Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Samankaltaiset tiedostot
Internetin saatavuus kotona - diagrammi

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Helsingin väestöennuste

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Elävänä syntyneet Suomessa

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

TILASTOKATSAUS 3:2019

Väestön toiminta Sipoossa

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Tilastokatsaus 1:2014

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 7:2016

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

TILASTOKATSAUS 8:2016

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (8)

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

TILASTOKATSAUS 5:2018

TyEL-kuolevuusperusteesta

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

Perheet ja asuntokunnat

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

JÄSENTIETOJEN VUOSITILASTO 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016

Yritysvaikutusten arviointi:

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Aikuiskoulutustutkimus2006

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

VÄESTÖENNUSTE

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Transkriptio:

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän kehitys 0-8 vuotiaina syntymävuoden mukaisesti. Ruotsinkielisten lasten syntyvyys & lasten määrä vs. 20-49 (ryhmänä naiset sekä toisena ryhmänä naiset+miehet yhteensä). Niiden perheiden lukumäärä, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä. Erittely kieliparin mukaan ja eri kieliparien kehitys vuodesta 1999 alkaen. Graafien yhteydessä nippu väittämiä ja kysymyksiä väestön kehitykseen, väestöennusteisiin ja oppilasennusteen laatimiseen liittyen. Vertailuryhmänä käytetty mm. Helsingin ruotsinkielistä väestöä. Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ Asuntokunnat ja perheet 1999-2016 (Espoon julkaisut) 13.4.2018 / Satu Björkstén 1

Yhteenveto ruotsinkielisestä väestöstä Espoossa Espoon ruotsinkielisen väestön kehitys 0-vuotiaiden sekä ikäryhmän 20-49 välillä ollut poikkeavaa Helsinkiin verrattuna, eivätkä näiden ikäryhmien absoluuttiset luvut ole kehittyneet tasaisesti suhteessa toisiinsa Espoossa lasten lukumäärä on kasvanut samaan aikaan kun ikäryhmän 20-49 osalta väestö on pienentynyt. Espoon ennuste poikkeaa siten Espoon 17 vuoden historiasta, ja perustunee viiden viimeisimmän vuoden lukuihin. Espoon lasten absoluuttinen lukumäärä verrattuna ikäryhmään 20-49 poikkeaa selvästi Helsingistä. Myös ikäryhmän 20-49 sisällä Espoo eroaa paljon Helsingistä. Espoossa on miehiä suhteessa paljon enemmän kuin naisia: miehiä on ollut 17 vuoden aikana keskimäärin 340 enemmän per vuosi kuin naisia. Lukumäärä on vaihdellut vuosittain, pysyen kuitenkin varsin suurena suhteessa koko ikäryhmään 20-49. Helsingissä sukupuolijakauma on tasainen, ja naisia on keskimäärin 14 henkeä enemmän per vuosi kuin miehiä (17 vuoden aikajanalla). Jos katsotaan 0-vuotiaiden suhdetta naisiin ikäryhmässä 20-49, Espoon keskiarvo on on ollut 2010-luvulla 9%. Viimeiset 3 vuotta suhdeluku on ollut 8%. Molemmat ovat selvästi korkeammat kuin Helsingissä. Koska jo yhdenkin prosenttiyksikön ero on iso (noin 30 lasta per vuosi), on olennaista ymmärtää mitä lukua ennusteissa on käytetty. On myös olennaista huomioida, että alle kouluikäisten lasten lukumäärän kehitys poikkeaa jonkin verran verrokkiryhmien lukumäärän kehityksestä. Lasten lukumäärä näyttäisi toteutuneiden lukujen perusteella kasvavan syntymän jälkeen tasaisesti, kun katsotaan yksittäisenä vuotena syntyneiden määrän kehitystä lasten kasvaessa. Osaltaan tätä voi selittää muuttoliike. Voidaan kuitenkin myös kysyä, kuinka paljon kaksikielisten perheiden kielivalinnat lapsen syntyessä vaikuttavat tilastoihin. On osoitettavissa, että osa kaksikielisistä perheistä vaihtaa lastensa äidinkielen ennen kouluikää ruotsiksi, vaikka lapsi syntyessään olisi rekisteröity suomenkieliseksi. Suomenkielisiksi rekisteröidyt kaksikieliset lapset eivät näy ruotsinkielisten lasten syntyvyydessä (0-), mutta ilmestyvät tilastoihin lisäyksenä myöhemmin (oletettavasti äidinkielen vaihtoa seuraavana tilastointivuonna). Lienee perusteltua kysyä, miksi tästä huolimatta ennusteissa lasten määrä vähenee? Kaikkien naisten, joiden oma äidinkieli on muu kuin ruotsi, ruotsinkielisiksi rekisteröidyt omat lapset näkyvät tilastoissa luonnollisesti ruotsinkielisinä, vaikka itse äiti ei näy ruotsinkielisessä tilastossa lainkaan äidinkielensä takia. Mikä vaikutus tällä on ennusteiden laadintaan? Vaikka Espoon ruotsinkielisen väestön odotetaan vähentyvän seuraavien 10 vuoden aikana, Espoon ruotsinkielisten perheiden (joissa vähintään toinen vanhempi puhuu ruotsia) lukumäärä on kuitenkin ollut tasaisesti ja lievästi kasvava. Miten kaksikieliset perheet on huomioitu ennusteissa? HUOM! Erityisen vahvasti on kasvanut sellaisten perheiden lukumäärä, joissa toinen vanhempi on ruotsinkielinen ja toinen muunkielinen kuin kumpikaan kotimaisista kielistä. Vuodesta 1999 vuoteen 2016 eli yhteensä 17 vuoden aikana kasvua on tapahtunut +556% ja absoluuttisena lukuna 56 perheestä 364 perheeseen. Myös niiden perheiden määrä on ollut kasvava, joissa toisen vanhemman äidinkieli on suomi ja toisen ruotsi. 2

v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 Vaikka ruotsinkielisten naisten määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1999 alkaen, lasten lukumäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt samassa suhteessa. Espoon ruotsinkielisen väestön ennusteessa 2017 alkaen nämä on kuitenkin näytetty kytkettävän toisiinsa. Espoo, ruotsinkielisten väestöryhmien kehitys vuodesta 1999 (absoluuttinen muutos) Helsinki, ruotsinkielisten väestöryhmien kehitys vuodesta 1999 (absoluuttien muutos) 0-0-5-0- 0-5- 6-14 - Naiset 20-49 - 6-14 - 20-49- 4000 8000 3500 7000 3000 6000 2500 5000 2000 4000 1500 3000 1000 2000 500 1000 0 0 Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 3

v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 v. 2024 v. 2025 v. 2026 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 v. 2024 v. 2025 v. 2026 Grafiikassa O- lapset ja 20-49 naiset ja miehet yhteensä. Vain ennusteessa näyttäisi olevan selvä korrelaatio syntyvyyden ja 20-49 vuoden ikäisen väestön välillä. Helsingissä kehitys on ollut tasaisempaa molempien väestöryhmien osalta ja myös ennuste näyttää näin ollen loogisemmalta. Espoo, toteutuneet väestömäärät sekä ennuste 2017 alkaen Helsinki, toteutuneet väestömäärät sekä ennuste 2017 alkaen Espoo, ruotsinkieliset ikä 0 Espoo, ruotsinkieliset ikä 20-49 Hki ruotsinkieliset 0- Hki, ruotsinkieliset 20-49 - 400 8000 1000 20000 350 7000 900 18000 300 6000 800 700 16000 14000 250 5000 600 12000 200 4000 500 10000 150 3000 400 8000 100 50 TOTEUTUNUT ENNUSTE 2000 1000 300 200 100 TOTEUTUNUT ENNUSTE 6000 4000 2000 0 0 0 0 Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 4

Kuinka moni kaksikielinen perhe on rekisteröinyt lapsensa syntymän yhteydessä suomenkieliseksi, mutta vaihtavat lasten äidinkielen ennen kouluikää? Viereisissä kuvissa näkyy, miten tiettynä vuonna syntyneiden lasten lukumäärä kehittyy 9 vuoden aikana (ikä 0-8 vuotta). 350 330 310 290 270 250 Toteutunut lasten lukumäärä Vuonna 2010 syntyneet (lukumäärä) 338 341 343 338 337 326 331 325 313 330 310 290 270 250 Ennustettu lasten lukumäärä Vuonna 2011 syntyneet (lukumäärä) 317 321 311 311 315 319 308 307 302 Syntyneiden määrä on vähentynyt. Lasten määrä näyttäisi kuitenkin kasvavan sinisellä näkyvien toteutuneiden lukujen valossa, mutta tästä huolimatta punaisella näkyvissä ennusteissa lukumäärät laskevat. Miksi? 330 310 290 Vuonna 2012 syntyneet (lukumäärä) 319 313 316 314 312 307 307 311 310 330 310 290 Vuonna 2013 syntyneet (lukumäärä) 320 311 314 316 313 311 309 309 290 Huom! Smedsbyn koulun FB-ryhmässä tehtiin 12.4.2018 epävirallinen kysely, jossa kysyttiin kuinka moni perhe on myöhemmin vaihtanut lastensa äidinkielen suomesta ruotsiksi. 3 tunnin sisällä selvisi, että vähintään 10% Smedsbyn koulun oppilaan äidinkieli on vaihdettu suomesta ruotsiksi lasten ollessa iältään 1-6 -vuotiaita äidinkielen vaihtuessa. 270 250 310 290 270 Vuonna 2014 syntyneet (lukumäärä) 305 307 301 302 298 296 295 294 282 270 250 290 270 Vuonna 2015 syntyneet (lukumäärä) 281 277 279 278 274 272 271 270 264 Voidaan kysyä, miten luotettavia toteutuneet luvut ja ennusteet ovat Espoon ruotsinkielisen lapsiväestön osalta? 250 250 5

Espoon lasten lukumäärät suhteessa 20-54 vuotiaiseen väestöön poikkeavat täysin Helsingin vastaavista luvuista. Erot ovat valtavia. ESPOO, ERI RUOTSINKIELISTEN LAPSIRYHMIEN SUHDE 20-49 VUOTIAIDEN RUOTSINKIELISTEN NAISTEN RYHMÄÄN Vuosi 0-vuotiaita suhteessa 20-49 vuotiaisiin naisiin 0-5 -vuotiaita suhteessa 20-49 vuotiaisiin naisiin 6-14 -vuotiaita suhteessa 25-54 vuotiaisiin naisiin v. 1999 8 % 51 % 58 % v. 2000 8 % 51 % 60 % v. 2001 8 % 52 % 63 % v. 2002 8 % 51 % 66 % v. 2003 9 % 52 % 69 % v. 2004 9 % 53 % 71 % v. 2005 9 % 53 % 71 % v. 2006 9 % 52 % 73 % v. 2007 10 % 55 % 73 % v. 2008 10 % 58 % 74 % v. 2009 9 % 58 % 75 % v. 2010 10 % 60 % 76 % v. 2011 9 % 61 % 78 % v. 2012 10 % 62 % 78 % v. 2013 9 % 61 % 81 % v. 2014 9 % 60 % 84 % v. 2015 8 % 59 % 85 % v. 2016 8 % 57 % 87 % v. 2017 8 % 56 % 89 % ERO 2017 vs 1999 0 % 5 % 31 % HELSINKI, ERI RUOTSINKIELISTEN LAPSIRYHMIEN SUHDE 20-49 VUOTIAIDEN RUOTSINKIELISTEN NAISTEN RYHMÄÄN Vuosi 0-vuotiaita suhteessa 20-49 vuotiaisiin naisiin 0-5 -vuotiaita suhteessa 20-49 vuotiaisiin naisiin 6-14 -vuotiaita suhteessa 25-54 vuotiaisiin naisiin v. 1999 5 % 32 % 33 % v. 2000 6 % 32 % 34 % v. 2001 6 % 32 % 35 % v. 2002 6 % 31 % 37 % v. 2003 5 % 30 % 38 % v. 2004 6 % 30 % 39 % v. 2005 6 % 31 % 39 % v. 2006 6 % 31 % 38 % v. 2007 6 % 31 % 38 % v. 2008 6 % 32 % 37 % v. 2009 6 % 33 % 37 % v. 2010 7 % 35 % 37 % v. 2011 7 % 35 % 36 % v. 2012 6 % 35 % 35 % v. 2013 7 % 36 % 35 % v. 2014 7 % 37 % 36 % v. 2015 7 % 37 % 37 % v. 2016 7 % 38 % 38 % v. 2017 7 % 37 % 39 % ERO 2017 vs 1999 1 % 5 % 6 % Muutos 0-vuotiaiden määrässä verrattuna 20-49 naiset: 8% => 10% tarkoittaa +25%:n kasvua. Keskiarvo 10 viimeisen vuoden ajalta on ollut 9% (vrt. Helsingissä vastaava luku on 6,7%). HUOM! Tilastollisesti lähes kaikilla Espoon ruotsinkielisillä 25-54 vuotiailla naisilla on yksi 6-14 vuotias lapsi. Onko Espoossa Helsinkiä enemmän kaksikielisiä perheitä, joissa äiti on suomentai muunkielinen? Kuinka monen lapsen äidinkieli vaihdetaan suomesta ruotsiksi syntymän jälkeen? Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ Helsingissä 0-vuotiaita on suhteessa 20-49 vuotiaisiin naisiin 6-7%, kymmenen viimeisimmän vuoden keskiarvon jäädessä 6,7%:iin. Tilastollisesti Helsingissä vain 39%:lla 25-54 vuotiaista naisista on yksi 6-14 vuotias lapsi (vrt. Espoossa vastaava luku on 89%). 6

v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 Yksi isoimmista eroista Helsingin ja Espoon välillä on se, että ikäryhmässä 20-49 Espoossa on keskimäärin huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia (keskimäärin ero +340 henkilöä miesten hyväksi). Tämä poikkeaa olennaisesti Helsingin väestöstä. Mistä tämä kertoo ja mitä vaikutuksia tällä on väestön kehittymiseen? Espoo, ruotsinkielisten naisten ja miesten absoluuttinen määrä Ruotsinkielisiä naisia ikä 20-49 Ruotsinkielisiä miehiä ikä 20-49 Helsinki, ruotsinkielisten naisten ja miesten absoluuttinen määrä Ruotsinkielisiä naisia, ikä 20-49 Ruotsinkielisiä miehiä, ikä 20-49 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800 6600 6400 6200 6000 Ikäryhmä 20-49 : Espoossa on keskimäärin miehiä 340 henkilöä enemmän kuin naisia. Keskimäärin vain vajaa puolet selittyy ikäryhmällä 20-29. Helsingissä sen sijaan naisten ja miesten määrä on tasainen, naisia keskimäärin 14 henkilöä enemmän kuin miehiä. Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 7

Jos katsotaan 0-vuotiaiden ja ikäryhmän 20-49 kehitystä vuoteen 1999 verrattuna, lasten lukumäärä on ollut kasvukäyrällä vaikka samaan aikaan ikäryhmässä 20-49 naisten määrä on tasaisesti vähentynyt. Onko vuosien 1999-2014 vai vuosien 2015-2017 kehitys poikkeavaa? Espoo, ruotsinkielisten väestöryhmien kehitys vs. vuosi 1999 (%) Helsinki, ruotsinkielisten ryhmien kehitys vs vuosi 1999 (%) 0- kehitys vs 1999 Naiset 20-49 - kehitys vs 1999 30% 20% 50% 40% 0- kehitys vs 1999 Naiset 20-49 - kehitys vs 1999 10% 30% 0% -10% 20% 10% 0% -20% -10% Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 8

Alla olevassa taulukossa näkyy ruotsinkielisten perheiden lukumäärä ja vanhempien äidinkieli 1999-2016. Räjähdysmäinen kasvu on tapahtunut niiden perheiden lukumäärässä, joiden toinen äidinkieli on ruotsi ja toinen muu kuin kotimaiset kielet. Lisäksi kaksikielisten suomi-ruotsi -perheiden lukumäärä on lisääntynyt. Onko tämä otettu huomioon oppilasennusteissa ja väestön kehittymisen ennusteissa? Onko selvitetty, mikä kieli valitaan lapsen äidinkieleksi, jos toinen vanhempi on suomenkielinen tai äidinkieli on muu kuin kumpikaan kotimaisista? Vanhemman / vanhempien äidinkieli Vuosi v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 Ruotsi - ruotsi 4,4 4,3 4,1 4,1 3,8 3,8 3,6 3,6 3,5 3,1 3,3 3,3 3,2 3,1 3 3 2,9 2,8 Suomi - Ruotsi 8,2 8,1 8 7,9 7,8 7,7 7,6 7,6 7,5 7,1 7,4 7,4 7,2 7,1 7 6,9 6,8 6,7 Ruotsi - muunkielinen 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 Ruotsi ainut huoltaja 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Yhteensä %-yksikköä: 13,9 13,7 13,4 13,3 12,9 12,8 12,6 12,4 12,2 11,5 12 12 11,7 11,5 11,3 11,2 10,9 10,8 Perheiden lukumäärä koko Espoo 55546 56678 58099 59152 61705 62200 63062 63989 64736 65415 66293 66990 67718 68807 69751 70733 71842 72823 Muutos Muutos vuoteen prosenteis 199 sa vs verrattun vuosi 1999 a Absoluuttiset luvut Ruotsi - ruotsi 2444 2437 2382 2425 2345 2364 2270 2304 2266 2028 2188 2211 2167 2133 2093 2122 2083 2039-405 -17 % Suomi - ruotsi 4555 4591 4648 4673 4813 4789 4793 4863 4855 4644 4906 4957 4876 4885 4883 4881 4885 4879 324 7 % Ruotsi - muunkielinen 56 113 116 118 123 187 189 192 194 262 265 268 271 275 279 283 287 364 309 556 % Ruotsi ainut huoltaja 667 623 639 651 679 622 694 576 583 589 597 603 609 619 628 637 575 583-84 -13 % Perheiden lukumäärä ruotsinkieliset 7721 7765 7785 7867 7960 7962 7946 7935 7898 7523 7955 8039 7923 7913 7882 7922 7831 7865 144 2 % Muutos vuoteen 1999 verrattuna: 0 0,57 % 0,83 % 1,90 % 3,10 % 3,12 % 2,91 % 2,77 % 2,29 % -2,57 3,03 % 4,12 % 2,62 % 2,49 % 2,08 % 2,61 % 1,42 % 1,86 % Sellaisten ruotsinkielisten perheiden määrä on vähentynyt, joissa molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä. Perheiden joissa äidinkielenä on sekä suomi että ruotsi määrä on selvästi kasvava. Isoin muutos on perheiden osalta, joissa toinen vanhempi on ruotsinkielinen ja toisen vanhemman äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Näiden perheiden lukumäärä on kasvanut räjähdysmaisesti. Grafiikan lähde: Asuntokunnat ja perheet 1999-2016 (Espoon julkaisut) 9

Perheiden lukumäärän kehitys, vähintään toinen vanhempi ruotsinkielinen 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 Ruotsi - ruotsi Ruotsi - muunkielinen Perheiden lukumäärä ruotsinkieliset yhteensä Linear (Perheiden lukumäärä ruotsinkieliset yhteensä) Suomi - ruotsi Ruotsi ainut huoltaja Linear (Suomi - ruotsi) Grafiikan lähde: Asuntokunnat ja perheet 1999-2016 (Espoon julkaisut) 10

Espoon lasten lukumäärän suhde 20-49 vuotiaisiin naisiin verrattuna. Jos katsotaan 2010-luvulla syntyneiden lasten keskiarvoa, lasten määrä keskimäärin 10%. Viimeiset kolme vuotta näyttää olevan sikäli poikkeava, että näinä vuosina syntyneitä lapsia on suhteessa 2-%yksikköä vähemmän kuin aiempina vuosina. Jos katsotaan lasten osuuden kehitystä, voidaan perustellusti kysyä, ovatko kolme edeltävää vuotta olleet poikkeavia vai onko trendi muuttunut? Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 11

Väestöryhmien kehitys vs. vuosi 1999 (%) 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% Espoo, ruotsinkielisen väestöryhmien kehitys verrattuna vuoteen 1999 (%) 0-5 - kehitys vs 1999 6-14 - kehitys vs 1999 Naiset 20-49 - kehitys vs 1999 6-14 vuotiaiden kehitys on 2%-yksikköä vahvempi kuin mitä vastaavien lasten määrän kasvu on ollut aiemmin ikäryhmässä 0-5. Miksi? Selittyykö tämä kuntaan muutolla? Vaihtavatko jotkut lapset äidinkielensä ruotsiksi ennen koulun alkua tai kouluikäisenä? 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% Helsinki, ruotsinkielisten ryhmien kehitys verrattuna vuoteen 1999 (%) 0-5 - kehitys vs 1999 6-14 - kehitys vs 1999 Naiset 20-49 - kehitys vs 1999 Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 12

v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 v. 2024 v. 2025 v. 2026 v. 2027 v. 2028 v. 2029 v. 2030 v. 2031 v. 2032 v. 2033 v. 2034 v. 2035 v. 2036 v. 2037 v. 2038 v. 2039 v. 2040 v. 2041 v. 2042 v. 2043 v. 2044 v. 2045 v. 2046 v. 2047 v. 2048 v. 2049 v. 2050 Lopuksi on todettava, että vaikka ennusteet osoittautuisivatkin pitävän täsmällisesti paikkansa, ruotsinkielisten lasten syntyvyys vaihtelee pitkän aikavälin ennusteen mukaan varsin paljon eri aikakausina. Vaikka syntyvyyden ennustetaan lyhyellä aikavälillä laskevan, pitkällä aikavälillä se kuitenkin näyttäisi kasvavan. Voidaan kysyä, kannattaako kapasiteetin mitoitusta tehdä pienimmän syntyvyyden aikana? 300 Syntyneet ruotsinkieliset per vuosi ja ennuste 2017-2050 (Espoo) 250 200 150 100 50 0 Lyhyen aikavälin ennuste Pitkän aikavälin ennuste Grafiikan ja tilastojen lähde: Helsingin seudun aluesarjat http://www.aluesarjat.fi/ 13

TAULUKOT 14

Lasten lukumäärän kasvu 9 ikävuoden aikana syntymävuoden mukaan 0- vuotiaana 1- vuotiaana 2- vuotiaana 3- vuotiaana 4- vuotiaana 5- vuotiaana 6- vuotiaana 7- vuotiaana 8- vuotiaana Ero: lasten lukumäärä vuonna 2016 - syntymävuosi Vuonna 2008 syntyneet (lukumäärä) 331 341 347 342 327 340 336 330 329-1 Vuonna 2009 syntyneet (lukumäärä) 307 339 336 329 327 329 329 328 327 21 Vuonna 2010 syntyneet (lukumäärä) 313 326 325 331 338 341 343 338 337 30 Vuonna 2011 syntyneet (lukumäärä) 302 311 311 317 315 321 319 308 307 19 Vuonna 2012 syntyneet (lukumäärä) 307 307 313 319 316 314 312 311 310 9 Vuonna 2013 syntyneet (lukumäärä) 290 311 314 320 316 313 311 309 309 30 Vuonna 2014 syntyneet (lukumäärä) 282 301 305 307 302 298 296 295 294 23 Vuonna 2015 syntyneet (lukumäärä) 264 281 277 279 278 274 272 271 270 17 AVG: 19 lasta per vuosi Lasten lukumäärä syntymävuonna Lasten lukumäärä vuonna 2016 tummansinisellä pohjalla Ennuste punaisella pohjalla 15

Espoon ruotsinkielinen väestö, toteutunut (tytöt ja pojat) 0-1- 2-3- 4-5- 6-7- 8-9- 10-11- 12-13- 14- v. 1999 281 300 314 300 326 301 279 301 249 269 227 249 218 228 258 v. 2000 302 305 310 314 300 319 303 282 300 250 263 225 247 222 227 v. 2001 273 328 305 307 313 301 318 300 276 294 251 260 230 244 220 v. 2002 280 277 331 294 295 304 302 312 300 269 289 250 254 228 241 v. 2003 315 286 274 329 289 297 307 297 314 303 274 289 247 257 230 v. 2004 299 326 280 279 326 282 290 303 292 306 303 273 285 246 260 v. 2005 302 302 323 279 280 319 270 290 304 288 305 298 273 280 247 v. 2006 300 298 300 318 270 279 320 258 284 304 281 301 297 275 274 v. 2007 346 321 305 302 313 260 268 310 259 274 304 274 299 297 272 v. 2008 331 349 312 295 299 306 264 265 308 257 272 308 276 301 293 v. 2009 307 341 340 308 289 307 312 260 266 306 253 270 306 275 297 v. 2010 313 339 347 344 308 297 313 320 264 264 306 256 271 306 275 v. 2011 302 326 336 342 347 304 290 317 322 260 265 302 257 272 304 v. 2012 307 311 325 329 327 337 308 286 312 320 256 262 297 251 269 v. 2013 290 307 311 331 327 340 332 316 286 316 321 258 265 295 249 v. 2014 282 311 313 317 338 329 336 331 315 284 316 322 258 264 299 v. 2015 264 301 314 319 315 341 329 330 330 314 286 317 317 258 267 v. 2016 241 281 305 320 316 321 343 328 329 324 313 284 310 313 256 v. 2017 234 268 286 309 322 322 317 340 324 327 321 310 283 309 310 16

Espoon ruotsinkielinen väestö, naiset 20-49 - vuotta 20-24- 25-29- 30-34- 35-39- 40-44- 45-49- 50-54- 55-59- v. 1999 512 513 639 616 610 688 865 570 462 451 404 369 285 161 58 9 v. 2000 535 523 656 595 615 670 824 604 485 457 388 381 283 172 70 10 v. 2001 522 498 641 613 609 659 769 684 496 432 391 387 289 177 68 15 v. 2002 501 508 628 609 612 613 742 742 526 433 405 371 283 185 81 14 v. 2003 505 535 583 643 590 612 708 787 531 429 422 348 283 184 85 16 v. 2004 486 531 558 642 589 595 687 845 532 427 432 334 286 187 80 18 v. 2005 499 538 557 662 572 595 675 805 566 444 430 345 294 174 81 26 v. 2006 490 541 566 626 580 582 656 756 653 470 401 352 297 186 78 20 v. 2007 457 543 560 603 585 592 613 715 713 489 398 362 294 180 79 16 v. 2008 425 486 591 574 623 590 586 687 760 498 397 368 282 184 87 17 v. 2009 408 489 583 551 618 587 569 660 800 514 394 382 269 194 88 21 v. 2010 434 483 593 555 639 566 559 665 756 550 409 372 290 194 84 29 v. 2011 447 439 578 566 614 578 559 645 717 608 431 353 304 198 82 30 v. 2012 423 419 564 567 584 577 566 599 679 662 446 348 318 197 87 30 v. 2013 444 407 521 595 559 602 559 565 657 703 459 354 313 192 94 33 v. 2014 449 419 527 613 544 598 557 551 625 730 474 347 316 190 94 31 v. 2015 454 414 510 617 556 604 538 536 626 700 502 366 306 197 97 36 v. 2016 446 433 477 598 558 606 543 524 600 659 561 394 288 216 94 36 v. 2017 462 444 449 599 555 590 547 535 560 627 606 412 298 233 92 42 60-64- 65-69- 70-74- 75-79- 80-84- 85-89- 90-94- Yli 95-17

0-1- 2-3- 4-5- 6-7- 8-9- 10-11- 12-13- 14-15- 16-17- 18-19- 20-24- 25-29- 30-34- 35-39- 40-44- 45-49- 50-54- 55-59- 60-64- 65-69- 70-74- 75-79- 80-84- 85-89- 90-94- Yli 95- Koko Espoon ruotsinkielinen väestö 049 Espoo 1999 281 300 314 300 326 301 279 301 249 269 227 249 218 228 258 213 232 211 225 210 1134 1060 1321 1271 1290 1436 1781 1234 950 844 720 621 432 239 79 11 2000 302 305 310 314 300 319 303 282 300 250 263 225 247 222 227 259 214 235 213 237 1141 1087 1317 1262 1293 1359 1761 1288 997 840 726 639 417 260 100 10 2001 273 328 305 307 313 301 318 300 276 294 251 260 230 244 220 221 260 210 236 221 1126 1096 1292 1279 1286 1314 1672 1447 1019 810 712 645 450 262 97 18 2002 280 277 331 294 295 304 302 312 300 269 289 250 254 228 241 217 224 258 214 237 1073 1063 1282 1277 1285 1240 1570 1561 1106 801 748 614 456 264 105 16 2003 315 286 274 329 289 297 307 297 314 303 274 289 247 257 230 238 211 229 254 223 1085 1097 1220 1340 1240 1292 1475 1639 1110 822 765 605 453 265 110 19 2004 299 326 280 279 326 282 290 303 292 306 303 273 285 246 260 226 239 210 222 253 1076 1104 1164 1380 1232 1269 1389 1718 1145 859 769 586 460 267 102 22 2005 302 302 323 279 280 319 270 290 304 288 305 298 273 280 247 256 228 238 212 224 1098 1081 1163 1361 1234 1275 1327 1690 1201 897 750 613 476 246 108 29 2006 300 298 300 318 270 279 320 258 284 304 281 301 297 275 274 247 249 223 235 204 1067 1047 1192 1297 1225 1269 1278 1585 1359 943 735 612 485 278 104 25 2007 346 321 305 302 313 260 268 310 259 274 304 274 299 297 272 276 246 247 225 222 1026 1017 1209 1259 1241 1256 1221 1490 1460 1013 725 638 465 272 108 21 2008 331 349 312 295 299 306 264 265 308 257 272 308 276 301 293 274 274 252 243 225 966 960 1231 1238 1270 1218 1233 1397 1529 1038 754 641 460 275 118 22 2009 307 341 340 308 289 307 312 260 266 306 253 270 306 275 297 294 277 274 250 246 979 946 1211 1163 1305 1212 1217 1320 1586 1079 794 661 443 293 121 28 2010 313 339 347 344 308 297 313 320 264 264 306 256 271 306 275 304 290 279 268 246 973 989 1179 1184 1323 1201 1189 1286 1557 1123 831 655 468 301 109 36 2011 302 326 336 342 347 304 290 317 322 260 265 302 257 272 304 275 309 282 277 260 1012 915 1139 1214 1287 1190 1214 1232 1486 1246 859 640 498 293 125 35 2012 307 311 325 329 327 337 308 286 312 320 256 262 297 251 269 298 272 303 273 267 1026 886 1100 1212 1237 1188 1202 1184 1396 1336 911 638 521 295 132 37 2013 290 307 311 331 327 340 332 316 286 316 321 258 265 295 249 268 299 275 302 265 1025 881 1056 1235 1207 1225 1160 1185 1318 1398 944 658 518 303 135 40 2014 282 311 313 317 338 329 336 331 315 284 316 322 258 264 299 253 264 301 262 276 1011 929 1040 1251 1149 1271 1156 1168 1227 1442 973 677 526 306 137 41 2015 264 301 314 319 315 341 329 330 330 314 286 317 317 258 267 299 257 265 298 253 1041 875 1042 1244 1171 1267 1141 1148 1184 1413 1026 715 517 318 140 45 2016 241 281 305 320 316 321 343 328 329 324 313 284 310 313 256 268 292 259 266 282 1022 927 985 1184 1217 1261 1130 1156 1131 1329 1132 756 508 336 144 47 2017 243 273 277 307 316 314 319 338 327 328 328 314 286 311 303 257 264 299 255 259 1057 929 969 1160 1202 1233 1156 1137 1103 1242 1214 814 515 368 133 49 18

Tack för din tid! Satu Björkstén Puh. / Tel. 0400 882525 satu.bjorksten@welho.com 19