Viitasaaren biokaasulaitos

Samankaltaiset tiedostot
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Peltobiomassan tuotanto

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Urakointihintakyselyn tuloksia

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Varmista säilörehun laatu

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

MTT Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, Jokioinen,

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Pellon käytön strategiset valinnat

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Tarjouspyyntöilmoitus on julkaistu Ylä-Kainuu -lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Maa-ainesten kuljetukset:

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Joutsan seudun biokaasulaitos

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kerääjäkasveista biokaasua

Olki energian raaka-aineena

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

HW roudansulatusta uudella tasolla

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

- Lampaille lammasverkko 3 /m

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Ruis ja vehnä luomussa

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Säilörehun tuotantokustannus

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Satovahinkovakuutus Teppo Raininko

Bioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto

HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Transkriptio:

Viitasaaren biokaasulaitos

Paljonko tuotantopotentiaalia

Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin pääväylän varrelta liikenteen solmukohta jolla saatiin 30 kilometrin etäisyydeltä eniten soveltuvaa peltoalaa Paras tuotantoalamäärä löytyi näillä rajauksilla sinisen tien ja nelostien risteyksestä Viitasaaren pohjoispuolelta Biomassan tyyppi Määrä ha Viljelyala: Kevätviljat 2188 Viljelyala: Viherkesanto ja luonnonhoitopelto 501 Viljelyala: Viherlannoitusnurmi 203 Viljelyala: Öljykasvit 77 Viljelyala: Syysviljat 58 Yhteensä 3027

Irtorehu vs paalirehu tuotantokustannus Paalirehu Puna-apila satovuosi 1 2 3 ymppi + Kylvösiemen /ha jaettuna 3 satovuodelle 33,00 33,00 33,00 Kylvö jaettuna 3 vuodelle 11,33 11,33 11,33 Niitto / ha 80,00 80,00 80,00 paalaus ja käärintä /ha 767,05 681,82 596,59 Säilöntäaine / tonni 196,36 174,55 152,73 Paalien siirto pellolta 191,76 170,45 149,15 Nurmen lopetus 29,67 29,67 29,67 Apilasato kg 9000,00 8000,00 7000,00 Tuotantokustannus /ka tonni 142,17 143,89 146,11 Tuotantokustannus / tuoretonni 22% ka pitoisuudella 32,00 32,47 33,08 Siilo tai aumarehu Puna-apila satovuosi 1 2 3 ymppi + Kylvösiemen /ha jaettuna 3 satovuodelle 33,00 33,00 33,00 Kylvö jaettuna 3 vuodelle 11,33 11,33 11,33 Ajosilppuriketju, niitto, korjuu, kuljetus, sullominen / ha 400,00 400,00 400,00 Muovi 9,00 8,00 7,00 Säilöntäaine / tonni 196,36 174,55 152,73 Nurmen lopetus 29,67 29,67 29,67 Apilasato kg 9000,00 8000,00 7000,00 Tuotantokustannus /ka tonni 72,19 78,36 86,29 Tuotantokustannus / tuoretonni 22% ka pitoisuudella 16,61 18,06 19,92

Logistiikka Kuljetukset rekka vai traktorikalustolla? Mikä tulee kuljetuksen kapasiteetti olla, kun mädättämön panosta ladataan? Kustannus?

Logistiikka Miten saadaan massat tuotantolaitokselle varmasti ympäri vuoden, montako eränvaihtoa vuodessa? Viipymä 3 kk -> 4 erää / mädätyssiilo vuodessa. Yhden mädätys siilon kapasiteettitarve 40.000 t / 4*3 = 3300 tonnia -> 5600 m3, On liian suuri vaatii 30 tonnin lasteilla 110 rekkakuormaa Kuormien purku ja mädätys siilon sullonta-aika rajoittaa vastaanottokapasiteettia Tarvitaanko terminaalitilaa? 40000 tonnia on tilavuutena tiiviinä vihermassana aumassa tai laakasiilossa n 80000 m3, pari hehtaaria 4 metriä paksua aumaa tai 50.000 pyöröpaalia Pyöröpaalien kuljetus on helppoa, muovikustannus n 6 / paalia yhteensä 300.000 / vuosi Irtorehun kuljetus korjuun yhteydessä laitoksen lähellä oleviin aumoihin esim. rekalla vaatii erillisen kuormauspaikan korjuualan läheltä. Etäaumoista kuljetus?

Logistiikka etäaumoista Löytyykö sopivaa kalustoa? Romun, risujen ja kantojen kuljetukseen sopiva kahmarikuormaimella varustettua rekkakalustoa on käytetty säilörehun kuljetukseen etävarastoista Kuormaus vaatii usein erillisen rehuleikkurilla varustetun traktorin auttamaan kuormauksessa Kuormaimen pieni ulottuvuus rajoittaa aumojen kokoa, sijaintia. Kuorman teko ja purku puutavarakuormaimella on hidasta, yrittäjän arvio kuormaus ja purkuaikaan 0,5-1 h / 30 tonnia. Pyöräkuormaaja tai kurottaja olisi tehokas kuormausväline Kuorman purku esim. sivulle kippaavilla vaunuilla Rekkakuljetus ja kuormaus vaatii hyvän paikan aumalle ja hyväkuntoiset ajoväylät Asfaltoidut terminaalikentät?

Logistiikka etäaumoista Kustannus on rekkakalustolla selkeästi edullisempaa jos vaan lastaus ja purku on järjestetty tehokkaaksi Rekkakuljetuksessa pyöräkuormaajalla lastaus Sivulle kippaavat vaunut nopea purku Tiestön kunnon ja kaluston mukaan rekkakuljetuksen hyötykuorma voi olla paljon suurempikin Traktori Rekka Kuorman koko t 10 30 Ajomatka km 20 20 Siirtoajon nopeus 30 60 Pyöräkuormaajan tuntihinta 61 Koneen + kuljettajan tuntihinta 62 100 Lastausaika min 10 20 Purkuaika min 5 10 Kustannus / t 5,68 3,46

Lietelanta syötteeksi märkäreaktoriin Naudan lietelantaa syötteeksi märkäreaktoriin 30 kw sähkötehon tuottamiseen biokaasulla tarvitaan n 120 lypsylehmän vuoden lietelanta. Voidaan käyttää myös sekaisin peltobiomassojen kanssa, kunhan kuiva-aine ei nouse liikaa, pumput ei selviä massasta Naudan lannan kaasupotentiaali on pieni, noin kymmenesosa peltobiomassaan verrattuna, rajoittaa kannattavaa kuljetusetäisyyttä Helppoa kuormata ja purkaa Gen. teho kw el Naudan lietelantaa m3/v (sama kuin t/v) 30 2888 45 4332 200 19253

Lietelanta syötteeksi märkäreaktoriin Viitasaaren alueella lantapotentiaalia kohtuullisen kuljetusmatkan säteellä vähänlaisesti.

Lietelanta syötteeksi märkäreaktoriin Esimerkki lantapotentiaalista Oletettiin laitokselle sama sijainti kuin peltobiomassoilla siirtomatka max 10 km Biomassan tyyppi Määrä Lypsykarjan lietelanta varastosta 1160 Lypsykarjan virtsa varastosta 176 Lihakarjan lietelanta varastosta 536 Lihakarjan virtsa varastosta 32 Yhteensä 1904