituksen puheenjohtajana - Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki työskentelee Hämeen Sanomien toimittajana - Kaupunginhallituksen jäsenet eivät julkisuudessa esiinny niinkään kaupunginhallituksen jäseninä kuin valtuustoryhmänsä puheenjohtajina - Myös muut valtuustoryhmien puheenjohtaja mediassa keskivertovaltuutettua enemmän - Perussuomalaisista valtuustoryhmän puheenjohtajaa enemmän näkyvissä on Ismo Soukola = kansanedustaja - Virkamiehistä tilaajajohtajat näkyvimmässä asemassa
Tuloksista
Johtopäätöksiä Kehittämiskohteita - Viestinnän strateginen johtaminen - Viestinnän koordinointi onko hajautettu liikaa? - Viestinnän resurssit onko mahdollista lisätä? - Selkeät tiedotusvastuut = puhuvat päät tarvitaan media- ja muuta viestintäkoulutusta - Asiantuntijat usein hyviä omassa roolissaan mutta harvemmin viestinnän asiantuntijoita tai median suvereenisti hallitsevia - Poliitikot - Siirtyminen pienestä kunnasta isoon aiheuttaa kasvukipuja - Roolitus: operatiivisen ja strategisen ero epäselvä - Kaupungin uutta toimintamallia ei vielä ymmärretä täysin: tilaaja-tuottajamalli, liikelaitokset ja yhtiöt - Mediasuhteet - Avoimuus, tavoitettavuus, säännölliset tapaamiset - Luottamus
Mikä on muuttunut näin sen näen Internet ja uusi mobiilitekniikka: nopeus tietojen oikeellisuus, hallinta Hallintolähtöisestä tiedonvälityksestä kansalaisjournalismiin: jokainen on potentiaali tiedonvälittäjä ja sisällönluoja Poliitikot virkamiehet Päätöstiedottamisesta valmisteluvaiheen tiedottamiseen kansalaisvaikuttaminen, osallistuminen Keltainen lehdistö tyyppinen uutisointi lisääntynyt paikallismediassa Luottamus vähentynyt