JÄSENKIRJE 2/2015
Sisältö 3 Toiminnanjohtajan tervehdys 4 Maitoyrittäjien opintomatka Ruotsiin 6 Eläinkouluttaja Don Höglund Suomessa 7 Jalostamalla 20 000 kg:n keskituotokseen 10 Tulevat tapahtumat 11 Asiaa jäsenyydestä 12 Kuukauden kevennys 2
Toiminnanjohtajan tervehdys Hei vaan kaikille pimeän syksyn keskelle! Allekirjoittaneella on nyt ensimmäinen vuosi täynnä Maitoyrittäjät ry:n riveissä. Vuosi on tuonut tullessaan paljon uuden opettelua ja on tässä saanut vanhojakin taitoja hioa näkyviin ruostekerroksen alta. Ennen kaikkea kulunut vuosi on vahvistanut käsitystäni siitä, että suomalaiset maitotilalliset ovat ihailtavan motivoituneita kehittämään itseään ja tilansa toimintaa. Toiminnanjohtajan näkökulmasta vuosi on sujunut mukavasti. Vuoteen on mahtunut useampia seminaareja ja kaksi opintomatkaa.näiden lisäksi toimme eläinkouluttaja Don Höglundin Suomeen kolmatta kertaa. Tapahtumiemme osallistujamäärät ovat olleet mukavassa kasvussa. Lisäksi olemme saaneet toivottaa tervetulleeksi uusia jäseniä joukkoomme. Yhdistys on siis menossa oikeaan suuntaan. Lypsykarjatilan toimintaympäristö on jatkuvan muutoksen alla. Maatalouspolitiikka säätelee suurelta osin tilojen toimintaa. Sen lisäksi muut muuttujat, vain yhtenä esimerkkinä mahdolliset uudet eläintaudit pakottavat meitä muokkaamaan toimintaamme. Tilojen on siis pysyttävä ajan hermolla. Tässä asiassa haluamme olla jäsentemme tukena, ja pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että olemme valmiina vastaamaan jäsentemme muuttuviin tarpeisiin. Hallituksessa on ansiokkaasti haisteltu ajankohtaisia aiheita tapahtumiimme, mutta viedäksemme toimintaamme vielä pidemmälle, on tärkeää myös kuulla jäsenistömme ääntä. Jäsenkirjettä seuraakin verkkokysely, jossa pyrin selvittämään millaisista aiheista te olette kiinnostuneita. Vaikka mennäänkin jo joulukuun puolella, on tälle vuottakin vielä toimintaa. Säilörehuseminaarin tiimoilta kokoonnutaan 16.12. Uusi toimintavuosi tulee käynnistymään heti tammikuussa Sarkamessujen yhteydessä. Toivottavasti näemme taas sankoin joukoin siellä. Vaikka lumeton maa ja pimeät päivät tuntuvat joskus raskailta, muistakaa ajatella, että enää vajaa kuukausi, niin päivät pitenevät taas. Jaksetaan uskoa myös siihen, että valoisammat ajat koittavat myös maitomarkkinoilla. Mukavaa Joulun odotusta kaikille! Heidi Fontell Toiminnanjohtaja, Maitoyrittäjät Ry 3
Maitoyrittäjäjien opintomatka Ruotsiin 8.-9.4.2015 Teksti ja kuvat: Heidi Fontell Kompakti kahden päivän reissu kuljetti seurueemme managementista tunnetulle suurtilalle, hyviä elämänohjeita noudattavalle 4 robotin tilalle, sekä paikkaan, jossa oli investoitu oikeaan aikaan. Keväisellä reissulla säät suosi niin matkailijaa, kuin viljelijäkin, sillä kevättyöt olivat Etelä-Ruotsissa jo hyvässä vauhdissa. Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen karjan päivätuotos on 37,5 kg. Tilan eläimet on hajautettu eri paikkoihin. Pääkeskuksessa, Rosdalassa, on lypsävät sekä vasikat 4 kuukauden ikään asti. 4 kuukauden ikään tultuaan vasikat siirretään Alleaborgiin, jossa ovat myös umpilehmät. Alleaborgista nuorkarja siirretään 8-10 kuukauden iässä Hallingsbergiin, jossa hiehot siemennetään ja siirretään ennen poikimista Rosdalaan. Myös umpilehmät siirretään Rosdalaan poikimaan. Rosdalassa on erittäin edullisesti toteutettu uusi verhoseinäinen lypsykarjahalli. Hallin kaikki rakenteet on itse tehtyjä. Parrenerottajien tekemiseen meni päivä ja kustannukset puolittuivat verrattuna siihen, että ne olisi ostettu ulkopuolelta. Hallissa on 370 parsipaikkaa. Yhden parsipaikan hinnaksi tuli 1 500. Hintaan on laskettu mukaan oma työ. Pihatto on 97 metriä pitkä ja 40 metriä leveä, katto on eristetty. Ruokintapöydän edessä kulkeva käytävä on 5,2 metriä, takakäytävä 3,5 metriä ja poikkikäytävät leveydeltään 5,2 metriä. Lattiassa on 1 % kaato. Lattia on uritettua betonia, ja käytävät puhdistetaan pienkuormaajalla työnnettävällä kumirenkaalla 3 kertaa päivässä. Raappaa ei haluttu laittaa, koska sen toimivuudesta hiekan kanssa ei ollut takuita. Uudessa hallissa lehmät makaavat siis hiekkaparsissa. Parsissa on hiekkaa n. 25 cm, alla on betonia. Tilalla menee viikossa 55 tonnia hiekkaa, jota lisätään parsiin 3 kertaa viikossa. Parsiin käytettävä hiekka on hienojakoista, jonka vuoksi isäntäpari ajatteli sen sekoittuvan lietteeseen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan lietealtaan tyhjennyttyä pohjalle jäi metri hiekkaa. Keskellä oli lisäksi 2,5 metrin hiekkakasa. 4
Tilalla ei kuitenkaan aiota investoida separaattoriin, sillä hiekat saatiin helposti kaivurilla päivässä pois. Hiekkaparsiin ollaan tilalla erittäin tyytyväisiä. Jo pelkästään yhden ryhmän siirtäminen hiekkaparsille on nostanut koko karjan keskimääräistä päivätuotosta 3 kilolla. Tavoitteena onkin siirtyä parsimatoista ja olki-/kutterikuivikkeesta hiekkaparsiin muissakin halleissa. Carlsro Gård Carlsro Gård on 4 robotin lypsykarjatila, jonka nykyinen isäntäpari on omistanut vasta 2 vuotta. Tilan motto on Jos pidät huolta lehmistä, ne pitävät huolta sinusta. Isäntäväki selvästi noudattaa mottoaan, sillä eläimet näyttävät voivan hyvin. Vuonna 2010 tilalle tuli ensin kaksi robottia ja myöhemmin tila on laajentanut 4 robottiin. Kaikki robotit ovat Lelyn A3 Next mallisia. Tässä holsteinpainotteisessa karjassa on lehmiä lypsyssä tällä hetkellä 240 ja päivätuotos per lehmä noin 36-37 kiloa. Viime vuonna hiehoille ja umpilehmille on rakennettu uusi täyseristetty halli. Aikaisemmin eläimiä oli neljässä eri paikassa, mutta uuden hallin myötä kaikki eläimet on saatu kotipihaan. Emännän ja isännän lisäksi tilalla on kaksi työntekijää. Konetyöt hoitavat urakoitsijat, sillä tilalla halutaan keskittyä eläimiin. Tilalla tuotetaan n. 2,5 miljoona kiloa maitoa vuodessa. Yksi robotti tuottaa siis noin 625 tuhatta kiloa. Isäntäväki on myös laskenut, että yksi henkilötyötunti tuottaa n. 600 kiloa maitoa. Uusi nuorkarja- ja umpilehmähalli on 300 paikkainen. Halli on suunniteltu tarpeeksi suureksi, jotta vältytään ylitäytöltä. Eläinpaikan hinnaksi tuli 1 800. Kokonaiskustannus on siis 540 000. Hallissa on nuorimmille eläimille olkipohjainen makuualue. Ruokintakäytävän lattia on umpinainen, sillä lanta on niin kuivaa, että ritiläpalkkilattia ei toimisi. Myös hiehot pääsevät laitumelle, sillä laki niin vaatii. Tämä on ongelma rannikkoseudulla, jossa laitumet eivät ole kovin hyviä. Sen vuoksi eläimet ovat kovin pieniä. Jos hiehoja laidunnetaan luonnonhoitopelloilla, on tarkkaa, ettei niitä lisäruokita liikaa. Jos hiehojen tuottama lanta on liian ravinnerikasta, voi se vaikuttaa luonnonhoitopellon alkuperäiskasveihin. 5
Carlsson Veljekset Eskil ja Ola Carlsson rakensivat nykyisen pihaton vuonna 1990. Vuotta myöhemmin Eskil osti veljensä osuuden tilasta. Tilalla lypsetään 125 lehmää 2 * 8 paikkaisella kalanruotoasemalla. Veljesten mielestä optimi lehmämäärä olisi 120. Lehmät voivat paremmin, kun niillä on enemmän tilaa. Keskituotos tilalla on 11 500 kiloa energiakorjattua maitoa. Pitoisuudet tilalla on korkeat. Rasvapitoisuus on 4,93 % ja valkuainen 3,5 %. Veljesten lisäksi tilalla työskentelee 3 työntekijää. He eivät kuitenkaan ole kokoaikaisia, vaan työskentelevät 50 %:n, 60 %:n ja 70 %:n osuutta kokoaikaisesta työajasta. Konetyöt hoidetaan pääosin urakoitsijoiden voimin. Navettarakennukset ovat edullisesti rakennettuja kylmäpihattoja. Vain lypsyaseman alueen rakenteet on eristetty. Nyt jos he tekisivät navetan uudelleen, he eristäisivät katon, sillä navetta lämpenee kesällä liikaa. Lehmät ovat kesäisin mieluummin ulkona. Lypsävien pihatossa oli aikaisemmin läpiajettava ruokintapöytä, mutta se on muutettu automatisoituun kiskoruokkijasysteemiin. Samalla pihattoon tehtiin ruokintaparret. Hiehopihatossa on sekä omia, että naapurin hiehoja. Carlsson siis pyörittää hiehohotellia varsinaisen toimintansa ohella. Hiehon päiväkustannus on 1,84 ja ne viettävät Carlssonin tilalla 6-10 kuukautta. Lue lisää matkan kohdetiloista Extranetistä matkaraportit-osiosta! Eläinkouluttaja Don Höglund Suomessa Eläinlääketieteen tohtori ja eläinkouluttaja Don Höglund oli kolmatta kertaa Suomessa elokuussa 2015. Reilun viikon kestäneellä Suomen kiertueella Höglund kiersi useammalla tilalla jakamassa tietoa eläinten oppimisesta. Jokainen käynti käsitti ensin teoriaosuuden, jossa käsiteltiin eläinten oppimista tieteeseen pohjautuen. Luennon jälkeen ryhmät siirtyivät eläinten pariin tekemään käytännön harjoituksia. Kiertueen lopuksi Höglund kävi luennoimassa uutta eläinsuojelulakia valmistelevalle työryhmälle, ja näin vei viestiä kuinka oikeaoppinen eläinten käsittely on tiloilla pelkästään etu. Työryhmän käytännön harjoituksia kävi seuraamassa myös median edustajia. Höglund oppilaineen nähtiinkin MTV 3 kanavan kymppiuutisissa! Jos sinulla on kiinnostusta Höglundin tilakohtaiseen koulutukseen, voit olla meihin yhteydessä sähköpostilla. 6
Jalostamalla 20 000 kg:n keskituotokseen Teksti: Peggy Coffeen, Progressive Dairyman Käännös: Heidi Fontell Kuvat: Alltech Jarrod Kollwelter on ylittänyt huiman 18 000 kg:n keskituotoksen rajan tilallaan saavutus on maan korkeimpia. Sitlikin nuori kunnianhimoinen lypsykarjatilallinen pyrkii yhä korkeampaan tuotokseen ja vakaasti uskoo jalostuksen olevan kultainen lippu, joka nostaa hänen karjansa seuraavalle tasolle. Uskon todella, että vuonna 2020 saavutamme 20 000 kg:n keskituotoksen, Kollwelter sanoo, Ja sinne pääsemme genetiikan avulla. Kollwelterin JC-Kow Farms nimisellä tilalla Wisconsinin Whitewaterissa on lypsyssä 210 lehmää. Kolmannen polven lypsykarjayrittäjä suhtautuu intohimoisesti jalostukseen ja on varustettu pettämättömällä karjasilmällä. Koulusta valmistuttuaan vuonna 2002 Jarrod palasi kotitilalleen ja on siitä lähtien lisännyt lypsävien määrää käyttäen omaa eläinainestaan. Samalla keskituotos on kivunnut ylöspäin tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä tuotos on 18 270 kg, eikä merkkejä kasvun hidastumisesta näy. Tasapainottelu tuotoksen ja hedelmällisyyden välillä Tälläisen tuotoksen tavoittaminen ei tapahdu vahingossa tai onnenpotkun aiheuttamana. Jokainen yksityiskohta Kollwelterin tilalla on harkittua aina korkealaatuisen rehun tuottamisesta navetan cow comfortin maksimoimiseen. Hän myös välttää ylitäyttöä viimeiseen asti. Kaiken kattava ympäristön ja ruokinnan kontrollointi ei pelkästään tuota maitoa, vaan myös pitää karjan lisääntymiskyvyn raiteillaan. Lehmien tiineeksi saaminen on avain asia maitotuotoksen nostamisessa, Kollwelter sanoo. Hänen lähestymistapansa tiinyttämiseen on samalla aggressiivinen ja suunnitelmallinen, ja se toimii. Tilan korkeatuottoisin lehmä lypsi 25 419 kg kolmannella lypsykaudellaan. Tiinehtyi ensimmäisestä siemennyksestä joka kerta. Protokollan mukaiset toimenpiteet Kollwelterin mielestä kuvaavin mittari hedelmällisyydelle on poikimaväli. Viimeisen vuoden aikana hän on lyhentänyt poikimaväliä melkein kuukaudella nykyiseen 13,2 kuukauteen viilaamalla tilalla käytettävää hormonihoito protokollaa. Saman ajanjakson aikana uusimattomuusprosentti nousi 42 prosentista 60 prosenttiin. Tarkkaan valittu OvSynch protokolla ja tilalla käyvän eläinlääkärin Dr. Rick Halvorsonin ammattitaito on ollut Kollwelterin karjan hedelmällisyyden perusta. Viikko ennen karjan tarkastusta sopivat lehmät saavat GnRH-pistoksen. GnRh edistää FSH ja LH-hormonien eritystä. Ne lehmät, joilla todetaan ultrassa hyvä keltarauhanen, saavat kaksi Estrumat-pistosta 16 tunnin välein. 7
Lisäämällä toisen Estrumat-pistoksen, saavutimme 15% paremman uusimattomuusprosentin korkeatuottoisimmilla lehmillä, Kollwelter sanoo. Hän myös sanoo huomanneen useamman lehmän tiinehtyvän ja pysyvän tiineenä GnRH:n avulla. Tiineystarkastukset tehdään ultraamalla 25 päivän päästä siemennyksestä, jotta tyhjien eläinten uudelleen siementäminen ei venyisi liian pitkälle. Hyvän tiinehtymisen vuoksi Kollwelterin tarvitsee vain harvoin poistaa lehmiä karjasta hedelmällisyysongelmien vuoksi. Siksi hän voi keskittyä karsimaan karjasta eläimet, jotka tuottavat huonosti poistamalla ne. Hiehoaitauksessa Kollwelter luottaa silmämääräiseen tarkkailuun ja prostaglandiiniin. Ne hiehot, jotka ovat tarkastuksen aikaan kiimassa, siemennetään. Muut eläimet ultrataan ennen prostaglandiinin pistämistä. Ongelmahiehoista tulee alkioiden vastaanottajia. Aktiivisuusmittarit eläimille asennettiin muutama kuukausi sitten, mutta vielä hän ei osaa sanoa toimiiko systeemi hänen edukseen. Hänen mielestään kukaan tai mikään ei tunne hänen lehmiään paremmin kuin hän itse. Mikään ei korvaa lehmien seassa kiertelyä ja eläinten tarkkailua, hän lisää. Mitä pytystä löytyy? Jos kurkkaisit Kollwelterin siemenpyttyyn, mitä löytäisit? Riippuen ajankohdasta, etä löytäisi ainakaan suuria määriä olkia. Pysyäkseen ajan hermolla, varastot on pidettävä pieninä. En halua hautoa mitään, koska numerot muuttuvat jatkuvasti, hän virkkoo. Juuri ennen kuin viimeisimmät sonniarvostelut julkaistiin joulukuussa 2013, hänellä oli enää vain kaksi siemenannosta jäljellä. Siemennän kaikki sonnilla, joka periyttää tuotosta ja pitoisuuksia, hän sanoo. Kun arvostelut tulevat, valitsen 3-4 parasta sonnia ja käytän vain niitä sekä hyville että huonoille lehmille. Seksattu siemen on toinen asia mitäet löydä Kollwelterin varastosta. Se ei ole sen arvoista, että ottaa suuremmalla todennäköisyydellä takkiin saadakseen lehmävasikan. Sisäsiitosta välttääkseen hän siementään eläimet sukutaulujen mukaan. Hyödyllinen apuväline hänelle on ollut Holstein Association USA:n online sisäsiitoslaskuri, jota hän käyttää myös suunnitellessaan alkionhuuhteluja. 8
Uudistuseläinten kasvattaminen Kollwelter tähtää siihen, että hiehot poikivat ensimmäisen kerran 22-23 kuukauden ikäisenä. Tämä vaatii sen, että vasikoiden päiväkasvu on hyvä. Uskon, että kaikki alkaa vasikoista, hän sanoo. Jos sinulla ei ole hyviä ja terveitä vasikoita, mitä aiot tehdä tulevaisuudessa? Hän juottaa vasikalle yhteensä 10 litraa ternimaitoa, kolmena eri kertana päivässä. 45 päivän ikäisenä vasikoita aletaan siirtää aperuokinnalle. Korkeaenerginen ruokinta ei välttämättä ole se mitä suositellaan, mutta Kollwelter on vakuuttunut että niin saadaan terveitä ja vantteria vasikoita. Haluan vasikoideni näyttävän pieniltä voipalleroilta, hän selittää. Tavoitteeni on maksimoida kasvuvaihe ja sitten vähentää appeen energiapitoisuutta hiehona. Hiehoape sisältää suuren määrän kaurasta tehtyä kokoviljasäilörehua ja muita vähemmän kalliita komponentteja, jotka helpottavat pitämään rehukustannukset matalana. Ja mitä tuloksiin tulee, melkein kaikki Kollwelterin hiehot ylsivät parhaan 15 prosentin joukkoon hiljattain tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin 6 000 hiehon kasvua.vaikka Kollwelterin fokus on lehmissä, on hän löytänyt myös markkinat geneettisesti ylivertaisille sonnivasikoille. Muutamat sonnit ovat kiinnostaneet jalostusfirmoja ja toiset taas on myyty muille lypsykarjatiloille kasvamaan tilasonniksi. Geenejä seuraaville polville Jotta Kollwelter saa enemmän irti yksilöistä, jotka hän uskoo nostavan karjan seuraavalle tasolle, hän käyttää genomitestausta ja alkionhuuhteluita. Jokainen lehmävasikka, joka näkee päivänvalon, genomitestataan. Kollwelter aloittaa alkionhuuhtelun aikaisintaan 9 kuukauden iässä. Vaikka monet eivät suosittele huuhtelun aloittamista niin nuorella eläimellä, kokee Kollwelter tulokset hyviksi. Hän on saanut keskimäärin 10 alkiota per huuhtelu. Useimmat sanovat, että huuhtelu pitäisi aloittaa vasta 12 kuukauden iässä, mutta siihen mennessä olen huuhdellut jo kaksi tai kolme kertaa, hän sanoo, ja silti voin saada hiehon poikimaan 22 kuukauden iässä. Joissain tapauksissa se voi tarkoittaa, että hieholla voi olla 20 tytärtä maailmassa, ennen kuin se on itse poikinut kertaakaan. Tämä sopii Kollwelterin suunnitelmaan lisätä lehmämääräänsä omasta eläinaineksesta investoimalla vain huippuyksilöihin. Haluan pelkkää eliittiä, en keskivertoa. Hän toivoo lopulta omistavansa kaksinkertaisen määrän hiehoja täyttääkseen 300- paikkaisen pihaton uudistustarpeet. Näin hän voi poistaa hiehot, jotka eivät täytä hänen kriteereitään. Jos pääsemme eroon neljänneksestä karjan eläimistä, jotka edustavat huonompaa eläinainesta, ja korvaamme ne karjan huippueläimillä, uskon saavani pelkästään sillä 10 prosenttia enemmän maitoa, hän ennustaa. Sillä tavoin todella uskon kehittäväni jalostuksellista prosessia, Kollwelter lisäsi. Genomien sekä geneettisen valinnan avulla. 9
Tulevat tapahtumat Säilörehuseminaari Lempäälän Ideaparkissa 16.12.2015 Ohjelma: 9.30-10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 0.00-12.00 Nurmituotannon kehittäminen esimerkkejä suomalaisilta tiloilta ja kuulumisia nurmilta muilta mailta Anu Ellä, Valtakunnallinen huippuasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi Viljelijäpuheenvuoro 12.00-13.00 Lounas, Coyote Bar & Grill 13.00-15.00 Nurmiseoksen monet vaihtoehdot Anu Ellä, Valtakunnallinen huippuasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi 15.00-15.30 Keskustelua ja kahvi Seminaarin hinta: Jäsenet 45 + alv % Opiskelijajäsen 35 + alv % Ei-jäsenet 55 + alv % Ilmoittautuminen ilmoittautumislomakkeella, johon pääset TÄSTÄ tai osoitteeseen maitoyrittajat@gmail.com Ilmoita nimesi, osoitteesi ja mahdolliset erikoisruokavaliot Ilmoittauduthan viimeistään 8.12. Liikekaupunki Ideapark sijaitsee Tampere-Helsinki-moottoritien varrella Lempäälässä, vain 17 km Tampereen keskustasta etelään. Autolla pääset vaivattomasti perille liittymästä numero 36. Kaikki GPSlaitteet eivät tunnista Ideaparkin osoitetta (Ideaparkinkatu 4), tällöin kannattaa käyttää osoitetta Marjamäentie 1. Ideapark on helposti saavutettavissa myös julkisilla. Tampereen Rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevalta linjaautoasemalta lähtee busseja (nro 51) Ideaparkkiin tasaisin väliajoin. 10
Tulevat tapahtumat Perinteinen Maitoyrittäjien seminaari Sarka-messujen yhteydessä Tammikuussa 2016 Torstai-iltana Seinäjoella Sarka-messujen aattoiltana 28.1 Maitoyrittäjien perinteinen seminaari ja illallinen Sorsanpesällä klo 18.00 alkaen. Pääluennoitsijana tanskalainen huippuasiantuntija Ole Kristensen, sekä kaksi menestyvää tanskalaista maidontuottajaa. Pääteemana on se, miten maidontuottaja saa pidettyä päänsä pinnalla vaihtelevassa maidonhinta-aallokossa. Seminaarit tarjolla uusintana myös Sarka-messuilla perjantaina ja lauantaina. Lisätietoja tulossa myöhemmin Maitoyrittäjien Vuosikokousseminaari Oulussa 30.-31.3.2016 Maitoyrittäjät Ry:n vuosikokous pidetään ensi vuonna Oulussa Break Sokos Hotel Edenissä Lisätietoja tulossa myöhemmin Asiaa jäsenyydestä Mikäli tiedät jonkun maitotilallisen, tai muun asiasta kiinnostuneen henkilön, joka olisi kiinnostunut tulemaan jäseneksi yhdistykseen, toivotamme mielellämme uusia jäseniä mukaan! Jäsenhakemuksen voi täyttää osoitteessa: www.maitoyrittäjät.fi. Mikäli et ole jostain syystä kokenut saavasi vastinetta jäsenyydelle, etkä halua jatkaa Maitoyrittäjien jäsenenä, voisitko ystävällisesti ilmoittaa siitä maitoyrittäjien sähköpostiin maitoyrittajat@gmail.com. Tämä helpottaa jäsenrekisterin ylläpitoa sekä maksuliikenteen seurantaa, Kiitos! Otamme mielellämme vastaan myös palautetta ja ideoita kehittääksemme toimintaamme, lähesty meitä sähköpostitse: maitoyrittajat@gmail.com tai Facebook-sivujemme kautta: www.facebook.com/ Maitoyrittajat. Käy myös tykkäämässä, niin saat tuoreimman tiedon Maitoyrittäjien toiminnasta! 11
Kuukauden kevennys Me Maitoyrittäjissä ajattelemme, että työn raskaan raatamisen vastapainoksi on hyvä pitää pilkettä silmäkulmassa. Koska tällä monivivahteisella alalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mietimme, että meiltä jokaiselta varmasti löytyy jokin nauruhermoja kutkuttava tositarina jaettavaksi. Tällä kertaa kevennyksessä muistellaan aivan tavallista päivää ja viinipulloa. Vähän kehnompi päivä Tämä kaikki sattui tämän kasvukauden niin tyypillisenä, eli muutenkin kiireisenä päivänä. Toinen säilörehusato oli juuri saatu korjattua, hankaliin olosuhteisiin nähden kuitenkin kunnialla ja satoakin tuli kohtalaisesti.nurmilohkojen lannoitus aloitettiin lietteenajolla. Tilalla oli uusi Paska Pelle -merkkinen multainvaunu, jolla nyt piti päästä vaikka minkäläisesta kurakosta yli vaan kun ei päässyt. Kuski soitti kauimmaisen pellon kauimmaisesta nurkasta, että nyt kaikki kynnelle kykenevät vetämään. Paska Pelle on painunut säiliötä myöten Ojattoman järven maaperään.eipä siinä sitten kuin vetämään. Ei kolmella traktorilla himmahtanut. Kävi kyllä heti selväksi, että sille kohtaa olisi todella hyvä perustaa kosteikko. Nyt ei enää ollut konsti eikä mikään saada kevennetty Paska Pelle ylös! Puhelin hälytti jo kahdeksatta kertaa, kun en ehtinyt vetopuuhilta vastaamaan. Vaimokulta sielä ilmoitti, että lypsyasemalta on tykytin rikki, ja ihmetteli että mitä varten puhelin ylipäätään on, kun ei siihen vastata. Ei kun täyttä vauhtia kauimmaisen pellon kauimmaisesta kulmasta kotiin päin. Mietin jo matkalla, että helppo juttu. Osia on kotona. Saavuin lypsyasemalle uuden tykyttimen potikan kanssa ja ilmoitin vähän kärttyisän oloisille lypsäjille, että 5min. ja taas toimii vaan eipä niin käynyt. Jäi sitten dippiliitin käteen. Ei muuta kuin tuhatta ja sataa kaupunkiin, ennenkuin varaosaliikkeet menee kiinni. Ehdin kuin ehdinkin. Kumma kun ei ollu tutkaa vielä tienpäällä. En kyllä taatusti olisi pysähtynyt. Kotona taas asennus jatkui. Osat suit sait sukkelaan tilaansa ja testaamaan.vaan kun ei**kele vieläkään toimi! Muistin, että ostin koko boxin joskus varalle. **kele kun tuli kaupungissa asti käytyä turhaan, kun kokonainen boxi on kotona! Vaihdoin itsevarmana koko boxin. Ajattelin, että taatusti toimii. Lypsykin oli jo saatu päätökseen toisella puolella lypsäen. Saisipahan kaikessa rauhassa kuunnella uuden boxin suloista tykytystä vaan kun ei tykyttänyt! Nyt tuli mieleen, että kai vaimokulta koitti, että nännikumit on ehjänä. No, oli sitte nännikumi perusteellisesti revennyt! Vaihdoin uudet kumit ja niin alkoi toimia! Onpahan aamuksi kunnossa. Sen verran keljutti, että ajattelin vaimolle kertoa, että on syytä vastedes kattoa kummit, ennenkö kymmentä kertaa soittelee ja narraa toisen tykytintä korjaamaan. Kun kerta vähän oli muutakin puuhaa. 12
Astelin määrätietoisesti keittiöön, mutta en kerinnyt suutani aukaista, kun jo kuulin kunniani. Olin kuulemma paskaasilla sukilla valakoosen maton päällä, joka juuri tänään oli haettu pesulasta! Yritin sanoa, että minullakin on valkoiset sukat, ettei tilanne ole kovin paha. Kuulemma sukat oli ollu valkoiset viimeksi kaksi viikkoa sitten! Totesin tilanteessa parhaaksi ilmoittaa, että stokeri täytyy käydä vielä tarkastamassa. Viisaampi näissä tilanteissa häipyä hetkeksi. Ja sitäpaitsi muistin, että minulla oli pannuhuoneessa punaviinipullo. Todellakin pikkusiemaukset oli tarpeen, eikä todellakaan minkää etiketin mukaan!! Mitä tästä opimme? Kyllä maajussit on hulluja, kun nauraa omille törttöilyilleen. Mutta sillähän sitä tällä kovalla alalla jaksaakin! Syysterveisin Hörsmyyttäjä PS. Voisko joku kertoa mikä meni pieleen, kun uudessa kosteikossamme ei ole näkynyt yhtään lintua? Onko teidän tilallanne sattunut jotain, mistä saa makeat naurut vielä vuosien jälkeenkin? Kerro se meille, niin jaamme sen seuraavassa jäsenkirjeessä, sillä jaettu ilo on moninkertainen ilo! Tarinat voitte lähettää osoitteeseen: heidi.fontell@outlook.com 13