Havainnointi Oma väylä -kuntoutuksen tutkimuksessa. Oma väylä -hankkeen loppuseminaari Riikka Lämsä

Samankaltaiset tiedostot
1 Kuntoutuksen kehittäminen

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä?

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari

IKKU kurssien kehitystyö

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

NEET projektin arviointitutkimus. Sari Miettinen Vastaava tutkija TtT Tutkijayliopettaja Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö

Oma väylä Loppuseminaari

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

Kelan asiantuntijalausunto

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

2. Minkä ammatin edustaja olet ja mihin organisaatioon kuulut? 3. Mikä on roolisi suhteessa tähän avokuntoutukseen?

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa

Tietoinen (kirjallinen) lupa

gradia.fi Vertaisarviointi Laatua Laineilla Tuumasta toimeen! Case: Kokemuksia kriteereiden käytöstä kehittämispäällikkö Taina Saarikko

NEET projektin tutkimus

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

TK 2-hanke arviointitutkimus

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina /2018

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

TUE DIGISTI Hyvinvoinnin valmennuspäivä

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Asiakashyötyjen arviointi

Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

1. Millä alueella toimit? 2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (syksy 2011)?

Teh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Teematyöskentely ryhmissä Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

Mitä on RAY:n seuranta?

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN KORVAAVUUDET JA TULEVIEN OPINTOJEN SUUNNITTELU

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

3. Missä tehtävässä toimit kuluneen kevään aikana?

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

OMA VÄYLÄ -KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Tiedote tutkimuksesta nuorelle. Tiedote tutkimuksesta palveluntuottajalle. Suostumuslomake nuorelle. Suostumuslomake palveluntuottajalle.

KELAN KUNTOUTUKSEN PALVELUKUVAUS. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kehittäminen ja pilotointi. Voimassa

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Tavoitteena pitäisi olla myös synnyttää uusia verkostoja eri tasoille, jotka jatkuvasti ylläpitävät oppimista ja uudenlaista toimintaa

GAS-menetelmää käytetty

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

Transkriptio:

Havainnointi Oma väylä -kuntoutuksen tutkimuksessa Oma väylä -hankkeen loppuseminaari 4.12.2018 Helsinki 7.12.2018 Riikka Lämsä 1

Esityksen sisältö Kehittämistyön arviointitutkimus Etnografia ja havainnointi Havainnoinnin toteuttaminen Tutkijan ja palveluntuottajien kokemuksia 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 2

Kehittämistyön arviointitutkimus Kela rakensi kuntoutusmallin -> Palvelutuottajat toteuttivat ja kehittivät kuntoutusta -> THL arvioi toimintaa Tarkoituksena oli arviointitutkimuksen keinoin tukea kuntoutuksen kehittämistyötä Neljä arviointiteemaa (Kelan nimeämiä): 1) Kuntoutukseen hakeutuminen ja kuntoutuksen markkinointi 2) Ryhmämuotoinen kuntoutus 3) Kuntoutuksen integroituminen arkeen 4) Kuntoutujien motivaatio ja motivointi 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 3

Arviointisykli (PT = palveluntuottaja, T= tutkija) 1.Kuntoutustoiminta (PT) 5.Muutokset tiedon pohjalta (PT) 2.Tutkimusaineiston keruu ja analysointi (T) 4.Tiedottaminen (T) 3.Arviointiraportti (T) 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 4

Tutkimusaineistot (959 sivua) Haastattelut 6 kuntoutujien ryhmähaastattelua, 21 kuntoutujaa 6 omaisten ryhmähaastattelua, 22 omaista Havainnoinnit 19 arkikäynnin havainnointia 9 ryhmäkäynnin havainnointia Palveluntuottajien keskustelut Moodle-alustalla 4 keskustelua Kirjallinen aineisto Kelan kehittämissuunnitelma Palveluntuottajien kehittämissuunnitelmat ja vuosiraportit Kuntoutujien GAS lomakkeita Sähköpostikysely yhteistyötahoille markkinoinnista 7.12.2018 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 5

Etnografia ja havainnointi menetelminä Etnografia tutkimusmenetelmänä Pitkäkestoinen kenttätyö vieraassa kulttuurissa vs. kenttä kotona Tutkija tulee yhdeksi heistä Tavoitteena tunnistaa ja ymmärtää kulttuurisia ilmiöitä ja sosiaalista järjestystä kokonaisvaltaisesti Havainnointi aineistonkeruumenetelmänä Osallistuva havainnointi vs. havainnointi Kenttäpäiväkirja ja muut aineistot Tutkijan kaksoispositio: 1) kuvaa muiden kokemuksia ja tekemisiä, 2) kokee ja tulkitsee tapahtumia itse, antaa niille merkityksiä Havaintojen liittäminen teoriaan täydentää sen etnografiaksi (Lähteitä: Allen 2010; Coffey 1999; Honkasalo 2008) 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 6

Havainnoinnin toteuttaminen Tavoitteena havainnointitiedon avulla arvioida kuntoutustoimintaa Valikoitu ajoittainen aineistonkeruu Piipahduksia kentälle sovitusti Kesto 3 vuotta 19 arkeen integroidun käynnin havainnointia, 139 sivua 9 ryhmäkäynnin havainnointia, 243 sivua Fokusoitua aineistonkeruuta (Kelan kehittämisteemat) Käsinkirjoitetut muistiinpanot vs. nauhoittaminen (Lähteitä: Jeffrey & Troman 2004; Knoblauch 2005) 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 7

Havainnoinnin toteuttaminen II Havainnoinnin/etnografian moninainen rooli Perustutkimusta (mitä täällä tapahtuu?) Määrällisen tutkimuksen pohjana Kehittämistyön apuna Minkälaista tietoa voidaan saada? Kuvailevaa tietoa Kokemustietoa Toimivia käytäntöjä Haasteita ja vahvuuksia Kriittisiä huomioita -> kehittämisehdotuksia ja suosituksia 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 8

Kokemuksia havainnoinnista I Oma väylän kohderyhmä haastava, haastatteluaineisto laadultaan epätasaista Palveluntuottajien Moodle-keskustelut: työntekijöiden näkökulma esiin -> havainnointi täydensi kerättävää aineistoa ns. 3. osapuolen näkemys toi esiin toisenlaista, odottamatontakin tietoa lisäsi tutkijan ymmärrystä ilmiöstä 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 9

Kokemuksia havainnoinnista II Tutkimuksen arviointiteemat auttoivat rajaamaan havainnointia muuttivat etnografian havainnoinniksi Keskustelujen nauhoittaminen laajensi analyysimahdollisuuksia 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 10

Eettisiä kysymyksiä Kuntoutujat huomioitiin eettisesti hyvin tietoinen suostumus arvostava ja kuntoutujalähtöinen kohtaaminen mahdollisuus kieltäytyä/keskeyttää anonymiteetistä huolehtiminen Entä työntekijät? Havainnoinnin kohde sensitiivinen: työn tekemisen tapa Työntekijällä aito mahdollisuus kieltäytyä? 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 11

Eettisiä kysymyksiä II Tutkijan positiona olla välissä : kuntoutujan, palveluntuottajan, palvelun tilaajan Kehen arvioiva katse kohdistetaan? Miten loukkaamattomuus toteutetaan, kun ryhmiä on useita? Miten säilyttää luottamus kun kentälle palataan uudelleen? Eettinen oikeutus Aineiston anonymisointi Tutkitaan toimijaryhmää, työntekijöitä, ei yksittäistä työntekijää (Lämsä 2013) Etnografinen kuvaus saa kuntouttajat miettimään, miten he itse voivat kehittää omaa työtään (Komulainen 2014) Tutkimusprosessi aina epätasa-arvoinen: tutkijalla valta tulkita ja kirjoittaa -> raportointitapa merkityksellinen 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 12

Havainnointitutkimuksen haasteet ja hyödyt! Vaikeus arvioida irrallisena muusta laadullisesta tutkimuksesta Haasteet Tutkijariippuvaista Aikaa vievää -> kallista Suuri aineistomassa -> rajaaminen Hyödyt Laajensi ymmärrystä: tutkija, työntekijät ja Kela Toi esiin asioita, joita muuten ei olisi satu tietää Eri tutkimusmenetelmät täydensivät toisiaan: määrällinen laadullista ja toisinpäin 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 13

Palveluntuottajien kokemuksia kehittämistyöstä ja tutkimuksesta Kehittämistyö vaativaa ja kuormittavaa samanaikaisesti kuntoutustyön kanssa, ajankäytön ongelmat Samalla mieluista, hyödyllistä, inspiroivaa ja palkitsevaa Kehittämistyön jakaminen neljään teemaan keinotekoista Arviointitutkimus ei aina oikea-aikaista Tutkijoiden toiminta ammattimaista, ystävällistä ja kunnioittavaa kuntoutujia kohtaan Työkokoukset hyviä Tutkimustiedon saaminen kehittämistyön tueksi Ideoiden jakaminen palveluntuottajien kesken 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 14

Lähteet Allen D. Fieldwork and participant observation. Kirjassa Bourgeault I, Dingwall R, de Vries R. (toim.) The Sage handbook of qualitative methods in health research. London: Sage; 2010, 353-372. Coffey, Amanda (1999): The Ethnographic Self. Fieldwork and the Representation of Identity. London: Sage. Honkasalo M-L. Etnografia terveyden, sairauden ja terveydenhuollon tutkimuksessa. Sos Laaketiet Aikak 2008; 45: 4-17. Jeffrey B, Troman G. Time for ethnography. Br Educ Res J 2004; 30: 535-548. Komulainen S. Etnografin katse erityispäiväkodissa: reflektiota aineiston tuottamisesta ja etiikasta. Teoksessa Hämeenaho P ja Koskinen-Koivisto E. Moniulotteinen etnografia. Helsinki, Ethnos, 2014, 235-257. Knoblauch H. Focused ethnography. Forum Qual Soc Res 2005; 6. Lämsä R. Potilaskertomus. Etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä. Tutkimuksia 99. Helsinki: THL, 2013. 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 15

Kirjallisuutta Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Loppuraportti. Helsinki: Kela (tulossa 2018). Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oman väylän kulkijat. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen aloittaneiden nuorten aikuisten psykososiaalinen hyvinvointi. Helsinki: Kela, Työpapereita 120, 2017. Lämsä R, Ahonen S, Appelqvist-Schmidlechner K, Tuulio-Henriksson A. neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluista ja palvelukokemuksista. Teoksessa Gisler M ym. (toim). Nuorten elinolot, Vuosikirja 2018. Helsinki: THL ja Nuorisotutkimusseura, 124-134. Lämsä, Riikka, Päivi Santalahti, Henna Haravuori, Taina Huurre, Annamari Tuulio-Henriksson, Mauri Marttunen (2017) Valtakunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän paikallisuus. Nuorten neuropsykiatrisen hoidon alueellisista eroista. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 284 293. Lämsä R, Appelqvist-Schmidlecher K, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä -kuntoutuksen markkinointi ja kuntoutukseen hakeutuminen. Julkaisematon raportti, 2015. Lämsä R, Appelqvist-Schmidlecher K, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä -kuntoutuksen arkikäynnit. Väliraportti. Helsinki: Kela, Työpapereita 91, 2016. Lämsä R, Appelqvist-Schmidlecher K, Tuulio-Henriksson A. Nuorten neuropsykiatrisen Oma väylä kuntoutuksen ryhmäkäynnit. Arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Työpapereita 116, 2017. Lämsä R, Appelqvist-Schmidlecher K, Tuulio-Henriksson A. Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa. Arviointitutkimus. Helsinki: Kela, Työpapereita 132, 2017. Lämsä R, Santalahti P, Haravuori H, Pentinmikko A, Tuulio-Henriksson A, Huurre T, Marttunen M. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Työpapereita 78. Helsinki: Kela, 2015. 23.10.2018 Riikka Lämsä 16

Kiitos kuulijoille! 7.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä 17