HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 17.12.2015-1.3.2016 Tavoite 1 Tunnistetaan riskitekijät ja perheet Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 6 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Pärnäsen Syli Projektipäällikkö Kirsi Kankaanpää Projektityöntekijä Sari Lämsä, Pauliina Hyytinen Pärnäsen Sylin tuen piiriin ohjataan aikuissosiaalityön pitkäaikaisina toimeentuloasiakkaina olevat nuoret lapsiperheet tai perheet, joihin on tulossa vauva. Riskitekijöitä käydään läpi sosiaalityöntekijän kanssa. Äitiys- ja lastenneuvoloiden kautta tiedotetaan ja tarvittaessa ohjataan lasta odottavia perheitä, sekä lapsiperheitä tuen piiriin. Asiakasohjausta tekevät myös Askeleen sairaanhoitajat laaja-alaisen terveystapaamisen yhteydessä. Miten riskiperheet tunnistetaan? Miten riskiperheiden tunnistamista on kehitetty? Hanke on tuottanut asiakastyöhön uusia työmenetelmiä, lomakkeistoja ja voimavara- ja riskikartoituksiin liittyviä mittareita. Neuvolan käyttämää Voimavaramittaria (Kaljunen, Pelkonen & Hakulinen-Viitanen) hyödynnetään odottavien perheiden ohjaamisessa perhevalmennuksen ja tuen piiriin. Perheet luokitellaan ryhmiin: ei huolta, vähäinen huoli ja huoli herää. Hankkeen tuloksena on syntynyt aikuissosiaalityöhön varhaisen vanhemmuuden tuen malli palveluineen. Aluksi lähdettiin liikkeelle Pärnäsen Sylin perhetyöntekijän yksintyöskentelystä. Tällä hetkellä toimintaa toteutetaan moniammatillisesti verkostona. Toiminta vakiinnutetaan osaksi Kuusamon kaupungin aikuissosiaalityön palveluja. Hankkeen projektipäällikkö huolehtii, että Pärnäsen Sylin työntekijöiden toimet vakinaistetaan vuonna 2017. Suunniteltu toiminta seuraavalle jaksolle 1.3.2016 10.5.2016 Tulossa verkostopalaveri yhteistyöverkoston kanssa, kuinka yksilöasiakkaat palvellaan hankkeen päättyessä. Hankkeen perhetyöntekijä syventää edelleen osaamistaan perhetyön uusien työmuotojen käyttöönottamiseksi. Erityisesti luovia menetelmiä otetaan perhetyössä käyttöön: Värikylvyt, kosketus ja tarinat työvälineenä (perhetyöntekijä osallistuu koulutukseen Tarinat ja kosketus työmenetelminä perhetyössä. )
Tavoite 2 Valmennetaan nuoria vanhemmuuteen Nuoria, vauvaa odottavia perheitä valmennetaan vanhemmuuteen Askelia vanhemmuuteen - perhevalmennuksella. Perhevalmennus on ehkäisevää palvelua. Perhevalmennuksella on kolme tavoitetta: Se antaa tietoa ja tukea vanhemmaksi kasvuun, tekee tunnetuksi paikkakunnan lapsiperhepalvelut ja mahdollistaa vertaistuen saamisen. Miten nuoria aikuisia valmennetaan vanhemmuuteen? Askelia vanhemmuuteen, kuusamolainen, monitoimijainen perhevalmennusmalli. Tuotettu ennaltavahvistava perhevalmennusmalli aikuissosiaalityöhön jo siinä vaiheessa, kun vanhemmuuteen vasta kasvetaan. Valmennus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ryhmämuotoiseen palveluun mukaan tulo tässä vaiheessa luo paremmat edellytykset sille, että huoliperheet eivät syrjäydy ja perhe hakeutuu muiden seuraan myös lapsiperheen roolissa. Näin olleen valmennus vahvistaa sosiaalisuutta ja osallisuutta. Perhevalmennusta jatketaan pysyvänä työmuotona yhteistyöverkoston kanssa. Jatkuvuudesta vastaa hankkeen perhetyöntekijä. Suunniteltu toiminta seuraavalle jaksolle 1.3.2016 10.5.2016 Otetaan mukaan uusia perheitä perhevalmennukseen. Sisältöä lähdetään kehittämään enemmän myös ammatillisen kuntoutuksen suuntaan. Syvennetään palveluun liittyvää palvelutarvearviota yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Tavoite 3 Pienryhmä ja kotikäynti toiminnan kehittäminen ja testaaminen Hankkeessa kehitetään ja testataan pienryhmä- ja kotikäyntityötä ehkäisevänä työmuotona.
Miten pienryhmätoimintaa on kehitetty ja testattu? Miten kotikäyntityötä on kehitetty ja testattu? Lasta odottaville ja vastasyntyneen lapsen saaneille perheille luotu pienryhmä Napapiiri. Avoin lapsiperhetoiminta kokoontuu säännöllisesti oman lukujärjestyksen pohjalta. Kotikäyntityö yhteistyöverkoston kanssa on säännöllistä. Luotu aikuissosiaalityöhön omia lapsiperheille annettavia palveluja. Näkemys aikuissosiaalityön roolista on kirkastunut. Aikuissosiaalityön rooli on kokonaisvaltainen auttaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Toimintaa tullaan jatkamaan asiakaskunnan tarpeiden pohjalta. Jatkuvuudesta vastaa hankkeen kaikki työntekijät. Tavoite 4 Kokemusasiantuntijoiden käyttö palveluiden suunnittelussa Kokemusasiantuntijuus /kehittäjäkahvilatoimintaa on toteutettu 1x kuukaudessa yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Miten kokemusasiantuntijoita on käytetty palvelujen suunnittelussa? Kehittäjäkahvilatoiminta jatkuvana työmuotona. Yhteistyötä Tulevaisuuskioskin kanssa tiivistetään. Asiakkaat on saatu mukaan palvelujen suunnitteluun. Toimintaan tullaan jatkamaan entiseen malliin. Toiminnasta vastaa edelleen projektin nykyiset työntekijät. Tämän vuoden uutena ideana on Pärnäsen Arjen Kulttuurin Viikot, jonka sisällöstä vastaa asiakkaat ja työntekijät yhteistoiminnallisesti. Teemoina luova kirjoittaminen, lumirakentaminen, villiyrtti-kurssi ja oma taidenäyttely.
Tavoite 5 Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Yhteistyötä on lisätty äitiys-, lasten- ja perheneuvoloiden, lapsiperheiden kotipalvelun, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kanssa. Miten moniammatillista työtä on kehitetty? Sylin perhetyöntekijän säännöllinen tavoitettavissaolo neuvolassa. Perhevalmennuksen verkostomalli ja yhteistyön tiivistyminen, kotikäynnit ja asiakastapaamiset ja yhteiset kokouskäytännöt. Syntynyt laaja-alainen verkostoyhteistyö arjen tuesta ammatilliselle polulle asti. Jatketaan yhteistä työskentelymallia, käytetään yhdessä Lapset puheeksi- työskentelymallia. Toimintaa laajennetaan perustamalla verkoston kanssa Nuorten neuvola ja otetaan käyttöön myös Nuoret puheeksi ja ESY-toimintamalli. Arvioidaan jatkossa yhdessä palvelujen vaikuttavuutta ja haetaan uusia tehokkaita arviointityökaluja. Juurruttamisesta vastaa hankkeen työntekijät. Lähdetään mallintamaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelukokonaisuudet ja luodaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarjotin yhteistyössä Välittävät Verkostot- hankkeen kanssa. Tavoite 6 Työskentelysuunnitelma käytössä Pärnäsen Sylin asiakasperheille. Yhteinen kuntoutussuunnitelma verkoston käyttöön Miten verkoston yhteinen työskentelysuunnitelma on otettu käyttöön? Työskentelysuunnitelman yhteinen käyttö. Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarvearvion hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Omatyöntekijämalli. Päällekkäisen työn välttäminen ja verkoston sitoutuminen yhteiseen auttamistyöhön.
Hankkeen perhetyöntekijä huolehtii, että työskentelysuunnitelmasta tulee toimiva työmuoto lapsiperheille annettaviin palveluihin. Tavoite 7 Ammatillisen kuntoutuksen liittäminen varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Ammatillisen kuntoutuksen palveluja tarjotaan osana varhaisen vanhemmuuden tuen palvelukokonaisuuksia Miten ammatillista kuntoutusta on saatu liitettyä varhaisen vanhemmuuden tuen palvelukokonaisuuteen? Tarjotaan laaja-alaisesti ammatillisen kuntoutuksen räätälöityjä palveluja: Päivätoimintaa, työklinikkatutkimuksia, koulutusvalmennusta, työvalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatyötä ja työvoimakoulutuksia. Luotu uusi jatkopoluttamisen malli Kipinäkuty päihdetaustaisille asiakkaille. Asiakkaiden ammatilliset suunnitelmat ovat selkeytyneet, asiakkaat on päässeet ensisijaisen tulon piiriin, toimeentulotukiasiakuus on vähentynyt, päivätoiminnan ansioista raittiita päiviä on tullut lisää. Toiminnasta vastaa hankkeen projektipäällikkö, jatkossa TYP-tiimin vetäjänä. Hankkeen projektipäällikkö on hakenut ESR-rahoituksia yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Kumppanuustalotoiminnan käynnistämiseksi Kuusamossa ( tavoitteena on yhdistää kaikille asiakasryhmille tarjottu päivätoiminta ) ja lisäksi on haettu ESRrahaa kartoitushankkeeseen, jossa kartoitetaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia Kuusamossa. Päivätoimintojen tueksi voitaisiin kehittää erityistä sosiaalihotellimallia.