Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Samankaltaiset tiedostot
Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Tree map system in harvester

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Metsäkonepalvelu Oy

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Harvennustapa ja puiden joukkokäsittely ensiharvennusmännikön koneellisessa hakkuussa

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Energiapuun kasvatus

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Työmallit koneellisessa puunkorjuussa

Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Puunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

Perinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Puustovaurioiden määrittäminen ajouralle näkyvien vaurioiden perusteella

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa

ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen

EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen

Kehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellinen taimikonhoito

Transkriptio:

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija

Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Tuloksia joukkokäsittelyn hakkuutestistä Pohdintaa Kirjallisuutta 2

Taustaa työmalleista Harvennushakkuu 3 4 2 1 3 8 1 7 1 2 4 69 56 9 11 10 5 2 4 3 1 2 5 6 7 3 Sektorityömalli Sivulle päin kaato - työmalli Työmalli: Kuvaus järjestelmällisestä tavasta tehdä työtä, millä päästään kohtuullisella ponnistuksella hyvään lopputulokseen. 3

Työmallien systemaattisuuden plussia Yleisesti on todettu, että systemaattinen työskentely nostaa tuottavuutta. Työmalleissa työskentely kohdistuu kerrallaan yksittäisille sektoreille, jotka ovat palasia koko puomisektorista -> vähemmän psyykkistä kuormitusta kuljettajalle. miinuksia Systemaattisuus voi lisätä kouran liiketyömäärää -> enemmän korjuuvaurioita ja suurempi polttoaineenkulutus ---> tilannekohtainen työmallin soveltaminen. 1 3 7 2 4 8 96 56 Sovellettu työmalli 99 1110 4

Joukkokäsittelyn työmalleja 5

Joukkokäsittelyn hyviä periaatteita Tehokkaita piirteitä yksittäisen kourataakan käsittelyssä: Kerää 2 5 runkoa kerralla kouraan, ei liian isoja nippuja Kerää samankokoisia ja samaa puulajia olevia puita nippuun Prosessoi isot, oksaiset ja mutkaiset puut yksitellen Kerää hyvälaatuiset puut ensin ja huonompilaatuiset puut viimeisenä kouraan Tehokkaita piirteitä puomisektorin käsittelyssä: Valitse puita, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, ryhmissä tai riveissä Minimoi puomin liikkeet välttämällä kouran siirtoa puolelta toiselle Lähde: (Video: http://www.metsateho.fi/files/metsateho/joukkokasittely/version_1.wmv) 6

Joukkokäsittely sektorityömallissa (=Sec) Perustuu aiempaan yksinpuin korjuun sektorityömalliin. Sektori sektorilta etenevä malli aloittaen ajouralta Viisi sektoria koneen ympärillä Kuuden metrin sääntö nipun siirtämisessä ajouran yli Joukkokäsittely mahdollistaa parhaassa tapauksessa yhden puomivierailun yhdellä sektorilla 7

Joukkokäsittely sivulle päin kaato työmallissa (=Side) Perustuu aikaisempaan sivullepäin kaato työmalliin, jossa puut kaadetaan pääasiassa 90 asteen kulmassa ajouraan nähden. Systemaattisesti sektori sektorilta etenevä työmalli aloittaen ajouralta Kolme sektoria koneen ympärillä Kuuden metrin sääntö nipun siirtämisessä ajouran yli 8

Robusti joukkokäsittelyn työmalli (=Rob) Perustuu sektorityömalliin sisältäen karkean tavan valita/ottaa poistettavia puita. Kaikki puut poistetaan hakkuukäytäviltä ilman, että puita valitaan sen tarkemmin Käytäviä avataan koneen eteen ja sivuille, tyypillisesti 5 käytävää kuten sektorityömallissa Kuuden metrin sääntö nipun siirtämisessä ajouran yli 9

Tutkimus joukkokäsittelyn työmalleista 10

Aineisto Työmalleja tutkittiin Mäntässä lokakuussa 2013. Kolme kuljettajaa hakkasi em. kolmella joukkokäsittelyn työmallilla. Hakkuukoneena oli Timberjack 1170 E varustettuna 414 hakkuupäällä. 11

Field conditions on the study experiment areas Operator/experiment 1 Sec 1 Side 1 Rob 2 Sec 2 Side 2 Rob 3 Sec 3 Side 3 Rob Dbh, cm -before cutting 8,8 11,5 14,0 8,9 12,7 11,7 8,8 14,4 12,5 -after cutting 12,7 13,0 15,4 11,2 16,2 11,9 10,2 13,4 13,1 Tree species, % -pine 32,1 79,2 95,8 27,3 85,7 81,0 40,0 84,0 100,0 -spruce 8,9 20,8 4,2 40,0 14,3 16,7 40,0 16,0 -birch 58,9 32,7 2,4 20,0 Average dbh of cut stems, cm 9,0 11,8 12,3 9,0 11,9 11,6 10,3 12,3 12,0 Trees cut totally 516 293 254 295 260 256 327 265 262 Number of bunches, pieces 251 192 172 162 179 181 197 190 192 Average bunch size, stems 2,1 1,5 1,5 1,8 1,5 1,4 1,7 1,4 1,4 Total cut volume, kg 24 812 21 463 23 042 14 878 18 187 20 449 18 490 20 298 23 493 Total cut amount, m 3 27,1 23,5 25,1 16,2 19,9 22,4 20,2 22,2 25,7 Average stem size, litres 52,6 80,2 99,0 55,1 76,6 87,4 61,7 83,8 98,2 12

Kuvia 13

Kuvia 14

Kuvia 15

Kuvia 16

Tuloksia 17

Joukkokäsittelyprosentti 60 50 49,4 54,3 % 40 30 41,1 41,9 34,6 33,1 38,6 35,4 30,2 20 10 0 1 Sec 1 Side 1 Rob 2 Sec 2 Side 2 Rob 3 Sec 3 Side 3 Rob Kuljettaja & työmalli Kuva esittää joukkokäsittelyn nippuja, joissa on enemmän kuin yksi runko. 18

Ajouran yli siirrettyjen nippujen osuus Työmalli Kuljettaja Sec Side Rob 1 8,0 28,5 9,7 2 12,4 23,4 5,0 3 6,3 28,9 8,3 Keskimäärin 8,9 26,9 7,7 19

16 14 Tuottavuus, m 3 /h 0 Robusti menetelmä Tuottavuus, m3/h 12 10 8 6 4 2 0 6 7 8 9 10 11 12 13 Lpm, cm 1 Sec 1 Side 1 Rob 2 Sec 2 Side 2 Rob 3 Sec 3 Side 3 Rob Tuottavuudet kuljettajilla eri koealoilla Robusti -työmalli oli odotetusti tuottavin, noin 13 % tuottavampi kuin muut työmallit. 20

Havaintoja Tuottavuus odotetusti korkein robustissa menetelmässä. Hakkuukoneen kuljettajat pitivät robustista menetelmästä, sillä se yksinkertaisti työskentelyä vähemmän työskentelynaikaisia päätöksiä. Haittapuolena jäävien puiden ryhmittynyt tilajärjestys. 21

Tilajärjestys robustissa mallissa www.metsateho.fi Robustissa mallissa jäävien puiden spatiaalinen tilajärjestys oli ryhmittynyt. 22

Pohdittavaksi Korkeampi hakkuun tuottavuus -> alempi korjuukustannus -> korkeampi kantohinta puunmyyjälle käykö menetelmä kaupaksi? Tuottavuuden nousun vaihtoehtoiskustannus Harvennuksen seurauksena puut saavat lisää valoa. Ryhmittäisyys voi kehittää toispuoleisia latvuksia -> lumituhoja. Toisessa harvennuksessa harvennetaan ryppäät, jonka jälkeen ollaan tilajärjestyksen suhteen perustilanteessa. 23

Kirjallisuutta http://www.metsateho.fi/puuhuoltoopas/koneellinen_puunkorjuu/etusivu_koneellinen_puunkorjuu Kokkarinen J. (ed.) 2012. Koneellinen puunkorjuu hallitusti hyvään tulokseen. Metsäteho. 107 p. Ovaskainen, H. 2012. Työmallit koneellisessa puunkorjuussa. Metsätehon raportti 221. 46 p. Ovaskainen, H., Uusitalo, J. & Sassi, T. 2006. Effect of edge trees on harvester positioning in thinning. Forest Science 52(6): 659 669. 24

Kiitokset mielenkiinnosta! heikki.ovaskainen@metsateho.fi 25