Ikääntyneen ihmisen ohjaaminen arkiteknologiavälineiden käytössä Kaisa Eskelinen, projektivastaava, Kotiturva-hanke 16.3. 2018 Valmennus arkiteknologiasta Mikkelissä korjausneuvojille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Päivän ohjelma 11.00-11.05 Tervetuloa tilaisuuteen, Kaisa Eskelinen, projektivastaava Vanhustyön keskusliitto 11.05-11.50 Ikääntynyt ihminen ja teknologian etiikka, Suvi Sundgren, sh, TtK, TtMopiskelija 11.50-12.40 Lounastauko 12.40 13.30 Ikääntyneen ihmisen ohjaaminen arkiteknologian käyttöön: ohjaamisen vaiheet ja ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa, Kaisa Eskelinen 13.30-13. 50 Kahvitauko 13.50-14.20 Ohjauksen välineet- arkiteknologiasalkku ja kotiympäristön kartoituslomake, Kaisa Eskelinen 14.20 15.00 Ryhmätyöt aiheista ikääntyneen ihmisen ohjaaminen arkiteknologian käyttöön, kotiympäristön kartoituslomakkeen hyödyntäminen omassa työssä sekä arkiteknologisalkun välineet 15. 00-16.00 Ryhmätöiden purku ja loppuyhteenveto; miten tästä eteenpäin? Esim. arkiteknologiasalkun lainauskäytännöt ja hyödyntäminen sekä kotiympäristön kartoituslomakkeen hyödyntäminen ammattilaisten kesken
Käsiteltävät osa-alueet - Lyhyesti Kotiturva- hankkeesta - Miksi tarjota tietoa ikääntyneelle arkiteknologiasta? - Ohjaustilannetta edistävät tekijät ja ohjaamisen vaiheet - Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa - Ohjauksen välineet ammattilaisille: kotiympäristön kartoituslomake ja arkiteknologiasalkku
KOTITURVA-HANKE 2015-2017 Tarkoituksena on edistää ikääntyneiden ihmisten kotona selviytymistä ja viihtymistä ns. arkiteknologian keinoin. Turvallisuutta kotona edistävä teknologia: paloturvallisuus, hälyttäminen ja paikantaminen, murto- ja palohälytysjärjestelmät, digitaalinen ovisilmä Yhteydenpitoa edistävä teknologia kuten kuvayhteys esim. tietokonetabletin avulla Kuulemisen, näkemisen, muistamisen pienapuvälineet
KOTITURVA -HANKE 2015-2017 Yhteistyötahot Hankkeessa luodaan uusia yhteistyötapoja
KOTITURVA-HANKE 2015-2017 Ikääntyneiden parissa työskentelevät kuten Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat, hoitoalan ammattilaiset, kirjaston työntekijät, järjestöjen vapaaehtoiset osaavat neuvoa asiakkaita arkiteknologian käytössä tai ohjata asiakkaan sinne, mistä neuvontaa saa Edistetään arkiteknologian lainaamisen ja kokeilun mahdollisuuksia kunnissa Tuotetaan materiaalia ammattilaisten ohjausosaamisen vahvistamiseksi ja ikääntyneiden itseopiskeluun Luodaan arkiteknologian neuvontaan ja ohjaukseen toimintamalli, joka on levitettävissä eri kuntiin
Arkiteknologiasalkku Kuulemista parantava kommunikaattori Liesihälytin Palovaroitin seinään asennettavalla paristokotelolla Lyhytaika-ajastin kodinlaitteisiin Liiketunnistimella toimiva muistutin Esineiden paikannin Pistorasiaan laitettava yövalo liiketunnistimella Avaimen ja lukon apuvääntimet
Kotiympäristön kartoituslomake Kotiympäristön kartoituslomake on tarkoitettu korjausneuvojien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välineeksi arvioida asiakkaan kodin turvallisuutta ja toimivuutta Asukkaan itse täytettäväksi Antaa vinkkejä asiakasta/ asukasta hyödyttävistä asunnon korjauksista tai arkiteknologisista ratkaisuista Suositukset kirjataan ammattilaisten järjestelmiin, jotta niiden toteutumista voidaan seurata ja päivittää Ohjauksen väline ammattilaiselle
Miksi tarjota arkiteknologiaa ikääntyneelle? Teknologia on tärkeässä roolissa vanhuspalveluissa, jotta voidaan tukea: - Ikääntyneiden ja ikääntyvien ihmisten itsenäistä selviytymistä ja kotona viihtymistä - Kompensoida heikkeneviä kykyjä - Ylläpitää fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja - Aktiivista arkea ja osallisuutta - Teknologia esitetään myös kustannusten kasvun hillitsijänä
Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elämä ennakoimatonta ja katkoksellista, mikä edellyttää jatkuvaa, uusien asioiden opettelua (Tikkanen 2013) Tulevaisuutta tulee leimaamaan ikäneutraalimpi asenne oppimiseen. Perinteinen vanhuusnäkemys (raihnaus, sairaus, passiivisuus) vanhenemassa. Ikääntyneille kohdistuva koulutus ei kuitenkaan jakaudu kaikille tasaisesti, vaan sitä leimaa keskiluokkaisuus
Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Vastavoima syrjäytymiselle (Tikkanen 2013) Tietäminen tapa osallistua kulttuurisiin toimintoihin (Jean Laven) Iäkkäät ihmiset osallistuvat paljon aiempaa enemmän erilaiseen järjestettyyn koulutukseen ja opiskelevat itsenäisesti. (Suutama 2013) Heitä kiinnostavat erityisesti opinnot, jotka tukevat mielekästä vapaa-aikaa, elämän rikastuttamista, arjesta selviytymistä ja elämän hallintaa sekä sosiaalisten kontaktien muodostamista Tietotekniikkataidot kansalaistaitoja, jotka kuuluvat kaikille Hyvinvointiteknologia merkitsee uusia mahdollisuuksia osallistua täysivaltaisemmin elämän eri osa-alueille
Ohjaamisen lähtökohtana ohjattavan mielekkääksi kokemat päämäärät Tekniikka saattaa antaa välineet ihmisyyden toteutumiselle, mutta hyvätkin välineet ilman selkeitä päämääriä saattavat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia tarkoitetun hyvän sijasta (Leikas 2008). Kotona ei tule asua niin kauan kuin mahdollista, vaan niin kauan kuin ikäihminen itse niin haluaa. Kotona asumisen mielekkyys liittyy turvallisuuden tunteen kokemuksiin, onko itsenäinen suoriutuminen mahdollista mm. arkiteknologiaa käyttöönottamalla? TÄRKEÄÄ: palveleeko ratkaisu asiakkaan itsensä kokemaa hyvää?
Esimerkkinä kuvayhteyden kautta toteutettu palvelu Kotiturva-hankkeessa toteutettu kuvayhteyskokeilu osoitti että: Asiakkaat kokivat kuvayhteyden hyvänä keskusteluvälitteisessä palvelussa: yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteiden lievitys, seurallisuuden tarpeet, motivointi, muistuttaminen, opastaminen Lähtökohtana olivat asiakkaan ja ammattilaiset yhdessä sopimat tavoitteet kokeilulle Asiakkaat ja ammattilaiset oppivat teknologian helposti Soveltui myös arkiteknologian ohjaukseen tietyissä tapauksissa; asioiden näyttäminen mahdollistuu Sopi osana palvelujen kokonaisuutta tiettyjen tarkistuskäyntien korvaamiseen Oli osattava myös luopua kuvayhteydestä, mikäli esim. toi asiakkaalle enemmän ahdistusta kuin koettua hyötyä tai asiakas ei innostunut uuden opettelusta ( taustalla esim. muistisairaudet) Yksilöllinen arviointi hyödyistä/ haitoista tärkeää
Ohjaustilannetta edistävät tekijät; laitteen ominaisuudet Laite on helppokäyttöinen sekä ikääntyneelle ihmiselle, omaisille sekä läheisille (oheiskäyttäjän rooli) Laitteiden riittävä koko ja äänen kuuluvuus Laitteen tarkoitus on ymmärrettävissä ja liittyy luontevasti käyttäjän arkeen Laite on tutunoloinen, hyväksyttävissä eikä häiritse käyttäjää Hyvät suomenkieliset, selkokieliset käyttöohjeet Laite ja yhteydet toimivat ilman häiriöitä ja luotettavasti Esiintyvät ongelmat korjataan viipymättä Laitteen käyttöönotto ei vaadi isoja järjestelyjä ja on helposti asennettavissa Laitteen vaatimat lisätaidot on opeteltavissa suhteellisen helposti
Muita teknologian käyttöönottoa edistäviä tekijöitä ikääntyneillä Joku muu, kuin ikääntynyt ihminen maksaa pääosan kustannuksista Koettu hyöty suhteessa hintaan ja vaivaan on riittävä Hyödyt saadaan nopeasti näkyviin Laitteen markkinoinnin, hoitavat ikääntyneelle tutut henkilöt/työntekijät Riittävät resurssit käyttöönoton tukena, esim. aika Ikääntyneen ihmisen motivointi ennen käyttöönottoa, hyötyjen osoittaminen Käyttötarpeen ennakointi riittävän ajoissa, tottuu käyttämään Teknologiapelkoa ja negatiivisia asenteita helpottaa, jos laitteen käyttöä saa opetella kiireettömästi omassa rauhassa ja tarjolla on henkilökohtaista opastusta Ymmärretään, että teknologian käyttöönotto aiheuttaa usein aina alkuun hetkellisesti lisätyötä
Ohjaustilanne ammattilaisen näkökulmasta Ammatillisen toiminnan näkökulmasta ohjausta tapahtuu tilanteissa, joissa keskustellaan tavoitteellisesti asiakkaan tilanteeseen liittyvistä asioista (Karlsen 1997) Ohjaus on tavoitteellista ongelmanratkaisua, asiakkaan omien kokemusten erittelyä ja niistä oppimista (esim. Soohbany 1999).
Ohjauksen vaiheet Esiymmärrys asiakkaan yksilöllisistä tarpeista, joka syntyy asiakas tapaamalla ja häntä kuuntelemalla. Ohjattavan tunteminen entuudestaan; mikä on henkilön teknologiasuhde? Asia esille sopivassa asiayhteydessä, esim. jos asiakas itse ottaa tarpeen esille Kun ikääntyneet saavat tietoa tarjolla olevista ratkaisuista, he osaavat pyytää niiden ohjausta ammattilaisilta Laitteen näyttäminen asiakkaalle /esitteen/kotiympäristön kartoituslomakkeen jättäminen tutustuttavaksi, kerrotaan arkiteknologian tutustumispaikoista Yksityiskohtaisempi laitteen toiminnan selostaminen/ ohjauskerrasta sopiminen tai selvittäminen, kuka asiakasta ohjaa: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen/ korjausneuvoja Esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen pyytää arkiteknologiasalkun lainaan korjausneuvojalta/ pyytää korjausneuvojan asiakkaan aloitteesta esittelemään tuotteita
Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä: Aivotoiminnot ja kognitiivinen kapasiteetti Motivaation ohella tunteet vaikuttavat paljon kognitiiviseen suoriutumiseen (Hänninen 2013) eli vireystila ja psyykkinen kuormitus Eri aikoina syntyneiden henkilöiden elämänkulussa on esim. ravintoon, terveydenhoitoon, koulunkäyntiin ja kasvatustapoihin liittyen huomattavia eroja, joilla voi olla vaikutusta kohortin kognitiiviseen suoriutumiseen (Hänninen 2013), kognitiivisesti vaativien ammattien osuuden kasvu Persoonallisuus Ulkoiset olosuhteet Terveys Asenteet. Esim. käsitys omasta oppimiskyvystä, esim. kaavamaiset käsitykset muistin heikkenemisestä ikääntymisen myötä
Ikääntyneellä vaikeudet oppia liittyvät: Terveydentilan tai aistitoimintojen heikkenemiseen Jossain määrin tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen Erityisesti tilanteet, joissa pitää keskittyä samanaikaisesti moneen asiaan tai keskittyä pitkään, ovat vaikeampia iäkkäille kuin nuorille. (ks. Suutama 2013, Sulkava 2010)
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: Havaintomotoriikka, kuten reaktioaika, heikkenee ikääntymisen myötä. Havaintomotoriikan hidastuminen tulee huomioida ohjaustilanteessa Henkilö käsittelee, valikoi ja yhdistää uusia tietoja aikaisempaan tietoonsa pohjautuen -> henkilön tausta ja motivaatio vaikuttavat kykyyn omaksua laitteiden toimintaa -> Ohjattavan tahtiin eteneminen
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: kuuleminen Ongelmia korkeiden äänien kuulemisessa Hiljaiset äänet kuullaan huonosti, voimakkaat äänet saattavat jopa aiheuttaa kipua Konsonanttien kuuleminen vaikeutuu, erityisesti s ja t- kirjainten erottaminen Erityisesti hälyssä kuuntelu vaikeutuu Pitkään kuunteleminen saattaa rasittaa -> Rauhallinen ohjauspaikka, suun liikkeiden näkeminen, puheen selkeys ja rauhallisuus, ei liian pitkiä ohjaustilanteita -> apuvälineiden hyödyntäminen ohjaustilanteessa, esim. kuulokommunikaattorin käyttö
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: näkeminen Tavallisin näköaistin vanhenemismuutos on, että ei pystytä tarkentamaan näköä lähietäisyydelle (tarvitaan lukulasit) Hämäränäön heikentyminen (Pohjolainen, Ikäinstituutti) Näköinformaation käsittely hitaampaa kuin nuorilla Näköä saattavat heikentää silmäsairaudet kuten diabeteksen komplikaatiot, glaukooma, harmaakaihi, verkkokalvon tai aivojen verenkiertohäiriöt -> vaikutukset yksilöllisiä Kontrastien erotuskyky heikkenee, näkökenttä kapenee -> Ohjauspaikan valaistus huomioidaan kysymällä ohjattavalta, mikä on miellyttävä/ riittävä valaistus. Lisätään kontrasteja mahdollisuuksien mukaan, esim. tausta, jota vasten välineitä esitellään
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: muisti ja kognitio Ikääntyneiden ihmisten kognitiivinen suoriutuminen hyvin yksilöllistä Kyky oppia säilyy vanhuudessa ja aivot heikkenevät, jos niitä ei käytä Tapahtumamuisti ja työmuisti heikkenevät vanhetessa: suuren, vieraan tietomäärän tallentaminen pitkäkestoiseen muistiin vaikeutuu Ulkoa oppiminen, pienten faktatietojen ja yksittäisten asioiden oppiminen näyttävät heikkenevän iän myötä. (Suutama 2013.) Asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin ja useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu (Sulkava 2010). Lääkitykset voivat vaikuttaa vireystilaan (Sulkava 2010). Aivoja rappeuttavat sairaudet, korkea verenpaine ja diabetes ovat yhteydessä kognitiiviseen heikentymiseen (Suutama 2013).
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: muisti ja kognitio Kuulostelu, mikä on ohjattavan kognitiivisen suoriutumisen taso. Ei liikaa asioita kerrallaan, tarvittaessa useampia ohjauskertoja, selkokieliset ohjeet asiakkaalle, jotta voivat tutustua niihin omatoimisesti tai omaisten /läheisten kanssa Tärkeää on esim. ajoittaa laitteen ohjaus muistisairauden varhaiseen vaiheeseen Harjoitus sinänsä eduksi kognitiivisten kykyjen säilymiselle
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: muisti ja kognitio Suurella osalla fyysisesti huonokuntoisia vanhuksia kognitiiviset toiminnot säilyvät hyvin (Hänninen 2013). Hyvät muistisuoritukset ovat yhteydessä henkilön psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen aktiivisuuteen (Suutama 2013). Oppimistulokset saattavat olla yhtä hyviä kuin nuorilla, jos ikääntyneellä ihmisellä on riittävästi aikaa tiedon käsittelyyn ja kertaukseen (Suutama 2013). Syvällinen oppiminen (asiakokonaisuudet, keskeisten sisältöjen ymmärrys) saattaa jopa kehittyä ikääntymisen myötä Yleistietous ja vakiintuneisiin taitoihin perustuva kielellinen päättely eivät heikkene iän myötä. Elämän aikaisiin kokemuksiin perustuva pragmaattinen päättely jopa tehostuu. (Hänninen 2013). -> voiko ikääntyneen aiempia elämänkokemuksia hyödyntää ohjaustilanteessa?
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: muisti ja kognitio Ikääntynyt voi kompensoida mm. työmuistin ja tiedonkäsittelyn ohjauksen heikentymistä esim. keskittymällä tiettyihin toimintoihin ja jättämällä pois toisia toimintoja elämästään (Paul Baltes 1997) Esim. tekniset laitteet voivat toimia heikentyneiden taitojen kompensoijina, toisaalta niiden käyttö voi tuntua ainoastaan ylimääräiseltä ponnistukselta -> Edustaako laite ikäihmiselle kompensoijaa vai ei-toivottua ponnistelua
Ikääntymismuutosten huomiointi ohjaustilanteessa: Ikääntyneiden asenteet teknologiaa kohtaan Ohjattavan oma asenne ja halu oppia olennainen tekijä ohjaustilanteen onnistumiselle Ikääntyneillä saattaa olla pelkoja laitteiden rikkoutumisesta, siitä ettei opi käyttämään laitteita ja tietoturvariskeistä. (Wessman ym. 2013 Pelkoja voidaan hälventää riittävällä ja kiireettömällä opastuksella (emt.) Jos laitteet ovat helppokäyttöisiä, palvelevat ikääntyneen ihmisen tarvetta ja laitteita voi kokeilla, halua käyttöön on. (Nordlund ym. 2014) Ikääntyneet haluavat selviytyä arjessaan itsenäisesti ja siten heidän käytössään olevan teknologian tulee olla toimintavarmaa, helppokäyttöistä sekä ikääntymismuutokset huomioivaa (Stenberg ym. 2014) -> Näytetään, miten käsittelemällä laite ei rikkoudu. Huomioidaan ja pohditaan laitteen riskejä ohjattavan näkökulmasta. Suositellaan teknologiaa, joka on itse todettu hyväksi ja toimintavarmaksi.
Näin luot hyvän ohjaustilanteen: Tiedosta ikääntymismuutosten ja erilaisten sairauksien tuomat rajoitteet Tarjoa ratkaisuja vasta, kun tunnet asiakkaan riittävän hyvin / hän itse tuo tarpeen esille Tutustu itse ensin huolellisesti laitteisiin Valitse rauhallinen ja tuttu ohjauspaikka kuten ohjattavan koti Mahdollista kiireetön ohjaustilanne Karsi liialliset yksityiskohdat. Ohjaustilanteessa kannattaa keskittyä olennaisimpaan tietoon ja pohtia etukäteen, miten esittää asiat mahdollisimman yksinkertaisesti. Ei ulkoaoppimisen pakkoa, avuksi selkokieliset ohjeet ja esitteet Ei-teoreettisuus, kytkökset ohjattavan aiemmin oppimaan ja muuhun omaan elämään Opeteltavan kokonaisuuden pilkkominen osiin Mahdollista oppijalle tälle mieluisten opittavien asioiden valikointi Laitteen hyötyjen esille tuonti havainnollistamalla Ohjaajan kannattaa tarkkailla, miten kyseinen ohjattava parhaiten oppii: esim. sanallinen ohjaus /visuaalinen ohjaus Toistot ja kertaus Omainen mukaan ohjaustilanteeseen
Kuvavälitteisesti ohjattaessa tärkeää huomioida: Varmista etukäteen, että tekniikka toimii Varaa puhelin ja asiakkaan puhelinnumero viereesi Aloita yhteys itsellesi luontevalla tavalla esittäytymällä ja kertomalla, miksi otat yhteyttä Puhu selkeästi ja ymmärrettäväsi, anna asiakkaalle riittävästi aikaa puhua vuorollaan Kiinnitettävä erityistä huomiota laitteiden sijoitteluun niin, että näkyvyys on paras mahdollinen ja että asiakas huomaa, kun laite hälyttää Lopuksi muistuta asiakasta seuraavasta yhteydestä ja varmista, että asiakas jää hyvälle mielelle ja ymmärtää, että siirryt seuraaviin tehtäviin
Lopuksi Toimintarajoitteista huolimatta ikääntyneellä ihmisellä on kapasiteettia oppia uutta, kun toimintarajoitteet huomioidaan oppimistilanteessa Arkiteknologian opettaminen ikääntyneille on paitsi itsenäisten toimintaedellytysten tukemista, se voidaan nähdä myös toimintana, joka pitää ikääntyneet mukana tietoyhteiskunnan kehityksessä Ohjaus on asiakkaan kognitiivisten taitojen harjoittamista Ohjaus edellyttää ammattilaiselta omaa perehtymistä laitteisiin, ikääntymismuutosten huomiointia ohjaustilanteessa ja asiakkaan kuuntelemista; hyötyykö tämä arkiteknologiasta vai tarvitaanko muuta apua
Lähteitä ja lisää luettavaksi: Eskelinen ym. 2018. Kotiturva-hankkeen Kotimiks-pilotti. Näin rakentui kuvayhteyskokeilu kunnan asiakkaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja korjausneuvojien kesken. Vanhustyön keskusliitto. Haug ym. 2015, Ihmisen fysiologia, WSOY. Heikkinen & Rantanen (toim.) 2015, Gerontologia. Duodecim, Otavan kirjapaino Oy. Heikkinen, Jyrkämä, Rantanen (toim.) 2013, Gerontologia. Duodecim, Kustannus Oy Duodecim. Hänninen. 2013. Kognitiiviset toiminnot. Teoksessa Heikkinen, Jyrkämä, Rantanen (toim.) Gerontologia. Duodecim, Kustannus Oy Duodecim. Leikas. 2008. Ikääntyvät, teknologia ja etiikka. Näkökulmia ihmisen ja teknologian vuorovaikutustutkimukseen ja suunnitteluun. VTT Working Papers 110. Karlsen. 1997. Hospital Nurses Perceptions of patient Teaching. Scandinavian Journal of Caring Sciences 11 (2), 97-102. Nordlund ym. 2014. Ikäteknologian monimuotoinen maailma KÄKÄTE-projektin loppuraportti. Käkäte-raportteja 4/2014. Pohjolainen, Fysiologinen vanheneminen, Ikäinstituutin julkaisu. Rantee. 2016. Kuvavälitteisesti kotiin opas ammattilaisille ikääntyneen ihmisen ohjaamiseen. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto
Lähteitä ja lisää luettavaksi: Stenberg ym. 2014. Näkemyksiä ikäteknologiasta KÄKÄTE-kyselyt yksissä kansissa. KÄKÄTE-raportteja 6/2014. Sulkava. 2010. Aivojen onnistunut vanheneminen. http://www.mehilainen.fi/aivojen-onnistunut-vanheneminen Suutama. 2013. Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen, Jyrkämä, Rantanen (toim.), Gerontologia. Duodecim, Kustannus Oy Duodecim. Soohbany. 1999. Counselling as part of the nursing fabric: where is the evidence? A phenomenological study using reflection on actions as a tool for framing the lived counselling experiences of nurses. Nurse Education Today 19, 35-40. Tikkanen. 2013. Elinikäinen oppiminen- kohti aktiivista vanhuutta. Teoksessa Heikkinen, Jyrkämä, Rantanen (toim.), Gerontologia. Duodecim, Kustannus Oy Duodecim. Vallejo ym. 2006. Vanhustenhoito. WSOY. Wessman J. 2013. Ikääntynyt ja teknologia kokemuksiani teknologian käytöstä. Käkäte-tutkimuksia 2/2013.
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.
Vanhustyön keskusliitto ry VTKL jäsenet -ryhmä @VTKL10 Vanhustyön keskusliitto #VTKL10