EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA KÄRKIHANKE ENSIMMÄINEN VÄLIRAPORTTI KESÄKUU 2018

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA KÄRKIHANKE ENSIMMÄINEN VÄLIRAPORTTI KESÄKUU 2018 JANNE JALAVA & MIKKO HENRIKSSON RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA Arviointi keskittyy kärkihankkeen ja siihen kuuluvien projektien toimeenpanon, organisoitumisen, toteutuksen ja tuloksellisuuden arviointiin sekä kärkihankkeen tavoitteiden arvioimiseen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin. Terveyskäyttäytymisen muutoksiin pyrkivissä hankkeissa keskeisiä tarkasteltavia ulottuvuuksia ovat erilaisten, yleensä rakenteellisten mahdollisuuksien luominen tavoitellulle käyttäytymiselle sekä vaikuttamispyrkimykset yksilöiden motivaatioon ja kykyihin. Vaikuttamalla edellä mainittuihin seikkoihin voidaan parhaimmillaan saavuttaa halutunlaista käyttäytymisen muutosta.

ARVIOINNIN LÄHESTYMISTAPA Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - kärkihankkeen arvioinnin viitekehyksenä toimii terveyden edistämisen implementoinnin arvioimiseen tarkoitettu UK Medical Research Councilin prosessievaluaatio-ohjeistus. Arviointi toteutetaan hyödyntäen Rambollin koostamaa New Approaches to Policy Implementation -lähestymistapaa. Siinä korostetaan erityisesti monimutkaisten kohteiden osalta onnistuneen implementaation hyödyntävän bottom-up -ajattelua, jossa implementaatio nähdään erityisesti mahdollistamisena ja kyvykkyyksien vahvistamisena sekä paikallisten käytäntöjen ja työmenetelmien kehittämisenä.

Process evaluation of complex interventions. UK Medical Research Council (MRC) guidance. Käännös: Akatemiatutkija Nelli Hankonen, Tampereen yliopisto.

IMPLEMENTAATIO KYVYKKYYKSIÄ KASVATTAMALLA ANNETAAN TAPAHTUA (LETTING IT HAPPEN) Ammatinharjoittaja vastaanottaa informaatiota, mutta jää yksin tulkitsemaan sitä ja muuttamaan paikallisia käytäntöjä ja rutiineja. AUTETAAN TAPAHTUMAAN (HELPING IT HAPPEN) Ammatinharjoittaja vastaanottaa informaatiota ja tulkinnallista tukea, mutta jää yksin sopeuttamaan paikallisia rutiineja. LAITETAAN TAPAHTUMAAN (MAKING IT HAPPEN) Ammatinharjoittaja vastaanottaa information lisäksi tulkinnallista tukea ja implementaatiotukea.

ARVIOINNIN VAIHEET 1) Toimeenpanorakenteen, tavoitteiden ja aiotun terveyskäyttäytymisen muutoksiin pyrkivän asetelman toteutettavuus ja relevanssi touko-kesäkuu 2018 2) Toimeenpanon arviointi a. Implementaation uskollisuus ja onnistuminen b. Edistävät ja estävät tekijät, vaikutusmekanismit c. Olosuhteiden vaikutukset touko-syyskuu 2018, alustavat havainnot 30.9., tulevaisuuskahvila lokakuu 2018 3) Kärkihankkeen tuloksellisuus, sekä kärkihankkeessa levitettyjen hyvien käytäntöjen normalisointi uusiin konteksteihin ja arvio niiden pitkäaikaisesta implementaatiosta sekä ylläpidosta. syys- joulukuu 2018 4) Kokonaisarvio kärkihankkeen onnistumisesta, arvio kärkihankkeen vastaamisesta hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa sekä arvio kärkihankkeiden yhteisten muutosteemojen edistämisestä. -lokakuu 2018 tammikuu 2019. -Kaikkien kärkihankkeiden yhteinen arviointi lokakuu 2018 31.3.2019

KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Arviointi toteutetaan kehittävällä otteella: juoksutus edellä mainittujen arvioinnin vaiheiden 1-4 välillä toteutetaan siten, että eri vaiheiden yhteydessä toteutetaan deliberatiivisen kansalaisfoorumin periaatteiden mukaisia osallistavia, vuorovaikutteisia työpajoja; tulevaisuuskahviloita kärkihankkeen toimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajatahon kanssa.

ARVIOINNIN VAIHE 1 TOIMEENPANORAKENTEEN, TAVOITTEIDEN JA AIOTUN TERVEYSKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSIIN PYRKIVÄN ASETELMAN TOTEUTETTAVUUS JA RELEVANSSI TOUKO-KESÄKUU 2018

HALLITUSOHJELMA & KÄRKIHANKE Hallitusohjelma: Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet. Tavoitteen toimeenpanemiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu: Edistetään kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä. Toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa.

HALLITUSOHJELMA & KÄRKIHANKE Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - kärkihanke on osa hallituksen toimintasuunnitelmaa. Kärkihankkeen avulla: Edistetään kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä. Toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa. Käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma.

DOKUMENTTIEN KERTOMAA

DOKUMENTTIANALYYSIN TULOKSIA Sekä koko kärkihankkeen että Hyvä Käytännöt hankkeiden tavoitteet vastaavat varsin kattavasti hallitusohjelman tavoitteisiin. Hyvät käytännöt hankkeiden tavoitteet ovat konkreettisia ja ne on lisäksi purettu selkeisiin osatavoitteisiin. Osa-tavoitteiden sisältö on kyetty avaamaan konkreettisiksi toimenpiteiksi osin tähän auttaa se, että monilla hankkeilla on pohjana jo pitkään tehty käytännön työ ja taustalla hyvät verkostot. Väliraporttien perusteella myös monet toiminnot ovat levinneet hyvin ympäri Suomen. Toimenpiteet myös kohdistuvat niihin ryhmiin, mitä kärkihankkeen tavoitteissa on mainittu.

DOKUMENTTIANALYYSIN TULOKSIA Tavoitteiden realistisuutta tarkasteltaessa törmätään ensimmäistä kertaa Soten etenemisen hitauden ja vallitsevan epävarmuuden asettamaan haasteeseen: Mitä toimenpiteitä ja millä keinoin voidaan jatkossa juurruttaa?? Hankkeiden itsearvioinnin tulokset antavat varsin posiitivisen kuvan tavoitteiden toteutumisesta suureksi haasteeksi tulosten näkökulmasta nousee tässäkin suhteessa Soten eteneminen ja varsinkin se, miten kunnat sitoutuvat eri toimintoihin nykyisessä tilanteessa. Juurruttaminen on huomioitu monissa hankesuunnitelmissa varsin hyvin työryhmä joka laatii juurruttamissuunnitelman, juurruttamissuunnitelmien alueellisuus, toiminnot osaksi sairaanhoitopiirien toimintoja, nimetyt alueelliset yhteyshenkilöt jne.

DOKUMENTTIANALYYSIN TULOKSIA Dokumenttien pohjalta juurruttamisen suhteen on havaittavissa seuraavia haasteita: Miten toimintojen rahoitus hankkeen jälkeen varsinkin järjestökentällä hoidetaan osin mahdollista STEA-rahoituksella? Nyt jo on havaittu väliraporteissa tietty resurssien niukkuus juurruttamisen suhteen. Miten tulevat mahdolliset Sote-toimijat ovat mukana juurrutustyössä ja missä määrin toiminnot olisivat kuntien vastuulla? Miten kuntien ja mahdollisten tulevien maakuntien erilaiset tavat toimia vaikuttavat eri toimintojen juurruttamiseen? Monet hankkeet kuitenkin jo nyt aktiivisesti implementoivat toimintoja ja niitä on suunniteltu esimerkiksi sairaanhoitopiirien strategiseksi osaksi; toisaalta moni nojaa koulutuksen voimaan eli making it happen aspekti puuttuu

VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN NÄKEMYKSIÄ KÄRKIHANKKEEN TAVOITTEISTA JA TOIMEENPANORAKENTEESTA

KYSELYN TAVOITTEET JA VASTAAJAJOUKKO Kysely toteutettiin alkuperäisen tiedonkeruuprotokollan (dokumenttianalyysi + haastattelut) lisänä, jotta myös kaikkien valtionavustushankkeiden ääni saataisiin kuuluviin myös kärkihankkeen tavoitteita tarkasteltaessa. Kysely toteutettiin toukokuussa 2018 ja se koski kärkihankkeen tavoitteita, toimeenpanorakennetta ja juurtumista koskevaa suunnitelmallisuutta. 17 / 25 vastaajaa, jokaisesta valtionavustushankkeesta vastattiin.

HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Tavoitteet koettu pääasiallisesti hyvinä, hyvin suunnattuina ja hyvin mitoitettuina. Tavoitteiden saavuttaminen hallituskauden aikana kuitenkin nähtiin jossain määrin epärealistisena. Lisäksi sinänsä oikeansuuntaisten tavoitteiden toimeenpano ja siihen varatut resurssit koettiin osassa vastauksia jossain määrin epärealistisina. Järjestötoiminnan elinvoimaisuus ja järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpottuminen nostettiin esiin tärkeinä tavoitteina, mutta heti perään suhtauduttiin kriittisesti niitä koskeviin toimenpiteisiin ja niissä etenemiseen.

HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet on suunnattu oikein siinä mielessä, että palvelujärjestelmässämme on selkeitä epäkohtia juurikin tavoitteiksi kirjatuissa asioissa. Nykyisillä käytänteillä emme saavuta niitä terveyshyötyjä ja kustannussäästöjä, jotka olisivat tutkimustiedonkin valossa mahdollisia. Tarvittaisiin paradigman muutos ja uudenlainen tapa toimeenpanossa. Yksi hallituskausi ei siihen riitä.

KÄRKIHANKKEEN TAVOITTEET TUKEMASSA HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEITA? Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että kärkihankkeen tavoitteet tukevat hallitusohjelman tavoitteita joko hyvin tai erinomaisesti. Yksittäisenä lisähuomioina mainittiin, että samoja tavoitteita olisi ollut syytä pitää enemmän esillä myös sote-uudistuksen yhteydessä, ja integroida kärkihankkeen toiminta paremmin soteuudistuksen suunnittelutyöhön.

TAVOITTEIDEN KONKREETTISUUS JA MITATTAVUUS Mitattavuuden osalta kahden vuoden aikajakso koettiin haasteelliseksi. Lisäksi koettiin haasteelliseksi se, että hankkeiden tavoitteet ovat hyvin erilaisia ja eri tavoin mitattavissa olevia. Sen sijaan toimintamallien käyttöönottoa koskevat tavoitteet koettiin realistisempina. Kärkihankkeen tavoitteiden nähtiin vastaavan hyvin hallitusohjelman tavoitteita sekä yleisesti tärkeäksi koettuja terveyden edistämiseen ja hyvinvointierojen kaventamiseen liittyviä tavoitteita.

PUUTTUIKO JOKIN YKSITTÄINEN TEEMA KÄRKIHANKKEEN TAVOITEKOKONAISUUDESTA? Ei toistuvia teemoja vastauksissa, yksittäisinä mainittiin: Yksinäisyys Alkoholin ja muiden päihteiden liikakäyttö Erityisryhmät: iäkkäät, lapset ja varsinkin nuoret, mielenterveyspotilaat, kipupotilaat

HYVÄT KÄYTÄNNÖT PROJEKTIN TAVOITTEIDEN REALISTISUUS JA MITATTAVUUS Tavoitteet koettiin jossain määrin realistisiksi ja mitattaviksi tietyin varauksin: Tavoite sinänsä ok, mutta aika on liian lyhyt., Ehkä vähän ylimitoitetut tavoitteet, Tavoitteita on voinut tarkentaa hankkeen aikana realistisemmiksi. Projektille asetetut tavoitteet ovat mielestäni ylioptimistiset hankeaikatauluun ja käytänteiden levittämisen alueellisiin tavoitteisiin nähden.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT PROJEKTIN TAVOITTEIDEN REALISTISUUS JA MITATTAVUUS Tavoitteet ovat realistisia ja melko konkreettisiakin. Niitä olisi voinut ehkä vielä pilkkoa/palastella pidemmälle. Myös ylätason tavoitteiden konkreettiset mittarit ovat ehkä hieman epäselviä. Toisaalta kukin osahanke on osaltaan konkretisoinut omia tavoitteitaan. Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen on tässä kokonaisuudessa haasteellista. Olisi tarvittu kärkihankkeiden ja rahoittajan yhteinen suunnittelujakso, jossa olisi yhdessä toimijoiden kanssa kartoitettu, mitä tällä aikataululla on mahdollista mitata ja sovittu nykyistä selkeämmät tavoitteet siitä, mitä halutaan mitattavan ja miten.

KEHITTÄMISTARPEET TAVOITTEIDEN ASETTELUUN Kaksivuotisessa hankkeessa tavoitellun muutoksen mittaaminen on jossain määrin haastavaa - vaikutukset ulottuvat hanketta pidemmälle., Tavoitteita aseteltaessa ei oltu huomioitu sitä, että hankkeen aloittaminen vie aikaa ja erittäin laajan kumppaniverkoston perehdyttäminen ja sitouttaminen toimintaan vie enemmän aikaa, kuin alussa oli ajateltu. Sähköisen kehittämisen osalta tavoitteet vaikea saavuttaa kansallisen ratkaisun puuttuessa

KEHITTÄMISTARPEET TAVOITTEIDEN ASETTELUUN Oman hankkeemme tavoitteen asettelu on selkeä ja konkreettinen. Mutta hankkeen käytännön toteutukseen tuli piirteitä, joiden vuoksi alkuperäistä suunnitelmaa ei ollut mahdollista toteuttaa eikä niin muodoin tavoitteiden täyttymistä pystytä mittaamaan, kuten suunniteltiin. Osassa hankkeita tavoitteita on tarkennettu matkan varrella ja osa hankkeiden edustajista koki sote-muutoksen aiheuttavan tarkennustarpeita edelleen. Ylipäätään Sotemuutoksen viivästyminen ja joiltakin osin sen ratkaisut ovat tehneet hankkeen toimintatapojen juurruttamisen huomattavasti hankalammaksi, kun kehitettävillä toimintavoilla / hoitopuilla ei ole vuoden 2019 aikana selkeää prosessin omistajaa

TIEDONKULKU SOTE-KENTÄLLÄ TAPAHTUVISTA RELEVANTEISTA MUUTOKSISTA HANKKEILLE Yli puolet vastanneista kertoi saavansa riittävästi tietoa, noin kolmasosa ei kokenut saavansa. Lisäksi erikseen olivat vielä ne vastaukset, joissa todettiin tietoa tulevan, mutta sen koskevan niin monimutkaisia muutoksia ja niin useaa toimijaa, että siitä on vaikeaa saada kokonaiskuvaa. Osa koki tarvitsevansa tietoa nimenomaisesti muista hankkeista, jotka toteutetaan samalla sektorilla ja pyrkivät samoihin tavoitteisiin.

JUURRUTTAMINEN

JUURRUTTAMINEN: JUURRUTTAMISSUUNNITELMA Lähes kaikki kokivat juurruttamista koskevien suunnitelmiensa olevan riittäviä. Ainoastaan yksi vastaaja koki asiassa olevan kehittämistarpeita: Sitä olisi voinut vielä tarkentaa. Toisaalta moni nosti esiin sen, että alueellisten erojen ja sote-kentän ajassa tapahtuvien muutosten näkökulmasta täsmällisen juurruttamissuunnitelman tekeminen hankkeen alkuvaiheessa olisi mahdotonta. Hankesuunnitelmassa ei mielestäni olisi voinutkaan vielä tehdä täsmennettyä juurruttamissuunnitelmaa, koska toiminta ja kenttä elää ja muuttuu.

KANSALAISTEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN OSALLISTAMINEN Vastaajat korostivat tekevänsä yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä koulutuksia ammattilaisten lisäksi myös kansalaisille. Toisaalta myös osa vastaajista koki, että samassa ajallisesti rajallisessa hankkeessa ei voida tukea sekä ammattilaisten osaamisen lisääntymistä että kansalaisten osallisuuden tukemista yhtä lailla. Kansalaisyhteiskunta voitaisiin osallistaa mitä suurimmassa määrin niiden asioiden edistämiseen ja toimintamallien levittämiseen, jotka on hankkeessamme valittu levittämisen kohteiksi. Se edellyttää kuitenkin myös sote-ammattilaisten toimintatapojen muutosta ja osaamisen vahvistumista. Ei riittävästi, suunta on oikea

SUUNNITELMALLINEN JUURRUTTAMISTYÖ ERI TASOILLA Onnistuneen toimeenpanon ja juurtumisen varmistamiseksi on tehtävä suunnitelmallista juurruttamistyötä kaikilla hankkeen kannalta tarpeellisilla tasoilla ylimmästä johdosta lähtien alueelliseen johtoon, projektiorganisaatioon, henkilökuntaan ja kohderyhmään liittyen. Miten olette omasta mielestänne onnistuneet hankkeenne suunnitelmavaiheessa em. tasojen huomioimisessa? Aluekohtaiset vaihtelut ovat suuria siinä, miten kaikki tasot on saatu juurruttamiseen mukaan. Henkilökunta erinomaisesti, kohderyhmä hyvin, projektiorganisaatio erinomaisesti, alueellinen johto heikoiten (epäselvä tulevaisuus).

YHTEINEN OPPIMINEN JA FASILITOINTITUKI HYVÄN KÄYTÄNNÖN JUURRUTTAMISESSA ERI ALUEILLA Valtakunnallinen kouluttaminen mainittiin, sekä maakunnalliset oppimisverkot, yhteiset verkostoitumispäivät, Innokylä. Kysymystä yhteisestä oppimisesta ei oltu täysin hahmotettu: Useammassa vastauksessa todettiin vain kyseessä olevan yhtenäisen mallin tai menetelmän, jota koulutetaan eri alueilla. Lähes kaikki vastaajat kertoivat hankkeessaan annettavan juurruttamiseen liittyvää fasilitointitukea.

KÄRKIHANKKEEN KOORDINOINTI JA JOHTAMINEN STM:ltä saatu tuki ollut useamman vastauksen mukaan erittäin hyvää tai saatu erittäin hyvin. Joskin viestintään olisi osa kaivannut enemmän tukea: Kärkihankekokonaisuus olisi mielestäni hyötynyt nykyistä tukevammasta viestintätuesta. Sitä olisi tarvittu sekä hankealueille toimijoille ja kansalaisille, mutta myös sote- ja maakuntauudistuksen toimijoiden suuntaan. Hankkeet keskenään erilaisia, tämä lähtökohtainen haaste koordinaatiolle. Lisäksi: On tullut vaikutelma, että kärkihankkeet käynnistettiin tavoitteisiin ja niiden laajuuteen nähden liian vähäisellä valmistelulla tai lyhyellä aikataululla.

KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSESTA Vastauksissa korostetiin kansalaisten terveyttä edistävään käyttäytymisen muutoksen kyllä tähdättävän viime kädessä, mutta prosessi vie hankekautta enemmän aikaa: Olemme nähneet paljon vaivaa kohderyhmän profiloimiseksi toimijoille. Asian sisäistäminen ei kuitenkaan tapahdu helposti eikä nopeasti, joten tätä työtä täytyy jatkaa. Vielä lisää loppukäyttäjän kuulemista ja vielä hioa sitä, miten kaikki pystyvät / haluavat osallistua. Lisäksi vastauksissa korostui myös elintapamuutokseen tähdättävän pääosin soteammattilaisten ja järjestötoimijoiden välityksellä, ei suoralla vaikuttamisella. Kuitenkin myös: Hankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat sote-ammattilaiset ja järjestötoimijat. Nyt käyttäytymismuutos on liikaa koulutuksen varassa. Jatkossa tarvittaisiin enemmän yhteisö- ja organisaatiolähtöistä prosessien ja työmenetelmien mallintamista ja muutoksen tutkimista toimijoiden arjessa. Osa toimijoista toki tekee toimintamalli- ja prosessikuvauksia, mutta käytännön tasolle asti ei päästä joka paikassa.

VAIKUTUSTEN MEKANISMIT Lähes kaikki vastaajat kokivat, että omassa hankkeessa on riittävän hyvin hahmotettu ja kuvattu vaikutusten mekanismit, joihin toiminta perustuu. Ainoastaan pari vastausta, joissa todettiin että ymmärrystä voisi vielä parantaa esim. kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä, sekä siltä osin, että aihetta koskevaa informaatiota tulee eri puolilta mukaan lukien eitieteellisistä lähteistä.

KOKONAISUUDESSAAN Kärkihankkeen ja Hyvät käytännöt projektin tavoitteiden, toimeenpanorakenteen ja koordinoinnin osalta vastaukset olivat hyvin positiivisia. Useassa vastauksessa huomautettiin terveyden edistämisen työn vaikutusten kunnollisesta näkymisestä vasta hankekautta pidemmällä aikavälillä. Eniten huolta aiheutti sote-integraatioon ja sitä myöden juurruttamiseen liittyvä epävarmuus, käytännössä johtuen hankemuotoisesta työstä joka on päättymässä. Tähän liittyen myös sote-kentän muutoksia koskevan tiedon saatavuus tai käyttömahdollisuudet herättivät huolta osassa vastaajia. Yksittäisiä tärkeitä huomioita yhteisö- ja organisaatiolähtöisistä prosessien mallintamisesta osana hyvien käytäntöjen implementaatiota sekä hankemuotoisuuden haasteesta järjestöjen/toimijoiden välisen luovan yhteistyön ja yhteiskehittämisen kannalta.

VIRKAMIESTEN NÄKEMYKSET KÄRKIHANKKEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMEENPANORAKENTEESTA

MAKROTASON TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET Alussa haasteita oli siinä, miten Hyte-asiat sijoittuvat Sote-kokonaisuuteen ja mitkä ovat Hyte-asioiden vastuut nämä alkoivat kirkastumaan viime vuonna ja viime vuoden lopulla pystyttiin myös nämä asiat ottamaan paremmin huomioon Hyvät käytännöt hankkeiden juurrutustyössä. Toisaalta kun hankkeessa ei ole varsinaisesti luotu uutta rakennetta maakuntiin tai soteen yleensä on kärkihanke saanut toimia tässä suhteessa toisia kärkihankkeita hieman vapaammin riippumatta tulevista muutoksista Hyte-asiat tulevat tavalla tai toisella korostumaan. Odotukset kärkihankkeelle ovat olleet suuret; erityisesti on toivottu että hyvistä käytännöistä löytyisi konkreettisia sisältöjä, joilla osaltaan edistetään sote- ja maakuntauudistusta ja sen toimeenpanoa.

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Koko kärkihankkeen tavoitteet ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen ovat hyvin sopusoinnussa hallitusohjelman kanssa. Kärkihanke on muihin kärkihankkeisiin verrattuna hyvin konkreettinen tavoitteiltaan. Tämä näkyy myös positiivisesti niiden mitattavuudessa. Haasteena on se, että näin lyhyissä hankkeissa on vaikeaa jopa mahdoton mitata vaikuttavuutta; tulosten ja alustavan juurruttamisen mittaaminen on periaatteessa hyvinkin mahdollista. Terveyden edistämistä koskevien tavoitteiden toteutumisen mittaamisen haasteena on myös hallituskausien lyhyys uudella hallituksella taas omat tavoitteet ja toimenpiteet.

TOIMEENPANORAKENTEEN HAASTEET Ministeriöllä ollut käytettävissään erittäin ohut toimeenpanorakenne kärkihanke pitkälti mielletty yhden ihmisen vetämäksi ja hänelläkään ei ole ollut mahdollisuutta käyttää hankkeeseen koko työaikaa. Ongelma on tiedostettu ministeriön virkamieskunnassa Resurssit selkeästi pienemmät kuin muilla kärkihankkeilla. Projektiryhmän toiminnassa on havaittavissa haasteita; sitä on ollut jossain määrin vaikea sitouttaa hankkeen tueksi samoin kuin vastuussa olevan osaston johtoryhmää projektiryhmä kuitenkin antanut rakentavia kehittämisehdotuksia hankkeen etenemisen tueksi. Tällä hetkellä projektiryhmällä on pitkälti kommentoiva rooli. Kärkihankkeen vastuuhenkilön omistautuminen ja taito vetää hanketta saavat laajasti kiitosta. Virkamiehillä ei ole aina välttämättä laajaa hanke- ja ohjelmaorganisointikokemusta kärkihankeohjelmissa kaikille vastuuhenkilöille on kasautunut paljon töitä.

TOIMEENPANORAKENTEEN HAASTEET Vaikka itse ministeriön työpanos hankkeen läpiviennissä on ainakin muita kärkihankkeita selkeästi vähäisempää, on siitä havaittu myös positiivisia asioita: Itse hankkeen toiminta varsin ketterää ja päätöksenteko hankkeen sisällä jouhevaa. Hyvät käytännöt hankkeet ovat saaneet ministeriöstä vastaukset varsin nopeasti. Mukana on virkamiesten mukaan aidosti hyviä hankkeita, jotka ovat sitoutuneet koko hankkeen tavoitteisiin. Mukana aitoja ammattilaisia, jotka eivät tarvitsekaan kovin paljon tukean niin sanottuun perushanketyöhön. Ainakaan toimenpanorakenteen johdosta Hyvät käytännöt hankkeita ei ole istutettu liikaa ja ne ovat saaneet toimia varsin autonomisesti tilanne kaipaa nyt enemmän tukea, kun aletaan oikeasti pohtimaan juurruttamisen etenemistä syvällisemmin.

KUMPPANUUKSIEN TOTEUTUMINEN: HYVÄT KÄYTÄNNÖT Virkamiesten näkemysten mukaan kärkihankkeeseen saatiin mukaan hyviä hankkeita, jotka ovat aidosti sitoutuneet koko hankkeen tavoitteisiin; kumppanuudet olisivat voineet kuitenkin olla tiivimpiä ja tässä ehkä olisi tarvittu enemmän virkamiesohjausta. Ministeriö kuitenkin näkee, että vaikka hankkeilla on yhteistä, on ne kuitenkin toisistaan erillisiä fokukseltaan kumppanuudet ovat syventyneet yhteistapaamisissa ja työpajoissa. Kuntakumppanuuksien luomisessa haasteita on tullut Soten hitaudesta ja siitä, mitä Hyte kunnille tulevaisuudessa merkitsee Digitaalisten palveluiden kehittäminen tiivistänyt muutaman hankkeen yhteistyötä.

KUMPPANUUKSIEN TOTEUTUMINEN: KÄRKIHANKKEET Kärkihankkeiden välisen kumppanuuden tila on vaihdellut. Aluksi haettiin enemmän yhteispintoja hankkeiden välille, aitoja yhteistyöpintoja ei löytynyt. Kärkihankkeiden aito kumppanuus ja tiivis dialogi ei ole haastattelujen mukaan toteutunut optimaalisesti. Tällä hetkellä hankkeiden välistä yhteistyötä voi yhdistää niin sanottu siltausvaihe. Positiivisesti esiin nousee kärkihankkeiden digitaalisten palveluiden parissa tehty yhteistyö ja niiden kokonaisarkkitehtuurin pohdinnat.

VIESTINTÄ Viestinnän resurssit hankkeeseen ministeriössä ovat myös olleet vähäiset, kuten jo itse toimeenpanorakenteen ohuudesta voi päätellä. Ollut eri näkemyksiä siitä, mikä on ministeriön viestinnän rooli kärkihankkeessa: Viestitäänkö hankkeesta ja käytännöistä median vai päättäjien ja ammattilaisten suuntaan? Mikä osa makrotason viestinnästä kuuluu hankkeen vetäjälle ja mikä taas ministeriön viestinnälle? Miten viestinnän avulla ammattilaiset ja päättäjät vakuutetaan hyvien käytäntöjen sisällöistä? Miten paljon hankkeiden näkyminen on niiden oman viestinnän vastuulla ja miten paljon taas ministeriön?

VIESTINTÄ Jatkossa selkeä halu ottaa hankkeen toimenpiteet ja toiminnot vahvemmin osaksi koko sote-uudistuksen viestintää ja sisältöä ydinsisältö viestinnässä olisi se, että nämä käytännöt pitäisi siirtyä eli juurtua tuleviin tai nykyisiin organisaatioihin strategisen viestinnän tarve. Toimijoiden (Hyvät käytännöt hankkeet) tarve panostaa vaikuttajaviestintään on ministeriössä tiedostettu.

HANKKEIDEN SAAMA TUKI Kärkihankevalmentamon tuki nähdään hyvänä: Hankkeet ovat hyötyneet mentoroinnista. Valmentamon yksi selkeä hyöty on näkynyt hyvien käytäntöjen pitchauksessa ja myymisen edistämisessä. Uudenlainen ideoiden ja toimintojen tiivistämisen tapa näkyy positiivisesti myös jatkossa siinä, miten käytännöt saavat rahoitusta ja miten ne leviävät. Innokylän konseptia pidetään lähtökohtaisesti hyvänä, mutta siinä on parannettavaa käyttäjäystävällisyydessä ja se on teknisesti vanhentunut.

ALUSTAVAT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hyvin yhtenäinen näkemys siitä, että lähes kaikki hankkeet saavuttavat tavoitellut tulokset leviämisen ja juurtumisen suhteen jo tässä vaiheessa monet käytännöt ovat levinneet maantieteellisesti varsin kattavalla tavalla. Toimintojen eteenpäin viemistä on kentällä auttanut niiden konkreettisuus ja hanketoimijoiden vahva kokemus sekä valmiit verkostot. Haasteena toki aiemmin mainitut Sote-uudistuksen hitaus ja kuntien innokkuus tarttua toimenpiteisiin haastavassa tilanteessa, sekä myös se, miten tuotokset istuvat mahdollisiin tuleviin ammattilaisorganisaatioihin.

ALUSTAVAT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hyte-kokonaisuudessa tulee jatkossa määritellä tarkemmin maakuntien ja kuntien roolit. Tämä edesauttaisi hyvien käytäntöjen leviämistä ja juurtumista. Vaikka käytäntöjen leviämiseen ja juurtumiseen uskotaan haasteeksi nousee lopulliset vaikuttavuuden kysymykset: Miten elintapamuutoksiin voidaan hyvillä käytännöillä vaikuttaa? Miten sektorirajat ylittävää yhteistyötä voi tehdä jatkossa paremmin? Miten lyhyellä hankkeella voidaan oikeasti kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja? Esiin nousi idea siitä, että käytännöistä voisi koostaa eräänlaisen maakunnallisen hyte-tarjottimen ; jolloin kärkihankkeen kokonaistulokset tulisivat konkreettisesti esiin tiiviissä muodossa. Keskustelua myös siitä, voiko kärkihankkeen käytäntöjä tavalla tai toisella huomioida mahdollisissa hyte-kertoimissa.

KOKONAISUUDESSAAN Kärkihankkeen eteneminen on sidoksissa Sote-uudistukseen sen eteneminen on osaltaan luonut haasteita kärkihankkeelle. Hyte-asioiden esiintulo ja niiden integraation tarve konkreettisesti osaksi uudistusta ilmenivät laajamittaisesti vasta vuoden 2017 lopulla. Tavoitteiden toteutumiseen uskotaan ministeriössä vahvasti. Tulosten saavuttaminen ja levittäminen ovat mahdollisia; vaikuttavuuden todentaminen erittäin haastavaa. Iso kysymys on: Voiko yhden lyhyen kärkihankkeen kautta edes jossain määrin luoda Hyte-rakenteisiin kattavia; hyvinvointi- ja terveyseroja vähentäviä ja koko maan kattavia rakenteita. Toimeenpanorakenne on erittäin ohut; siitä huolimatta se on resursseihin nähden onnistunut hyvin.

KOKONAISUUDESSAAN Viestinnän resurssit ovat nekin vähäiset. Enemmän tukea olisi tarvittu ja tarvitaan hyvien käytäntöjen vaikuttajaviestintään. Hankkeen käytännöistä tarvittaneen selkeä hyte-tarjotin, jonka sisältöjen pitäisi linkittyä myös kehitettäviin hyte-kertoimiin tämä selkeästi edesauttaisi käytäntöjen juurtumista, resursointia ja aitoa linkitystä sote-palveluihin.

DELIBERATIIVINEN OSUUS: JUURRUTTAMISEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

1. Miten varmistetaan se, että hyvien käytäntöjen juurruttamistyö jatkuu myös välikauden ja niiden sote-integraatio onnistuu? 2. Millaista tukea ministeriöltä juurruttamiseen ensisijaisesti tarvitaan?

RYHMÄTÖIDEN TULOKSIA 1. MITEN VARMISTETAAN SE, ETTÄ HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISTYÖ JATKUU MYÖS VÄLIKAUDEN JA NIIDEN SOTE-INTEGRAATIO ONNISTUU? 2. MILLAISTA TUKEA MINISTERIÖLTÄ JUURRUTTAMISEEN ENSISIJAISESTI TARVITAAN? Osoittamalla sinne rahaa ja resursseja, juurruttamiseen tavalla tai toisella. Valvontaan, tietotukeen, koordinaatioon ja viestintään. Substanssiosaamisen varmistaminen ministeriössä ja maakunnissa. Sote-uudistusjoukkoon ehkä otettu paljon yleisosaajia. Hyvien käytäntöjen menetelmät eivät välttämättä näin ollen välity. Osaajaporukka tai asiantuntijatuki, kollektiivi tai henkilöitä tarvittaisiin, viestin viejiä, jotka kykenevät tulkitsemaan tietoa ja mahdollisesti jopa johtaa verkostoa. Tukea mm. toimijoille, menetelmätukea, tietotukea, hyte-tiedon tulkintaan tukea, verkostojen johtamiseen (valtakunnalliset, maakunnalliset & poikkitoiminnalliset)

RYHMÄTÖIDEN TULOKSIA 1. MITEN VARMISTETAAN SE, ETTÄ HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISTYÖ JATKUU MYÖS VÄLIKAUDEN JA NIIDEN SOTE-INTEGRAATIO ONNISTUU? 2. MILLAISTA TUKEA MINISTERIÖLTÄ JUURRUTTAMISEEN ENSISIJAISESTI TARVITAAN? Hyvä huomioida palauteväylä myös toimijakunnasta ylöspäin. Implementaatiotermein hotline eturintamasta. Valtakunnan tasolla ollaan eri vaiheissa; tarvitaan harmonisointia. Hyvien käytäntöjen poiminta ja valtakunnallinen tuki ministeriöltä, jotta ihmiset pysyivät valtakunnallisesti tasa-arvoisina. Ministeriölle: kärkihankkeen saavutukset mahdollisimman näkyväksi. Myös alueilla, joissa kärkihanke ei ole toiminut. Koordinaatiovastuun selkeyttäminen. Lisäksi: ministeriö näkee kaikki hankkeet nähdään mahdolliset synergiaedut tuetaan maakunnallista yhteistyötä

RYHMÄTÖIDEN TULOKSIA 1. MITEN VARMISTETAAN SE, ETTÄ HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISTYÖ JATKUU MYÖS VÄLIKAUDEN JA NIIDEN SOTE-INTEGRAATIO ONNISTUU? 2. MILLAISTA TUKEA MINISTERIÖLTÄ JUURRUTTAMISEEN ENSISIJAISESTI TARVITAAN? Yhteyshenkilöiden varmistaminen syksyn aikana tosi tärkeätä Meidän kaikkien omien organisaatioiden tuki myöskin! Mistä haetaan lisäresurssointia jos haetaan jne. Maakunnalliset oppismisverkostot jatkuvat varmastikin, mutta niitä täytyy fasilitoida, siihen ehkä ministeriöstä tukea. Tiedottamistukea. Jotta käytännön merkitys ymmärretään. Hankesalkku: jatkuvasti esillä oleviin / toistuviin asioihin olisi hyvä puuttua, tarrata. Kuten kuntayhteistyö, pienten kuntien sitouttaminen alueille. Esim. P-Pohjanmaa, E-Pohjanmaa.

RYHMÄTÖIDEN TULOKSIA 1. MITEN VARMISTETAAN SE, ETTÄ HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISTYÖ JATKUU MYÖS VÄLIKAUDEN JA NIIDEN SOTE-INTEGRAATIO ONNISTUU? 2. MILLAISTA TUKEA MINISTERIÖLTÄ JUURRUTTAMISEEN ENSISIJAISESTI TARVITAAN? Sosiaalityö, peruskenttä sanoutuu irti, jos homma on jollain hankkeella, näin ei pitäisi mennä. Pitäisi mennä toisinpäin, sosiaalityöntekijöiden pitäisi nimenomaan ottaa koppi ja juurruttaa. Viestintä: asiantuntijuus sekoittuu poliittiseen peliin. Tätä tapahtuu koko Euroopassa, osin koska keskustellaan niin paljon kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Tiedon kaataminen vs. elintapamuutoksen toteutuminen, suuri ero lähestymistavassa. On vielä paljon tekemätöntä työtä haavoittuvien ryhmien tavoittamisessa: Sellaista työtä jää paljon huomioimatta, voisi tuoda paljon vaikuttavuutta. Miten turvataan ne sairaanhoitopiirit, jotka eivät nyt mukana? Meri: voimme tuoda informaatio-ohjauksen myötä esimerkkejä. Integraation muutosohjelma tekeillä, siihen yhteistoimintaluekohtaiset muutosagenttitiimit, sieltä kautta pontta asiaan.

RYHMÄTÖIDEN TULOKSIA 1. MITEN VARMISTETAAN SE, ETTÄ HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISTYÖ JATKUU MYÖS VÄLIKAUDEN JA NIIDEN SOTE-INTEGRAATIO ONNISTUU? 2. MILLAISTA TUKEA MINISTERIÖLTÄ JUURRUTTAMISEEN ENSISIJAISESTI TARVITAAN? KOKONAISUUDESSAAN Resursoida osaavaa asiantuntijatukea koordinointiin ja viestin välitykseen. Yhdenvertaisuuden huomioiminen läpi eri prosessien ja suunnittelutyön. Tiedotuksessa ja viestinnässä huomioitavaa: asiantuntijuus vs. poliittinen ulottuvuus, oppimisverkostojen ylläpito ja fasilitointi, oikeat yhdyshenkilöt alueilla, vaikuttamisviestintä

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Ajatus hyvinvointitarjottimen luomisesta? STM viestinnässä suunnitellaan tällä hetkellä palvelukokonaisuuksia elämäkaari-pohjalta. Tämän lisäksi voitaisiin tuottaa hyte-tarjotin. Meri edistää asiaa viestinnän kanssa eteenpäin. Maakuntakohtaiset verkostot pitäisi ainakin koota ja listata, sekä tarkastaa kenen tiedossa ne pitää olla. Tietoa ainakin 2.0 järjestöjen maakuntahankkeiden toimijoille sekä hyvinvointikoordinaattoreille. Ja miten hanketoimijat: osa pystyy kannatella toimintaa osana muuta toimintaa, osalla riski hiipua. Tulevana syksynä hankkeiden tärkeää pohtia sitä, miten varmistetaan se, että kaikki relevantit osapuolet ja tahot saavat tietoa hyvistä käytännöistä ja niihin liittyvistä seikoista oikeassa muodossa ja laajuudessa Kehittävä arviointi voi tukea hankkeita vaikuttavuusviestinnässä ja impact planien tuottamisessa. Mahdolliset impact planit tuotetaan hankkeiden oman vaikuttavuusviestinnän tueksi. Myös STM:n tiedotuksessa mahdollista esim. blogikirjoitusten avulla edesauttaa tiedon leviämistä. Hyvien käytäntöjen juurruttamisessa informaatio-ohjauksen lisäksi tärkeää: alueellinen tulkinnallinen tuki sekä fasilitointituki, relevantit oppimismetodit, toimeenpanoketjun eri tasojen huomioiminen, toimeenpanon monitorointi, palaute ja siihen reagointi sekä juurtumisen pysyvyyden varmistaminen.

YHTEYSTIEDOT Janne Jalava & Mikko Henriksson Ramboll Management Consulting Oy etunimi.sukunimi@ramboll.fi 58