Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen
Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät: hakkuutapa: harvennushakkuu/päätehakkuu poistettavien runkojen koko poistettavien runkojen kertymä/ha puulaji: isot lehtipuut hankalia kuljettaja - keskeinen vaikutus Metsäkuljetuksen tuottavuustekijät: hakkuutapa puutavaran ajouranvarsitiheys kuljetusmatka
Poimintahakkuiden <> tasa-ikäisen metsikön myöhemmän harvennuksen työympäristö Työympäristöissä samoja piirteitä Poimintahakkuissa työolojen vaihtelu voi vaihdella paljonkin hakkuukohteen sisällä Poimintahakkuissa ympäristön hahmottaminen, urien suuntaaminen ja työn suunnittelu on haastavaa Muistin virkistämiseksi 1980-luvun keskustelun ja tutkimuksen aihe: onnistuuko poistettavien puiden valinta hakkuukoneen kuljettajalta harvennushakkuissa - onnistuuhan se! Kuljettaja tietää koneen rajoitukset. Ohjaamosta hyvä hahmottaa kokonaisuus
Hakkuutyössä runkokoko kompensoi työn hidastumista Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki reilun viidenneksen suurempi kuin avohakkuussa vastaavan kokoisella puulla - syynä jäävän puuston varominen, suunnittelu, siirtymiset Poimintahakkuissa poistettavien runkojen keskikoko on usein suurempi kuin päätehakkuissa Poimintahakkuiden työn tuottavuus ja hakkuukustannus vain hieman korkeampi (< 10 %) kuin päätehakkuussa Kustannuksia on vertailtava kiertoajan tasolla - tällöin vaaka saattaa kallistua toisinpäinkin - edellytyksenä on kuitenkin poimintahakkuiden korjuuolojen säilyminen hyvänä - pysyvätkö ne?
Esimerkki korjuuoloista- ja kustannuksista tasaikäisessä kuusikossa Lähde: Surakka & Sirén 2007
Esimerkki poimintahakkuiden korjuuoloista ja laskennallisista korjuukustannuksista Lähde: Surakka & Sirén 2007
Poimintahakkuiden korjuujälki Pohjoismaiden laajimmat tutkimukset Norjassa Granhus ja Fjeld (2001) totesivat taimien vaurioitumiskin ja tehdyn työn määrän yhteyden Taimien vaurioitumista selittivät: hakkuumenetelmä (miestyöhakkuu/konehakkuu) taimen etäisyys ajourasta taimen etäisyys lähimmästä puusta taimen pituus hakkuuvoimakkuus
Poimintahakkuututkimus keväällä 2007 Suonenjoella - kolme leimikkoa, yhteensä 2,4 hehtaaria Leimikko A Leimikko B Leimikko C Ennen hakkuuta Tilavuus, m 3 /ha 289 296 295 Ppa, m 2 /ha 27,9 29,2 31,1 Runkoja/ha, h>2.5 m 766 1021 1262 Havupuun taimia, kpl/ha 1065 1392 852 Hakkuun jälkeen Tilavuus, m 3 /ha 185 200 173 Ppa, m 2 /ha 18,3 20,3 18,7 Runkoja/ha, h>2.5 m 625 891 947 Poistuma Tilavuus, m 3 /ha 104 96 122 Ppa, m 2 /ha 9,6 8,9 12,4 Runkoja/ha, h>2.5 m 141 130 315
Leimikoiden puulajijakauma
Leimikoiden runkolukusarjat
Yli 2,5 m pituiset puut => sijainti ja mittaus
Taimet 0,5-2,5 m => mittaus 10 m 2 koealoilta (systemaattinen koealaverkosto 7,1 m x 7,1 m)
Koneellinen hakkuu yksioteharvesteri (Ponsse HS16) ajokone Ponsse Buffalo pääsääntöisesti käytettiin jo olemassa olevia ajouria poistettavat puut leimattiin etukäteen
Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä
Esimerkkejä taimien vaurioitumisesta - runkovaurio
Taimi katkennut
Taimi taipunut
Taimi jäänyt hakkuutähteiden alle
Vaurioituneiden taimien osuudet Vaurioprosentit eivät kuvaa totuutta. Tutkimusmenetelmä tähtäsi vaurioitumisprosessin mallintamiseen.
Havupuiden taimien vauriotyypit
Puun kaato ja käsittely kriittiset työvaiheet
Taimien vaurioitumisen mallinnus Yleistetty lineaarinen sekamalli SAS GLIMMIX proceduuri Mallin satunnaistekijöinä olivat leimikko ja koeala Kiinteinä muuttujina testattiin: 1) Etäisyys ajourasta 2) Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) 3) Lähimpien poistettujen puiden runkoluku/ha (25 m säteellä koealan keskeltä) 4) Etäisyys lähimpään poistettuun puuhun 5) Lähimpien jäävien puiden ppa (2 m säteellä koealan keskeltä) 6) Lähimpien jäävien puiden runkoluku/ha (2 m säteellä koealan keskeltä) 7) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun 8) Taimen pituus
Todennäköisyys taimen vaurioitumiselle
Todennäköisyys taimen vaurioitumiselle
Menetetäänkö/selviytyykö taimi
Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan 10-15 % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa
Päätelmiä Vaurioitumiseen vaikuttavat tekijät samansuuntaisia kuin norjalaisissa tutkimuksissa Vaikka aineistot verraten pieniä, tulokset loogisia ja antavat kuvan vaurioitumiseen vaikuttavista tekijöistä Vaurioprosessien tuntemus kuuluu oleellisena osana poimintahakkuiden kehittämiseen ja kannattavuusvertailuihin Suonenjoella kerättiin myös tietoa puiden kaatosuunnista ja käsittelypaikoista sekä koealojen todellisesta altistumisesta puunkorjuun eri työvaiheille. Tämä antaa mahdollisuuden hakkuutyön työmenetelmien yksityiskohtaiseen vertailuun Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff074373.pdf
Kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista Mikä on ennakkotiedon tarve? Kuljettajien vihkiytyminen menetelmään Kuljettajien ohjeistaminen ja sen apuvälineet Kaikki ylimääräinen vie aikaa <> työn ja hinnoittelun vastaavuus Käsittelyjen voimakkuuden ja jaksotuksen optimointi kunkin metsänomistajan tarpeisiin Metsänomistajan tavoitteiden tunnistaminen - jos tavoitteena eri-ikäisrakenne, ei ennakkoraivausta ja hakkuussa alikasvoksen varominen Jos poimintahakkuut yleistyvät, koneiden räätälöinti
Vaihtoehdot ovat mahdollisuus Metsätalouden toiminta ollut järjestelmällistä mutta samalla kaavamaista Keskustelu vaihtoehdoista usein joko/tai -tyyppistä Keskusteluissa usein oletuksena totaalinen siirtymä jostakin johonkin - tästähän ei ole kyse Virallisen metsätahon rooli on ollut argumentoida, mitä kaikkea pahaa tästä seuraa. Vaihtoehtoisten menetelmien kannattajat taas näkevät usein vain auvoiset puolet Vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien kehitystyö on haaste ja samalla mahdollisuus metsäväelle Tieto ja taito syntyy vain tekemisen kautta