YLEISKAAVA KAAVASELOSTUS TUULIVOIMAPUISTOHANKKEET KANGASLAMMINVAARAN, UNTAMOVAARAN JA KUUSI-MÖMMÖVAARAN ALUEILLA (Tuulivoimaloita Norjan tuntureilla/markku Taavo)
2(74) TUULIVOIMAPUISTOHANKKEET KANGASLAMMINVAARAN, UNTAMOVAARAN JA KUUSI-MÖMMÖVAARAN ALUEILLA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kemijärven kaupungin Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusi-Mömmövaaran alueita koskeva yleiskaava tuulivoimapuistoille 1.2 Kaava-alueen sijainti Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueet sijoittuvat Kemijärven keskustaajamasta noin 20 30 kilometrin etäisyyksille. Hankealueista Kangaslamminvaara ja Untamovaara sijoittuvat 20 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta itään, valtatie 5:n pohjois- ja eteläpuolelle. Kuusivaara-Mömmövaara sijoittuu kaakkoon noin 27 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta. Kuva 1. Kaava-alueiden sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusi-Mömmövaaran alueita koskeva yleiskaava tuulivoimapuistoille. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukaisesti oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat yleiskaavan mukaisesti.
1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 3(74) 1. Perus-ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 5 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Yleiskaava 6 2.3 Yleiskaavan toteutuminen 6 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelu alueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Luonnon ympäristö ja luontoarvot 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö 9 3.1.4 Muinaisjäännökset 10 3.1.5 Natura-2000 alueet 10 3.1.6 Luonnon monimuotoisuuden kohteet 10 3.1.7 Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja kulttuuriympäristöt 11 3.1.8 Pohjavesialueet 11 3.1.9 Maanomistus 11 3.1.10 Väestö ja palvelut 11 3.2 Suunnitelutilanne 3.2.1 Valtakunnaliiset alueiden käyttötavoitteet 12 3.2.2 Maakuntakaava ja -suunnitelma 12 3.3 Yleiskaavan laatimispäätös 12 3.4 Kaavan perusaineisto 3.4.1 Pohjakartta 13 3.4.2 Rakennukset 13 3.4.3 Tuulivoimaloiden tekninen kuvaus 13 3.5 Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista 14 4. Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve 4.1.1 Kaavan laatimisen ryhtyminen 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen 15
4(74) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Vireilletulo ja kaavan eteneminen 15 4.3.2 Osallistumisen vuorovaikutusmenettely 15 4.3.3 Viranomaisyhteistyö 15 4.4 Yleiskaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 15 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen 16 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 17 4.5.2 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet 17 4.5.3 Mielipiteet ja niiden huomioiminen 17 4.5.4 Suunnitteluvaiheen käsittely 17 5 Yleiskaavaluonnosten kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 23 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Yleistä 23 5.3.2 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 23 5.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 25 5.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen 25 5.3.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöön 26 5.3.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 26 5.3.7 Vaikutukset liikenteeseen, rautatie, maantie, ilmailu 26 5.3.8 Vaikutukset puolustusvoimain toimintaan 27 5.3.9 Vaikutukset elinkeinotoimintaan, kiinteistöjen arvoon ja kunnan verotuloihin 27 5.3.10 Maisemavaikutus 28 5.3.11 Melu ja varjostus 34 5.3.12 Virkistyskäyttö 43 6 Yleiskaavaratkaisun kuvaus 6.1 Kaavaratkaisun valinta ja aluevaraukset 44 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 45 6.3. Kaavan vaikutukset 6.3.1 Yleistä 46 6.3.2 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitetiden toteutuminen 46 6.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 48 6.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 49
6.3.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöön 49 6.3.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 49 6.3.7 Vaikutukset liikenteeseen, rautatie, maantie ja ilmailu 50 6.3.8 Vaikutukset puolustusvoimain toimintaan 50 6.3.9 Vaikutukset elinkeinotoimintaan, kiinteistöjen arvoon ja kunnan verotuloihin 51 6.3.10 Maisemanvaikutus 53 6.3.11 Melu ja varjostus 57 6.3.12 Virkistyskäyttö 62 5(74) 6.4 Kaavaratkaisun vaikutukset muiden hankkeiden kanssa 63 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 65 7. Yleiskaavan toteutus 67 Luettelo selostuksen liitteistä 1-3. Rakennuskanta tuulivoima-alueilla 4. Maakuntakaava 5. Pöytäkirja viranomaisneuvottelusta 29.6.2011 6. Sähkönsiirtoverkko Kaavan liiteasiakirjat 1. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (WSP Finland Oy) 2. Selvitys Kmeijärven tuulipuistohankkeiden maisemavaikutuksista ( WSP Finland Oy) 3. Kemijärven tuulipuistot, Porotalousselvitys / Mauri Nieminen 2012 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kemijärven tuulipuistohankeet Ympäristövaikutusten arviointiselostus (WSP Finland Oy 2012) 2. Luontoselvitykset suunnitelualueilla, tehty ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten (Suomen luontotieto Oy 2010) 3. Muinaisjäännösrekisteri 4. Kemijärven tuulipuistohankkeet Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 5. Lapin energiasrategia (Pöyry 2009) 6. Lapin maakuntasuunnitelma 7. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö 4/2007, Carlo Di Napoli) 8. Lapin eteläsiten osien tuulivoimaselvitys (Lapin liitto/ Pöyry) 9. Kääväkkäselvitys /Matti Kulju 2011 10. Luontoselvityksiä Kemijärven tuulipuistoalueilla 2011 (Luontotieto Carex )
2 TIIVISTELMÄ 6(74) 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Oxford Intercon Finland Oy käynnisti viiden tuulipuiston hankesuunnittelun Kemijärvelle kesällä 2009. Hankealueet muodostuivat Iso Severivaaran, Tunturipalon, Kuusivaara-Mömmövaaran, Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran alueista. Tekninen lautakunta teki 22.6.2010 päätöksen yleiskaavatyöstä. Kaavatyölle laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) joka oli nähtävillä 12/201-1/2011 samassa yhteydessä oli nähtävillä myös ympäristövaikutusten arviointiohjelma sekä järjestettiin yleisötilaisuus. Kaavan osalta on pidetty viranomaisneuvottelu 29.6.2011, muistio liitteenä 5. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laadinta aloitettiin tammikuussa 2011 kaikkien viiden hankealueen osalta. Huhtikuussa valtakunnan kantaverkon sähkönsiirrossa esiin tulleiden rajoitusten vuoksi päädyttiin hankevastaavan ja yhteysviranomaisen yhteisymmärryksessä irrottamaan Iso Severivaaran ja Tunturipalon hankealueet ympäristövaikutusten arvointiohjelmasta. Ko. alueita ei myöskään käsitellä tässä yleiskaavassa. Aikataulu I Kaavan laatimispäätös 22.6.2010 II Vireillä olon tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä yleisötilaisuus 12/2010-1/2011 III Viranomaisneuvottelu 29.6.2011 IV Maanomistajien kuuleminen, kaavaluonnoksen esittely, elo-syyskuu 2011 V Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 6/2012 VI Viranomaisneuvottelu 8/2012 VII Kaavaehdotuksen hyväksyminen 9/2012 2.2 Yleiskaava Suunnittelun tuloksena hyväksytään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. 2.3 Yleiskaavan toteutuminen Tuulipuistojen määrä lopullisessa kaavehdotuksessa on 23, jolloin kokonaisteho 69 M. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan uutta 20 kv:n keskijännitejohtoa noin 6 7 kilometriä, kaksi sähköasemaa sekä rakennetaan uutta ja parannetaan vanhoja metsäteitä yhteensä noin 51 kilometrin pituudelta. Tavoitteena on, että yleiskaavan mukainen tuulivoimaloiden rakentamisen valmistelevia rakennustöitä päästäisiin aloittamaan keväällä 2013 ja tuulipuistot olisivat toiminnassa vuonna 2013 2014.
3 LÄHTÖKOHDAT 7(74) 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kangaslamminvaara Mikonvaaran alueella voimalapaikan ympäristö on keski-ikäistä harvennettua kuivaa männikkökangasta.. Kangaslamminvaara on eri-ikäistä havu- ja sekametsää, vaaran yläosa on jykevää vanhaa mäntymetsää. Kangaslamminvaaran itäosassa hyvin jyrkällä rinteellä on vanhan metsän alue. Kummunvaaran koilliskulma on vastikään paljaaksi hakattua, mutta muutoin vaaran rinteet ovat kuusi- ja mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Eteläpuolella on useita vesilaskuja. Outovaara on nuorehkoa tai keski-ikäistä hyvin harvapuustoista männikköä. Kuva 2. Ilmakuva Kangaslamminvaaran alueelta (vasen) sekä maastokuva Mikonvaaraan suunnitellun läntisen voimalan alueelta Untamovaara Untamovaarassa Paloselkä on harvaksi hakattua männikköä. Untamovaaran lakialueet ovat osittain paljaaksi hakattua lukuun ottamatta vaaran itäosia, jossa on vanhan metsän alue, jolla puusto on varttunutta ja alue on lähes luonnontilainen. Kuva 3. Tuulivoimala nro 4 rakennuspaikka Untamovaarassa
8(74) Kuva 4. Untamovaaran pohjoisrinteitä Kuusi-Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaara on osittain keski-ikäistä männikköä, osittain taas harvennettua. Mömmövaaran lakialue on niukkapuustoista, rinteillä on laajoja katajikkoja ja suuria juolukkakasvustoja. Katajikkojen reunoilla kasvaa kultapiiskua ja muutamissa kohdissa siniheinää. Kuusivaaralla kasvillisuus on sekä avohakattua metsää että nuorehkoa mäntyvaltaista kangasmetsää(ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Finland Oy). Vitsavaaralla on hoidettua talousmetsää. Välivaara on hakattua ja sen puusto on hyvin harvaa. Kuva 5. Maastokuvat Mömmövaarasta voimalan 1 alueelta (vasen) sekä Kuusivaarasta voimaloiden 4-5 väliseltä tielinjalta (oikea) 3.1.2. Luonnon ympäristö ja luontoarvot Kustakin osa-alueesta on laadittu luontoselvitykset (Suomen Luontotieto Oy) ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten. Luontoselvityksen yhteenvedoissa todetaan seuraavaa;
9(74) Kemijärven tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy) hankkeiden vaikutuksista kasvillisuuteen todetaan seuraavaa ( sivut 135-137): Suunnitellut voimalat eivät sijoitu tärkeille kasvillisuuspaikoille ja voimalat eivät siten heikennä alueen kasvillisuusarvoja. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran alueilla oleville vanhan metsän alueille ei sijoitu voimaloita eikä niiden kautta rakenneta tiestöä. Suunniteltujen voimaloiden ja metsätiestön rakentaminen ei siten vähennä alueen kasvillisuusarvoja. Kaupungin suorittamissa maastokatselmuksissa havaittiin suuren petolinnun poikasia Kummunvaaran alueella. Luonto- ja linnustoselvitysten riittävyydestä pyydetään lausunnot Metsähallitus/Luontopalvelut (petolinnut) sekä Lapin Ely-keskuksen luonnonsuojelun tulosalueelta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla ei ole rakennuskantaa, vaan ne ovat metsätalouskäytössä olevia alueita. Lähimmillään asuinrakennuksia on Mäntyselässä noin 1,5 kilometrin päässä Untamovaaran tuulivoimaloista pohjoiseen. Alueiden rakennuskanta voimaloiden läheisyydessä ilmenee liitteistä 1-3. Suunnittelualueiden läheisyyteen (1-2 km) ei ole kaavoitettu rakennuspaikkoja, eikä alueilla ole oikeusvaikutteisia kaavoja.
10(74) 3.1.4 Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla suojeltu eikä niitä saa hävittää. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan Untamovaaran ja Kuusi- Mömmövaaran alueilla ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joutsijärven kyläyhdistykseltä saadun tiedon perusteella Untamovaaran hankealueella on vanha hautapaikka, sota-ajan tie ja Karkuharjun piilopirtti. Mikonvaaran yli kulkee vanha postitie. Kangaslamminvaaraan suunnitellun tuulipuiston alueen itäpuolella Outovaaran alaosissa sijaitsee kolme muinaisjäännöskohdetta: Kummunjärvi koillinen (1000012114), Kummunjärvi SW (320010143), Outovaara (320010024) ja Kummunvaara (1000017025), kuva 6. Kaavaluonnoksiin on epähuomiossa jäänyt Kummunvaaran muinaisjäännös merkitsemättä. Kangaslamminvaaran tuulipuistohanketta sekä metsäautoteitä parannettaessa tulee olla yhteydessä Lapin maakuntamuseoon, jotta hankkeet eivät vaarantaisi muinaisjäännösten säilymistä alueella. Kaavasta pyydetään lausunto Lapin maakuntamuseolta ja Museovirastolta. 3.1.5 Natura 2000-alueet Kangaslamminvaaran hankealueen luoteispuolella noin 3 kilometrin päässä on Tynnyriaavan Natura-alue. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman (WSP Finland Oy, sivu 140, 143-144) mukaan Tynnyriaavalla elävien muuttolintujen ei tiedetä käyttävän Kangaslamminvaaran aluetta muuttoaikana. Tuulivoimaloiden toiminnan ei arvioida aiheuttavan haittaa Tynnyriaavan kasvillisuus- taikka eläinlajistolle. Ottavaaran Natura-alue sijaitsee aivan Vitsavaaraan sijoitettavan tuulivoimalan läheisyydessä. Ottavaaran suojeluperuste on luontotyyppien suojelualue, vanhat metsät. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan Kuusivaara- Mömmövaara hankealueen voi katsota heikentävän Ottavaaran Natura-aluetta tärkeänä vanhojen metsien suojelualueena, mikäli voimaloita ja niille johtavia teitä rakennetaan lähelle ko. kohdetta. 3.1.6 Luonnon monimuotoisuuden kohteet Laaditussa tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy, sivu 132-133) on esitetty Untamovaaran alueella olevat metsälaissa olevat erityisen tärkeät elinympäristöt (METE-kohteet), jotka esitetään myös kaavakartalla. Metsäkeskukselta on saatu muiden kaava-alueiden metsälain 10 :n mukaiset kohteet. Ko. alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
11(74) Kuva 6. Muinaisjäännökset 3.1.7 Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja kulttuuriympäristöt Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan tuulivoimahankkeiden läheisyydessä on seuraavat arvokkaat alueet: Puikkolan kylä; Kylän rakennuskanta on 1800-luvulta hyvin säilynyttä peräpohjalaista. Kylän etäisyys Kangaslamminvaaran hankealueeseen on noin 10 kilometriä. Joutsijärven salpalinja; Joutsijärvellä Salpalinjaan kuuluvat teräsbetonikorsut sekä panssarivaunun kiviesteet. Salpalinjalta on etäisyyttä hankealueille 6-8 kilometriä. Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat; Kemijoen jokivarsiasutus ulottuu Pelkosenniemeltä Rovaniemen kautta Kemiin. Kemijärvellä merkittäviin kulttuuriympäristöihin lukeutuu Kemijärven tornillinen pääkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta sekä Juujärven kylä. Kemijärven keskustan kirkonseudulta on matkaa hankealueille noin 20 kilometriä. Juujärven kylä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kuusi-Mömmövaaran hankealueesta. 3.1.8 Pohjavesialue Kuusi-Mömmönvaaran hankealueella parannettava vanha tie kulkee Askankankaan tärkeän pohjavesialueen (Askankangas 12 320 174) kauko-suojavyöhykkeen halki. Ennen tien peruskorjausta tulee selvittää alueen pohjaveden virtaussuunnat ja pohjaveden pinnankorkeudet, jotta ei aiheuteta haittaa ko. pohjavesalueen hyödyntämiselle. 3.1.9 Maanomistus Untamovaran ja Kangaslamminvaaran suunnittelualueet ovat Kemijärven yhteismetsän omistuksessa. Kuusi-Mömmövaaran alue on useiden yksityisten omistamaa. 3.1.10 Väestö ja palvelut Kemijärven kaupungin väkiluku oli vuoden 2010 lopussa noin 8 500 henkilöä, vuosittainen väheneminen on ollut 100-200 henkilöä.
3.2 Suunnittelutilanne 12(74) 3.2.1 Valtakunnaliiset alueiden käyttötavoitteet 1.3.2009 voimaan tulleissa valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa on esitetty periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita maankäytön suunnitteluun. Tuulivoimahankkeiden yleiskaavan osalta on esitetty seuraavaa; I Alueidenkäytön suunnittelussa elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä: - yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin - alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. II Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. III Toimivista yhteysverkoista ja energiahuollosta todetaan: - alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. - tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin - yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. IV Lentoasemat ja poronhoito - lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset - poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset 3.2.2 Maakuntakaava ja -suunnitelma Suunnittelualueen maakuntakaava, liite 4 on vahvistunut 26.10.2004. Itä-Lapin maakuntakaavassa hankealueet on osoitettu metsätalousalueeksi (m4514), joka on varattu pääasiassa maa- ja matsätalouden käyttöön. Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran väliin jää ns. Barentsin käytävä, jota kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä. Kuusi-Mömmönvaaran pohjoispuolelle on osoitettu matkailun vetovoima-alue sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Lapin liiton valtuusto on 25.11.2009 hyväksynyt Lapin maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelma on kuvaus Lapin yhteisestä, toivotusta kehityssuunnasta. Maakuntasuunnitelman mukaan 3.3 Yleiskaavan laatimispäätös Tekninen lautakunta on 22.6.2010 tehnyt päätöksen yleiskaavan laatimiseksi ko. alueille.
3.4 Perusaineisto 13(74) 3.4.1 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa. Kaavan laatimismittakaava on 1:15 000. 3.4.2 Rakennukset Rakennustietokantana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokannan rakennustietokantaa sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietokantaa. 3.4.3 Tuulivoimaloiden tekninen kuvaus Tuulivoimala koostuu kolmesta pääkomponentista; torni eli jalusta, roottori lapoineen ja konehuone, kuva 7. Kaava-alueille suunniteltujen voimaloiden napakorkeus on 120 metriä ja roottorin lapojen halkaisija 120 metriin elikkä roottorin lavat ylettyvät 180 metrin korkeudelle maanpinnasta. YVA-selostuksen mukaan voimaloiden teho on 3 MW. Tuulivoimaloiden etäisyys toisiinsa kaavan nyt vireillä olevan kaavan mukaisissa hankkeissa tulisi olla vähintään 2-3 kertaa roottorin lapojen halkaisija. Tuulivoimaloiden alueilla tehtyjen maatutkaluotausten perusteella voimalat tullaan ankkuroimaan kallioon. Itse perustuslaatta (esim. 20 x 20 m) jää maanpinnan alapuolelle, joten vain perustuksen keskipilarin yläosa jää 0,3 1,0 m maanpinnan yläpuolelle. Tuulivoimapuistojen rakentaminen Tuulivoimapuiston rakentamisen päävaiheet ovat; infran rakentaminen (uusi tiestö sekä vanhan parantaminen), pohjatyöt (raivaus, maan kaivuu ja perustusten teko), maakaapeleiden asennus, voimaloiden pystytys ja sähköasennukset. Em. Rakennusvaiheiden kesto on 1,5-2 vuotta. Kuva 7. Tuulivoimala ja sen osat (WSP Finland OY)
14(74) 3.5 Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista Lapin liiton toimesta on tehty Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, jonka tavoitteena on mm. kartoittaa parhaiten soveltuvat maa-alueet tuulivoimatuotannolle Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueilla. Selvitys on pohjana maakuntakaavoitukselle sekä muulle maankäytön suunnittelulle. Selvitys on valmistunut alkuvuodesta 2012. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Pisteyttävinä kriteereinä ovat alueiden tuulisuus, maaston suhteellinen korkeusasema, maan käyttö, etäisyys sähköverkkoon ja sähköasemiin sekä etäisyys yleisiin ja yksityisiin teihin. Poissulkevia kriteerejä ovat olleet: suojelualueet, tärkeät lintualueet, uhanalaisten lintujen pesimäreviirit, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, muinaismuistot, pysyvä asutus ja lomaasutus, soveltumaton maankäyttö (mm. lentoliikenteen alueet). Itä-Lapin maakuntakaava-alueella tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on em. selvityksessä yhteensä 19, joista Kemijärvellä 9. Kaavoituksen kohteena olevat hankealueet soveltuvat selvityksen perusteella tuulivoimatuotantoon. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että eräs suositeltava lähestymistapa olisi keskittää tuulivoimarakentaminen vain muutamalle laajalle alueelle sen sijaan että toteutettaisiin lukusia kooltaan pienempiä alueita. Edelleen todetaan, että tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten arvioinnilla tulee varmistaa, että Kemijärven maisemakuvassa säilyy myös selkeästi rakentamattomia vaara-alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Selvityksessä tuodaan esille, että vapaa sähkönsiirtokapasiteetti Untamovaaran ja Kangaslammin vaaran hankealueilta on vain 50 MW, mistä johtuen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vaihtoehto VE3 ko. alueella on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.
4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 15(74) 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve 4.1.1 Kaavan laatimiseen ryhtyminen Oxfor Intercon Finland Oy on tehnyt esityksen yleiskaavan laatimiseksi nyt kyseessä oleville hankealueille. Tekninen lautakunta on 22.6.2010 tehnyt päätöksen yleiskaavan laatimiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaava-alueen suunnittelu on käynnistetty vireilletulolla talvella 2010. Vireilletulon yhteydessä on pidetty yleisötilöaisuus joulukuussa 2010. Kaavaa ja sen tarkoitusta sekä aikataulua on selostettu Joutsijärven kyläyhdistyksen kokouksessa tammikuussa 2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan osalta on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka kuvaa kaavaprosessia ja josta ilmenevät osallisina olevat viranomaiset, käyttäjät sekä toiminnalliset osalliset. 4.3.1 Vireilletulo ja kaavan eteneminen Suunnittelualueiden kaavoitus on aloitettu talvella 2010 kaavan vireilletulon kuulutuksella, yleisötilaisuudella joulukuussa 2010 sekä kyläkokouksella Joutsijärvellä tammikuussa 2011. Tuulivoiman osalta on pidetty julkinen yleisötilaisuus Kemijärven kulttuurikeskuksessa 18.4.2012. Kaavan valmisteluvaihe on pidetty lokakuussa 2011 ja kaava on tarkoitus saada nähtäville kesäkuussa 2012. 4.3.2 Osallistumisen vuorovaikutusmenettely Kaavahankkeelle on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, minkä mukaisesti kaavaa viedään eteenpäin. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Kaavan osalta on pidetty viranomaisneuvottelu 29.6.2011, liite 5. Kaavasta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmeneviltä viranomaisilta. Muille osallisille kaavaasta tiedotetaan kirjeitse. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuusto ei ole ottanut kantaa tuulivoimahankkeisiin, mutta asiaa on selostettu valtuutetuille useissa eri yhteyksissä. Valtuustoryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua keskustelutilaisuuteen 24.5.2010. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Lapin liiton toimesta on laadittu Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, jonka tavoitteena on selvittää tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat maa-alueet mm. Kemijärven alueella. Selvitys on valmistunut alkuvuodesta 2012. Selvityksen mukaan kaavoituksen
16(74) kohteena olevat hankealueet soveltuvat tuulivoimatuotantoon. Maakuntakaavassa hankealueet on osoitettu metsätalouskäyttöön. Alustavien selvitysten perusteella tuulivoimahankkeet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tuulivoimahankkeet sijoittuvat tietysti korkeille vaarojen lakialaueille, jotta tuulesta saadan paras mahdollinen tuotto. Hankealueiden valintaan on vaikuttanut myös se, että 110 kv:n siirtoverkko olisi mahdollisimman lähellä tuulivoimaloita. Kuusi- Mömmövaaran läheisyydessä on PVO Alueverkko Oy:n ja Untamovaaran sekä Kangaslamminvaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä Koillis-Lapin Sähkö Oy:n alueverkkoa. Sähköverkko ilmenee liitteestä 6. Tuulivoimalat sijoittuvat pääsääntöisesti kohtalaisen kauas olemasta olevast asutuksesta, jolloin niiden aiheuttama häiriö asutukselle on mahdollisimman pieni. Hankealueet ovat tällä hetkellä metsätalouskäytössä eikä niille ole tällä hetkellä tiedossa sellaisia luontoon liittyviä erityispiirteitä, että tuulivoimaloiden rakentaminen ei olisi mahdollista. Mm. Untamovaarassa ja Kangaslamminvaaran alueella tuuulivoimalat sijoittuvat osittain metsätaloudellisesti uudiskypsille alueille. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen Osallisten tavoitteet Vireille tulon yhteydessä jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin on annettu vastineet. Mielipiteet koskivat pääasiassa tuulivoimaloiden sopeutumista maisemaan, virkistyskäyttöön sekä tiedottamisen laajuutta. Myös melun ja varjostuksen vaikutuksia tuotiin esille. Yleiskaavan laadulliset tavoitteet Tuulivoimahankkeille laadittavan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 77.b :ssä seuraavaa: Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä on säädetty muista yleiskavan sisältövaatimuksista, joista tuulivoimaa koskevan yleiskaavan laadinnassa on otettava huomioon; - mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 4.momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Poronhoito Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueiden käytölliset edellytykset. Yleiskaavalla ei tule osoittaa sellaisia toimintoja, joilla olennaisesti pienennettäisiin poronhoidon toimintaedellytyksia alueella. Kaavaprosessin aikana pyydetään lausunto paikalliselta paliskunnalta.
17(74) 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä hankkeet ja näin ollen myös tuulivoimaloiden sijoituspaikat ovat kokoajan hieman muuttuneet. Luonnosvaiheessa yleiskaavan vaihtoehdot perustuvat Kemijärven tuulivoimahankkeista laadittuun ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (WSP Finland Oy) ja siinä esitettyihin vaihtoehtoihin. Luonnoksissakaan ei tuulivoimaloita ole sijoitettu sellaisille paikoille, minne maanomistajat eivät ole niitä halunneet. Kaavatyön kuluessakaan ei kaava-alueilla ole kunnalle esitetty muita kuin Oxford Intercon Finland Oy:n tuulivoimahankkeiden mukaisia sijoituspaikkoja. Vaihtoehdossa 0 (VE 0) tuulivoimaloita ei rakennettaisi olenkaan. Vaihtoedossa 1 (VE1) Untamovaaralle sijoitetaan 9 tuulivoimalaa, Kangaslamminvaaralle 13 tuulivoimalaa ja Kuusi-Mömmövaaran alueelle 8 voimalaa. Vaihtoehdossa 2 (VE2) Untamovaaralle sijoitetaan 11 tuulivoimalaa, Kangaslamminvaaralle 15 tuulivoimalaa ja Kuusi-Mömmövaaran alueille 9 tuulivoimalaa. 4.5.2 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan suunnittelualueilla ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät voimaloiden rakentamisen. Tuulivoimalan tornikorkeus on noin 120 meträ ja roottorin halkaisija 120 meriä, joten roottorin lavat ovat korkeimmillaan noin 180 metrin korkeudessa maanpinnasta, mistä johtuen ne näkyvät kauas. Maisemahaittaa on myös arvioitu em. ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Maisemahaitta onkin yksi keskeisimmistä asioista, joka yleiskaavoituksessakin tulee selvittää. 4.5.3 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Vireilletulon yhteydessä annetet lausunnot ja mielipiteet on kirjattu ja niistä on annettu vastineet. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittely Teknisen lautakunnan laatimispäätös 22.6.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely sekä yleisötilaisuus ja vireille tulovaiheen kuuleminen 16.12.2010 16.1.2011. Yleisötilaisuus Joutsijärven kylällä tammikuussa 2011. Viranomaisneuvottelu 29.6.2011 Yleiskaavaluonnoksen nähtävillä pito, valmisteluvaiheen kuuleminen 14.9.-31.10.2011, yleisötilaisuus valtuustosalissa 22.9.2011. Yleisötilaisuus Luusuan kylällä marraskuussa 2011. Yleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 30.5-6.7.2012, yleisötilaisuus valtuustosalissa 12.6.2012 Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavan Kaupunginhallitus on käsitellyt kaavan Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaavan
18(74) 5. YLEISKAAVALUONNOSTEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Hankealueille esitetään eri vaihtoehdoissa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainittujen vaihtoehtojen mukainen määrä tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden paikka osoitetaan ohjeellisena vaikka niille on jo paikka maastossa valittu ja tarkat koordinaatit annettu. Kaava-alueiden pääkäyttötarkoitus on metsäloudellinen toiminta ja tuulivoimaloiden osoittaminen ko. alueille on lisätoimintaa, joka kaavalla sallitaan. Metsätaloutta säätelee metsälaki, joka saadun selvityksen perusteella sallii päätehakkuuiässä olevien kuvioiden uudistamisen. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan vain vähäisessä määrin. Kullakin hankealueella vaihtoehdossa VE2 tuulivoimalat on osoitettu erityisen laajemman tuulivoimala-alueen sisälle ja vaihtoehdossa VE1 ne osoitetaan ohjeellisina yksittäisinä paikkoina. Vaihtoehto VE 1; Kangaslamminvaaran alueelle osoitetaan 13 tuulivoimalaa, joista yksi Mikonvaaraan, kolme Kummunvaaran, kuusi Kangaslamminvaaraan ja kolme Outovaaraan. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Uusia sähkölinjavarauksia ei ole tarpeen osoittaa, koska sähkö siirretään maakaapeleilla, jotka sijoitetaan teiden yhteyteen, rakennettavalle sähköasemalle. Suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnontilaisia luonnon monimuotoisuuden kohteita. Uusi sähköasema osoitetaan rautatien pohjoispuolelle Mikonvaaran läheisyyteen. Kuva 8. Kangaslamminvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE1
19(74) Untamovaaralle osoitetaan 9 tuulivoimalaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaisesti. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet ja sähkölinjavaraukset. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Untamovaaran alueella olevat luonnon monimuotoisuuden kohteet on osoitettu kaavassa. Sähkölinjavaraus (20 kv) osoitetaan Untamovaaraan tulevan metsäautotien varteen haarautuen Kulveikonvaarassa kahteen vaihtoehtoon. Uusi sähköasema osoitetaan rautatien pohjoispuolelle Mikonvaaran läheisyyteen. Kuva 9. Untamovaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE1.
20(74) Kuusi-Mömmövaran alueelle osoitetaan 8 voimalaa. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Kuusi- Mömmövaaran alueelta ei ole saatavissa tietoa luonnon monimuotoisuuden kohteista. Uusi sähköasema osoitetaan Kuusivaaran länsipuolelle nykyisen 110 kv:n johdon eteläpuolelle. Kuva 10. Kuusi-Mömmönvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE1. Vaihtoehto VE2 Kangaslamminvaaran alueelle osoitetaan 15 tuulivoimalaa, joista kaksi Mikonvaaraan, kolme Kummunvaaran, seitsemän Kangaslamminvaaraan ja kolme Outovaaraan. Tuulivoimalat osoitetaan erityisen tuulivoimala-alueen (tv) sisälle ja kaavamääräyksellä on rajattu tuulivoimaloiden enimmäismäärä alueittain. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Uusia sähkölinjavarauksia ei ole tarpeen osoittaa, koska sähkö siirretään maakapeleilla, jotka sijoitetaan teiden yhteyteen, rautatien pohjoispuolelle Mikonvaaran läheisyyteen rakennettavalle sähköasemalle. Kangaslamminvaaran alueella ei ole tiedossa luonnontilaisia luonnon monimuotoisuuden kohteita. Untamovaaralle osoitetaan 11 tuulivoimalaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaisesti erityisen tuulivoimala-alueen sisälle. Kaavassa on määrätty, kuinka monta voimalaa alueelle saa enintään sijoittaa (11). Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet ja sähkölinjavaraukset. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Untamovaaran alueella olevat luonnon monimuotoisuuden kohteet on osoitettu kaavassa. Sähkölinjavaraus (20 kv) osoitetaan Untamovaaraan tulevan metsäautotien varteen haarautuen Kulveikonvaarassa kahteen vaihtoehtoon jatkuen sitten uudelle sähköasemalle.
21(74) Kuusi-Mömmövaaran alueelle osoitetaan 9 voimalaa. Tuulivoimalat osoitetaan erityisen tuulivoimala-alueen (tv) sisälle ja kaavamääräyksellä on rajattu tuulivoimaloiden enimmäismäärä alueittain.tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Koska Kuusi-Mömmövaaran alue on ykstyisten omistuksessa, ei alueelta saada tietoa luonnon monimuotoisuuden kohteista. Uusi sähköasema osoitetaan Kuusivaaran länsipuolelle nykyisen 110 kv:n johdon eteläpuolelle. Kuva 11. Kangaslamminvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE2.
22(74) Kuva 12. Untamovaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE2. Kuva 13. Kuusi-Mömmönvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE2.
23(74) Vaihtoehto VE0 Alueet säilyvät nykyisessä metsätalouskäytössä ja alueen metsäautotieverkosto rakentuu hakkuiden ja maanomistajien halukkuuden mukaisesti. Metsähakkuita säätelee metsälaki, ja pidettyjen neuvottelujen perusteella esteitä alueiden hakkuisiin ei ole, vaan kaikki alueet ovat uudistettavissa metsälain säännösten mukaisesti. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamäääryksellä tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on rajattu 180 metriin. Määräyksillä on myös pyritty sopeuttamaan tuulivoimalat ympäristöön määrittelemällä niille mm. väri (harmaa). Uusi tiestö tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että niistä ei koidu maisemallista haittaa ympäristölle eikä kohtuutonta haittaa maanomistajille. Ympäristövauriot tulee rakentamisen jälkeen korjata ympäristöön sopiviksi. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Yleistä Tuulivoimalat rakennetaan alueensa vaarojen korkeimmille lakialueille, joten suurin vaikutus rakentamisella on maisemaan. Maisemassa tuulivoimalat näkyvät avonaisilta paikoilta kuten järven selät, pellot sekä avonaiset kyläalueet. Tiestölle voimalat näkyvät ajoittain korkeimmilta ja avonaisilta paikoilta, mutta näkymät ovat hetkellisiä. Luonnonympäristöön ja eri lajeihin vaikuttaa eniten alueille rakennettava uusi tiestö, joka voi katkoa luonnontilaisia vesilaskuja sekä aiheuttaa haittaa muullekin luonnolle. Tuulivoimaloiden rakennusalueet raivataan, mutta niillä ei ole havaittu olevan tärkeitä elinympäristöjä. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: - valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin - vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - vaikutus liikenteeseen, rautatie, maantie ja ilmailu - vaikutus puolustusvoimain toimintaan - vaikutukset elinkeinotoimintaan ja kunnan verotuloihin - maisemavaikutus - melu ja varjostus - vaikutukset alueiden virkistyskäyttöön Vaikutuksia arvioidaan vaihtoehdon VE2 mukaisesti, koska vaihtoehdoilla ei ole mm. tullivoimaloiden lukumäärän suhteen olennaista eroa ja vaihtoehto on vaikutuksiltaan laajempi. 5.3.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa tuulivoimarakentamiseen siten, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat ovat ensisijaisesti sijoitettava useamman voimalan keskitettyihin yksiköihin. Ko. tarkoitusta varten Lapin liitto tekee parhaillaan selvitystä tuulivoimalle parhaiten soveltuvista alueista. Alustavan tiedon mukaan Kemijärven hankealueet ovat tuulivoimalle soveliaita.
24(74) Alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoimarakentaminen ja muut alueiden käyttötarpeet on huomioitava ja yhteen sovitettava. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on huomioitava alueiden käyttötavoitteet, jotka koskevat maisemaa ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista, lentoturvallisuutta, saamelaisten kotiseutua ja poronhoitoa. Lentoturvallisuuden osalta pyydetään lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolta, tuulivoimalat tulee varustaa lentoestevaloilla. Puolustusvoimien edellyttämä ns. tutkaselvitys tulee suorittaa ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää, em. määritellään myös kaavamääräyksin. Alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus tuli voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta aiempaa vahvemmin. Alueidenkäytön keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueiden käytön energiaratkaisuja. Maankäytön suunnittelussa tulee pyrkiä energiaa säästäviin ratkaisuihin ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Tavoitteissa mainitaan, että tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kemijärven tuulivoimalahankkeet ovat em. tarkistusten mukaisia, koska niillä tuotetaan uusiutuvaa energiaa, hillitään kasvihuonepäästöjä ja tuulivoimalat sijoitetaan useamman voimalan yksiköihin. Kemijärven kaupunki on ollut muuttotappio kunta hyvin kauan ja kaupunkiin on tarpeen saada vaihtoehtoja työhön ja koulutukseen. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan maaseudulle tulee saada lisää pysyviä asukkaita. Tuulivoimarakentaminen omalta osaltaan tukee tätä tavoitetta. Alueiden käyttötavoitteiden mukaan tulee säilyttää kulttuuri- ja luonnonperintöä, alueiden virkistyskäyttöä sekä luonnonvaroja. Kemijärven tuulivoimahankkeet eivät estä alueiden tulevaa virkistyskäyttöä, marjastus, metsästys, vaeltaminen, koska suunnittelualueiden luonne pyritään säilyttämään, niin elollisen kuin elottomankin luonnon osalta. Rakennettavat tuulivoimalta eivät sijoitu lähelle Kemijärven valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, eivätkä siten vähennä niiden arvoa. Ko. asia on todettu myös Lapin liiton tuulivoimaloita koskevassa selvityksessäkin. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueiden käytölliset edellytykset. Yleiskaavalla ei tule osoittaa sellaisia toimintoja, joilla olennaisesti pienennettäisiin poronhoidon toimintaedellytyksia alueella. Kaavaprosessin aikana hankevastaava on neuvotellut paliskunnan kanssa mm. seurannan järjestämiseksi vaikuttsen osalta. Tuulivoimaloiden vaiktuksista poroihin ei ole tutkittua tietoa. Tärkeimmät vaikutukset ovat laidunmenetykset sekä vaikutukset porojen käyttämiin reitteihin, reittien katkeaminen, ahtautuminen ja teiden estevaikutukset. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa. Tuulivoimaloiden aheuttamaa melua tarkastellaan myöhemmin toisaalla tässä selotuksessa. Valtioneuvosto on määritellyt melun ohjearvot eri tyyppisille alueille. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat alueille, jotka ovat pääasiassa metsätalousalueita, eikä niiden läheisyydessä ole sellaisia toimintoja, jotka häiriintyisivät tuulivoimaliden aiheutamasta melusta. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun osalta kaavaan määritellään melualue. Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen liittyvät irtoavan lumen ja jään aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Muiden toimintojen esim. rautatie ja tieliikenne osalta voimalat tulee sijoittaa riittävän kauas ko. alueista. Lunta ja jäätä muodostuu silloin, kun voimalaalueilla on vähiten luonnossa liikkujia. Ko. vaarasta onkin syytä ilmoittaa varoituskyltein alueen tieverkoston varrella sekä tuulivoimala-alueiden läheisyydessä.
25(74) Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Hanke toteuttaa alueiden käyttötavoitteissa määriteltyä energian säästämisen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja valtakunnallisten energiatarpeiden turvaamista. Tuulivoima ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä, joten tuulivoimalla tuotettu energia ei nopeuta ilmastonmuutosta. Jos tuulivoimalla tuotettu energia korvaa fossiilisia polttoaineita, voidaan ilmastonmuutosta hillitä. Tuulipuistojen sijoittuminen kaavoituksessa osoitetuille maa- ja metsätalousalueille, etäälle valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, ei aiheuta ristiriitaa tuulivoiman sijoittumisen ja alueidenkäyttötavoitteissa mainittujen maisema- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen välille. Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten arvioinnilla tulee varmistaa, että Kemijärven maisemakuvassa säilyy myös selkeästi rakentamattomia vaara-alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Em. periaatteen mukaisesti Kemijärvellä säilyy laajoja ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittäviä yhtenäisiä alueita. Em. tähtää Kemijärven kaupunginhallituksen lausunto Lapin liiton tuulivoima-alueista tekemään selvitykseen. Kaavoituksen kohteena oleva hanke perustuu useampien yksiköiden keskitettyihin ratkaisuihin, jolloin säilyy ekologisesti yhtenäisiä alueita, joita voidaan käyttää myös virkistykseen. 5.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 1,5 kilometrin päähän vakituisesta asutuksesta (Untamovaara/Mäntyselkä). Muualla asuinrakennukset sijoittuvat noin kahden kilometrin päähän voimaloista, liitet 1-3. Tuulivoimalat näkyvät mm. lähistöllä oleviin kyliin avonaisilta paikoilta, peltoalueet, järven selät sekä korkeammat tien kohdat. Pihapiireihin ja siellä oleskeluun voimalat vaikuttavat eniten Mäntyselän alueella. Suurin vaikutus voimaloilla asutukseen on siinä, että on tietoisuus niiden olemassa olosta, minkä eri ihmiset tuntevat eri tavalla, toisille nykyaikaista energian tuotantoa ja toisille maisemassa oleva haitta. 5.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat paikallisia eli kohdistuvat niihin toimenpiteisiin, joita rakentamisen aikana joudutaan tekemään. Tuulivoimaloiden perustusten, teiden ja johtolinjojen alueilta kasvillisuus poistetaan, mikä voi muuttaa kasvupaikkoja, mutta vaikutukset ovat vähäisiä. Kaavassa on määrätty, että rakentamisen aikaiset ympäristövauriot tulee korjata ympäristöön sopivaksi. Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan (WSP Finland Oy, sivut 135-137), että hankealueilla ei ole tärkeitä kasvillisuuspaikkoja ja rakentaminen ei siten heikennä alueen kasvillisuusarvoja. Hankealueiden linnustoa on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa käsitelty sivuilla 119-131 ja vaikutuksia linnustoon kappaleessa 8.44 sivulla 130. Lintujen törmäysriski voimalohin on suurin alueilla, joilla voimalat sijoittuvat lintujen muuttoreiteille. Hankealueilla ei ole kuitenkaan muuttoreittejä, joten törmäysriski on vähäinen. Elinympäristöjen muutokset ovat paikallisia ja linnusto ajan myötä tottuu uuteen tilanteeseen. Kangaslamminvaaralla ja Untamovaaralla olevat vanhan metsän alueet jäävät voimaloiden rakennustoiminnan ulkopuolelle, joten rakentamisen linnustovaikutukset jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi.
26(74) Rakentamisen kohteena olevilla alueilla ei ole tiedossa erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 5.3.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Yleiskaavan mukainen rakentaminen kohdistuu vähäisessä määrin maa- ja kallioperään. Suurimmat vaikutukset ovat tuulivoimaloiden perustuksia rakennettaessa. Perustustapa on kalliovarainen perustaminen, jolloin perustus ankkuroidaan kallioon. Voimaloiden perustamisilla on vain vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään. Huoltoteiden maatutkaluotausten perusteella teiden rakentaminen voidaan suorittaa ilman massanvaihtoa, jolloin tiestön rakentamiselle on vain vähäiset vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimahankkeilla ei ole vaikutuksia pohjaveteen, koska alueilla ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Pintavedet sijaitsevat kaukana tuulivoimaloista, joten niihin hankkeilla ei ole vaikutuksia. 5.3.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Tuulivoimalahankkeet sijoittuvat suurilta osin kauas olemassa olevasta asutuksesta metsätalouskäytössä oleville alueille, joilla ei ole ollut rakentamispaineita. Kuusi- Mömmövaaran hankealueiden pohjois- ja itäpuolella on vahvistetut oikeusvaikutteiset yleiskaavat, jotka on laadittu pääasiassa loma-asutuksen tarpeisiin. Tulivoimaloiden etäisyys lähimpään kaava-alueiseen on noin 2,5 kilometriä. Yleiskaava-alueilla on tällä hetkellä harvahkoa loma-asutusta. Lehtolan, Joutsijärven ja Soppelan kylät sijaitsevat lähimpänä tuulivoimaloita, mutta niihinkin etäisyyttä on 4-6 kilometriä. Tuulivoimalat voidaan kylien avonaisimmilta paikoilta havaita, mutta voimaloiden näkyminen ei ole jatkuvaa. Koska tuulivoimalahankkeet sijaitsevat metsätalousalueille, joilla ei ole, eikä niiden läheisyydessäkään ole paineita rakentamiselle, eivät hankkeet vaikeuta alueiden tulevaa maankäytön suunnittelua. 5.3.7 Vaikutukset liikenteeseen, rautatie, maantie ja ilmailu Vaikutukset liikenteeseen ovat suurimmat rakentamisen aikoihin ja käytön aikana vaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset tiestöön Rakentamisen aikainen liikenne kulkee kantatie 82 kautta Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran hankealueille. Kuusi-Mömmövaaran hankealueille kuljetaan seututietä 945 pitkin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu 197) mukaan, mikäli voimalat pystytetään saman kesän aikana (raskain vaihtoehto) raskaan liikenteen määrä lisääntyy seuraavasti: - valtatie 5:llä välillä Kemijärven keskusta Isokylä noin 1-4 % - valtatie 5:llä välillä Isokylä - Joutsijärvi noin 2-5 % - seututie 945:llä välillä Isokylä - hankealue noin 4-15 % Liikennemäärän lisääntyminen rakentamisen aikana on hetkellistä ja on epätodennäköistä, että voimalat voidaan toimittaa ja pystyttää yhden kesän aikana, joten vaikutus kohdistuu ainakin kahdelle vuodelle, mistä johtuen vaikutukset tiestöön jäävät hyvin vähäisiksi. Tuulivoimapuistojen vaikutus kohdistuu eniten metsäautotieverkostoon, jota tulee monin paikoin parantaa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan parannettavia metsäautoteitä on yhteensä noin 51 kilometriä. Hanke parantaa siten teiden yleiskuntoa ja myös ihmisten liikkumista alueilla. Toiminnan aikainen liikenne on siten hyvin vähäistä ja on normaalia tiestön käyttöä. Vaikutukset rautatiehen Kangaslamminvaaran hankealue sijoittuu Salla-Kemijärvi rautatien pohjoispuolelle.
27(74) Rakentamisen aikainen vaikutus rautatiehen on hyvin vähäinen ja vastaa lähinnä normaalia puutavarakuljetusten vaikutusta. Vaikutukset ilmailuun Kemijärvellä on pienlentokenttä Ketolassa noin 30 kilometrin etäisyydellä hankealueista. Kenttää käytetään pääasiassa miehittämättömien ilma-alusten ja niiden laitteistojen testeihin. Tuulivoimalat vaativat lentoesteluvan, jonka myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Hankkeilla on hyvin vähäinen vaikutus ilmailuun, koska lentotoimintaa alueella on vain vähäisessä määrin. 5.3.8 Vaikutukset puolustusvoimain toimintaan Vaikutukset kohdistuvat ilmavoimien toimintaan, jota on päivittäin alueella (WSP Finland Oy, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, sivu 191). Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä tutkayhteyksissä. Tuulivoimahankkeissa puolustusvoimat ovat edellyttäneet tutkavaikutusten selvittämistä. VTT on aloittanut syksyllä 2010 tutkavaikutusselvityksen. Yleiskaavasta pyydetään lausunto puolustusvoimilta tutkavaikutusten osalta. Tuulivoimalat voivat häiritä myös tietoliikenneyhteyksiä, mikäli voimala sijoittuu kahden maston väliin estäen niiden välisen yhteyden. Ko. asian osalta pyydetään myös lausunto puolustusvoimilta. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan selviävät lausuntojen perusteella. 5.3.9 Vaikutukset elinkeinotoimintaan, kiinteistöjen arvoon ja kunnan verotuloihin Poronhoito Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu 204) mukaan Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan tuulivoimaloilla ei ole suuria vaikutuksia itse poroihin. Lammasoaivin ja Oloksen tuulipuistojen vaikutuksia on selvitetty haastattelemalla poromiehiä. Vastausten perusteella tuulipuistoilla ei ole ollut vaikutusta poroihin. Alueille rakennettava ja peruskorjattava tiestö parantaa poronhoidon edellytyksiä alueella, koska saavutettavuus paranee. Vaikutukset matkailuun Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy, sivu 206) mainitaan, että Britanniassa tehdyissä selvityksissä on voitu osoittaa, että tuulipuistot eivät ole karkottaneet matkailijoita alueelta tai että tuulipuistot eivät ole syy olla vierailematta alueella. Tuulivoimalat näkyvät Pyhän ja Suomun matkailukeskusten rinnealueille, mutta puusto estää näkymisen mökkikyliin. Kemijärvellä järjestettäville laivaristeilyille tuulivoimalat näkyvät hyvin suurilta järven seliltä, mutta vaikutus matkustajiin on henkilökohtainen. Tuulivoimapuistoja voidaan hyödyntää käyntikohteina matkailussa kunhan huolehditaan turvallisuudesta. Vaikutukset matkailuun riippuu hyvin paljon matkailijan omista mieltymyksistä. Lausunto kaavasta pyydetään matkailu- ja yrittäjäyhdistykseltä. Taloudelliset vaikutukset Tuulivoimalahankkeiden taloudellisia vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy sivut 210-220).
28(74) Kiinteistöjen arvo Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy sivu 215) on mainittu, että tuulivoimapuistoilla on vaikustusta kiinteistöjen arvoon. Suurimmat vaikutukset ovat lähellä (alle 1,6 km) sijaitseville kiinteistöille, joilla hinnan aleneminen oli 5-15 %. Vastaavasti kaukana sijaitsevilla (4,8-8 km) kiinteistöillä hinnan aleneminen oli 1.2 %. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä, n. 1,5 km, ei ole paljoa rakennettuja kiinteistöjä, joten vaikutus kiinteistöjen arvon alenemiseen on vähäinen. Vaikutus työllisyyteen Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii nykyisen metsäautotieverkoston parantamisen sekä uuden tiestön rakentamisen tuulivoimapuistojen sisälle. Peruskorjattavaa vanhaa ja rakennettavaa uutta tietä on yhteensä noin 51 kilometriä. Tiestön rakentaminen tuo työtilaisuuksia Kemijärveläisille yrityksille. Tuulivoimaloiden perustustyöt sopivat myös paikallisille yrittäjille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu 219-220, Vaasan Seudun Kehitys Oy) mukaan tehdyt työllisyysselvitykset ovat osoittaneet, että kutakin asennettua megawattia kohden syntyy 0,3-0,5 käytön aikaista työtilaisuutta. Kemijärven tuulivoimapuistojen vaihtoehto VE2 mukainen suurin teho on noin 105 megawattia, minkä perusteella työllisyysvaikutus olisi yhteensä 31-52 henkilöä. Tuulivoimaloiden käytön aikainen paikallinen työllisyysvaikutus on hyvin paljon riippuvainen kemijärveläisten yritysten kyvystä tarjota huolto yms. palvelu huoltotöihin, työmahdollisuuksia kuitenkin syntyisi. Lapin energiastrategian mukaan tuulivoiman lisääminen on linjattu yhdeksi kärkihankkeeksi, joka tukee Lapin koulutusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Em. kehitystyön ja koulutuksen avulla luodaan ja saadaan uusia toimijoita Lappiin. Vaikutus kunnan verotuloihin Tuulivoimaloiden rakentamisen välitön vaikutus kunnan verotuloihin kertyy kiinteistöveron kautta. Tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin (Kemijärvellä 1 %) mukaan. Kiinteistöveron laskennallinen tuotto alkuvuosina olisi Suomen kuntaliitosta saadun esimerkin valossa seuraavaa: Esimerkki: Tuulivoimala maksaa 3 milj. euroa. Tästä rungon osuus on esim. 40 % eli 1,2 milj.. Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään tästä 70 prosenttia, jolloin verotusarvoksi muodostuu 840 000. Jos tähän sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, joka esim. on 1 %, tuottaa yksi tuulivoimala kunnalle ensimmäisenä vuotena 8 400 kiinteistöverona. Mikäli hankkeet toteutetaan vaihtoehdon VE1 (30 voimalaa) laskennallinen kiinteistöverotuotto ensimmäisen vuonna olisi 30 x 8 400 eli 252 000 ja vaihtoehdon VE2 (34 voimalaa) 285 600. Tuulivoimalan arvosta tehdään vuosittain 10 % ikäalennus, joten kiinteistövero alenee kohtalaisen jyrkästi jo ensimmäisinä vuosina. Kymmenenä ensimmäisenä vuotena kiinteistöverotuotto olisi vaihtoehto VE1 mukaisesti noin 1,4 milj. euroa ja vaihtoehto VE2 mukaisesti noin 1,6 milj. euroa. Tuulivoimalalle jäännösarvo on 20 % verotusarvosta eli suurimman poiston (80 %) jälkeen vuotuinen kiinteistövero vaihtoehdon VE1 mukaan on 50 000 euroa ja vaihtoehdon VE2 mukaan 57 000 euroa. Hallitusohjelmassa on maininta, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta selvitetään. 5.3.10 Maisemavaikutus Merkittävin vaikutus tuulivoimarakentamisesta aiheutuu maisemaan. Tuulivoimaloista erottaa selkeällä ilmalla roottorin lavat 5-10 kilometrin päästä. Tuulivoimalan torni erottuu hyvissä oloissa 20-30 kilometrin päähän. Ihmiset ovat rakentaneet jokaisella aikakaudella oman kulttuuriympäristönsä ja maisema
29(74) on osa tätä. Tuulivoimaloiden rakentaminen luo tulevaisuuden kulttuuriympäristöä ja jättää siihen tämän päivän kerrostuman. Yleistä tuulivoimaloiden näkyvyydestä ja maisemavaikutuksista Tuulivoimalat ovat maisemassa erottuvia elementtejä. Selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa 20 30 kilometrin päähän. Tuulivoimalasta erottuu metsäisessä maisemassa, kuten nyt, tornin ja lapojen muodostama kokonaisuus. Muut rakentamiseen liittyvät rakenteet, perustukset, kaapeliyhteys muuntamoon ja sähkönsiirtoverkkoon ovat lähes täysin näkymättömissä. Pohjoismaissa toteutettujen maisemaselvitysten pohjalta etäisyys, jolla tuulivoimalan maiseman hallitsevuus vähenee, on 5 7 kilometriä. (YVA-selostus, WSP-Finland Oy ). Kuusi-Mömmövaaran sekä Kangaslamminvaaran sähkönsiirto tapahtuu maakaapeleilla, joten niistä ei aiheudu vaikutuksia maisemaan. Untamovaaran sähkönsiirto aiheuttaa vähäisen paikallisen maisemavaikutuksen. Kemijärven maisemakuva ja maisemarakenne (YVA-selostus, WSP Finland) Kemijärvi kuuluu maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jonka maisemia hallitsevat melko jyrkkäpiirteiset maastonmuodot ja jokivarsien asumusmaisemat. Alueelle ovat tyypillisiä laajat jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet. Maaperä on yleensä moreenia, mutta kallioalueitakin on melko runsaasti. Kemijärven tienoilla sijaitsevat harjujaksojen yhteydessä sijaitsevat kumpumoreenialueet ja karemaastot ovat maisemallisesti huomattavia. Asutus sijoittuu jokien rannoille ja jokilaaksoihin. Asutusta on myös alueen melko runsaslukuisten järvien rannoilla. Useimmat pienemmistä järvistä ovat kuitenkin asuttamattomia sijaiten vaarojen välisillä metsä- ja suoerämailla. Pienialaisia soita on kohtalaisesti. Kasvillisuuden osalta alue on pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä. Metsät ovat karuja, variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin mäntyvaltaisia sekametsiä. Paikoin puustossa saattaa kuitenkin olla runsaastikin lehtipuita. Kaiken kaikkiaan kasvillisuus on karua. Rehevämpiä alueita on jokivarsien laaksoissa ja rannoilla, johon sijoittuvat myös viljelykset. Kemijärven keskusta sijoittuu Kemijoen ja Kemijärven rantaan. Kaupunkia ympäröivät vaaramaisemat ja sen ympärille levittäytyy noin 40 vaarahuippua, jotka ovat reilun 200 metrin korkuisia. Kemijärven keskustasta Isokylään päin katsottaessa avautuu maisema yli Kemijärven ja kaukomaisemassa etelässä ja idässä näkyy laajat vaarajonot, joille tuulivoimalat sijoittuvat. Kemijärvellä vaaramaiseman korkeuserot ja vaarojen sijoittuminen lomittain maisemaan, antavat maisemalle omaleimaisen luonteen estäen samalla suoria näkymiä monille alueille. Kemijärven vaaramaisemaa ei suoraan voida luokitella pieni- tai suuripiirteiseksi maisemaksi, se on yhdistelmä näistä. Vaarat ovat suuripiirteisiä ja hallitsevat maisemaa. Esimerkiksi Kemijärven selällä katsojaa ympäröivät vaarat. Kaukomaisema piirtyy yhtenäisenä eikä siinä ole havaittavissa ihmistoiminnan aiheuttamaa muutosta. Maiseman voidaan katsoa sietävän paremmin uusia rakennelmia, kuten tuulivoimaloita,
30(74) jos alue, johon ne sijoitetaan, on ennestään ihmistoiminnan muokkaama (Weckman 2006). Kemijärven hankealueet ovat metsätalouskäytössä ja niiden puustoa hakataan alueille tehtyjen hakkuusuunnitelmien mukaisesti. Metsätalouskäytön tuloksena hankealueilla on maisemakuvassa näkyviä avohakkuualueita. Hankealueiden lakialueille ei myöskään sijoitu rakennelmia kuten teleliikennemastoja. Maisemaan liittyy myös odotuksia ja asenteita. Virkistysalueena toimivan alueen maisema on visuaalisesti korostunut. Tämä voi aiheuttaa ristiriidan tuulivoiman rakentamisen ja alueen virkistyskäytön välille. Koska tuulivoiman rakentaminen ei rajoita alueen käyttöä, on ristiriita visuaalinen. (Weckman 2006) Kemijärven pitkäkirkko hallitsee maisemaa kaupungin keskustassa. Kaupungin ympärillä on kyläasutusta, joista Joutsijärven ja Lehtolan kylät sijoittuvat lähimmäs tuulivoiman hankealueita. Muut kylät, joihin tuulivoimahankkeet voivat vaikuttaa muuttamalla kylältä hankealueen suuntaan katsottavaa maisemaa, ovat Soppela ja Rytilahti. Kemijärven alueen maisemiin kuuluvat myös Pyhätunturin matkailukeskus ja Suomutunturin hiihtokeskus. Näillä alueilla ihmisen toiminnan vaikutus on suuresti muuttanut alueiden luonnonympäristöä. Kulttuuriympäristö, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset Kulttuurimaisema on maisema, jossa jollain tavalla ilmenee ihmisen vaikutus. Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä, johon kuuluvat arkeologinen perintö, rakennetut ympäristöt ja perinnemaisemat. Kemijärven valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä - Puikkolan taloryhmä - Joutsijärven Salpalinja - Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat - Juujärven kylä Perinnemaisema on varhaisten elinkeinojen muokkaama kulttuurimaisema. Perinnemaisemiin kuuluu sekä rakennetut perinnemaisemat että niitto- ja laiduntalouden synnyttämät kulttuurivaikutteiset luontotyypit eli perinnebiotopit. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan suunniteltujen Kuusivaara- Mömmövaaran ja Untamovaaran tuulipuistojen alueilla ei sijaitse tiedettyjä, kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joutsijärven kyläyhdistykseltä saadun tiedon perusteella Untamovaaran hankealueella on vanha hautapaikka, sota-ajan tie ja Karkuharjun piilopirtti. Mikonvaaran yli kulkee vanha postitie. Muinaisjäännösrekisterin mukaan Kangaslamminvaaraan suunnitellun tuulipuiston lähellä sijaitsee neljä muinaisjäännöskohdetta: Kummunjärvi koillinen (1000012114), Kummunjärvi SW (320010143), Outovaara (320010024) ja Kummunvaara (1000017025), kuva 6. Kangaslamminvaaran tuulipuistohankkeen vaikutuksia tullaan arvioimaan näihin kohteisiin. Kummunvaaran kohde on epähuomiossa jäänyt pois kaavaluonnoksista, lisätään kaavaehdotukseen. Puikkolan kylä Puikkolan tila perustettiin vuonna 1759. Puikkolan taloryhmä kuvastaa 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta, joka syntyi Kemijoen jokivarsiasutuksen ulkopuolelle. Puikkolan talot on rakennettu mäelle, avoimeen maanviljelysmaisemaan. Rakennuskanta on 1800-luvulta hyvin säilynyttä peräpohjalaista maaseuturakentamista.
31(74) Joutsijärven Salpalinja Salpalinja on puolustuslinja, joka rakennettiin talvisodan jälkeen ja se on edelleen Suomen historian suurin työmaa, jolla aikoinaan työskenteli jopa 35 000 miestä. Salpalinja ulottuu Vironlahdelta Savukoskelle. Joutsijärvellä Salpalinjaan kuuluvat teräsbetonikorsut ja panssarivaunun kiviesteet. Nähtävyytenä toimii viisi valmista aseja/tai majoituskorsua sekä yksi keskeneräiseksi jäänyt majoituskorsun pohja. Noin kolmen kilometrin etäisyydellä Kuusamoon johtavan tien varrella on Salpalinjan panssarikiviestelinjaa. (Ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Finland Oy) Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat Kemijoen jokivarsiasutus ulottuu Pelkosennimeltä Rovaniemen kautta Kemiin. Kemijärvellä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuvat Kemijärven tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta sekä Juujärven kylä. Kemijärven pitkäkirkko on korkeine torneineen kauas näkyvä maamerkki. (Museovirasto 2009) Juujärven kylä Juujärven kylä sijaitsee noin 37 kilometrin etäisyydellä Kemijärven keskustasta etelään, Kemijoen mutkassa ja noin 20 kilometrin etäisyydellä Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueesta. Kylä edustaa Kemijoen keskijuoksun jokivarsiasutusta, joka asettuu avaraan jokilaaksoon karujen vaarojen ympäröimänä. Untamovaaran muistomerkit Untamovaaran halki kulkee saksalaisten rakentama huoltotie, joka nykyisin on luontopolku. Vaaran lakialueella, huoltotien läheisyydessä on vanha hautapaikka, joka on merkitty puuhun veistetyllä vuosiluvulla, 1882, ja ortodoksiristillä. Perimätiedon mukaan kyseessä on Venäjän vallan aikainen hautapaikka. Sekä saksalaisten huoltotie että hautapaikka sijoittuvat Untamovaaran lakialueen ikimetsän alueelle, joka on jätetty metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Metsäalueella on vanhoja keloja sekä harvinaisia kääpäsieniä, myös metsäkanalintujen pesiä sekä metson soidinalueita sijoittuu sinne. Tuulivoimahankkeiden toteuttaminen muuttaa nykyisin metsätalouskäytössä olevia alueita osittain energiantuotantoalueiksi, mutta pääasiallinen käyttö on metsätalous. Metsätalouskäytön johdosta hankealueilla suoritetaan avo- ja harvennushakkuita. Varsinkin vaarojen ylärinteiden ja lakialueiden hakkuut erottuvat hyvin maisemasta. Hankkeen maisemavaikutusten arvioinnissa käytetään havainnekuvia, jotka antavat viitteitä siitä, miten tuulivoimalat tulevat maisemassa näkymään. Paikalliset asukkaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten suuri maisemakuvan muutos tulee olemaan, koska muutoksen hahmottaminen ennen kuin tuulivoimalat on sijoitettu paikoilleen, on hankalaa. Hankevaihtoehdosta riippuen hankealueille sijoittuu yhteensä 30 35 tuulivoimalaa. Tuulivoimalat ovat isoja, napakorkeus 120 metriä ja lakikorkeus 180 metriä. Toisaalta vaaramaisema itsessään on suuripiirteinen, kuten ovat tuulivoimalatkin. Vaarojen rinteillä kasvava puusto peittää osittain tuulivoimaloiden runkoja. Hankealueille rakennettavat uudet tiet, sähköasemat ja Untamovaaralta Mikonvaaralle rakennettava keskijänniteilmajohto muuttavat maisemaa paikallisesti, kun puustoa ja kasvillisuutta joudutaan raivaamaan. Ympäröivä puusto peittää rakentamisen aiheuttamia kasvillisuusaukkoja ja keskijänniteilmajohdon pylväskorkeus ulottuu puiden latvojen tasoon.
32(74) Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön VE0 Tuulipuistohankkeita ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. Hankealueiden maisemakuva säilyy nykyisellään. Hankealueiden maisemakuvan muutokset syntyvät metsänhoitoon liittyvistä hakkuista. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön VE1 ja VE2 Havainnekuvamateriaali Havainnekuvat tuulivoimaloiden näkyvyydestä maisemassa on esitetty ympäristövaikutusten arviointi selostuksen yhteydessä (WSP Finland Oy). Kuvien tavoitteena on havainnollistaa maisemanäkymää kuvauspaikoilta. Kemijärven alueen topografiasta johtuen useat vaarat peittävät suoria näkymiä ja silmätasolta katsottuna kasvillisuus peittää monesti näkymää. Havainnekuvissa tuulivoimalat on asetettu kuvaan vaihtoehdon VE2 mukaisesti, eli lukumäärältään suuremman vaihtoehdon mukaan. Kuva 14. Näkymä Kulveikosta Kummunvaaralle, etäisyys 3-3,5 km Kuva 15. Näkymä Joutsijärveltä (Käsmäjoen silta) Kangaslamminvaaralle, etäisyys 3,5-3,8 km.
33(74) Kuva 16. Näkymä Mäntyvaaran asuinkiinteistöltä Untamovaaraan, etäisyys 1,5-2 km Kuva 17. Suomulta Untamovaaralle ja Kangaslamminvaaralle, punaisella nuolella merkitty voimala-alueet Kuva 18. Näkymä Joutsijärven kyläkaupalta Untamovaaraan, etäisyys noin 4,6 km Kuva 19. Näkymä Kaisanlahden sillalta Untamovaaraan, etäisyys noin 7,9 km
34(74) Kuva 20. Näkymä Peräposiontieltä Kuusi-Mömmövaaraan, etäisyys noin 2,6-3,2 km 5.3.11 Melu ja varjostus Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen ohjearvo yöaikaiselle melulle on 40 desibeliä loma-asuntoalueilla ja taajamien ulkopuolisilla virkistysalueilla. Vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla ohjearvo on 45-50 db. Ympäristöministeriö on laatimassa ohjeistusta tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Laaditun luonnoksen mukaan (s. 36) tuulivoimarakentamiseen suositellaan käytettäväksi hieman pienempiä arvoja elikkä päiväsaikaan 45 db ja yöaikaan 40 db mm. asumiseen tarkoitetuilla alueilla. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmasta sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien melusta. Tuulivoimalaitoksen käyntiääni on jaksollista, mistä johtuen melu kuullaan usein viheltävänä tai viuhuvana äänenä (Di Napoli 2007). Siihen miten tuulivoimaloiden käyntiääni leviää ympäristöön vaikuttavat useat eri tekijät (Di Napoli 2007) - vallitsevat sääolosuhteet: ensisijaisesti alailmakehän senhetkinen tilanne, tuulisuus, lämpötila, ilmakehän terminen stabiilius - taustamelu: tuulen ja aaltojen kohina, teollinen taustamelu, liikenteen melu - maaston muodot: avoin maasto/rakennettu maasto - maanpinnan kyky joko absorboida ääntä tai heijastaa ääntä, esim. vedenpinta ja kallioinen, jäinen tai muutoin kova maakerros heijastavat ääntä Tuulivoimalan käyntiäänen tasoon vaikuttaa tuulivoimalan tyyppi. Seuraavassa Taulukossa 15 on esitetty miten tuulivoimalan aiheuttama melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan melutason ohjearvot yöllä asumisalueilla, taajamissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla sekä
35(74) hoitolaitoksia palvelevilla alueilla 45 50 db ja loma-asutusalueilla, taajamien ulkopuolella sijaitsevilla virkistysalueilla, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla 40 db. Taulukkoon 15 on sävytetty etäisyydet, joilla ohjearvot ylittyvät. (SYKE 2009) Yllä on taulukko tuulivoimalan aiheuttaman melun arvosta etäisyyden funktiona (YVAselostus, WSP Finland Oy). Äänen lähtötaso konehuoneen korkeudella. Taulukon arvot on laskettu tasaiselle pinnalle ja neutraalin säätilan vallitessa. Yllä olevan taulukon tulokset vastaavat melun kulkeutumista aivan neutraaleissa olosuhteissa. Melun leviämiseen vaikuttavat kuitenkin myös taustamelu sekä maastoolosuhteet. Untamovaaran tuulivoimaloiden ja melukohteiden (asutus) välissä on valtatie 5, jonka liikennemäärä on 1200 ajon./vrk. Liikenteen aiheuttama taustamelu peittää voimaloiden melun. Melumallinnukset (Ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Finland Oy) Tuulivoimaloiden sijoittuminen korkeille vaaroille edistää melun leviämistä, sillä maaston muodot eivät suojaa melulta. Melumallinnuksissa käytetty laskentamalli on myötätuulimalli, joka arvioi melutasoja tilanteessa, jossa tuulen suunta on melulähteestä kohteen suuntaan. Tämän vuoksi melun leviämiskuviot ovat ympyröitä. Myötätuulimalli arvioi pahimpia mahdollisia tilanteita. Tällöin malli yliarvioi melutasoja kahden erillisen kohteen välisellä alueella. Mallin antama tulos on kuitenkin tulkinnan kannalta turvallinen, koska se on yliarvio ja Kemijärven vaara-alueella tuulikuviot voivat olla hyvinkin mutkikkaita. Huomioitava on, että laskentamallit ovat yksinkertaistuksia, joilla ei pystytä täysin kuvaamaan paikallisten tuuli- ja sääolosuhteiden vaikutuksia äänen leviämiseen. Mallinnus on kuitenkin lähes paras käytettävissä oleva keino. (WSP Finland, akustiikka 2011) Esitetyt melumallinnukset edustavat tuulivoimaloiden toiminnan aikaista melun A- taajuuspainotettua keskiäänitasoa. A-painotus perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A-kirjaimella. (Di Napoli 2007) Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun häiritsevyys johtuu pitkälti sen matalasta taajuudesta ja melun jaksollisesta vaihtelusta. Esitetyn melumallinnuksen epävarmuus on näin pitkillä laskentaetäisyyksillä suuri, 5 10 desibelin luokkaa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on kuitenkin suhteellisen heikkoa ja peittyy helposti luonnon taustaääniin, jo 3 8 m/s tuulen äänet latvustossa aiheuttaa helposti 35 45 desibelin äänen. Ääni on siis useimmiten kuultavissa vain tietyissä olosuhteissa, jolloin taustaäänet ovat vaientuneet ja näitä olosuhteita saattaa esiintyä suhteellisen harvoin. (WSP Finland, akustiikka 2011)
36(74) Seuraavana esitettävät melumallinnukset ovat ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (WSP Finland Oy) ja ne on tehnyt Hendrikson & Ko mallinnusohjelmalla WindPro 2.7. Mallinnuksissa on käytetty WinWinD Ltd:n turbiinimallia WINWIND WWD-3-100, jonka roottorin halkaisija on 100 metriä. Tähän turbiinimalliin päädyttiin siksi, että WinWinD Ltd:n uusimmasta mallista, WWD 3 D109 3000, joka on yksi vaihtoehto Oxford Interconin tuulipuistoihin, ei ole saatavilla äänen lähtötasotietoja, koska kyseistä turbiinia ei ole vielä valmistettu. Turbiinimallin WWD-3D109 3000 roottorin halkaisija tulee olemaan 109 metriä. Mallinnuksessa käytettyä 100 metrin roottorihalkaisijaa kompensoimaan turbiinin melun lähtötasoon on lisätty 1 desibeli (106,4 db + 1 db). Laskennassa käytetty turbiinityyppi: WINWIND WWD-3-100 Turbiinin melun lähtötaso: LwA. ref. 106,4 db + 1dB Laskentastandardi: ISO 9613 General (Ground attenuation; alternative) Tuulen nopeus: 8 m s 1 kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta mitattuna Laskentapisteiden korkeus: 2 m Meluvaikutukset VE0 Tuulipuistohankkeita ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. Meluvaikutukset VE1 ja VE2 Suomessa ei ole annettu erikseen äänitasovaatimuksia tuulivoimalaitoksille, mistä johtuen tuulivoimalaitoksista aiheutuvaa melua on verrattu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melun ohjearvoihin. Melun häiritsevyydelle ei ole olemassa omaa mittausmenetelmää. Melun häiritsevyys eli epämiellyttävän äänitapahtuman kokeminen on paljolti riippuvainen havainnoitsijan omasta melun havainnointikyvystä, melun tasosta ja ominaisuuksista sekä myös havainnoitsijan asenteesta tarkasteltavaa melulähdettä kohtaan. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot melulle. Esim. liikennemelun osalta melun häiritsevyyttä on tutkittu melko hyvin, mutta tuulivoimalaitosten melun häiritsevyydestä ei tutkimustietoa ole riittävästi saatavilla, jotta arvioita melun todellisesta häiritsevyydestä voitaisiin luotettavasti tehdä. Ruotsissa tehdyt tutkimukset viittaavat selkeästi siihen, että melun häiritsevyys hiljaisilla alueilla lisääntyy voimakkaasti melun ylittäessä 35 db(a).
37(74) Mallinnuksessa tuulivoimaloiden äänet leviävät ympäristöön yhtä voimakkaasti joka suuntaan. Todellisuudessa ääni leviää tuulen suuntaan. Melun vaikutusta kuvataan seuraavaksi kartoilla, jotka perustuvat vaihtoehtoon VE2 elikkä melun kannalta vaikuttavampaan malliin. Mallinnukset perustuvat ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland OY) esitettyihin kuviin. Kangaslamminvaaran melumallinnus on esitetty kuvassa 20. Kuvan mukaisesti 40 db(a):n mukainen melu ulottuu Ylimmäisellä Mikonjärvellä olevalle lomakiinteistölle (musta neliö). Melu on siten ohjearvon mukainen. Kuvissa 20-22 melun leviäminen on soitettu seuraavasti - sininen viiva 50 db(a) - punainen viiva 45 db(a) - vihreä viiva 40 db(a) - keltainen viiva 35 db(a) Kuva 21. Kangaslamminvaaran vaihtoehdon VE2 tuulivoimaloiden melun leviämisen mallinnus. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy)
38(74) Kuva 22. Untamovaaran melun leviäminen. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Untamovaaralta tuulivoimaloiden 35 desibelin ääni kantautuu lähimmille asuinkiinteistöille sekä poronhoitoalueelle. Melun voimakkuus ei kuitenkaan ylitä asetettuja ohjearvoja. Äänen voimakkuus 35 db on sama taso, joka on ohjearvo melulle esimerkiksi asuin-, potilas- ja majoitustiloissa päiväsaikaan. Asuinkiinteistöjen ja voimaloiden välissä on valtatie 5, jonka melu peittää tuulivoimaloiden aiheuttaman melun.
39(74) Kuva 23. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimaloiden melun leviämisen mallinnus. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Melumallinnuksen mukaan 35 db(a) melu ulottuu yhdelle metsäkämpälle alueen itäpuolella. Arvo ei kuitenkaan ylitä annettuja ohjearvoja. Tuulivoimaloita lähimpänä on Iso-Haukijärvi (n. 700 m), jonka lähimmillä rannoilla melutason oletetaan olevan optimaalisissa olosuhteissa 40 45 db luokkaa elikkä ohjearvojen mukaista. Arvioinnin epävarmuustekijät ja haittojen vähentäminen Tuuliturbiinien aiheuttama melu voi hyvin olla kuultavissa pitkän matkan päästä, mutta taso, jolla ääni kuullaan on hiljainen. WSP:n tuuliturbiinien melumittaukset on toteutettu maksimissaan kilometrin etäisyydeltä turbiinista. Tuloksissa turbiinin melun erottaminen muusta taustamelusta on ollut hankalaa. Vasta tiettyjen taustatasojen mittaus on mahdollistanut turbiinin aiheuttaman äänen tunnistamisen. Tuulivoimalan aiheuttama melu voi kuulua pitkänkin matkan päähän, mutta taso, jolla
40(74) ääni kuullaan on alhainen. Lisäksi käytännössä jo muutaman kilometrin etäisyydellä Kemijärven hankealueista kulkee autoteitä, jolloin tilanne, jossa henkilö kuulee pelkän tuulivoimalan äänen tällä etäisyydellä, on harvinainen. Ohi kulkevat autot, kesällä kasvillisuuden ja lehtien kahina sekä muut ihmisen aiheuttamat äänet peittävät tuulivoimaloiden ääntä. Varjostus Kemijärven pohjoinen sijainti vaikuttaa merkittävästi alueen auringon valon määrään. Keskitalven pimeimpään aikaan auringon valoa riittää keskipäivällä vain muutamaksi tunniksi. Rovaniemen mittausaseman (Ilmatieteenlaitos 2002) mukaan Kemijärvellä aurinko paistaa keskimäärin 1 550 tuntia (esim. Rovaniemellä 1 569 tuntia ja Sodankylässä 1 542 tuntia). Varjostusmallinnukset Tuulivoimaloiden aiheuttama varjostusvaikutus eli ns. vilkku syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa, jolloin toiminnassa olevan tuulivoimalan siivet aiheuttavat hetkellisen varjon liikkuessaan auringon ohitse. Tämä havaitaan valon välkkymisenä. Ilmiö on riippuvainen sääolosuhteista. Pilvisellä säällä varjostusvaikutusta ei synny. Myös pysähdyksissä oleva tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Varjostusvaikutus ulottuu pisimmälle silloin, kun aurinko paistaa matalalta, eli aamulla ja illalla. Auringon laskiessa riittävän matalalle yhtenäistä varjoa ei synny. Suomessa ei ole määritelty ohjearvoja varjon vilkkumisen kestolle vuodessa eli ajalle, jolloin varjon vilkkuminen voidaan havaita. Kemijärven tuulipuistojen varjostusmallinnusten mukaan, jotka arvioivat varjostusvaikutuksen ulottumisen 2 000 metrin etäisyydelle jokaisesta yksittäisestä tuulivoimalasta, varjostusvaikutus ei ulotu lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalle. Mallinnetut varjostustunnit ovat todellisia tunteja, jotka perustuvat alueelta saatavilla oleviin säätietoihin. Teoreettinen varjostusvaikutus on laskettu jokaiselle tuulivoimalalle 2000 metrin etäisyydelle roottorista. Matka vastaa noin 20 kertaisesti roottorin halkaisijaa. Yleensä varjostusvaikutuksen todellinen alue on 10 kertaa roottorin halkaisija eli 10x109 m eli 1090 metriä. Varjostusmallinnukset on tehnyt Hendrikson & Ko mallinnusohjelmalla WindPro 2.7. Kaikissa mallinnuksissa on käytetty samoja tuulivoimalan lähtötietoja. : Varjostusmallinnuskuvia katsottaessa tulee huomioida se, että varjo syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan roottorin takaa niin, että auringon säteet läpäisevät tuulivoimalan pyörivät lavat. Mallinnuksissa vaikutukset on esitetty seuraavasti: Punaisen viivan rajaaman vyöhykkeen sisäpuolella varjostusvaikutus on mahdollinen 30 tuntina vuodessa. Vihreän viivan rajaaman vyöhykkeen sisäpuolella varjostusvaikutus on mahdollinen 10 tuntina vuodessa ja sinisen viivan rajaamalla vyöhykkeellä 5 tuntina vuodessa.
41(74) Varjostuksen vaikutukset Kangaslamminvaara Kuva 24. Kangaslammin vaaran tuulipuiston varjostusvaikutus (tuntia vuodessa) vaihtoehdon VE2 mukaisesti (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Mallinnuksesta nähdään, että 5 tunnin varjostusvaikutus mahdollisesti ulottuu Keski- Mikonjärvelle, jonne sijoittuu yksi lomarakennus. Tästä vähäisestä varjostusvaikutuksesta ei katsota aiheutuvan haittaa lomarakennuksen käyttäjille. Varjostus vaikutus ulottuu myös vuokraajan elikkä Kemijärven yhteismetsän kämpälle, 10-30 tuntia. Muutoin varjostus ei ulotu asuinrakennuksiin.
42(74) Untamovaara Mallinnuksesta nähdään, että varjostusvaikutuksen alueelle ei sijoitu yhtään loma- tai asuinrakennusta. Kuva 25. Untamovaaran vaihtoehdon VE2 tuulivoimaloiden varjostusvaikutus tunteina vuodessa. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Kuusivaara-Mömmövaara Varjostus vaikutus Kuusi-Mömmövaaran alueella ei ulotu asuinrakennusiin.
43(74) Kuva 26: Varjostusmallinnus Kuusivaara-Mömmövaaran alueella. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) 5.3.12 Virkistyskäyttö Suunnittelualueet ovat tällä hetkellä metsätalousalueita, joilla on merkitystä myös virkistykseen. Varsinaisia virkistysalueita taikka reittejä alueilla ei ole, eikä niitä ole ollut kaupungin suunnitelmissakaan eikä alueille niitä ole esitetty rakennettavaksi. Alueet ovat niin marjastajien kuin metsästäjienkin käytössä. Alueen metsäautotieverkko ei vielä tällä hetkellä ole kovin kattava, mikä hieman rajoittaa esim. marjastusta. Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii alueiden metsäautoteiden merkittävää parantamista sekä uusien rakentamista. Merkittävästi parannettavia sekä uusia teitä kaavan mukainen rakentaminen vaatii noin 51 kilometrin matkalle. Samalla tieverkosto myös huomattavasti tiivistyy, mikä parantaa alueiden käyttöä virkistykseen. Tuulivoimaloiden rakentaminen parantaa merkittävästi alueiden käyttöä marjastukseen sekä metsästykseen sekä muuhun virkistyskäyttöön.
44(74) 6 Yleiskaavaratkaisun kuvaus 6.1 Kaavaratkaisun valinta ja aluevaraukset Hankealueet ovat valikoituneet siten, että ne sopivat hyvin tuulivoimatuotantoon. Alueilla tulee olla hyvät keskituulennopeudet, sähkönsiirtoverkko kohtalaisen lähellä ja että tuotettu sähkö voidaan liittää valtakunnalliseen voimasiirtoverkostoon. Luonnos vaiheessa oli esillä kaksi toisistaan vain hieman poikkeavaa vaihtoehtoa, koska tavoitteena hankealueilla oli maksimaalinen sähköntuotanto. Viranomaisilta saatujen lausuntojen, hankealueilla tehtyjen tarkentavien selvitysten sekä alueilla olevien suuren päiväpetolinnun pesäreviirien sekä Lapin Ely-keskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaman lausunnon perusteella päädyttiin seuraavaan kaavaehdotukseen: Untamovaara (Paloselkä) Alueelle sijoitetaan viisi tuulivoimalaa ns. Paloselälle. Kaavaluonnoksissa ollut varsinainen Untamovaaran lakialue jää siten pois, joten vanhan metsän alue säästyy tuulivoimarakentamisen mahdollisesti aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta. Myös Untamovaaran kaakkoisrinne säästyy voimalarakentamiselta, jolloin ei aiheuteta uhkaa alueella pesiville lajeille mm. sinipyrstö. Kaavaehdotus parantaa myös huomattavasti Mäntyselässä olevien pihapiirien maisemanäkymiä, koska tuulivoimaloita ei osoiteta pihapiirien lähinäkymiin. Esim. Paloselällä ehdotuksen mukaiset voimalat sijoittuvat noin 3,5 km:n päähän vakituisesti asutuista rakennuksista, kun luonnosvaiheessa lähimmät voimalat olivat 1,5 km:n päässä. Kaavaehdotus vastaa täydennetyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaista vaihtoehtoa VE3. Kangaslamminvaara Kaavaehdotuksessa eniten voimaloita sijoittuu itse Kangaslamminvaaralle (6), Mikonvaaraan esitetään kahta voimalaa ja Outovaaralle kolmea. Kaavaratkaisulla turvataan alueella pesivän suuren päiväpetolinnun pesäreviiri siten, että yksikään tuulivoimala ei sijoitu kahta kilometriä lähemmäs alueelta kaavoituksen yhteydessä löydettyä asuttua pesää. Kaavaehdotus vastaa täydennetyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaista vaihtoehtoa VE3. Kuusi-Mömmönvaara Alueelle osoitetaan seitsemän voimalaa, joka vastaa täydennetyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaista vaihtoehtoa VE3. Kaavaehdotukseen ei ole esitetty kaavaluonnoksissa olleita kahta eteläisintä tuulivoimalaa, koska niiden rakentaminen olisi voinut aiheuttaa haittaa Ottavaaran Natura-alueen suojelulle. Aluevaraukset Tuulivoimaloita ympäröivät alueet osoitetaan metsätalousalueiksi, joilla metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Alueilla olevat luonnon monimuotoisuuden kohteet merkitään kaavan omina alueinaan, ko. alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon alueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisedellytykset. Kaava-alueilla olevat moottorikelkkareitit, yleiset tiet sekä rautatie-alue osoitetaan omina merkintöinään kaavaan samoin kuin ko. alueiden suoja-alueet.
45(74) Tällä yleiskaavalla ei ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaista rakennuskieltoa. 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yleiskaavan laadulliset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä on säädetty muista yleiskavan sisältövaatimuksista, joista tuulivoimaa koskevan yleiskaavan laadinnassa on otettava huomioon; - mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 4.momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Kaavaehdotus perustuu alueella tehtyihin luonto-, maisema- ja ympäristöselvityksiin, joiden perusteella tuulivoimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille taikka asukkaille. Laaditut meluselvitykset osoittavat, että melu ei ole haitallista lomaasuntoalueilla eikä vakituisesti asutuilla alueilla, Mikonvaaran läntisin voimala voi aiheuttaa suotuisissa oloissa 40 dba melun lähimmälle lomarakennuspaikalle. Myöskään varjostusvaikutukset eivät ulotu haitallisessa määrin asutetuille alueille. Tuulivoimaloiden rakentaminen tuo työtilaisuuksia paikkakunnalle, tiestöä parannetaan ja rakennetaan uutta yhteensä yli 50 kilometrin matkalta, tuuulivoimaloiden perustustyöt tuovat myös työmahdollisuuksia. Tuulivoimaloiden käytönaikaisten huolto- ja korjaustöiden vaikutus paikkakunnalle on saatujen selvitysten mukaan myös ilmeinen, mikäli paikkakunnalta vain löytyy ko. töihin soveliaita yrityksiä taikka työntekijöitä. Kaavaehdotuksen mukaiset tuulivoimalat sijoittuvat kauas rakennetuista kulttuuriympäristöistä, joten voimalat eivät vähennä niiden arvoa. Kaavaehdotuksen mukaisilla alueilla ei myöskään ole todettu olevan suojeltavia alueita taikka kasveja. Suurin osa Kemijärvestä jää vielä tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle ja tulevaisuudessa onkin huolehdittava, että maisemassa säilyy rakentamattomiakin vaaramaisemia. Tuulivoimahankkeille laadittavan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 77.b :ssä seuraavaa: Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Yleiskaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden paikat on osoitettu YVA-selostuksen mukaisesti ns. tuulivoimala-alueille. Yleiskaavassa on annettu määräyksiä alueiden saattamisesta metsätalouskäyttöön toiminnan loputtua, muinaismuistoista sekä luonnon monimuotoisuuden kohteista. Tuulivoimalat eivät sijoitu aivan kylien läheisyyteen, jolloin niiden merkittävyys maisemassa ei ole kohtuuton. Suurin vaikutus voimaloilla on Mäntyselän asutukselle, mutta Untamovaaran lakialueen jäätyä kaavasta pois, voimaloiden haitallinen maisemamerkitys myös tällä alueella on vähentynyt.
46(74) Hankevastaava on neuvotellut tuotetun sähkön liittämisestä kantaverkkoon Koillis-Lapin Sähkö Oy:n ja PVO-Alueverkot Oy:n kanssa. Kuusi-Mömmönvaaran tuulipuisto liitetään yhdellä sähköasemalla PVO-Alueverkko Oy:n 110 kv:n voimajohtoon (Jumisko- Pirttikoski). Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran tuulipuistot liitetään yhdellä sähköasemalla Koillis-Lapin Sähö Oy:n 110 kv:n voimajohtoon (Isokero-Kursu), ko. linjaa on kuitenkin vahvistettava eli rakennettava johdotus uudelleen nykyisiin pylväisiin Isokeron ja Mikonvaaran välisellä osuudella. Kangaslammin ja Untamovaaran alueiden osalta liittymiskapasiteettia on vain 50 MW, ko. alueiden maksimi teho on 16 * 3 MW = 48 MW, mikä voidaan liittää kantaverkkoon. Sähkönsiirtoverkko ilmenee liitteestä 6. 6.3 Kaavan vaikutukset 6.3.1 Yleistä Tuulivoimalat rakennetaan alueensa vaarojen korkeimmille lakialueille, joten suurin vaikutus rakentamisella on maisemaan. Maisemassa tuulivoimalat näkyvät parhaiten avonaisilta paikoilta kuten järven selät, pellot sekä avonaiset kyläalueet. Tiestölle voimalat näkyvät ajoittain korkeimmilta ja avonaisilta paikoilta, mutta näkymät ovat hetkellisiä. Luonnonympäristöön ja eri lajeihin vaikuttaa eniten alueille rakennettava uusi tiestö, joka voi katkoa luonnontilaisia vesilaskuja sekä aiheuttaa haittaa muullekin luonnolle. Tuulivoimaloiden rakennusalueet raivataan, mutta niillä ei ole havaittu olevan tärkeitä elinympäristöjä. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: - valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin - vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - vaikutus liikenteeseen, rautatie, maantie ja ilmailu - vaikutus puolustusvoimain toimintaan - vaikutukset elinkeinotoimintaan ja kunnan verotuloihin - maisemavaikutus - melu ja varjostus - vaikutukset alueiden virkistyskäyttöön - kaavan sosiaaliset vaikutukset 6.3.2 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Maakuntakaava Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa tuulivoimarakentamiseen siten, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat ovat ensisijaisesti sijoitettava useamman voimalan keskitettyihin yksiköihin. Lapin liitossa on valmistunut Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, joka on perustana vuoden 2012 lopulla aloitetavalle Itä-Lapin maakuntakaavan tarkistukselle tuulivoiman osalta. Selvityksen mukaan yleiskaavaehdotuksen mukaiset tuulivoimalat sijoittuvat pääosiltaan myös selvityksessä osoitetuille alueille.
47(74) Puolustusvoimien tarpeet Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on huomioitava muiden alueiden käyttötavoitteet, jotka koskevat mm. puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta. Lentoturvallisuuden osalta pyydetään lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) ja Finavia Oyj:ltä. Puolustusvoimien edellyttämä ns. tutkaselvitys tulee suorittaa ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää, em. määrätään myös kaavamääräyksin. Ilmailulain (1194/2009) 165 :n mukainen lentoestelupa tulee hakea ennen rakennusluvan myöntämistä. Ko. asia ilmenee myös kaavamääräyksistä. Yhdyskunnan eheytys ja uusiutuvat energiaratkaisut Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus tuli voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta aiempaa vahvemmin. Alueidenkäytön keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueiden käytön energiaratkaisuja. Maankäytön suunnittelussa tulee pyrkiä energiaa säästäviin ratkaisuihin ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Tavoitteissa mainitaan, että tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kemijärven tuulivoimalahankkeet ovat em. tarkistusten mukaisia, koska niillä tuotetaan uusiutuvaa energiaa, hillitään kasvihuonepäästöjä ja tuulivoimalat sijoitetaan useamman voimalan yksiköihin. Maaseudun asuttaminen Kemijärven kaupunki on ollut muuttotappio kunta hyvin kauan ja kaupunkiin on tarpeen saada vaihtoehtoja työhön ja koulutukseen. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan maaseudulle tulee saada lisää pysyviä asukkaita. Tuulivoimarakentaminen omalta osaltaan tukee tätä tavoitetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö Alueiden käyttötavoitteiden mukaan tulee säilyttää kulttuuri- ja luonnonperintöä, alueiden virkistyskäyttöä sekä luonnonvaroja. Kemijärven tuulivoimahankkeet eivät estä alueiden tulevaa virkistyskäyttöä, marjastus, metsästys, vaeltaminen, koska suunnittelualueiden luonne pyritään säilyttämään, niin elollisen kuin elottomankin luonnon osalta. Rakennettavat tuulivoimalat eivät sijoitu lähelle Kemijärven valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, eivätkä siten vähennä niiden arvoa. Ko. asia on todettu myös Lapin liiton tuulivoimaloita koskevassa selvityksessäkin. Tuulipuistojen sijoittuminen kaavoituksessa osoitetuille maa- ja metsätalousalueille, etäälle valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, ei aiheuta ristiriitaa tuulivoiman sijoittumisen ja alueidenkäyttötavoitteissa mainittujen maisema- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen välille. Poronhoidon alueidenkäytöllinen turvaaminen Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueiden käytölliset edellytykset. Yleiskaavalla ei tule osoittaa sellaisia toimintoja, joilla olennaisesti pienennettäisiin poronhoidon toimintaedellytyksiä alueella. Kaavaprosessin aikana hankevastaava on neuvotellut paliskunnan kanssa mm. seurannan järjestämiseksi vaikutusten osalta. Tärkeimmät vaikutukset ovat laidunmenetykset sekä vaikutukset porojen käyttämiin reitteihin, reittien katkeaminen, ahtautuminen ja teiden estevaikutukset. Seurantajärjestelmä on määritelty YVA-selostuksessa. Poronhoidon osalta on valmistunut erillinen selvitys, jonka mukaan porotaloudelle ei aiheudu merkittävi haittallisia vaikutuksia tuulivoimaloiden rakentamisesta.
48(74) Melu Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa. Tuulivoimaloiden aheuttamaa melua tarkastellaan myöhemmin toisaalla tässä selotuksessa. Suoritettujen mallinnusten perusteella voimaloista ei aiheudu haitallista melua pysyvälle asutukselle. Yhden loma-asunnon pihä-alueelle ulottuu Mikonvaaran voimaloista suotuisissa olosuhteissa noin 40 db:n melu. Tervysvaikutukset ja onettomuusriskit Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen liittyvät irtoavan lumen ja jään aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Muiden toimintojen esim. rautatie ja tieliikenne osalta voimalat tulee sijoittaa riittävän kauas ko. alueista. Lunta ja jäätä muodostuu silloin, kun voimala-alueilla on vähiten luonnossa liikkujia. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luvussa 16 on selostettu voimaloiden vaikutuksia turvallisuuteen. Selostuksessa todetaan, että todennäköisyys esim. jään osuminen paikallaa olevaan ihmiseen on 0, 002 osumaa/vuosi, mikä vastaa yhtä osumaa 500 vuodessa. Ko. vaarasta on kuitenkin tarpeen ilmoittaa varoituskyltein alueen tieverkoston varrella sekä tuulivoimala-alueiden läheisyydessä. Tuulivoimalat on syytä varustaa lapalämmittimillä, jotta riski lumen ja jään putoamiseen pienenisi. Virkistysalueet ja ekologisesti merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet Kemijärven kaupungin alueella on neljä merkittävää virkistysaluetta; I Pöyliövaaran ulkoilualue, jossa on sekä talvi- että kesäreittejä, Pöyliöjärven ympäristössä useita taukopaikkoja II Peurakankaan ulkoilualue, jossa on kattava latuverkosto III Suomun ulkoilu- ja retkeilyalue IV Pyhätunturin ulkoilu- ja retkeilyalue Lapin liiton tekemässä Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä Kemijärven alueelle on osoitettu jatkotarkastelussa on 9 eri aluetta. Kaupunginhallitus on antanut selvityksestä lausunnon 16.1.2012 ja sen mukaisesti Kemijärven alueelle jäisi paljon alueita tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Kuvasta 29 ilmenee, että rakentamisen ulkopuolelle jäisi laajoja alueita etelässä, lännessä sekä pohjoisessa, myös Suomun matkailukeskuksen lähialueet jäisivät tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Kuvan 29 mukaisesti Kemijärven kaupungin alueelle jäisi laajoja yhtenäisiä luonnonalueita sekä yhtenäisiä alueita virkistykseen. Lopullisesti tuulivoimalle osoitettavat alueet selviävät maakuntakaavan laadinnan yhteydessä, joka alkaa vuoden 2012 loppuolella. Yllä mainitut retkeilyalueet sijoittuvat kauas tuulivoima-alueista, eikä tuulivoimaloiden rakentamisella ole välitöntä vaikutusta retkeilyalueiden ja -reitistöjen käyttöön. Ko. alueille voimalat voivat hetkellisesti näkyä, mutta tuntemus on tietysti kunkin käyttäjän omakohtainen. Tuulivoimaloiden etäisyys retkeilyalueista on niin pitkä, että voimaloiden vaikutus maisemassa ei enää ole merkittävää. 6.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaehdotuksen mukaiset tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 2 kilometrin päähän vakituisesta asutuksesta (Mäntyselkä), voimalat ovat kuitenkin vaaran takana ja suoraa näköyhteyttä voimaloihin ei ole. Muualla asuinrakennukset sijoittuvat noin 2-3 kilometrin päähän voimaloista. Tuulivoimalat näkyvät mm. lähistöllä oleviin kyliin avonaisilta paikoilta, peltoalueet, järven selät sekä korkeammat tien kohdat. Pihapiireihin ja siellä oleskeluun voimalat vaikuttavat eniten Mäntyselän alueella, jossa Paloselän voimalat ovat noin 3,5 kilometrin päässä taloista. Suurin vaikutus voimaloilla asutukseen on siinä, että on tietoisuus niiden olemassa olosta, minkä eri ihmiset tuntevat eri tavalla, toisille nykyaikaista energian tuotantoa ja toisille maisemassa oleva haitta.
49(74) 6.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Tuulivoima-alueilla on tehty seuraavat luontoselvitykset; Suomen luontotieto Oy 2010, Kääväkkäselvitys /Matti Kulju 2011 sekä Luontoselvityksiä Kemijärven tuulipuistoalueilla 2011 (Luontotieto Carex ). Kangaslamminvaara Kangalamminvaaran tuulipuistoalue sijoittuu kolmelle eri alueelle, Mikonvaara, Kangaslamminvaara ja Outovaara. Kaikkien tuulivoimalakohteiden ympäristöt ovat nuorehkoja hoidettuja talousmetsiä. Kangaslamminvaaralla on laajoja tuoreita avohakkuualueitakin. Yleiskaavan mukaisesti pohjoisimpaan voimalaan rakennettava tie tehdään lakialueen länisreunaan, sen sijaan, että tielinjaa olisi jatkettu edelliseltä voimalalta suoraan. Em. menettelyllä vältetään lakialueen pohjoisosasta Kummunjärveen laskevan noron ylittäminen. Untamovaara Untamovaaran alueella voimalat sijoittuvat Paloselälle, joka on hoidettua talousmetsää ja Untamovaaran eteläosaan, jossa on harvapuustoista kuusi-mäntymetsää. Pohjoisimman voimalan alueelta on tehty muutama silmälläpidettävä kääväs- ja jäkälälöyö. Nämä esiintymät vaarantuvat voimalan rakentamisen yhteydessä, vaikka ne eivät jää tuulivoimaloiden perustuksien alle, muokkavat työkoneet ympäröivää maastoa, jolloin esiintymät todennäköisesti tuhoutuvat. Untamovaaran voimala-alueille sijoittuu muutaman tilhin ja kuukkelin havainto. Yleiskaavassa ei osoiteta voimaloita vanhan tai luonnontilaisten metsien alueille. Tehtyjen selvitysten perusteella yleiskaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon. Kuusi-Mömmönvaara Kuusi-Mömmönvaaran kaava-alue on kokonaan hoidettua ja osin myös aukkohakattua talousmetsää, jonka luontoarvot ovat niukat. Tuulivoimarakentamisella ei siten ole haitallisia vaikutuksia uhanalaiseen lajistoon. Kaava-alueilla olevat Metsälain 10 :n sekä Vesilain 1 luvun 11 mukaiset luontotyypit ja kohteet on osoitettu luonnon monimuotousuuden kohteina, joiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisedellytykset. 6.3.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöön Kaavan mukaisella rakentamisella on suurimmat vaikutukset tietysti rakentamisen aikana, jolloin tarvitaan suuret määrät niin soraa, hiekkaa kuin kiviaineksiakin. Ympäristövaikututsen arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan tuulivoimapuistohankeet tulisivat tarvitsemaan merkittävät määrät, n. 250-380 000 m 3 :ä, maa-aineksia. Ko. ainesten osalta voidaan osittain turvautua jo olemassa oleviin maaottoaluesiin, mutta myös uusia tarvitaan jo etäisyyksienkin vuoksi. Kun otetaan huomioon, että Kemijärvellä on jo tällä hetkellä 14 eri ottoaluetta, maaainesten otto ei aiheuta merkittäviä muutoksia maa- ja kallioperään. Tuulivoimalat eivät sijoitu millään alueella aivan vesitöjen ranta-alueille, joten vaikutuksia vesistöihin ei ole odotettavissa. 6.3.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Tuulivoimapuistoja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Mäntyvaarassa noin 2
50(74) kilometrin päässä Mikonvaaran tuulivoimaloista. Voimaloiden ja asutuksen välissä on kuitenkin Mäntyvaara, joten suoraa näköhteyttä voimaloihin piha-alueilta ei ole. Tuulivoimaloista aiheutuvia melu ja varjostusvaikutuksia sekä maisemavaikutuksia on käsitelty toisaalla tässä selostuksessa. Untamovaara-Kangaslamminvaaran tuulivoimapuistojen läheisyydessä ei ole oikeusvaikutteisia kaavoja. Kuusi-Mömmönvaaran tuulivoimapuiston itä- ja pohjoispuolella noin 3-4 kilometrin päässä on vahvistettu oikeusvaikutteinen yleiskaava, jolla on pääasiassa ratkaistu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen rakennuskielto. Myös Lehtolan ja Rytilehtolan kylien alueille on vahvistettu em. kaltainen yleiskaava. Tuulivoimalat näkyvät yleiskaavoissa oleville rakennuspaikoille, jos rakennuspaikan ja voimalan välinen alue on avoinainen. Näkymää estevät lähellä olevaat vaarat sekä rakennusalueiden puusto. Mikäli voimalat sijaitsevat rakennuspaikkojen takana ja avautumisilmansuunta on voimaloista poispäin, eivät voimalat näy rakennuspaikoille. Voimaloiden näkyvyyttä maisemassa on havainnollistettu havainnekuvin ja näkymäalueanalyysillä, joista on tehty erillisraportit ympärisövaikutusten arviointiselostusta varten ja joka on myös kaavan liiteasiakirja. Tuulivoimalat vaikuttavat maankäyttöön myös siten, että lomarakennuksia taikka vakituisen asumisen rakennuksia ei voida rakentaa kovin lähelle voimaloita, koska voimaloista aiheutuva melu asettaa omat rajoituksensa rakentamiselle. Sivulla 35 on esitetty taulukko, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot eri käyttötarkoituksille. Ko. taulukon mukaisesti tuulivoiman rakentamisen jälkeen ei voida sijoittaa lomarakennuksia sellaisille alueille, joilla tuulivoimaloiden aihuettama melu yöllä on yli 40 db taikka vakituisia asuntoja alueille, joilla melu yöllä on yli 45-50 db, em. melualueet ilmenevät kappaleen 6.3.11 mukaisissa kartoissa. Melua mitattaessa on tarvittaessa syytä tehdä laajemman melukartoituksen (kappale 6.3.11) lisäksi myös kohdekohtaista laskentaa ja tarkasteluja mahdollisilla rakennusalueilla. Melun määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös ns. taustamelu. 6.3.7 Vaikutukset liikenteeseen, rautatie, maantie, ilmailu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin alusunnon mukaisesti kaavamääräyksiä on täydennetty siten, että ennen rakennuslupien myöntämistä tuulivoimalille on haettava ilmailulain (1194/2009) :n 165 mukainen lentoestelupa. Edelleen Trafi on lausunnossaan todennut, että rautatien suojaetäisyys rakennettaviin tuulivoimaloihin tulee olla vähintään 30 m + 1,5 x voimalan suurin korkeus. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 180 metriä, mistä suojaetäisyydeksi saadaan 30 m + 1,5 * 180 = 300 metriä. Rautatietä lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat Mikonvaaraan noin 420 metrin päähän rautatiestä, joten suojaetäisyys on riittävä. Em suoja-alue merkitään myös kaavaan. Ilmailun osalta kaavaehdotuksesta pyydetään vielä lausunto Finavia Oyj:ltä. Valta- ja kantateillä sekä maanteillä, joiden nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän tuulivoimalan etäisyyden manatien tiealueesta tulee olla vähintän 500 metriä. Tuulivoimalat sijoittuvat Untamovaarassa n. 3,5 km:n ja Mikonvaarassa noin 2 km:n päähän valtatie 5:stä, joten suojaetäisyys on riittävä. Kuusi-Mömmönvaaran lähellä olevan seututien nopeusrajoitus on alle 100 km/h. 6.3.8 Vaikutukset puolustusvoimain toimintaan Puolustusvoimain pääesikunnan lausunnon perusteella kaavamääräyksiä on täydennetty siten, että tuulipuistohankkeiden osalta tulee tehdä tarkempi tutkavaikutuselvitys teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämiä laskentamenetelmiä käyttäen ennen rakennusluvan myöntämistä. Em. selvityksen jälkeen Ilmavoimien esikunta analysoi
51(74) saadut tulokset, arvioi onko valvontasensoreihin kohdistuvilla häiriöillä merkittäviä vaikutuksia ilmavoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän toteuttamiselle ja antaa asiasta lausunnon Pääesikunnalle. Em. menettelyn avulla voidan varmistua, että kaavan ja luvan salliminen toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa löytyy maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu, jolla turvataan maanpuolustuksen tarpeet. Lausunnossa todetaan vielä, että Oxfor Intergon Finland Oy:n Kemijärven tuulipuistohankkeissa ei ole muita merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimain toimintaan ja että hankkeet eivät rajoita puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen käytön ja koulutuksen tarvitsemia riittäviä alueellisia edellytyksiä tai sotilasilmailua. Kuva 28. Välittömät ja välilliset laidunmenetykset Kemijärven tuulipuistojen poroselvityksen mukaan (Nieminen 2012). 6.3.9 Vaikutukset elinkeinotoimintaan, kiinteistöjen arvoon ja kunnan verotuloihin Poronhoito Paliskunnalta saadun selvityksen mukaan kaikki hankealueet ovat tärkeitä laidunalueita. Kuusi-Mömmönvaara ja Kangaslamminvaaran alueet ovat alkusyksyn ja syystalven laitumia, kun taas Untamovaaralla on myös kevättalven laitumia. Hankealueiden läpi kulkee reittejä, joita porot käyttävät siirtyessään laitumelta toiselle. Erityisen tärkeä on Kangaslamminvaaran ja Kummunjärven välinen alue, porojen siirtyessä talvilaitumille. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten on tehty porotalousselvitys (Mauri Nieminen 2012).Selvityksen mukaan välittömät menetykset ja menetykset vaikutusalueella (200 m tuulivoimaloista ulottuva alue) laidunten osalta ovat taulukon?? mukaiset. Laidunmenetykset porotaloudelle ovat hyvin pieniä, välittömät menetykset olisivat noin 73-98 hehtaaria ja menetykset vaikutusalueella 751-1 163 hetaaria. Välitön laidunmenetys tarkoittaisi 3-4 poron talvilaidunten menetystä, jolloin puhtaan tuoton (n.
52(74) 24 /lukuporo) menetys olisi vuosittain 72-96 euroa ja 20 vuoden lasketaperusteella korvaus olisi yhteensä 1 440 1 920 euroa. Vaikutusalueella vastaavat korvaukset olisivat vuositasolla 969-1 104 euroa ja 20 vuoden laskentaperusteella 13 920 22 080 euroa. Selvityksessä esitetään, että tutkitut ja todelliset haitat sekä laidunmenetykset olisi korvattava paliskunnalle. Toisaalta alueelle rakennettavat ja kunnostettavat tiet helpottavat teknistynyttä poronhoitoa, mutta lisäävät myös ilmeisesti muutakin käyttöä ja häiriötä poronhoidolle. Em. selvityksen mukaisesti tuulivoimarakentamisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueiden porotalouden hoitoon. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan poronhoidolle aiheutuvien haittojen selvittämiseksi hankkeeseen ryhtyvän tulee sopia seurantajärjestelmä paliskunnan kanssa ennen rakennusluvan myöntämistä. Vaikutukset matkailuun Tuulivoimalat näkyvät Pyhän ja Suomun matkailukeskusten rinnealueille, mutta puusto estää näkymisen mökkikyliin. Etäisyys Suomulta lähimpiin voimaloihin on noin 14 kilometriä, joten voimalat eivät ole enää ko. etäisyydellä maisemaa hallitsevia. Kemijärvellä järjestettäville laivaristeilyille tuulivoimalat näkyvät hyvin suurilta järven seliltä, mutta vaikutus matkustajiin on henkilökohtainen. Suurin vaikutus venereiteillä tapahtuvaan matkailuun on Lehtolan kylän läheisyydessä, jossa reiti sijaitsevat lähimmillään noin neljän kilometrin päässä tuulivoimaloista ja kohoavat korkealle maisemasta. Suurin osa venereiteistä sijaitsevaa yli seitsemän kilometrin päässä voimaloista, joilloin voimalat eivät enää hallitse maisemaa. Tuulivoimapuistoja voidaan hyödyntää käyntikohteina matkailussa kunhan huolehditaan turvallisuudesta. Vaikutukset matkailuun riippuu hyvin paljon matkailijan omista mieltymyksistä. Kemijärven yrittäjäyhdistys on kaavaluonnoksista antamassaan lausunnossa vastustanut tuulivoimaloiden rakentamista. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto vielä Suomun matkailuyrittäjiltä. Taloudelliset vaikutukset Tuulivoimalahankkeiden taloudellisia vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy sivut 210-220) sekä tämän kaavaselostuksen sivuilla 26-27. Kiinteistöjen arvo Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy sivu 215) on mainittu, että tuulivoimapuistoilla on vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Suurimmat vaikutukset ovat lähellä (alle 1,6 km) sijaitseville kiinteistöille, joilla hinnan aleneminen olisi 5-15 %. Vastaavasti kaukana sijaitsevilla (4,8-8 km) kiinteistöillä hinnan aleneminen olisi 1.2 %. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä, n. 1,5 km, ei ole rakennettuja kiinteistöjä, joten vaikutus kiinteistöjen arvon alenemiseen on vähäinen. Lähimmät asutut asuinkiinteistöt sijaitsevat Mäntyvaarassa, josta matkaa Mikonvaaran tuulivoimaloille on on n. 2 km ja Paloselän voimaloille n. 3,5 km. Lomarakennuksia lähimmillään on Mikonvaaran voimaloiden vieressä Keskimmäisen Mikonjärven rannalla, etäisyys n. 0,7 km sekä Kankaanlammin rannalla, etäisyys n. 1,5 km. Kuusi- Mömmönvaaran alueella lähin lomarakennus sijiatsee noin 2,5 km päässä lähimmistä voimaloista. Vaikutus työllisyyteen Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii nykyisen metsäautotieverkoston parantamisen sekä uuden tiestön rakentamisen tuulivoimapuistojen sisälle. Peruskorjattavaa vanhaa ja
53(74) rakennettavaa uutta tietä on yhteensä noin 51 kilometriä. Tiestön rakentaminen tuo työtilaisuuksia Kemijärveläisille yrityksille. Tuulivoimaloiden perustustyöt sopivat myös paikallisille yrittäjille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu 219-220/Vaasan Seudun Kehitys Oy) mukaan tehdyt työllisyysselvitykset ovat osoittaneet, että kutakin asennettua megawattia kohden syntyy 0,3-0,5 käytön aikaista työtilaisuutta. Samaan päätelmään on päädytty myös Lapin liiton tekemässä Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä. Kaavaehdotuksen mukainen suurin mahdollinen teho on noin 69 megawattia, minkä perusteella työllisyysvaikutus olisi yhteensä 20-34 henkilöä. Lapin liiton tuulivoimaselvityksessä todetaan, että Etelä-lapin alueelle syntyisi todennäköisesti joitakin tuulivoimaloiden huoltoon, käyttöön ja kunnossapitoon keskittyviä yrityksiä. Paikallinen työllisyysvaikutus on kuitenkin hyvin paljon riippuvainen kemijärveläisten yritysten kyvystä tarjota huolto yms. palvelua huoltotöihin, työmahdollisuuksia kuitenkin syntyisi. Tuulivoima rakentaminen tukee Lapin energiastrategian mukaista koulutusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa, joiden avulla luodaan ja saadaan uusia toimijoita Lappiin. Vaikutus kunnan verotuloihin Tuulivoimaloiden rakentamisen välitön vaikutus kunnan verotuloihin kertyy kiinteistöveron kautta. Tuulivoimaloiden rakentamiselle on vaikusta myös kunnallis- ja yhteisöverotuloihin työllisyydessä ja yritystoiminnassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten kautta. Tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin (Kemijärvellä 1 %) mukaan. Kiinteistöveron laskennallinen tuotto alkuvuosina olisi Suomen kuntaliitosta saadun esimerkin valossa seuraavaa: Esimerkki: Tuulivoimala maksaa 3 milj. euroa. Tästä rungon osuus on esim. 40 % eli 1,2 milj.. Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään tästä 70 prosenttia, jolloin verotusarvoksi muodostuu 840 000. Jos tähän sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, joka esim. on 1 %, tuottaa yksi tuulivoimala kunnalle ensimmäisenä vuotena 8 400 kiinteistöverona. Kaavaehdotuksen mukaisesti rakennetaan 23 voimalaa, jolloin laskennallinen kiinteistöverotuotto ensimmäisen vuonna olisi 23 x 8 400 eli 193 000. Tuulivoimalan arvosta tehdään vuosittain 10 % ikäalennus, joten kiinteistövero alenee kohtalaisen jyrkästi jo ensimmäisinä vuosina. Kymmenenä ensimmäisenä vuotena kaavan mukainen kiinteistöverotuotto olisi noin 1,1 milj. euroa. Tuulivoimalalle jäännösarvo on 20 % verotusarvosta eli suurimman poiston (80 %) jälkeen vuotuinen kiinteistövero olisi noin 38 000 euroa. Hallitusohjelmassa on maininta, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta selvitetään. 6.3.10 Maisemavaikutus Yleistä Ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten on tehty maisemaselvitys Kemijärven tuulipuistohankkeiden maisemavaikutuksista, liite??. Em. selvityksessä tuulivoimaloille on määritelty neljä visuaalisen vaikutuksen vyöhykettä: Lähialue; 0-5 km, tuulivoimala dominoi kaikentyyppisessä maisemassa Välialue; 5-10 km, tuulivoimala näkyy hyvin, mutta on vaikea hahmottaa voimalan kokoa ja sitä, onko iso voimala kaukana vai pieni lähellä Kaukoalue 10-20 km, tuulivoimala näkyy selvästi, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia
54(74) Ulompi kaukoalue 20-30 km; tuulivoimala näyttää pieneltä horisontissa, ja maiseman muut elementit vaikuttavat siten, että voimalaa on vaikea huomata ja hahmottaa Selvityksessä todetaan, että Kangaslamminvaara, Untamovaara ja Ailangantunturi lähialueineen ovat keskeinen osa Kemijärven alueen maiseman perusrunkoa ja muodostavat yhdessä alueen muiden vaarojen kanssa tärkeän maisemakuvan taustan eri suunnista katseltaessa. Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Erityisesti vaikutukset kohdistuvat Kemijärven vesistöalueelle, mistä aukeaa pitkiä avoimia näkymäakseleita ja järvimaisemassa maisemavaikutukset korostuvat. Muualla metsät ja maastonmuodot estävät tuulivoimaloiden näkymistä monin paikoin. Kulttuuriympäristöjen ja kylien osalta vaikutukset ovat sitä voimmakkaampia, mitä lähempänä tuulivoimaloita ollaan. Vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja merkittäviin kulttuuriympäristöihin Puikkolan kylä Etäisyys Kangaslamminvaaralle on noin 9-10 km, joten voimalat eivät enää dominoi maisemakuvaa. Kangaslamminvaaran alueelta ei juuri näy voimaloita kylään, koska lähialueen metsät estävät näkymisen. Tuulivoimaloiden vaikutus on vähäinen taikka olematon. Salpalinja ja Joutsijärven kylä Salpalinjalta ja Joutsijärven kylän keskeiseltä alueelta matkaa kaavaehdotuksen mukaisiin lähimpiin voimaloihin on Paloselän ja Kangaslamminvaaran alueille noin 8 km ja Mikonvaaran alueella noin 7 km. Tuulivoimalat sijoittuvat siten ns. välialueelle, jossa voimalat näkyvät hyvin, mutta on vaikeaa hahmottaa voimalan kokoa ja sitä onko kyseessä iso voimala kaukana vai pieni lähellä. Maisemaselvityksen mukaan, liite?? sivu 98, Untamovaaran (Paloselän) ja Kangaslamminvaaran tuulivoimalat näkyvät osalle Joutsijärven kyläaluetta ja muodostavat niiltä osin hallitsevan elementin Joutsijärven Salpalinjan kulttuuriympäristössä. Juujärven kylä Kylä sijoittuu ulommalle kaukoalueelle 20-30 km ja siten maisemakuvaan kohdistuvat vaikututukset ovat vähäiset. Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat, Kemijärven kirkko ja Oinas-Tapionniemen kyläalue Kirkkomaisemat sijoittuvat kaukoalueelle (10-20 km) ja tuulivoimaloiden vaikutus on kuitenkin vähäinen, koska etäisyyttä voimaloihin on vähimmillään 17-18 km. Myös vaikutukset Oinas-Tapionniemen kyläalueelle on vähäinen, koska voimalat sijoittuvat yli 20 km päähän hankealueista. Vaikutukset maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeisiin maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta merkittäviin kohteisiin. Kemijärven keskustan kulttuuriympäristökohteet sijoittuvat kaukoalueelle ja tuulivoimaloiden vaikutus on vähäinen tai olematon. Halosenrannan ja Kelloniemen kylät sijoittuvat kaukoalueelle (10-20 km), joten tuulivoimalat eivät enää dominoi maisemaa, mutta voimaloiden maisemavaikutusta voidana pitää kohtalaisena. Soppelan kylä sijoittuu välialueelle (5-10 km) ja sinne näkyvät kaikki Paloselän voimalat, joista matkaa kylälle on 6-7,5 km. Kangaslamminvaaran voimaloihin
55(74) Soppelasta on matkaa 12-14 km ja osalle kylää em. voimalat myös näkyvät. Em. alueiden voimalat eivät enää dominoi maisemaa, mutta vaikutus on kuitenkin kohtalainen ranta-alueilla, koska voimalat näkyvät pienpiirteisessä järvimaisemassa. Isokylä sijoittuu välialueelle (5-10km), lähimmillän voimalat ovat Paloselässä noin 9-10 km ja Kangaslamminvaaran voimaloille matkaa on lähimmillään noin 12 km. Etäisyydestä johtuen voimalat eivät enää dominoi maisemakuvaa ja vaikutus on siten kohtalainen. Kostamo-Kummunkylä-Leväranta, Oinas-Tapionnemi alueille matkaa voimaloilta on 20-30 km ja vaikutus on siten vähäinen tai olematon. Vaikutukset asumisen ja loma-asumisen maisemaan Kemijärven keskustaajamasta voimalat sijoittuvat lähimmillään noin 18 kilometrin päähän (Paloselkä). Voimalat eivät siten hallitse maisemakuvaa ja vaikutusta voidaan pitää melko vähäisenä. Kemijärven pitkäsillan pohjoispuoliset kylät, Kostamo, Leväranta, Oinas ja Tapionniemi alueille matkaa voimaloilta on 20-30 km ja vaikutus on siten vähäinen tai olematon. Halosenrannan, Kelloniemen, Isokylän ja Soppelan alueille ulottuvaa maisemavaikutusta on käsitelty jo edellellä ja koska voimalat sijoittuvat Soppelan-Isokylän alueilla 5-10 km ja Halosenraanan-Kelloniemen alueilta 10-20 km päähän, kyliin kohdistuvaa maisemavaikutusta voidaan pitää kohtalaisena. Rytilahden kylä sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Kuusi-Mömmönvaran lähimmistä voimaloista ja voimaloiden vaikutus korostuu, koska näkymä kylästä avautuu järvenselän yli. Vaikutus on voimakas ja voimalat dominoivat matkasta huolimatta järvimaisemaa. Lehtolan kylä sijoittuu lähialueelle (5-10 km), mutta Kuusi-Mömmönvaaran alueen voimalat eivät kokolehtolan kylään. Untamovaaran voimalat sijaitsevat noin 11 km päässä kylästä, mutta matkasta johtuen eivät enää dominoi maisemaa ja vaikutusta voidana pitää kohtalaisena. Räisälän kylä sijaitsee väli- ja kaukoalueella (5-20 km). Untamovaaran hankealueelle matkaa on noin 10 km, Kuusi-Mömmönvaaran alueelle 12 km ja Kangaslamminvaaran alueelle noin 16 km. Kylälle näkyvät sekä Untamovaaran että Kangaslamminvaaran voimaloita, mutta matkasta johtuen voimalat eivät enää dominoi maisemaa ja vaikutus on kohtalainen. Joutsijärven kylän osalta maisemselvityksessä on sivulla 98 todettu, liite??, että kaavaehdotuksen (Vaihtoehto VE3) mukaiset vaikutukset osalle kyläaluetta Kangaslamminvaaran ja Paloselän tuulivoimaloiden osalta ovat hallitsevia. Askanselän loma-asutusalue sijoittuu välialueelle (5-10 km), Kuusi-Mömmönvaaran hankealueelle on lähimmillään matkaa noin 3 km ja riippuen mihin ilmansuuntaan ranta aukeaa vaikutusta voidaan pitää voimakkaana silloin kun aukeamisilmansuunta on voimaloihin päin. Ammänniemen etelärannan loma-asutus sijaitsee noin 7-10 km päässä Kuusi- Möömönvaran alueesta, alueen voimalat ovat hallitsevia järvimaisemassa ja vaikutus on kohtalainen. Virkistyksen ja matkailuun kohdistuvat maisemavaikutukset Suomun matkailukeskus sijaitsee kaukoalueella (10-20 km), etäisys Paloselän alueelle on noin 14 km, Kangaslamminvaaran alueelle noin 20 km. Untamovaaran voimalat näkyvät rinteen länsipuolelle ja hallitsevat jonkin verran maisemakuvaa, mutta vaikutus on etäsiyydestä johtuen vähäinen. Kemijärven seurakunnalla on leirikeskus Ailanganniemessä, jonne Kuusi-Mömmönvaaran voimalat eivät näy. Voimakkaimmin voimalat näkyvät Kemijärven vesistöalueelle, koska järvenselät avaavat pitkiä avonaisia näkymiä ympäröivään vaaramaisemaan. Rakennetut veneilyreitit
56(74) kulkevat vaikutusvyöhykkeen kaikissa vyöhykkeisää ja siten vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä lähempänä ollaan voimaloita. Voimakkainta vaikutus on Lehtolan kylän läheisyydessä, jossa reiteiltä matkaa voimaloille on lähimmillän noin 4 km elikkä reitit sijaitsevat ko. alueilla vaikutusvyöhykkeeen lähialueella ja voimaloiden vaikutus maisemassa on voimakas. Yhteisvaikutukset Ailangantunturin tuulivoimahankkeen kanssa Mikäli Ailangantunturin tuulivoimahanke toteutuu, vaikutukset voimistuvat entisestään Kemijärven vesitö- ja ranta-alueilla sekä eteläisillä vaikutusalueilla. Ailangantunturin hankkeen myötä tuulivoimaloita näkyisi laajalti koko eteläisen Kemijärven veistöalueella. Kaavan liitteenä olevassa maisemaselvityksessä ko. vaikutusta on havainnollistettu näkyvyysanalyysi-kartalla kuvassa 38 sivulla 44. Ko. kuvan mukaisesti suurin osa Kemijärven veistöalueesta olisi sellaista, jonne voimalat jollain tavalla näkyisivät. Mitä lähempänä voimaloita oltaisiin sitä voimakkaampaa vaikutus olisi. Kuvasta voidaan kuitenkin havaita, että voimaloiden lähialueille (0-5km) ei näy kovinkaan paljon voimaloita, koska rannan läheisyydessä olevat vaarat osittain peittävät voimaloita näkymästä. Maisemaselvityksessä olevan kuvan 38 mukaista vaikutusta veisistöalueelle voitaneen kuvailla kohtalaiseksi, kun otetaan huomioon voimaloiden etäisyys keskimääräisestä katselupisteestä. Kuva 29. Kemijärven kaupunginhallituksen lausunnon mukaiset tuulivoima-alueet sekä tuulivoimasta vapaat alueet
57(74) Kemijärven kaupunginhallitus on 16.1.2012 antanut lausunnon Lapin liiton tekemään selvityksen Lapin eteläisten osien tuulivoima-alueista. Lausunnon ja laaditun kaavaehdotuksen mukaisesti Kemijärven järvimaisemaan jäisi kuvan 29 mukaiset tuulivoimasta vapaat alueet, jotka turvaisivat myös laajat ja yhtenäiset virkistysalueet Kemijärven alueelle. 6.3.11 Melu ja varjostus Yleistä Kaavaluonnosten aiheuttamaa melua ja varjostusta on käsitelty luvussa 5.3.11. Kaavehdotus vastaa ympäristövaikutusten arviointimenettelun vaihtoehtoa VE3, jonka osalta on tehty uudet melumallinnukset sekä varjostusmallit. Maalle sijoitetun 2-3 MW:n tuulivoimalan aiheuttama melu alittaa 40 desibelin meluarvon noin 700-1 000 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ihanteellississa olosuhteissa. Tuulivoimaloiden lähellä on havaittavissa valon ja varjon liikkumisesta johtuvia häirötekijöitä, jotka syntyvät, kun aurinko paistaa tuulvioimalan takaa. Em. vaikutus syntyy vain tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina vuoden päivinä. Melu Tuulivoimaloiden ympäristöön aiheuttaman melun leviämiseen vaikuttavat useat eri tekjijät: - vallitsevat sääolosuhteet, lämpötila yms. esim. tuulen aiheuttama taustamelu voi peittää voimalan melun - liikenteen aihuettaman melu vaikutus - maanpinnan muodot ja sen laatu, esim. vesipinta/metsä Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on suhteellisen heikkoa ja peittyy helposti taustameluun (liikenne, tuulen kohina jne.), jo 3-8 m/s tuulen äänet latvustossa aiheuttaa helposti 35-45 desibelin äänen. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot melulle on esitetty kappaleessa 5.3.11. Esim. asumiselle ohjearvona on päivällä 55 db ja yöllä 45-50 db ja loma-asutukselle päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Ympäristöministeriössä on parhaillaan laadittavana opas (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu), joka on ollut lausuntokierroksella. Oppaassa melun ohjearvoiksi esitetään seuraavaa: Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vaihtoehto VE3 vastaa kaavaehdotuksen mukaisia voimaloita kaikilla hankealueilla. Yleiskaavan mukaiset meluvaikutukset voimaloiden ympäristöön ilmenevät kuvista 30-31. Vihreällä viivalla on osoitettu 40 db:n melualue, joka valtioneuvoston päätöksen mukainen yönaikainen ohjearvo lomaasumiseen käytettävillä alueilla.
58(74) Kuten kuvista 30-31 havaitaan voimaloiden melu ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja asutuilla alueilla. Mikonvaaran voimaloiden melu ulottuu kuvan 30 mukaisesti 40 db:n voimakkuudella Keskimmäisellä Mikonjärvellä olevalle lomarakennukselle ja vastaavasti Kangaslamminvaaran voimaloista ulottuu 35 db:n melu Kangaslammin rannalla olevalle lomarakennukselle. Käynnistyäkseen tuulivoimala tarvitsee vähintään 3 m/s olevan tuulennopeuden. Kun otetaan huomioon, että jo 3-8 m/s tuulen äänet latvustossa aiheuttaa helposti 35-45 desibelin äänen, peittyy voimaloista syntyvä melu normaaliin taustaäneen luonnossa. Kuva 30. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran alueille sijoitettujen voimaloiden melu (Ympäristövaikutusten arviointiselostus / WSP Finland Oy)
59(74) Kuva 31. Kuusi-Mömmövaaran voimaloista aiheutuva melumallinnus (Ympäristövaikutusten arviointiselostus / WSP Finland Oy). Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vaikutus rakentamiseen Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot melulle määrittelevät vakituisen ja lomarakentamisen sijoittumisen edellytykset tuulivoimaloiden läheisyydessä. Em. päätöksestä johtuen lomarakentamiseen ei tulisi käyttää sellaisia alueita, joilla melun ohjearvo ylittää yöaikaan 40 db, asumiseen käytettävillä alueilla vastaava ohjearvo on 45-50 db.
60(74) Ohjearvothan ovat ohjeena, kun tuulivoimaloita sijoitetaan mm. lomarakennusten läheisyyteen, mutta se on myös toisaalta ohjeena, jos lomarakennuksia suunnitellaan rakennettavaksi tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden rakentaminen luo siten niiden ympärille ns. ei-alueen vakituisen asumisen ja lomarakentamisen osalta. Ko. päätöksen johdosta tuulivoiman rakentamisen jälkeen lomarakennuksia ei voida sijoittaa sellaisille alueille, joilla tuulivoimaloiden aiheuttama melu yöllä on yli 40 db taikka vakituisia asuntoja alueille, joilla melu yöllä on yli 45-50 db. Melua mitattaessa on tarvittaessa syytä tehdä laajemman Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyn melukartoituksen lisäksi myös kohdekohtaista laskentaa ja tarkasteluja mahdollisilla rakennusalueilla. Melun määrittelyssä tulee ottaa huomioon myös ns. taustamelu. Varjostus Tuulivoimaloiden varjostusvaikutus eli ns. vilkku/välke syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa, jolloin toiminnassa olevan voimalan siivet aiheuttavat hetkellisen varjon liikkuessaan auringon ohitse. Ilmiö on riippuvainen sääolosuhteista, pilvisellä säällä vilkkua ei synny eikä silloin kun voimala on pysähdyksissä. Pisin vaikutus on, kun aurinko paistaa matalalta elikkä aamulla ja illalla. Ympäristöministeriön parhaillaan laatimassa oppaassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (luonnos) mainitaan, että Suomessa välkkeelle ei ole määritelty raja-arvoa taikka suositusta. Tanskassa raja-arvona pidetään 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa. Em. oppaassa mainitaankin, että välkevaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten tehtyjen tuulivoimapuistojen varjostusmallinnusten mukaan varjostusvaikutus ei ulotu lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalle. Kangaslamminvaaran läheisyydessä oleville loma-asunnoille aiheutuu 1-5 tunnin varjostushaitta vuodessa, haitta ei siten ole kohtuuton. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vaihtoehto VE3 vastaa kaavaehdotusta, joten sen mukaiset varjostuksen mallinnukset ovat kuvina 32-33, joista voidaan havaita, että varjostusajat eivät ylitä Tanskassa taikka Ruotsissa olevia raja-arvoja lomarakennusten taikka vakituisesti asuttujen rakennusten osalta.
61(74) Kuva 32. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran varjostusmalli (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy)
62(74) Kuva 33. Kuusi-Mömmönvaaran kaavaehdotuksen varjostusmalli (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) 6.3.12 Virkistyskäyttö Kemijärven kaupungin alueella on neljä merkittävää virkistysaluetta; Pöyliövaaran ja Peurakankaan alueet Kemijärven keskustan läheisyydessä sekä Suomun ja Pyhän matkailukeskusten läheisyydessä olevat virkistysalueet. Maakuntakaavassa virkistysalueeksi on osoitettu Pöyliövaara-Pitkävaaran alue ja Peurakankaan alue metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita. Tuulivoimapuistojen alueille ei ole tehty esityksiä virkistys- taikka ulkoilureittien rakentamiseksi, alueilla ei myöskään ole retkeilyyn liittyvää palveluvarustusta, laavuja taikka muita tulistelupaikkoja. Kangaslamminvaaran tuulivoimapuiston läheisyydessä
63(74) kulkee moottorikelkkareitti. Alueiden virkistyksellinen arvo on perustunut marjastukseen ja metsästykseen. Untamovaaran osalta varmaan myös osittain sen luonnon arvoihin (vanha metsä). Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen marjastus alueilla helpottuu, koska metsäautotieverkosta tihenee ja näin ollen alueiden saavutettavuus paranee. Metsästyksen osalta virkistyksellinen arvo vähenee, koska tuulivoimala-alueita ei tulevaisuudessa koeta enää erämaisiksi alueiksi. Koska Untamovaara jää tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle sen virkistyksellinen arvo vanha metsän osalta säilyy, mutta kunkin vierailijan omien tuntemusten mukaisesti alueen arvo voi vähentyä läheisen Paloselän tuulivoimapuiston vuoksi. 6.4. Kaavaratkaisun vaikutukset muiden hankkeiden kanssa WPD Finland Oy suunnittelee Ailangantunturiin 11 voimalan tuulipuistohanketta. Alue sijaitsee noin 3 kilometriä Kuusi-Mömmövaaran tuulivoimapuiston länsipuolella. Kuva 34. WPD Finland Oy:n ja Oxfor Intercon Finland Oy:n tuulivoimapuistojen sijainti (WSP Finland Oy, ympäristövaikutusten arviointiselostus) Yhteisvaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Mikäli kumpikin hanke toteutuu tulee noin 40 km 2 :n alueelle 18 tuulivoimalaa. Molemmat hankkeet sijoittuvat korkeille vaaroille siten, että voimalat voidaan havaita kaukomaisemassa. Parhaiten voimalat havaitaan Askanselällä, Ämmänselällä, Tossanselällä sekä Ailanganlahden ja Ruopsanlahden alueilla ja voimaloiden yhteisvaikutus maisemaan on merkittävää. Voimaloiden keskittäminen yhdelle alueelle on kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaista ja jättää muut alueet rakentamisen ulkopuolelle, kuten kuvasta 29 havaitaan. Kulttuuriympäristöt, kuten Juujärven kylä ja Kemijärven kirkonseutu, sijaitsevat n. 20
64(74) kilometrin päässä voimala-alueista, joten voimaloiden rakentaminen ei vähennä niiden arvoa. Tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten arvioinnilla tulee varmistaa, että Kemijärven maisemakuvassa säilyy myös selkeästi rakentamattomia vaara-alueita, joita tuulivoimalat eivät hallitse. Vireillä olevien kahden hankkeen toteuttamisen jälkeenkin Kemijärvellä säilyy laajoja ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittäviä yhtenäisiä alueita. Kaavoituksen kohteena olevat hankkeet perustuvat useampien yksiköiden keskitettyihin ratkaisuihin, jolloin muualla säilyy ekologisesti yhtenäisiä alueita. Yhteisvaikutukset virkistyskäyttöön Kummallakaan hankealueella ei ole virkistysalueita taikka reittejä, eikä niitä ole sinne suunniteltu. Kumpikin hanke vaatii olemassa olevan metsätieverkoston parantamista sekä uusien teiden rakentamista, mikä parantaa alueiden saavutettavuutta sekä niiden virkistyskäyttöä. Ailanganniemen alue, joka on n.5 kilometriä hankealueiden luoteispuolella, on suosittua veneily- ja ym. virkistysaluetta mm. pitkine hiekkarantoineen. Rantametsät ja vaarat estävät voimaloiden näkymisen aivan ranta-alueille. Tuulivoimaloilla voi olla, riippuen kunkin ihmisen asenteesta tuulivoimaan, haitallinen vaikutus Ailangan alueen virkistykselliseen käyttöön ja sen arvoon. Yhteisvaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Hankkeilla ei ole vaikutuksia vesitöihin, koska lähistöllä ei ole vesialueita taikka puroja yms. Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ovat hetkellisiä, eikä alueella ole sellaisia rajoitteita, ettei rakentaminen näiltä osin olisi mahdollista. Yhteisvaikutukset melun ja varjostuksen osalta Lähimmät lomarakennukset, jotka on rakennettu metsätalouden harjoittamista varten, sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Kun otetaan huomioon rakennusten käyttötarkoitus ja etäisyys voimaloihin, ei tuulivoimaloilla ole haitallisia melu taikka varjostusvaikutuksia rakennusten käyttöön. Yhteisvaikutukset liikenteeseen Mikäli molemmat hankkeet toteutetaan samanaikaisesti, kohdistuu liikenteeseen ja liikenneverkkoon suurempi rasitus, kuin jos vain yksi alue toteutetaan kerrallaan. Suurin vaikutus on liikenteeseen metsäteillä, mutta tiedottamalla kuljetuksista sekä alhaisilla kuljetusnopeuksilla voidaan vaikutuksia huomattavasti vähentää. Vaikutukset ovat hetkellisiä ja loppuvat, kun voimalat on pystytetty ja ovat toiminnassa. Käytön aikainen liikenne on huoltoliikennettä ja normaalia metsäautotieverkoston käyttöä. Yhteisvaikutukset elinkeinoihin ja kunnan talouteen Mikäli hankkeet toteutetaan suunnitelmin mukaisesti lisääntyvät kunnan kiinteistöverotulot samassa suhteessa. Mikäli paikkakunnalle syntyy tuulivoimaloiden huoltoon sopivia yrityksiä, työllistävät huoltotoimet myös paikallisia asukkaita. Mikäli metsäautotie joudutaan pitämään auki ympäri vuoden syntyy aurauksista työmahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. Vaikka yhteisvaikutukset elinkeinoihin ja kunnan talouteen voivat tuntua vähäisiltä, on ne kuitenkin otettava huomioon positiivisina vaikutuksina.
65(74) 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräyksillä on tarkennettu tuulivoimaloiden, tiestön yms. rakentamista ja määrätty, että rakentamisen aikaiset vauriot tulee korjata ympäristöön sopiviksi. Yleiskaavamääräykset ja merkinnät.
66(74)
67(74) 7 YLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteutuminen ja ajoitus Yleiskaavan mukainen rakentaminen alkaa välittömästi, kun kaava on saanut lainvoimana. Kaavassa osoitettujen uusien kulkuyhteyksien sekä vanhojen metsäteiden peruskorjauksen toteuttaa hankevastaava. Lisätietoja tuulivoimahankkeesta antaa Oxford Intercon Finland Oy Osoite: Iltatie 11 A 1, 02210 Espoo Yhteyshenkilö:Markku Tarkiainen, puh. 050 4616 836 m.tarkiainen@intercon-energy.com Kaavasta lisätietoja antaa Kemijärven kaupunki Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö puh. 040 5250924 tapio.poylio@kemijarvi.fi Kaavat ovat nähtävillä palvelupiste sortteerissa, Vapaudenkatu 8 I-kerros sekä teknisellä osastolla vapaudenkatu 8b III-kerros. Kaavat ovat nähtävillä internetissä osoitteessa: http://www.kemijarvi.fi/nahtavillaolevatyleiskaavat.
68(74) LIITE 1 Rakennuskanta Kangaslamminvaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä. Etäisyydet esitetty laajimman vaihtoehdon mukaisesti.
69(74) LIITE 2 Rakennuskanta Untamovaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä. Etäisyydet esitetty laajimman vaihtoehdon mukaisesti.
70(74) LIITE 3 Rakennuskanta Mömmö-Kuusivaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä
71(74) LIITE 4 Itä-Lapin maakuntakaava
72(74) LIITE 5
73(74)
74(74) LIITE 6 Sähkönsiirtoverkko tuulivoimala-alueiden läheisyydessä