Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013
Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka, koska aurinko nousee idästä. Etelä- ja länsirinteillä kasvu voi keväällä lähteä käyntiin liian aikaisin, mikä voi johtaa hallavaurioihin kukinta-aikana. Tasamaalla huolehdittava vesitaloudesta vesi ei saa jäädä seisomaan pellolle.
Herukkaviljelmän maalaji Parhaita ovat hieta- ja moreenimaat. Musta- ja viherherukka menestyvät myös jäykemmillä mailla, jos maa ei ole liian tiivis. Puna- ja valkoherukka sopivat jäykille maille huonommin kuin musta- ja viherherukka. Turvemaat herukoille liian hallanarkoja.
Ennen perustamista Herukka samalla paikalla 10-20 vuotta. 10-20 vuotta ilman perusparannuksia! Ennen perustamista pelto kuntoon: - Kalkitus - Rikkakasvit pois - Vesiasiat, jos tarvetta (salaojitus) - Hyvä peruslannoitus Muista viljavuusanalyysi!
Maan perustaminen Kalkitus: ph-suositus 6-7. Kalkitse ph mieluummin yläkanttiin, koska viljelyn aikana sitä on vaikea korjata. Maan multavuus: Korkea multavuus vähentää typpilannoitustarvetta ja parantaa maassa ravinteiden ja veden pidätyskykyä. Perustamislannoitus on siksi hyvä tehdä lannalla. Huom! Ei purukuivitettua lantaa peltoon!
Esikasvi Viherlannoitusnurmi hyvä, koska - Vähentää alkuvaiheen lannoitustarvetta - Lisää maahan eloperäistä ainesta - Täydet tuet, jos alle 50 % tilan peltoalasta - Lopetus glyfosaatilla torjuu samalla kestorikkakasvit (ei luomussa) Yleisesti ottaen kaikki nopeasti peittävän kasvuston muodostavat kasvit hyviä, koska helpottavat rikkakasvitilannetta.
Perustamislannoitus Karjanlanta paras perustamislannoite. - Edullinen - Parantaa maan biologisia ominaisuuksia - Hidasliukoinen, vaikuttaa kaksi vuotta Jos K-taso alhainen, biotiitti kannattaa: - Edullisin K-lannoite ainakin 200 km etäisyydellä Siilinjärven kaivokselta. - Hidasliukoinen, vaikuttaa viisi vuotta - Tarpeen erityisesti nurmien jälkeen
Perustamislannoitus Ravinnepuutokset kuntoon: Lannoita viljavuusanalyysin tasolle hyvä, jotta puutteita ei tarvitsisi paikata istutuksen jälkeen. Muista myös hivenet. Kaikkia ravinteita tarvitaan. Kasvuunlähtö on hidasta: Alussa kannattaa lannoittaa hyvin, jotta pensaat saataisiin mahdollisimman nopeasti kasvamaan satoikäiseksi.
Perustaminen Istutus mansikkamuoviin + Vähentää rikkakasviongelmia + Lämmittää maata: Kasvu nopeutuu ja maan typpitaso kasvaa + Parantaa veden pysymistä maassa, mutta toisaalta myös huonontaa sateen imeytymistä + Nopeuttaa pensaiden satoikään tuloa 1-2 vuodella. + Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin - Poisto kasvustoa hävitettäessä ongelmallinen? - Ekologisuus Vaihtoehtoiset katteet?
Kastelu Jos on kuiva kesä, niin kastelusta hyötyä istutusvuonna ja nuorilla pensailla. Yli 5-v pensaiden vedenottokyky on juuriston kasvettua riittävä ilman kasteluakin. Kastelulaitteita ei kannata pelkän herukan vuoksi ostaa tilalle. Jos tilalla on kasteluvalmius ennestään, voi uuteen herukkapeltoon laittaa halpaa lyhytikäistä tihkuletkua.
Kastelulannoitus? Kastelulannoitteet ovat kalliita ja herukan viljelyn katteet pieniä. Herukalle on siksi taloudellisinta käyttää rakeisia lannoitteita. Perustamisvaiheessa, jos mahdollista, käytä karjanlantaa ja biotiittia.
Ostotaimet tai pistokkaat? Herukan taimituottajia on Suomessa vähän ja se näkyy taimien hinnoissa. Emotaimi MTT Laukaasta noin 5-6 Astiataimi taimistolta noin 5 (?) Piiskataimen hinta? Edullisinta on perustaa oma emotaimimaa ja tehdä siitä pistokkaita itse. Emotaimimaahan kannattaa ostaa isoja, haaroittuneita taimia. Emotaimesta 100 pistokasta/vuosi/taimi.
Pistokasaineiston puhtaus Tervetaimista pistokkaita muutaman vuoden ennen emotaimien uusintaa. Emotaimimaata ei lähelle vanhoja viljelmiä. Tautivaara!
Pistokkaiden otto ja käsittely Ruohomaisten pistokkaiden otto kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Hyvä punaherukalla ja karviaisilla! Puutuneet pistokkaat sadonkorjuun jälkeen tai myöhään syksyllä taimien ollessa lepotilassa. Hyvä mustaherukalla! Pistokkaiden liotus 0,5-2 vrk ennen istutusta parantaa juurtumista.
Puutuneet pistokkaat Edellisvuoden hyvin kehittyneet n. 6 mm versot hyviä. Myös vanhemmat käyvät. Pistokkaiksi ei versojen kärkiosia. Sopiva pituus 12-20 cm. Pistokkaiden juurrutus heti tai varastointi talven yli ja juurrutus keväällä. Muista kosteuden säilytys pistokkaissa!
Ruohomaiset pistokkaat Ruohomaisiin pistokkaisiin jätetään yksi lehti. Vähentää haihdutusta. Juurrutus turpeeseen, ruukkuihin tai laatikoihin. Huolehdittava riittävästä kosteudesta! (Sumutus, muovi) Istutus ruukkuihin ja seuraavana kesänä taimien latvojen leikkaus. Syksyllä valmiita istutettaviksi.
Istutusajankohta Paljasjuuritaimet istutetaan lepotilaisina myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Astiataimia voidaan istuttaa milloin tahansa. Pistokkaat ovat herkkiä kuivumiselle ja paras juurtumistulos saadaan, kun penkit tehdään syksyllä ja pistokkaat pistetään maahan keväällä heti lumen sulettua.
Istutus Istuta taimi syvempään kuin taimistolla. Haaroittuneiden taimien haarakohta istutetaan maanpinnan alle n. 5-15 cm. Pistokas istutetaan siten, että 2/3 taimesta jää maanpinnan alapuolelle. Pinnalle jätetään vain 2-3 silmua. Pistokkaita voi pistää 1-3 samaan kohtaan. Vinoon istutus parantaa haaromista!
Astiataimen istutus on jäänyt liian pintaan ja pensas on jäänyt haaroittumatta. Vieressä samaan aikaan istutettuja pensaita. Lajike Marski.
Istutusetäisyydet Taimiväli: 40-80 cm, mikä on paras? Monta mielipidettä Mahdu traktorilla rivien väliin riviväli 4,5 m Mahdu traktorilla kääntymään rivien päissä, päisteet mukaan! Ympäristötuen minimitiheys 2200 tainta/ha
Istutusleikkaus Hyvin haaroittuneita astiataimia ei tarvitse leikata. Muista istuttaa haaromiskohta 5-15 cm maan alle! Heikosti haaroittuneet astiataimet leikataan kuten paljasjuuriset. Paljasjuuriset taimet leikataan 15 cm pituisiksi haaroittumisen lisäämiseksi.
Pensaiden hoitoleikkaus Nuorista pensaista vain huonojen ja katkenneiden oksien poisto. Satoikäisten pensaiden heikkojen ja yliikäisten oksien poisto uudistaa hallitusti kasvustoa. Kasvuston mahdollinen uudistaminen alasleikkuulla tai uuden viljelmän perustaminen. Epäonnistumisen vaara!
Esimerkkipelto
Esimerkkipelto Viljelyhistoria: Nurmia vuosikaudet, juolavehnäongelma, K-taso alhaalla Toimenpiteet: 1) 1. keväänä kalkitus 9 tn/ha 2) 1. kesällä viherlannoitusnurmi 3) ja glyfosaatti 4) 1. syksynä biotiitti 10 tn/ha, karjanlanta ja muovinveto 5) 2. keväänä pistokkaat peltoon
Herukan viljelymenetelmä koe MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2013 Käsittely Käs 1 Käs 2 Käs 3 Käs 4 Käs 5 Käs 6 ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus, ei muovia ei tihkukastelua, rakeinen lannoitus, muovikate tihkukastelu, rakeinen lannoitus, ei muovikatetta tihkukastelu, rakeinen lannoitus, muovikate tihkukastelu, kastelulannoitus, ei muovikatetta tihkukastelu, kastelulannoitus, muovikate
kg/ha Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Sotkamo 2010-2013 25000 Sotkamo 20000 15000 10000 2010 2011 2012 2013 5000 0 1 2 3 4 5 6 Käsittelyt
kg/ha Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Ruukki 2010-2013 25000 Ruukki 20000 15000 10000 2010 2011 2012 2013 5000 0 1 2 3 4 5 6 Käsittely
kg/ha Herukan viljelymenetelmäkoe MTT Rovaniemi 2010-2013 25000 Rovaniemi 20000 15000 10000 2010 2011 2012 2013 5000 0 1 2 3 4 5 6 Käsittely
Marjanviljelyn tutkimustuloksia ja talouslaskelmia: www.mtt.fi/kasper Herukan viljelytietoa: Ville Matala: Herukan viljely. 265 s. Julkaisija ja myyjä Puutarhaliitto www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=66