Vasuperusteista toimintaa tarinallisen leikin keinoin Minna Laitinen, projektisuunnittelija, Vantaan kaupunki Milla Salonen, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto
"The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein." Vantaan kaupunki, Kaivokselan toimintayksikkö Erasmus+ Narrative environments for play and learning NEPL -project Tämä materiaali on tarkoitettu varhaiskasvatuksen henkilökunnan sisäiseen koulutuskäyttöön. Materiaalin levittäminen internetissä tai sosiaalisessa mediassa on ehdottomasti kielletty. Materiaalin sisältämää kuvallista materiaalia ei saa muokata tai käyttää uudelleen. Narrative environments for play and learning NEPL project Tarinalliset oppimisympäristöt leikissä ja oppimisessa projekti
Miksi leikkiä tulee kehittää? Leikin tavoitetasona esiopetuksen päätyttyä kehittynyt juonellinen roolileikki Leikki on luonteeltaan sosiaalista (useita leikkijöitä) Leikki on mielikuvitusrikasta (perustuu luovaan mielikuvitukseen) Leikki on luovaa (ei ole toistavaa ja kaavamaista) Leikki on pitkäkestoista ja kehittyy kaiken aikaa Leikki on haasteellista (edellyttää hyvin kehittyneitä leikkitaitoja) Leikissä on selkeä juonirakenne Hakkarainen ja Bredikyte, 2013
Miksi omaehtoinen leikki ei riitä? Kokemus osoittaa, että päiväkodin leikki struktuuriin panostuksesta huolimatta, yhteisleikkejä ei aina lapsiryhmissä synny ja leikkien juonet ovat lasten ikään suhteutettuna yksinkertaisia (toistavaa, nopeatempoista toisten tuhoamista) Todennäköinen syy on yhteisten leikki-ideoiden ja elämysten puuttuminen Muotiteemat eivät tarjoa riittävästi aineksia pitkäkestoisten leikkijuonten kehittelyyn
Tarinallinen leikki pedagogisena menetelmänä Kokemuksemme mukaan tarinallinen leikki on kattava tapa toteuttaa Vasun ja Eopsin mukaista pedagogista toimintaa Tapa kehittää varhaiskasvatuksen käytäntöjä Menetelmä, joka konkretisoi aikuisen leikkiin osallistumisen muotoja
PITKÄLLE KEHITTYNYT TARINALLINEN LEIKKI
Mitä on tarinallinen leikki? Toisiaan sivuavat käsitteet: juonellinen leikki, tarinallinen leikki, kuvitteluleikit, draamakasvatus Vasun ja eopsin ohjaamaa pedagogisesti suunniteltua toimintaa (ei ylimääräinen aktiviteetti muun pedagogisen toiminnan lisäksi) Aikuisten ja lasten yhteistä toimintaa (vrt. lasten omaehtoinen leikki) Sekä aikuisilla että lapsilla on aktiivinen rooli juonen kehittelyssä ja tarinan/toiminnan eteenpäin viemisessä Pedagoginen menetelmä, jonka perimmäisenä tavoitteena on kehittää lasten kuvitteluleikkitaitoja sekä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisten, merkityksellisten kokemusten kautta
Tarinallisen leikin toteuttaminen Tarinallisen leikin elementtejä voi hyödyntää yksittäisissä aikuisten ja lasten leikillisissä tilanteissa ja joidenkin asioiden opettamisessa sekä tutkimisessa Tarinallisen leikin prosessi voi kestää jopa koko lukuvuoden ajan (yleensä marras- tammikuusta toukokuuhun) Tarinallisen leikin tilanteita noin kerran viikossa tai kahdessa viikossa Tarinallinen leikki elää ja nousee esiin lasten keskusteluissa kuitenkin lähes päivittäin
Tarinalliseen leikkiin tarvitaan: Ryhmä lapsia Leikkisiä aikuisia Mielenkiintoinen tarina
Tarinan merkitys ja valinta Aikuisten ja lasten yhteinen leikki rakentuu sopivaksi valitun tarinan tai sadun ympärille. Mikä tahansa satu sopii tarinallisen leikin lähtökohdaksi. Merkityksellistä on, että tarina sytyttää kipinän sekä lasten että aikuisten rinnassa. Valitun tarinan juonta ei pidä seurata orjallisesti -> tarina kehittyy lasten aloitteita seuraamalla. Valitusta tarinasta tulee löytyä taianomainen kohta, jonka avulla lapset kutsutaan mukaan yhteiseen leikkiin. alkukoukku Loppu huipennus Oleellista on selkeä tavoite, mutta juonenkäänteet voivat olla mutkikkaita
Siirtymäriitti Leikkimaailman ja tavallisten arkisten toimintojen välille tarkoituksella rakennettu konkreettinen raja Tukee kuvitteelliseen toimintaan liittymistä Luo lapsille turvaa -> seikkailu tapahtumia voi tarkastella turvallisesti etäämmältä.
Tarinallinen leikki itsesäätelytaitojen harjoituskenttänä Lapset luovat vahvan emotionaalisen siteen tarinalliseen leikkiin -> elävät leikkitapahtumat läpi aitoja tunteita kokien Jännittävät ja haasteelliset tilanteet kiinnostavat lapsia -> vaikea luoda itse omiin leikkeihin Tarinallisessa leikissä on mahdollista saada aikaiseksi jännite, jonka avulla lapset voivat harjoitella kiihtymystään turvallisessa ympäristössä.
Tarinallinen leikki on täynnä tunnetta Tarinallisen leikin aikana lasten ei pidä kokea säätelemätöntä pelkoa tai jännitystä Tarkoituksena on tutkia jännittäviä tilanteita ja esimerkiksi pelkoa, mikä ei ole ollenkaan sama asia kuin pelottelu -Pentti Hakkarainen
Aikuisen kolme roolia 1. Aikuinen toimii leikin sisällä roolissa 2. Aikuinen lasten rinnalla kanssaseikkailijan roolissa 3. Aikuinen havainnoijana ja dokumentoijana USEIMMITEN ROOLIT LIMITTYVÄT TOISIINSA! LEIKKI Miten aikuinen asettuu vuorovaikutuksen äärelle? OPETUS HOIVA Pursi; Leikki aikuisten ja lasten välisenä vuorovaikutustoimintana taaperoryhmissä, Julkaisematon väitöstutkimus
Aikuinen roolissa Roolissa olevalla aikuisella on päävastuu tarinan kuljettamisesta ja vuoropuhelusta lasten kanssa. Roolissa oleva aikuinen on sidottu tarinan kehykseen Hoiva Leikki Opetus
Aikuinen kanssaseikkailijana Kanssaseikkailijan roolissa toimiva aikuinen seuraa lasten reaktioita. Aikuinen toimii myös lasten tunnetilojen peilaajana ja tunteiden säätelyn tukena. Aikuinen voi nostaa esiin ja vahvistaa tärkeitä näkökulmia tarinasta. Opetus Hoiva Leikki
Aikuinen havainnoijana ja dokumentoijana Havainnoija dokumentoi erilaisin keinoin leikin kulkua. Havainnoinnissa voidaan keskittyä tiettyyn sovittuun asiaan. Dokumentoitua aineistoa hyödynnetään tarinallisen leikin jatkon tai muun pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Leikki Opetus Hoiva
Tarinallisessa leikissä hyvä voittaa lopulta pahan
Tarinallisen leikin jälkeen vireystila on saatava takaisin normaalitasolle Tarinallisessa leikissä lapset toimivat usein intensiivisesti ja omien kykyjensä ylärajoilla. Aikuisella velvollisuus palauttaa vireystila takaisin normitasolle Tarinallisen leikin jälkeisiin tilanteisiin tarvitaan rentouttavaa, stressiä poistavaa toimintaa Omaehtoinen leikki ( = hassuttelua, peuhaamista, naurua) Reipasta liikuntaa POM-hetkiä / hengitysharjoituksia
Kysy lisää! Minna Laitinen, minna.laitinen@vantaa.fi /040 7741984 Vantaan kaupunki, Kokeellinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa Milla Salonen, milla.salonen@helsinki.fi lto, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto