Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012
Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt pelkästään ajattelemalla Aristoteles auktoriteettina keskiajalle asti Galileo Galilei ja Isaac Newton aloittivat kokeellisen tutkimuksen
Fysiikan tehtäväksi voidaan määritellä aineen ja säteilyn ominaisuuksien sekä niiden keskinäisten vuorovaikutuksien tutkiminen. Fysiikka tutkii kaikkien luonnonilmiöiden yhteisiä peruslakeja. Luonnontutkimuksen perustiede, jolle tekniikankin sovellukset pohjautuvat
Fysiikan jako Mekaniikka Termofysiikka Sähkö- ja magnetismioppi Aalto-oppi Kvanttifysiikka (atomi- ja ydinfysiikka) Klassinen fysiikka (1800-luvun lopulle) Moderni fysiikka (suhteellisuusteoria ja kvanttiteoria)
Fysikaalinen ajattelutapa Havaintojen tekeminen Järjestelmällisten kokeiden tekeminen (vain yhtä muuttujaa kerrallaan) Mallin laatiminen Mallin testaus Lopullinen teoria Eksaktitiede (voidaan esittää matemaattisesti)
Suure Suure on ainemäärän, kappaleen tai tapahtuman mitattavissa tai määritettävissä (laskettavissa) oleva ominaisuus Suure = lukuarvo yksikkö Yksikkö on sovittu vertailuarvo
Suure- ja mittayksikköjärjestelmä Perussuureet Perusyksiköt Muut suureet ja yksiköt johdetaan edellisistä Johdannaissuureet Johdannaisyksiköt Kerrannaisia käyttämällä 10 n -kertojia
SI-järjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt
Johdannaisyksiköt
Radioaktiivisen säteilyn lajit α-säteily (helium-atomin ytimiä) β-säteily (elektroneja) γ-säteily (suurienergisiä fotoneja) neutronisäteily (neutroneita)
Muut yksiköt, joita voidaan käyttää
Kokeellisesti saadut SI-yksiköt
Kerrannaisyksiköt Suuria tai pieniä lukuja käytettäessä. Huom! Kilogrammassa on jo etuliite kilo.
Kurssilla käytettäviä suureita aika (t ; s) massa (m ; kg) tasokulma (α, ; rad, º) voima (F, ; N) työ (W ; J) teho (P ; W) energia (E ; J) matka, paikka (s, x, ; m) nopeus (v ; m/s) kiihtyvyys (a ; m/s 2 ) nopeuden muutosnopeus
Yksikkötarkastelu Yksikkötarkastelussa selvitetään suureiden yksiköiden perusteella onko yhtälö mahdollinen Tarkastetaan onko merkkien =, ja + välisillä osilla sama yksikkö Esim. Tarkasta yksikkötarkastelulla onko suureyhtälö mahdollinen. teho = voima kiihtyvyys ( P = Fa )
Tarkista yksikkötarkastelulla ovatko yhtälöt mahdollisia pituus = nopeus aika ( l = vt ) teho = työ aika ( P = Wt ) energia = ½ massa nopeus² ( E = ½mv² )
Kirjoitus- ja käyttöohjeita Kerroin valitaan niin, että lukuarvo on välillä 0,1 1000 Etuliite valitaan niin, että edellinen toteutuu 10 eksponentti yleensä 3 jaollinen Yksiköiden tunnukset pystykirjaimilla Suureet kursiivilla
Muunna eksponenttimuotoon ja etuliitteelliseen muotoon 0,0000248 m 184700 m 9859000000 m 12560000 K 0,000159 K 0,00174 Km 12300000000 kg 0,00000000357 g
Merkitsevät numerot Luvun alussa olevat nollat eivät ole merkitseviä 0101234567 0,00045 Luvun lopussa olevat nollat ovat merkitseviä, jos niitä on desimaalipilkun jälkeen 5,3400 Kokonaisluvun lopussa olevien nollien merkitsevyys on epäselvää 53400 5,3400 10 4
Mikä on merkitsevien numeroiden määrä? 1,2304 0,0034 0,0034500 1230 12,30 34,00 0,101 8345 5000
Lukujen katkaisu Jos ensimmäinen pois jätettävä numero on Pienempi kuin 5, niin ei tehdä korotusta Suurempi kuin 5 tai 5, jonka perässä on nollasta poikkeava desimaali, niin tehdään korotus 5, jonka perässä ei ole nollasta poikkeavaa desimaalia, niin pyöristetään lähimpään parilliseen numeroon
Katkaise luvut sadasosan tarkkuuteen 0,234 23,567 0,0080 5,505 9,055 0,00125
Tulosten ilmoittamisen tarkkuus Kun kerrotaan tai jaetaan eri suureita keskenään, lopputuloksen merkitsevien numeroiden määrä on sama kuin sen suuren merkitsevien numeroiden määrä, missä niitä on vähiten. Lopputuloksen lukuarvon katkaisu normaalien sääntöjen mukaisesti 3,25 m 0,0042 m = 0,01365 m 2 0,014 m 2
Yhteen- ja vähennyslaskussa tulos ilmaistaan niin monella desimaalilla kuin niitä on vähiten desimaaleja sisältävässä luvussa. 23,0 m + 0,253 m = 23,253 m 23,3 m
Laske ja ilmoita oikealla tarkkuudella 12 kg + 4,3 kg 24,34 s + 3,66 s 16,7 m 8,3 m 2,3 m/s 12,5 s 25,2 m 39,8 m (135 m) (4,50 s) (24,6 m²) (3,7 m)
Laskutehtävien suoritusohjeita Varaa riittävästi tilaa Kokoa annetut lähtötiedot suorituspaperiin ja muunna SIyksiköiksi sekä kerrannaiset kymmenen potensseiksi Tunnista mistä aihealueesta on kyse Mieti onko voimassa jokin säilymislaki Mieti tehtävän looginen ratkaisu
Tee tarpeelliset piirrokset tilannekuva vapaakappalekuva Johda riittävästi perustellen suureyhtälö, josta kysytty suure ratkaistaan Alleviivaa loppuyhtälö Laske sekä lukuarvoilla että yksiköillä Tarkista, että vastaus on fysikaalisesti mielekäs Lopputulos selkeästi ja oikeassa muodossa Tarkista, että olet vastannut kysymykseen
TIIVISTETTYNÄ Pyri selkeään ja systemaattiseen esitykseen. Harjoitustehtävien ratkaiseminen on hyvä keino insinöörimäisen ajattelutavan kehittämiseen. Samalla voit todeta omat tiedot ja taidot.