Suunnitelmavaihtoehto - selostus SUUNNITELMAVAIHTOEHDON YLEISRATKAISU Vaihtoehto vastaa parhaiten kilpailuehdotuksen ratkaisua. Taidelukio Lumit sijaitsee Kuopion musiikkikeskuksen pohjoispuolen tontilla. Kongressi- ja hotellikeskus sijoittuu musiikkikeskuksen eteläpuolelle yhdistyen musiikkikeskuksen lämpiöön lasisella yhdyssillalla. Rakennusjonon viereisen puistoaukioalueen alle osoitetaan maanalainen pysäköintilaitos, jonka kautta hoidetaan alueen uudisrakennusten ja musiikkikeskuksen huoltoliikenne. Hotelli- ja kongressikeskuskortteli jakaantuu toiminnoiltaan kahteen osaan: matalaan palvelujalustaan ja huoneistokerroksiin. Huoneistokerrosmassa kohoaa korttelin kaakkoiskulmassa 21- kerroksiseksi tornihotelliksi. KATUJÄRJESTELYT Vaihtoehdossa Maria Jotunin kadun linjaus on käännetty kohtisuoraan Haapaniemenkadulle. Liittymään on esitetty liikennevalo-ohjaus. Haapaniemenkadun varrelta on poistettu henkilöautojen kadunvarsipysäköinti ja korvattu linjaautopysäköinnillä. Puijonkadun itäreunan kadunvarsipysäköinti poistetaan, korvaavat paikat sijoitetaan kadun länsireunalle. Kirkkokatu ja Kuopionlahdenkatu säilyvät kaksisuuntaisina. Koljonniemenkadulla sallitaan vain huolto- ja saattoliikenne. Minna Canthin kadun sekä Puijonkadun ja Haapaniemenkadun liittymiin esitetään kääntymiskaistat liittymän toimivuuden parantamiseksi. RANTAPUISTO Rantapuisto 1 on kilpailuehdotuksen mukainen. Rantaa on muotoiltu voimakkaasti, ja vesipinta ulottuu lähemmäksi aukiota. Aukiolta tuleva uoma jatkuu vesiaiheena Kuopionlahdelle. Aukion uoma on kosteikkoaihe, jossa vettä on satunnaisesti rankkasateilla ja keväällä. Aukiolta avautuu näkymiä Kuopionlahdelle. Puistossa on paljon avointa tilaa tapahtumille (tapahtumanurmi). Pyöräilyn pääväylä kulkee puiston halki rannan suuntaisesti. Pitkät rantalaiturit tekevät rannasta rakennetun. Rannassa sijaitsee katsomo ja kelluva esiintymislava. Soutuveneet sijoitetaan Brahenpuistoon. Järvi-Suomen hotspot sijoittuu aukion ja urheilukentän väliin : matkailu- ja ohjelmapalveluja, vuokraamoja. Pitkänomainen viherkattoinen rakennus liittyy pengerkatsomoon. Siinä sijaitseva myös huoltotilat. Kahvila/kioski sijaitsee erikseen rannassa. Ohjelmapalvelujen toimintoja (esim. moottorikelkat) sijoittuu Maria Jotunin puiston eteläosan pysäköintialueen yhteyteen. AUKIO Torilta tuleva rännikatu levenee Maria Jotunin puistoon johtavaksi Rännitoriksi. Aukiota elävöittävät sen laidalla olevat julkiset rakennukset. Aukion ja Puijonkadun välissä on biotooppipuisto, jossa hulevesille kosteikkouoma. Liikenneympyrä poistetaan ja Maria Jotunin katu linjataan kulkemaan suorakulmaisesti aukion poikki. Kirkkokatu, Kuopionlahdenkatu ja Maria Jotunin katu kulkevat aukion halki shared space -tyyppisinä. Aukiolle sijoitetaan toimintoja, kuten oleskelua, esiintymispaikkoja ja skeitattavia kalusteita. Maanalaisen pysäköinnin sisääntulo osoitetaan pois Kirkkokadulta Tasavallankadun päähän. Aukioon liittyy: Rantapuisto 1 MUUT PUISTOT Maria Jotunin puiston eteläosa ja venesatama: Maria Jotunin puiston eteläosa on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Pysäköintialueen yhteydessä olevalle kentälle sijoitetaan ohjelmapalvelujen enemmän tilaa vaativia toimintoja, esimerkiksi moottorikelkkojen, koiravaljakoiden ja veneiden säilytys ja huolto. Matkailijat voidaan noutaa kyytiin Vuorikadun päässä olevalta laiturilta. Matonpesupaikka siirretään Brahenpuistoon. Tärkeät näkymät Haapaniemenkadulta Kuopioon saavuttaessa pidetään avoimena. Pyöräilyn pääreitti (leveys 5,5 metriä) jatkuu Puijonkadulta Haapaniemenkadun varteen. Venesatama säilyy nykyisellään. Penkereiden puustoa harvennetaan, ja avataan näkymiä järvelle. Etelään johtavaa rantareittiä kehitetään. Kuopionlahden kenttä: Oleva tapahtumakenttä liitetään enemmän osaksi Maria Jotunin puistoa. Nykyinen pinta-ala säilyy, mutta kentän muoto muuttuu luonnonmukaisemmaksi. Kevyen liikenteen pääreitti aukiolta Väinölänniemen suuntaan (suosittu jo nykyään) kulkee kentän eteläpuolella (Rantapuisto 1, 2 ja 3 hieman eri linjaukset). Sorapintainen monitoimikenttä toimii urheilukäytön lisäksi sirkuksen ja tivolin alueena, ja voidaan jäädyttää talvella rusettiluisteluun ja muihin talvitapahtumiin. Suuret tapahtumat voivat tarvittaessa levittäytyä myös Maria Jotunin puistoon avoimelle tapahtumanurmelle tai aukiolle. Kentän laidoille rakennetaan matalia pengerkatsomoita (eivät peitä näkymiä), joiden päällä kasvaa runkopuita rajaamassa tilaa. Aarneenpuisto: Puisto säilyy pääosin nykyisellään. Puiston Haapaniemenkadun puoleiselle laidalle rakennetaan hulevesiaihe ja istutetaan tilaa rajaavaa puustoa. Mölymäen hulevedet voidaan haluttaessa liittää tähän uomaan. Brahenpuisto (Pikku Kakkosen puisto): Puisto säilyy pääosin nykyisellään. Parkour-aluetta laajennetaan, ja leikkipuiston viereen lisätään kuntoilu-välineitä. Uimarantaa laajennetaan ja ranta ruopataan uimasyvyiseksi. Matonpesupaikka siirretään Brahenpuistoon.
oleva piha TU HALLIKA la pysäkki atu jk/pp rän nik AT U IEME NK KOLJONN oleva piha Pumpputorin päiväkoti in päiväkod enne saattoliik en maana lain ti pysäköin ap inti la pysäkö RÄNNITORI ä t: päätteen rännik adu ä a näkym kiinnos tav porras pp ti pysäköin huolto la ihe hulevesia KATU KI RK KO tasanne viherkatto t polkupyörä ONLAHDE ap KUOPI N KAT U ap ap jalkamatala pengerkatsomo pallo ATU petankki KUOPIONLAHDEN KENTTÄ Järvi-Suomen hotspot, huolto i ATU BRAHENK koripallo pengerkatsomo ap AARNEENPUISTO puisto säilyy nykyisellään avouoma MARIA JOTUNIN PUISTO (pohjoisosa) tapahtumanurmi UNIN KATU MARIA JOT parkour laajennus jk/pp oleva muistomerkki matonpesu parkour oleva pulkkamäki BRAHENPUISTO oleva leikkipuisto pp tukimuuri istuskeluportaat ME ANIE HAA P uimakoppi ja sauna katsomo uimarannan laajennus ja ruoppaus esiintymislava rtaat oleskelupo TU NKA avouoma lasten hiihtomaa/ lumilabyrintti KATU PIISPAN o viherk att la pys äkk RANTATORI katukoris lentopallo laste n VUORIK porras AT U PUIJONK la pysäkki avouoma ap MARIA JOTUNIN PUISTO (eteläosa) saaret retkiluistelu vesibus si ravintolalaiva/ discopaatti KUOPIONLAHDEN VENESATAMA ohjelmapalvelut (tilavaraus) tai laajennettu pysäköintialue ja matonpesu Kallavesi N2000 +82,07 MW +82.93 HW P olevat hopeapajut säilytetään ja täydennetään uusilla 0 10 20 30 40 50m pysäköintialue puustoa veneenlasku ranta reitti VSU MAISEMA-ARKKITEHDIT OY UUSIKATU 24 G 72, 90100 OULU TÄHTITORNINKATU 22 E 97, 00140 HELSINKI
- Katujen yleissuunnitelma
- Liikenneverkko
- Katujen tyyppipoikkileikkauksia 18.0 3.0 2.50 6.5 6.0 0.8 2.6 0.6 1.8 0.3 3.8 5.5 0.6 0.6 8.2 10.3 14.3 4.0 3.0 3.5 3.5 3.5 3.0 3.4 2.5 0.9 1.0 0.5 3.0 5.5 1.25 1.25 3.00 14.0 14.2
- Katujen tyyppipoikkileikkauksia 2.4 7.0 2.50 3.4 2.5 1.6 2.3 7.0 2.50 1.4 2.5 1.0 14.3 13.9 - Ilmakuvasovitus etelästä
Suunnitelmavaihtoehto Vaihtoehtojen vertailu 1. YDINALUEEN JA RANNAN VÄLINEN TOIMIVUUS Yhteys paranee huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Käännetty Maria Jotunin katu hiljentää nopeuksia. Liikenne voi vastaavasti olla vilkkaampaa pohjoisemmilla poikkikaduilla. Hotspot Puijonkadulla tapahtumakentän yhteydessä. 2. VAIHTOEHDON SOVELTUVUUS ARKKITEHTONISEEN KOKONAISIDEAAN JA KOKONAISUUTEEN Julkisten rakennusten sarja hahmottuu juhlamaisena nauhana modernin kaupunkipuistosarjan vierellä. Rajaus rakennusten ja kaupunkipuiston välillä on elegantti ja selkeä. 3. KAUPUNKIKUVALLISET VAIKUTUKSET Julkisivut ja katutasojen elävöittävät ja aktiiviset toiminnot näkyvät ja välittyvät puistoaukiosarjan läpi Puijonkadulle asti. Lumitin julkisivut näkyvät esteettömästi puistoon ja katuverkkoon. Puistoaukiolla on huomattavan tärkeä ja positiivinen rooli suunnittelualueen jäsentävänä tekijänä sekä oleskelun että julkisten rakennusten lähestymisen kannalta. Hotellikorttelin jalustan aktiiviset toiminnot ja liiketilat aukeavat aukiosarjan puolelle elävöittäen katutasoa. Hotellitornin sijainti korttelin kaakkoiskulmassa aiheuttaa väkisinkin monumentaalisen päätteen aukiosarjalle. Korkeaa massoittelua kuitenkin pehmentävää korttelin itäpuolen katosaihe, joka laskee rakennuksen suhteellista korkeutta jalankulkijan silmissä inhimilliseen mittakaavaan. 4. NÄKYMÄT Kaikista rakennuksista syntyy näkymiä vesistöön. 5. AUKIO Rännikatu laajenee suureksi aukioksi ja puistoksi, mikä on tyypillistä Kuopiolle. Pitkä aukio korostaa tärkeää yhteyttä rannan ja ydinkeskustan/torin välillä. Julkiset rakennukset, suuri aukio, puistot ja ranta yhdistyvät toisiinsa luontevasti, tilaa suurille tapahtumille. Tilaa biotooppipuistolle ja hulevesiaiheelle, joka jatkuu luontevasti rannan puistoon. Suoraan kulkeva Maria Jotunin katu rauhoittaa ajonopeuksia. Maanalaisen pysäköinnin sisääntuloramppi Tasavallankadulta katkaisee avoimet näkymät ja Maria Jotunin puiston. Aukiosta ja Maria Jotunin kadun siirrosta suurimmat kustannukset. 6. PUISTOT RANTAPUISTO 1: Rakennetumpi ja kaupunkimainen puisto, näyttävä rakennettu ranta ja laiturirakennelmat. Vesialue ulottuu lähemmäksi aukiota. Avoimempi näkymä Kuopionlahdelle (soutuvene-penger poistettu). Puiston pinta-ala pienempi. Kustannukset huomattavasti suuremmat rakennelmien ja ruoppausten takia. Hotspot aukion ja tapahtumakentän yhteydessä. Maanalaisen pysäköinnin ramppi sijoitettu Tasavallankadulle. 7. PYSÄKÖINTILAITOKSEN TOIMIVUUS- JA KUSTANNUSTARKASTELUT Ei maanpäällisen rakentamisen rajoituksia pysäköintilaitokselle. 8. ERI OSA-ALUEIDEN JA KOKONAISUUDEN YLEISKUSTANNUKSET (HUOM: TÄSSÄ VAIN PUISTOT JA AUKIOT, LISÄTTÄVÄ KADUT, PARKKIHALLIT, JNE) Lisäkustannuksia Maria Jotunin kadun siirrosta. Rannan ruoppaukset kalliimpia vaihtoehdoissa ja B1. Aukio suurempi kuin C-vaihtoehdoissa. (Kts. kustannusarviotaulukko) 9. SUHDE RÄNNIKATUVERKOSTON SEKÄ KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON TAVOITTEISIIN Aukio Kuopiolle luonteenomaisesti rännikatuverkoston jatkeena. Kiinnostava tilasarja, kun torilta tuleva kapea rännikatu levenee aukioksi, jolta avautuu puiston yli järvinäköala. Suunnittelualue on osa kansallista kaupunkipuistoa: liittyy rannan puistovyöhykkeeseen, rännikatuverkostoon sekä Valkeiselle johtavaa puistovyöhykkeeseen ja saaristoon. 10. KUNNALLISTEKNISTEN VERKOSTOJEN SOVELTUVUUS JA RATKAISUN VAIKUTUS LVI-TEKNIIKKAAN Liitettävissä kunnallisteknisiin järjestelmiin. Pysäköintilaitokseen joudutaan toteuttamaan kaksi ilmanvaihdon poistoilmapiippua. Lisäksi joudutaan toteuttamaan kaksi öljynerotuskaivoa sekä kaksi viemäripumppaamoa.
Suunnitelmavaihtoehto Vaihtoehtojen vertailu 11. JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankulun ja pyöräilyn pääreitti sijoittuu Puijonkadun itäreunalle ja jatkuu etelään Maria Jotunin kadun varressa. Poikittaisien katujen liittymissä korostetaan pääreitin olemassaoloa. Aukion jatkuminen kohtisuoraan yli Maria Jotunin kadun, luo turvallisemman ylitysmahdollisuuden kevyelle liikenteelle. 12. HENKILÖAUTOLIIKENNE Liikenteen sujuvuus on Haapaniemenkadun ja Maria Jotunin kadun valo-ohjatussa liittymässä kiertoliittymää huonompi mutta riittävät kaistajärjestelyt takaavat liikenteellisesti toimivan liikenneympäristön. Valo-ohjattu liittymä aiheuttaa liikenteen ohjautumista Puijonkadulta Haapaniemenkadulle. Tämä lisää poikittaista liikennettä Kuopionlahdenkadulla ja Kirkkokadulla. Ratkaisu tulee kuormittamaan myös Minna Canthin katua etenkin Puijonkadun liittymässä vasemmalle Toriparkkiin kääntyvällä liikenteellä. Liikenteen simulointien perusteella osa keskustaan suuntautuvasta liikenteestä siirtyy käyttämään Siikaniemenkatua ja Karjalankatua Tasavallankadun sijaan. Liikennevalo-ohjattu Haapaniemenkadun ja Marja Jotunin kadun liittymä tulee ajoittain ruuhkautumaan. 13. JOUKKOLIIKENNE Nykyiset joukkoliikenteen reitit säilyvät Haapaniemenkadulla. Pysäkit sijoittuvat tulevan hotellin (taskupysäkki) ja Lumitin kohdalle. Linja-autojen seisontapaikat sijoitetaan Haapaniemenkadun varteen. Hotellin kohdalla Haapaniemenkadulla linja-autopysäkit sijoittuvat liiketeellisesti epäedulliseen kohtaan, johtuen Maria Jotunin kadun liittymän läheisyydestä. 14. SAATTOLIIKENNE Saattoliikenne (linja-autot/henkilöautot/taksit) toimii Kirkkokadulla ja Kuopionlahdenkadulla. Kuopiolahdenkadun kautta voidaan hoitaa musiikkikeskuksen sekä hotellin saattoliikenne. Lisäksi hotellin pääsisäänkäynnin edessä (Maria Jotunin katu) on mahdollisuus saattoliikenteelle. Päiväkodin saattoliikenne hoidetaan Puijonkadun suunnasta. Kadulla ei ole läpiajoa. 15. HUOLTOLIIKENNE Kiinteistöjen huolto hoidetaan pääosin pysäköintihallin kautta. Nykyinen musiikkikeskuksen maanpäällinen huoltotila säilyy. Pysäköintihallin kansi mitoitetaan siten, että se mahdollistaa pelastus- ja nostokoriajoneuvojen käytön. 16. PYSÄKÖINTI Haapaniemenkadulta poistuu kadunvarsipysäköinti. Puijonkadun länsireunalle on sijoitettu kadunvarsipysäköintiä, paikkoja on yhteensä 15 kpl, joka vastaa nykyistä kadunvarsipysäköinnin määrää. Pääosa pysäköinnistä keskitetään aukion alle rakennettavaan pysäköintihalliin. Pysäköintihalliin sisäänajo ja poistuminen tapahtuvat Haapaniemenkadun kautta. Ajoramppi sijoittuu musiikkikeskuksen viereen. Pysäköintihalliin voidaan sijoittaa ratkaisutavasta ja pysäköintinormista riippuen 300-440 ajoneuvoa. Haapaniemenkadun liikennemäärät ennustetilanteessa tulevat olemaan suhteellisen alhaiset, eikä pysäköintihallin liikenne aiheuta toimivuusongelmia Haapaniemenkadun liikenteelle eikä pysäköintihallista poistuvalle liikenteelle. Riittävät näkemät pysäköintihallin rampilta on varmistettava Haapaniemenkadun jalankulku ja ajoneuvoliikenteen osalta. Yleiseen pysäköintilaitokseen sijoittuu kaikkiaan 350 autopaikkaa, joista hotellin tarpeisiin 200.