Lahden eteläinen kehätie (Valtatie 12) Pohjaveden rakentamisen aikainen pumppaaminen, pohjavedenpinnan säätäminen Lahden pohjavesialueella, kuivatusvesien johtaminen Paskurinojaan Launeella, Paskurinojan rumpuputkien jatkaminen ja uoman siirtäminen lyhyellä matkalla, Lahti Lahden eteläisen kehätien (Valtatie 12) rakentaminen
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) Sisällys TIIVISTELMÄ 1 1 Hakijan yhteystiedot 2 1.1 Luvan hakija 2 1.2 Yhteyshenkilö 2 2 Haettava lupa 2 2.1 Taustaa 2 2.2 Haettava lupa 2 3 Johdanto 3 4 Korkeus- ja koordinaattijärjestelmä 4 5 Sijainti 4 6 Vesistöolosuhteet 4 6.1 Vesistön yleiskuvaus 4 6.2 Pohjaveden pinnankorkeudet ja virtaussuunta 5 6.3 Paskurinojan vedenkorkeudet, virtaamat ja uoman mitat 6 6.4 Kosket ja padot 6 6.5 Vedenlaatu ja pohjasedimentti 6 6.6 Vesiliikenne 7 6.7 Kalat, ravut ja kalastus 7 7 Suojellut lajit 8 7.1 Saukko 8 7.2 Liito-orava 8 7.3 Lepakot 8 7.4 Linnusto 8 7.5 Yleistä 8 8 Muut olosuhteet 9 8.1 Olemassa olevat rakenteet 9 8.2 Virkistyskäyttö 9 8.3 Pysyvä asutus sekä vapaa-ajan asutus 9 8.3.1 Kaivokartoitus 9 8.3.2 Painumariskitarkastelu 9 9 Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet 10 10 Arvokkaat kulttuurikohteet 10 11 Kaavoitustilanne 10 11.1 Maakuntakaava 10 11.2 Yleiskaava 11 11.3 Asemakaava 11 12 Vesistörakentamiskohteesta annetut lausunnot 11 13 Kohteen kuvaus 12 13.1 Pohjasuhteet 12 13.2 Vedenpitävä kaukalo ja kalvoeristysrakenne 12 13.3 Hulevesijärjestelyt 13 14 Rakentamistöiden kuvaus 13 15 Hankkeen vaikutukset vesistöön ja haitallisten vaikutusten hallinta14 15.1 Vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuksiin 14 15.2 Vaikutukset pohjaveden laatuun 15 15.3 Vaikutukset Paskurinojaan vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja vedenlaatuun 15 15.4 Vaikutukset kaloihin ja kalatalouteen 16 15.5 Vaikutukset vesiliikenteelle 16 15.6 Vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön 16 16 Hankkeen muut vaikutukset ja haitallisten vaikutusten hallinta 16 16.1 Vaikutukset pysyvään asutukseen sekä vapaa-ajan asutukseen 16 16.2 Vaikutukset suojeluarvoihin, vesiluontoon ja maisemaan 17 17 Omistussuhteet ja oikeudet maa- ja vesialueisiin 17 18 Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista 18
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) 19 20 20.1 20.2 20.3 21 22 Oikeudelliset edellytykset, vahinkojen ja menetysten estäminen tai vähentäminen sekä korvausehdotukset 19 Tarkkailuehdotus 20 Veden laatu 20 Vedenpinnan korkeus, virtaama ja pumpattavan veden määrä 21 Jälkitarkkailu 22 BAT, BEP ja vaikutusten lieventäminen 22 Töiden aloittaminen ja käsittelyn kiireellisyys 22
PIIRUSTUSLUETTELO Yleispiirustukset L-1.1 Sijaintikartta L-1.2 Yleiskartta 1: 20 000 Tien suunnitelmapiirustukset L-2.1 Suunnitelmakartta 1: 2000 L-2.2 Vt12 pituusleikkaus 1:2000/1:200 L-2.3 Vt12 liikennetekninen kartta 1:200 L-2.4 Vt 12 Launeen kaukalon tyyppipoikkileikkaus 1:200 L-2.5 Mt 167 alikulku 1.200/1:200 Kaukalon ja suojakalvorakenteen suunnitelmapiirustus L-3.1 Kartta 1:500 L-3.2 Pituusleikkaus, keskilinja 1:200/1:500 L-3.3 Pituusleikkaus, vasen 20 1:200/1:500 L-3.4 Pituusleikkaus, oikea 20 1:200/1:500 L-3.5 Poikkileikkaus pl 16405 1:200/1:200 L-3.6 Poikkileikkaus pl 16420 1:200/1:200 L-3.7 Poikkileikkaus pl 16440 1:200/1:200 L-3.8 Poikkileikkaus pl 16460 1:200/1:200 L-3.9 Poikkileikkaus pl 16480 1:200/1:200 L-3.10 Poikkileikkaus pl 16500 1:200/1:200 L-3.11 Poikkileikkaus pl 16520 1:200/1:200 L-3.12 Poikkileikkaus pl 16540 1:200/1:200 L-3.13 Poikkileikkaus pl 16560 1:200/1:200 L-3.14 Poikkileikkaus pl 16580 1:200/1:200 Paskurinojan piirustukset L-4.1 Kartta 1:1000 L-4.2 Poikkileikkaukset 1:200 L-4.3 Rumpujen jatko ja uoman siirto 1:500, 1:100/1:100 LIITELUETTELO Liite 1 Hankekortti Liite 2A Pohjavesikokouksen muistio 19.11.2014 Liite 2B Kokousmuistio vesilain mukaisten lupien tarpeesta 1.12.2014 Liite 2C Kokousmuistio ympäristöselvitysten riittävyydestä 11.12.2014 Liite 2D Työkokousmuistio 19.12.2014 Liite 3 Seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuosille 2012-2021 Liite 4 Paskurinojan valuma-alue sillan S38 kohdalla Liite 5 Taimenselvityksen raportti Liite 6 Saukkojen esiintyminen Liite 7 Liito-oravaselvityksen raportti Liite 7B Lisäselvitys liito-oravista 2016 Liite 8 Lepakkoselvityksen raportti Liite 9 Linnusto- ja kasvillisuusselvityksen raportti Liite 10A Päijät-Hämeen maakuntakaava Liite 10B Lahden yleiskaava 2025 Liite 11A YVA-selostus Liite 11B Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta Liite 12 Maanomistajat Liite 13 Hankkeen vaikutusalueella olevat kaivokiinteistöt Liite 14 Pöytäkirja maantietoimituksesta 24.11.2016 Liite 15 Launeen pohjavesialue, rakennusten painumariskitarkastelu
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) TIIVISTELMÄ Pohjaveden rakentamisen aikainen pumppaaminen ja pohjavedenpinnan säätäminen Lahden pohjavesi-alueella sekä kuivatusvesien johtaminen Paskurinojaan Launeella sisältyy Uudenmaan ELYkeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen hankkeeseen Lahden eteläisen kehätien (valtatie 12) rakentamiseksi Hollolan ja Lahden välillä. Vesilain mukaista lupaa haettiin pohjaveden rakentamisen aikaiseen pumppaamiseen ja pohjavedenpinnan säätämiseen Lahden pohjavesi-alueella sekä kuivatusvesien johtamiseen Paskurinojaan Launeella aikaisemmin vuonna 2015. Lupaa haettiin pohjavedenpinnan laskemiselle tasolle noin +71 - +72. Myöhemmin todettiin, että lupahakemuksessa ilmoitetulla tavalla ja tien korkeusasemalla toteutettuna rakentamisaikaiset riskit ja kustannukset sekä pumpattavat vesimäärät ovat hyvin suuret. Ympäristöluvan käsittely keskeytettiin hakijan toimesta. Nyt haettavassa vesiluvassa tien korkeusasemaa on nostettu pohjavesialueen kohdalla ja näin helpotettu pohjavesisuojauksen toteuttamista ja pienennetty rakennusaikaisen pohjavesipumppauksen tarvetta. Vesilain mukaista lupaa haetaan pohjaveden suojarakenteiden rakentamiselle, pohjaveden (9 000 m3/vrk) pumppaamiselle rakentamisen aikana sekä pohjavedenpinnan säätämiselle tasoon max.+ 76 m tulevan tien kohdalla pohjavesien muodostumisalueella. Lupaa haetaan myös kuivatusvesien johtamiseksi Paskurinojaan, kahden Paskurinojan rumpuputken jatkamiseen (4 m ja 7,5 m) sekä Paskurinojan uoman lyhyeen siirtämiseen tiepenkereen kohdalla. Suunnittelualue sijaitsee Lahden kaupungin alueella. Suunnitellun betonikaukalo- ja suojakalvorakenteen avulla estetään pohjaveden hallitsematon purkautuminen, sekä suojataan pohjavesi mm. mahdollisissa onnettomuuksissa valuvilta kemikaaleilta sekä tiesuolauksen vaikutukselta. Pohjaveden rakentamisen aikaisella pumppaamisella sekä pohjavedenpinnan säätämisellä tasoon +76 saattaa olla vaikusta lähialueen yksityiskaivojen antoisuuteen vedenpinnan laskun seurauksena kaivoissa. Vedenotolle Launeen vedenottamosta ei aiheudu häiriötä. Valmiilla kaukalo- ja suojakalvorakenteella ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden laatuun, mutta rakentamisen aikana saattaa esiintyä pohjaveden samentumista suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Samentumisriski arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, koska rakentaminen tehdään kuivatyönä pohjaveden alentamisen avulla. Hankealueen mahdollinen virkistyskäyttö keskeytyy turvallisuussyistä valtatien rakennustöiden ajaksi. Paskurinojaan johdettavilla kuivatusvesillä ei katsota olevan haitallista vaikutusta Paskurinojan veden laatuun. Kasvaneen virtaaman ansiosta Paskurinojan vedenpinta purkukohdassa ja sen alapuolella saattaa hieman nousta, mutta tulvariskiä ei aiheudu. Kuivatusvesien johtamisella Paskurinojaan ei katsota olevan haitallista vaikutusta alueen kalakantoihin tai satunnaiseen kalastukseen. Launeen betonikaukalon ja Paskurinojan alueella ei ole erityisiä luonto-arvoja eikä luonto-, maisema- tai kulttuuriperintöarvojen takia suojeltuja kohteita. Kuivatusvesien johtaminen Paskurinojaan ei häiritse luontodirektiivin (92/43/ETY) II ja IV -liitteen lajin, saukon (Lutra lutra), kulkua Pasku1
rinojassa. Paskurinojan alueella on havaittu liito-oravia.tielinjaus tulee pienentämään liito-oravan mahdollista elinpiiriä 2 ha:sta 1,2 hehtaariin. Asiaa voidaan selvittää paikallisen ELY:n kanssa. Tavoiteaikataulun mukaisesti työt alkavat valtatien 12 osalta vuonna 2018. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuoden 2021 loppupuolella. Valmistelulupaa hakemuksessa kuvatuille toimille haetaan, koska laajan ja pitkäkestoisen tiehankkeen läpivienti ja hallinnointi edellyttävät, että työvaiheet voidaan suorittaa tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja vailla aiheetonta viivytystä. 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT 1.1 Luvan hakija Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue Opastinsilta 12 B 00520 Helsinki 1.2 Yhteyshenkilö Ari Puhakka Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue ari.puhakka@ely-keskus.fi Puh. 029 502 1327 GSM 040 556 5533 Opastinsilta 12 B 00520 Helsinki 2 HAETTAVA LUPA 2.1 Taustaa Vesilain mukaista lupaa haettiin pohjaveden rakentamisen aikaiseen pumppaamiseen ja pohjavedenpinnan säätämiseen Lahden pohjavesi-alueella sekä kuivatusvesien johtamiseen Paskurinojaan Launeella aikaisemmin vuonna 2015. Lupaa haettiin pohjavedenpinnan laskemiselle tasolle noin +71 - +72. Myöhemmin todettiin, että lupahakemuksessa ilmoitetulla tavalla ja tien korkeusasemalla toteutettuna rakentamisaikaiset riskit ja kustannukset sekä pumpattavat vesimäärät ovat hyvin suuret. Ympäristöluvan käsittely keskeytettiin hakijan toimesta. Nyt haettavassa vesiluvassa tien korkeusasemaa on nostettu pohjavesialueen kohdalla ja näin helpotettu pohjavesisuojauksen toteuttamista ja pienennetty rakennusaikaisen pohjavesipumppauksen tarvetta. 2.2 Haettava lupa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue hakee vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n (vesitaloushankkeiden yleinen luvanvaraisuus) 1 momentin 1, 2, 5 ja 8 kohdan ja 3 :n 2
(aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet) 1 momentin 2 kohdan mukaista lupaa Lahden eteläisen kehätien (valtatie 12) rakentamiseen liittyvälle pohjavesien suojarakenteiden rakentamiselle, pohjaveden rakentamisenaikaiselle 9000 m³/vrk pumppaukselle, jolla pohjavesi voidaan alentaa vaadittavalle tasolle +72 +73 sekä pohjavedenpinnan säätämiselle tasoon max.+ 76 m tulevan tien kohdalla Lahden pohjavesialueella Launeella. Lupaa haetaan myös kuivatusvesien ohjaamiseksi Paskurinojaan, kahden Paskurinojassa olevan rumpuputken jatkamiseen 4,0 ja 7,5 metrillä sekä Paskurinojan uoman siirtämiseen lyhyellä matkalla. Tässä lupahakemussuunnitelmassa esitetään pohjavesialueen ja kuivatusvesien vastaanottavan Paskurinojan tiedot, suoritetut tutkimukset ja riskinarvioinnit sekä rakennustyönaikainen vesiympäristön tarkkailu. Nämä suunnitelmat antavat ne raamit ja rajaukset, miten hankkeessa edetään ja tie sekä siihen liittyvät rakenteet rakennetaan mahdollisimman hyvin ympäristöasiat huomioiden. Tarkkailuohjelman avulla pyritään arvioimaan rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia muutoksia pohjavesialueella rakennustyön aikana ja sen jälkeen. 3 JOHDANTO Pohjaveden rakentamisenaikainen pumppaaminen ja pohjavedenpinnan säätäminen tasoon max.+ 76 m Lahden pohjavesialueella Launeessa sekä kuivatusvesien ohjaaminen Paskurinojaan liittyvät Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen hankkeeseen Lahden eteläisen kehätien (valtatie 12) rakentamiseksi Hollolan ja Lahden välillä. Suunnittelualue sijaitsee Päijät-Hämeessä Lahden kunnan alueella. Vesilain mukaista lupaa haettiin pohjaveden rakentamisen aikaiseen pumppaamiseen ja pohjavedenpinnan säätämiseen Lahden pohjavesi-alueella sekä kuivatusvesien johtamiseen Paskurinojaan Launeella aikaisemmin vuonna 2015. Lupaa haettiin pohjavedenpinnan laskemiselle tasolle noin +71 - +72. Myöhemmin todettiin, että lupahakemuksessa ilmoitetulla tavalla ja tien korkeusasemalla toteutettuna rakentamisaikaiset riskit ja kustannukset sekä pumpattavat vesimäärät ovat hyvin suuret. Ympäristöluvan käsittely keskeytettiin hakijan toimesta. Nyt haettavassa vesiluvassa tien korkeusasemaa on nostettu pohjavesialueen kohdalla ja näin helpotettu pohjavesisuojauksen toteuttamista ja pienennetty rakennusaikaista pumppausta. Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie sisältyy valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon suunnittelukohteisiin, joiden toteutusvalmiutta nostetaan. Tiesuunnitelmalla edistetään Lahden seudun liikenneverkon kehittämistä. Suunnittelun tavoitteena on saada aikaan ratkaisu, joka palvelee pitkälle tulevaisuuteen alueen liikenteen ja liikkumisen sekä maankäytön tarpeita. Suunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia keventää aiemmin valmistunutta yleissuunnitelmaa tavalla, jossa liikenteen toimivuus ja maankäytön edellytykset merkittävästi paranevat nykyisestä. Ihmisiin ja luontoon kohdistuviin ympäristövaikutuksiin ja haittojen lieventämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. aloitettiin loppuvuodesta 2013 ja se valmistui keväällä 2015. Suunnitelma laadittiin vuonna 2008 valmistuneen yleissuunnitelman perusteella, josta Liikennevirasto on tehnyt hyväksymispäätöksen toukokuussa 2011. Kehätien linjaus suunnitellaan Launeen linjauksen mukaisesti, joka on hyväksytty maakuntakaavassa ja yleissuunnitelmassa. Hankkeen perustiedot on esitetty liitteen 1 hankekortissa. Liikennevirasto hyväksyi Lahden eteläistä kehätietä kos- 3
kevan tiesuunnitelman 3.6.2016, mutta hankkeesta valitettiin hallinto-oikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 7.10.2016 antaman välipäätöksen mukaan hallinto-oikeus ei kiellä Liikenneviraston päätöksen täytäntöönpanoa ja se ratkaisee asiasta tulleet valitukset myöhemmin erikseen. Tavoiteaikataulun mukaisesti työt alkavat valtatien 12 osalta vuonna 2018. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuoden 2021 loppupuolella. Pohjaveden rakentamisenaikainen pumppaaminen ja pohjavedenpinnan säätäminen tasoon max.+ 76 m Lahden pohjavesialueella Launeella sekä kuivatusvesien ohjaaminen Paskurinojaan, rumpuputkien jatkaminen ja uoman siirtäminen vaativat vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin 1, 2, 5 ja 8 kohdan ja 3 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan luvan suojarakenteiden rakentamiseksi, pohjaveden muuttamiseksi sekä rumpuputkien jatkamiseksi ja uoman siirtämiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Lupahakemusasiakirjat on laatinut Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen toimeksiannosta konsulttiryhmä Ramboll Finland Oy ja Sito Oy. 4 KORKEUS- JA KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Suunnitelmat on tehty ETRS-GK27 -koordinaatistossa. Näistä poikkeavat tiedot on esitetty erikseen piirustuksissa. 5 SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Lahden kunnassa Hämeen ELY-keskuksen alueella nykyisen valtatie 12:n eteläpuolella. Nykyinen valtatie 12 kulkee Lahden kaupungin keskusta-alueen läpi. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kartoilla L-1.1 ja L-1.2. Maantieteelliset koordinaatit suunniteltujen pohjavesien suojarakenteiden keskikohdassa ETRS-GK27 -koordinaatistossa ovat X=27427163.0645 Y=6761480.608. Paskurinoja kulkee kuivatusvesien purkukohdan alapuolella omakotitaloalueen ja viljellyn pellon välissä. 6 VESISTÖOLOSUHTEET 6.1 Vesistön yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaan tärkeällä Lahden pohjavesialueella (1 luokan pohjavesialue, pohjavesialuetunnus 0439801) Launeen alueella (Liite 2A). Pohjavesialue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14). Osa suunnittelualueesta on pohjavesien varsinaista muodostumisaluetta. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on esitetty liitteenä 3. Pohjavesialueella tarkoitetaan aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen (Liite 3). Pohjaveden muodostumisalueella maaperän läpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava, mutta muodostumisalueeseen kuuluvat myös alueen kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Kaukalo ja suojakalvorakenne on suunniteltu Launeen eritasoliittymän itäpuolelle pohjaveden muodostumisalueelle. Paskurinoja laskee alueen luoteispuolelta kohti lounasta. Kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi Paskurinojaan Launeen eritasoliittymän ali tielinjan pohjoispuolella noin 4
200 metrin etäisyydellä Launeen kaukalorakenteesta. Purkukohta on esitetty piirustuksessa L-4.1. (ylempi purkuputki). Paskurinoja on noin 4 km pitkä puro, joka sijaitsee Lahden eteläosassa (Tanner & Uronen 2000). Se saa alkunsa Taka-Lotilasta ja osittain Salpausselän lähteistä. Paskurinoja liittyy Vartio-ojaan Venetsian kohdalla ja laskee lopulta Porvoonjokeen Jokimaan ravikeskuksen läheisyydessä. Paskurinojaan johdetaan hulevesiä. Paskurinoja tulee ulos maan alta putkesta suunnittelualueen pohjoispuolella Uudenmaankadun länsipuolella. Alueella puro kulkee luonnontilaisena pelto- ja omakotitaloalueen välissä. Lahden pohjavesialueen koko on 40 km 2 ja kaikkien pohjavesialueen muodostumisalueiden koko puolet siitä (20 km 2 ). Suunnittelualue kattaa vain osan Launeen alueen pohjavesien muodostumisalueesta sen pohjoisosassa (Piirustus L-1.2). Paskurinojan valuma-alueen koko kuivatusvesien suunnitellulla purkukohdalla on n. 6 km 2. Liitteessä 4 on esitetty Paskurinojan valuma-alueen koko pohjavesien purkuputken alapuolella sillan S38 kohdalla. Sillalle S38 ei haeta vesilupaa. 6.2 Pohjaveden pinnankorkeudet ja virtaussuunta Pohjavedenpinta on vaihdellut Launeen vedenottamon pumppausta mukaillen suunnilleen tasovälillä +75 m - +78 m (Liite 2A). Launeen vedenottamon tämänhetkinen vedenottolupa on 6 000 m³/vrk, Kullankukkulan ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden 5 000 m³/vrk, yhteensä enintään 9 000 m³/vrk. Vedenottoluvat koskevat samaa pohjaveden valuma-aluetta. Hetkellinen ottomäärä voi kuitenkin olla suurempikin. 1950-luvulla ottomäärä on ollut ajoittain yli 10 000 m 3 /vrk, jolloin vedenpinta Launeen ottamolla on laskenut noin tasolle +72. 1970-luvulla Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoilta on pumpattu teholla 7 300 8 800 m³/vrk, jolloin pohjavesi oli Launeella keskimäärin tasolla +72,5 +73,2. Launeen vedenottamo sijaitsee noin 1 km suunnittelualueesta luoteeseen. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden talousveden otto oli keskeytetty vuodesta 2000 asti kohonneiden torjunta-ainepitoisuuksien takia (Liite 3). Vettä on pumpattu suojapumppauksena pohjavesimuodostuman epäpuhtauksien puhdistamiseksi ja pohjaveden pinnan liiallisen nousun estämiseksi. Pumpattu vesi on johdettu Paskurinojaan. Urheilukeskuksen veden otto lopetettiin vuonna 2009. Launeen ruhjeen kohdalla vedenottamon ympäristössä maa-aines on erittäin hyvin vettä johtavaa, joten vedenpinnat asettuvat laajalla alueella lähes samoille tasoille (Liite 2A). Kaukalon ja Launeen vedenottamon välillä on hyvä hydraulinen yhteys (pohjaveden pinta on käytännössä sama). Pohjaveden virtaus suuntautuu luoteesta Salpausselkämuodostuman alueelta Launeen ruhjeeseen muodostuneen pitkittäisharjun suuntaisesti kohti Launeen vedenottamoa. Launeen vedenottamo on rakennettu pohjaveden luontaisen purkautumispaikan (Launeen lähde) läheisyyteen. Vesijärvestä tapahtuva imeytyminen lisää muodostuman antoisuutta. Launeen vedenottamon kaakkoispuolella Sokeritopanmäen kohdalla oleva kalliokynnys toimii vedenjakajana erottaen Launeen alueen Renkomäen pohjavesialueesta. 5
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) 6.3 Paskurinojan vedenkorkeudet, virtaamat ja uoman mitat Paskurinojan painanteen leveys on Launeen kaukalon purkukohdan alueella noin 13 metriä ja vesiuoman leveys vaihtelee noin kahdesta metristä kolmeen metriin. Paskurinojan valuma-alue purkukohdalla on noin 600 ha eli noin 6 km2. Porvoonjoen eteläiselle alueelle laaditun tulvariskimallinnuksen (Golder Associates 2010) mukaan vedenkorkeus suunnittelualueella vaihtelee noin 74,50 ja 74,65 metrin välillä (N2000) kerran 20 vuodessa ja kerran 1 000 vuodessa tapahtuvilla virtaamilla (0,4 0,7 m3/s). Virtaamat ja niitä vastaavat vedenkorkeudet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Laskennalliset virtaamat ja vedenkorkeus Paskurinojassa suunnittelualueella Toistuvuus Virtaama (m3/s) Vedenkorkeus (m) HW 1/20 0,4 74,54 HW 1/50 0,5 74,57 HW 1/100 0,6 74,60 HW 1/250 0,6 74,60 HW 1/1000 0,7 74,63 Launeen kaukalon purkukohta sijoittuu Paskurinojassa noin 2 km Vartio-ojan risteyskohdasta yläjuoksulle. Vedenkorkeudet purkukohdassa on laskettu interpoloimalla tulvariskimallinnuksen (Golder Associates 2010) kahden lähimmän paalun (2296,496 ja 1678,817) väliltä. Näiden paalujen välillä mallinnetut vedenkorkeudet tippuvat yli kaksi metriä. Pudotus tapahtuu ennen purkukohtaa (purkukohdasta yläjuoksulle) ja purkukohdasta alemmalle asemalle saakka uoma kulkee melko tasaisena. Tästä johtuen interpoloidut arvot lienevät hiukan suurempia kuin vedenkorkeus todellisuudessa olisi. 6.4 Kosket ja padot Porvoonjoen pääuomassa suunnittelualueen alapuolella on kolme täydellistä kalojen nousuestettä (Henriksson 2013). Lisäksi niiden alapuolella on kolme kalatein varustettua nousuestettä. Alueen koskikohdista ei ole tietoa. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y.:n kalataloussuunnittelija, iktyonomi S. Vainion mukaan Paskurinoja on jokseenkin tuntematon (Sähköposti 14.1.2015). 6.5 Vedenlaatu ja pohjasedimentti Määrällisesti pohjavesialueen tila on arvioitu hyväksi ja kemialliselta laadultaan huonoksi (Ympäristöhallinnon hallintajärjestelmä HERTTA 18.12.2014). Kyseinen pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi, jolla ihmisen toiminta mahdollisesti aiheuttaa merkittävän riskin pohjaveden laadulle. Launeen ottamolta on pystytty pumppaamaan vettä 9 000 m3/vrk pohjaveden veden laadun kärsimättä. Seudullisessa suojelusuunnitelmassa (Liite 3) pohjavesialueen vedenlaatu on luokiteltu huonoksi. Osassa pohjavesialuetta on todettu talousvesirajan ylittäviä pitoisuuksia muun muassa torjuntaaineita, liuottimia sekä polttoaineissa käytettäviä lisäaineita. Pohjavesialueen tilaa heikentävinä aineina on mainittu edellä mainittujen lisäksi arseeni, kromi, lyijy, nikkeli ja kloridi. Launeen alueella pohjavettä ei ole pumpattu talousvesiverkkoon vuoden 2000 jälkeen kohonneiden torjunta6
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) ainepitoisuuksien takia, mutta vuonna 2015 vesijohtoverkostoon alettiin veden käsittelyn myötä pumpata jatkuvaluonteisesti. Paskurinojan yleisilme on puromainen (Tanner & Uronen 2000). Vesi on kirkasta ja virtaavaa. Paskurinojan veden laatu on parantunut entisestä Upon valimon lopetettua toimintansa. Nykyisin vesi on myös kirkkaampaa kuin aiemmin. Paskurinojan veden laatu on hygieenisesti huonompi kuin Vartio-ojassa, johon Paskurinoja yhtyy etelämpänä. Lähimpänä suunnittelualuetta suunnittelualueen länsipuolella puron vesi on sameaa ja pohja oletettavasti savea. 6.6 Vesiliikenne Paskurinoja, johon kuivatusvedet on suunniteltu johdettavan, on liian kapea vesiliikenteelle. Lisäksi puro on johdettu maan alle rumpuun purkukohdan yläpuolella. 6.7 Kalat, ravut ja kalastus Kalat Paikalliselta saadun tiedon mukaan Paskurinojassa olisi havaittu taimenia, mutta asiasta ei ole varmuutta (Liitteen 5 selvitysraportissa Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y.:n kalataloussuunnittelija, iktyonomi S. Vainio, sähköposti 10.11.2014). Purossa ei kuitenkaan ole tiettävästi tehty sähkökoekalastuksia. Vartio-ojassa, johon Paskurinoja laskee, on tehty taimenen mäti-istutuskokeita ja vuoden 2014 sähkökoekalastuksissa Vartio-ojasta Paskurinojan yhtymäkohdan yläpuolelta saatiin saaliiksi purossa syntyneitä taimenen poikasia. Vuoden 2011 sähkökoekalastuksissa (Ympäristöhallinnon hallintajärjestelmä HERTTA 3.11.2016) Vartio-ojasta Paskurinojan yhtymäkohdan alapuolelta saatiin saaliiksi ainoastaan kivennuoliaisia ja yksi turpa. Vuonna 2012 ylempää Vartio-ojasta Pippossa saatiin sähkökoekalastuksissa saaliiksi ainoastaan kivennuoliainen. Paskurinojassa tavataan todennäköisesti ainakin alempana Vartio-ojassa tavattavia kivennuoliaisia ja turpia. Vaelluskaloille, kuten taimenille, Paskurinojan veden laatu saattaa nykyisellään olla liian huonolaatuista. Ravut Vuosien 2007 ja 2010 koeravustuksien ja kalastustiedustelun perusteella täplärapua esiintyy kaikilla Porvoonjoen pääuoman osa-alueilla. Paskurinojan veden laatu saattaa olla liian heikkolaatuista, jotta ravut menestyisivät siinä. Kalastus Paskurinoja on jokseenkin tuntematon, eikä siellä kalasteta kuin satunnaisesti (Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y.:n kalataloussuunnittelija, iktyonomi S. Vainio, sähköposti 14.1.2015). 7
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) 7 SUOJELLUT LAJIT 7.1 Saukko Luontodirektiivin (92/43/ETY) II ja IV -liitteen lajin, saukon (Lutra lutra), esiintymistä kartoitettiin vuonna 2009 Lahden alueella otolliseksi arvioiduilta alueilta (Liite 6). Paskurinojassa kuivatusvesien suunnitellun purkukohdan yläpuolella havaittiin saukon jätöksiä. 7.2 Liito-orava Liito-orava on Suomessa vaarantunut (VU), luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen sekä heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty (Ympäristöhallinto 2013). Liito-oravien esiintymistä on selvitetty Launeen alueella vuosina 2013, 2014 ja 2016. Alueelta on havainto liito-oravasta vuodelta 2013. Havainto ei ollut seuraavan vuoden selvityksen yhteydessä tiedossa. Vuoden 2014 selvityksen mukaan alue ei olisi ollut liito-oravien (Pteromys volans) elinaluetta (Liite 7A). Liito-oravien esiintymistä selvitettiin uudelleen syksyllä 2016 (liite 7B), kun vuoden 2013 havainto tuli vesiluvan hakijan tietoon. Mahdolliset vuonna 2013 havaitut pesäpuut sijaitsevat noin 415 m ja 740 m etelään tielinjauksesta. Pesäpuiden ympärille rajattu reviiri sijoittuu kokonaan Patometsänkadun puolelle. Vuoden 2016 selvityksen tarkoituksena oli arvioida metsikön merkitystä liito-oravan kannalta ja saada kokonaiskuva alueella olevien mahdollisten pesäpuiden sijainnista ja sijoittumisesta tielinjaukseen nähden. Vuoden 2013 pesäpuu oli paikannettavissa. Siinä ei ollut havaittavissa risupesiä. Puu sijaitsee 20 m etelään kehätien linjauksen eteläreunasta. Kohdealueelta ei löydetty yhtään liito-oravan papanoita, mutta kartoitushetken ajankohta soveltui huonosti niiden etsimiseen. 7.3 Lepakot Lepakoiden esiintymistä ja lepakoiden kannalta tärkeitä alueita suunnitellun tielinjauksen alueella kartoitettiin vuonna 2014 (Liite 8). Launeen kaukalon suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei tehty havaintoja valtakunnallisesti uhanalaisista tai harvinaisista lepakkolajeista. Havaintoja ei tehty myöskään lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikoista tai muista lepakoiden käyttämistä alueista suunnittelualueella. Kaikki Suomessa luonnonvaraisesti tavattavat lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain 38 :n mukaan rauhoitettuja (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 2009). Tien valaistussuunnittelussa on suositeltavaa huomioida Porvoonjoen varsi, sillä jokivarsi on monin paikoin lepakoille soveltuvaa saalistusaluetta. Esim. jotkin siippalajit lukeutuvat valoa vältteleviin lepakkolajeihin. 7.4 Linnusto Vuoden 2014 linnustoselvityksen tulosten perusteella suunnittelualuetta ei pidetä arvokkaana linnustoalueena, jolla olisi suositeltavaa säilyttää mahdollisimman paljon puustoa (Liite 9). Koko tielinjauksen alueella on suositeltavaa ajoittaa puuston raivaus linnuston pesimäkauden (1.4 31.7.) ulkopuolelle. 7.5 Yleistä Vesilain mukaisten lupien tarvetta käsittelevässä kokouksessa 1.12.2014 todettiin Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten läsnäollessa, ettei VT12 hankkeessa ole tarvetta selvittää viitasammakoiden ja vuollejokisimpukoiden esiintymistä (Liite 2B). Muita suojeltavia lajeja, joita tulisi rumpusuunnittelussa ja rakentamisen aikana ottaa huomioon, ei suunnitellun sillan alueella tiettävästi ole. 8
VT12 Lahden eteläinen kehätie -tiesuunnitelman ympäristöasioiden teemakokouksessa 11.12.2014 Lahden seudun ympäristöpalvelut totesi Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten läsnäollessa tiesuunnitelmaa varten laaditut luontoselvitykset riittäviksi (Liite 2C). 8 MUUT OLOSUHTEET 8.1 Olemassa olevat rakenteet Launeen betonikaukalon kohdalla on kevyen liikenteen käytössä oleva Sokeritopanpolku ja asutuille tonteille johtava Mäkelänkatu. Sokeritopanpolku käännetään, niin että se ei ylitä uutta kehätietä vaan kulkee Gigantin edustalta Ajokadulle. Tonteille johtava Mäkelänkatu käännetään kulkemaan tonttien 398-405-19-97 (Lahden kaupunki) ja 398-405-19-98 (Pirkko-Fross Ritva) kautta, niin että Mäkelänkatu jää kehätien ulkopuolelle eikä risteä kehätiehen. 8.2 Virkistyskäyttö Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmästä (Ympäristöhallinnon hallintajärjestelmä HERTTA 12.12.2014) saatujen tietojen mukaan suunnittelu-alueella tai sen läheisyydessä ei ole erikseen mainittavia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyiset reitit sopeutetaan uusille reiteille moottoritien rakentamisen yhteydessä liikennejärjestelmään sopiviksi. 8.3 Pysyvä asutus sekä vapaa-ajan asutus Suunnitellun kaukalon ja suojakalvorakenteen alueella ei ole pysyvää eikä vapaa-ajanasutusta. Vapaa-ajan asutusta ei ole myöskään suunnittelualueen vaikutusalueella. Lähin pysyvä asutus sijaitsee noin 50 100 metrin etäisyydellä suunnitelluista rakenteista etelään kiinteistöjen 398-405- 19-50, -77 ja -98 alueilla. Kuivatusvesien purkukohdalla tai sen vaikutusalueella Paskurinojassa ei ole rantaan ulottuvilla kiinteistöillä pysyvää tai vapaa-ajan asutusta. 8.3.1 Kaivokartoitus Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toimeksiannosta Ramboll toteutti selvityksen kiinteistöjen talousvesikaivoista Launeen alueella, Lahden pohjavesialueen eteläosassa. Selvitysalueeseen kuuluivat kiinteistöt, jotka sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Selvitys toteutettiin 16. 26.2.2016 kirjekyselynä, joka lähetettiin kiinteistörekisteriin merkityille kiinteistönomistajille. Neljällä kiinteistöllä on rengaskaivo. Selvitysalueen kiinteistöt on esitetty liitteessä 13 olevalla kartalla. Kaivojen vedenpinnan korkeutta voidaan tarkkailla samalla periaatteella kuin pohjavedenpinnan korkeutta pohjavesiputkista. 8.3.2 Painumariskitarkastelu Samoin kartoitettiin Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toimeksiannosta läheisten kiinteistöjen pohjaveden pinnan alenemisen aiheuttamaa painumariskiä. Kartoituksen toteuttivat konsulttiryhmä Ramboll ja Sito (liite 15). Työ tehtiin vuoden 2016 alussa. Selvityksen mukaan paaluvälin 16500-17100 vasemmalla puolella sijaitsevissa kiinteistöissä pohjaveden alenema ei ulotu rakennusten alueelle, joten sillä ei ole vaikutuksia rakennuksiin. Paaluvälin 16400-16500 oikealla puolella olevien kiinteistöjen kohdalla kantavan pohjamaan alueella poh- 9
javeden mahdollinen alenema ei aiheuta perustusten painumaa, joten pohjaveden alenemalla ei ole vaikutusta rakennuksiin. 9 SUOJELUALUEET JA ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Launeen betonikaukalon kohdalla on peltoa ja katujen väliin jäänyttä kaupunkimetsää. Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Launeen betonikaukalon kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Myöskään Paskurinojan varressa tai lähiympäristössä ei ole erityisiä luontoarvoja tai suojeltuja kohteita. 10 ARVOKKAAT KULTTUURIKOHTEET Launeen betonikaukalon kohdalla tai sen lähiympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai muinaismuistolailla suojeltuja kohteita eikä kulttuuriympäristöjä tai maisemallisesti arvokkaita alueita. Maisema-arvoiltaan arvokkain kohde Launeen pohjavesikaukalon lähellä on Sokeritopan harjumäki kaukalon eteläpuolella. Myöskään Paskurinojan varressa tai lähiympäristössä ei ole kulttuuri- tai maisema-arvoiltaan erityisiä kohteita eikä muinaismuistolailla suojeltuja kohteita. 11 KAAVOITUSTILANNE 11.1 Maakuntakaava Launeen betonikaukalon alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, jonka Ympäristöministeriö vahvisti 11.3.2008 (Liite 10A). Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto käynnisti kesäkuussa 2010 maakuntahallituksen esityksen mukaisesti uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava on laadittu kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan korvaa 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi 3.12.2012 kaavan tarkemmat tavoitteet. Maakuntakaavatyön kanssa samaan aikaan on ollut käynnissä liikennejärjestelmätyö, joka hyväksyttiin joulukuussa 2013. Sen yhteydessä tehty sijainnin suunnittelu ja liikenteellisten vaikutusten arviointi ovat olleet pohjana kaavaehdotuksen aluevarauksille. Kaavakartta, merkinnät ja määräykset sekä selostus on pääosin laadittu vuoden 2014 aikana. Kyseessä on kokonaismaakuntakaava, joka vahvistuttuaan kumoaa ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 1.8. 2.9.2016. Ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja (asetuksen 14 on kumottu). Korjattu maakuntakaavaehdotus on tavoitteena saada maakuntavaltuuston joulukuun 2016 kokoukseen hyväksyttäväksi. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 Lahden eteläinen kehätien (vt 12) linjaus on merkitty uudeksi moottoritieksi. 10
Voimassa olevassa maakuntakaavassa Launeen betonikaukalon ympärillä on Launeen (A100) ja Launeen eteläosan (A85) taajamatoimintojen alueet. Betonikaukalon itäpuolella Uudenmaankadun varressa maakuntakaavassa on Uudenmaankadun läntinen palvelualue (P11), jolle on sijoittunut tilaa vaativan kaupan yksiköitä sekä Launeen palvelualueen länsiosa (P12). Launeen betonikaukalo on voimassa olevassa maakuntakaavassa Salpakangas-Renkomäki- Villähde-Nastonharju-Uusikylä pohjavesialueella (pv41). Maakuntakaavassa betonikaukalon lähellä ei ole suojelukohteita. Betonikaukalosta etäämmällä luoteessa on Hennalan kasarmialueen kulttuuriympäristö (ma25). 11.2 Yleiskaava Launeen betonikaukalon alueella on voimassa Lahden yleiskaava 2025 (Y 201), joka on hyväksytty 14.5.2012 kaupunginvaltuustossa ja hyväksytty voimassa olevaksi 17.9.2012 kaupunginhallituksen päätöksellä (Liite 10B). Lahdessa aloitettiin uusi yleiskaavoitus vuonna 2013. Lahden yleiskaavan luonnos oli nähtävillä ja kommentoivana 13.11. 15.12.2014 ja yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 25.11.2015 15.1.2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lahden läntisten osien osayleiskaavan 27.6.2016. Kaavasta on tehty yksi valitus hallinto-oikeuteen, ja valituksessa haettiin muutosta mm. eteläisen kehätien linjaukseen. Lahden yleiskaavassa 2025 Launeen betonikaukalo on valtatien linjauksen ja eritasoliittymän kohdalla sekä pohjaveden muodostumisalueen (pvm) rajauksessa. Uudenmaankadun varteen on yleiskaavassa merkitty kevyen liikenteen pääväylä, joka katkeaa sen risteysalueen kohdalla, mihin betonitunneli sijoittuu. Betonitunnelin itäpuolella Ajokadun varressa on yleiskaavassa toinen eteläpohjoissuuntainen kevyen liikenteen pääväylä. Betonikaukalon pohjoispuolella on Launeen kaupallisten palveluiden alue (Pkm-2), joka jatkuu betonikaukalon itäpuolelle. Betonikaukalon luoteisreunassa on Liipolan ja Nikkilänmäen lähivirkistysalue (VL-15), jossa on maisemallisesti arvokas rinne. Betonikaukalon eteläpuolella on Nikkilän kaupallisten palveluiden alue (Pkm-8) sekä Nikkilän asuinalue (A-15). Lahden läntisten osien osayleiskaavassa (Y 202) Launeen betonikaukalon sijainti on samassa paikassa kuin yleiskaavassa 2025. Uudenmaankadun kevyen liikenteen pääväylän merkintä on muutettu pyöräilyn pääreitiksi verrattuna yleiskaavaan 2025. 11.3 Asemakaava Launeen betonikaukalon kohdalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 12 VESISTÖRAKENTAMISKOHTEESTA ANNETUT LAUSUNNOT Launeen alueen pohjavesien suojarakenteiden rakentamisen luvanvaraisuudesta on päätetty yhteysviranomaisen läsnä ollessa kokouksissa 1.12.2014 sekä 19.2.2014 (Liitteet 2B ja 2D). Hämeen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikan laitoksen lausunto alkuperäisestä vuoden 1996 ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on liitteenä 11B. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen päivitetty versio on liitteenä 11A. 11
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) 13 KOHTEEN KUVAUS 13.1 Pohjasuhteet Alue sijaitsee I Salpausselän ns. distaalipuolella eli muinaiseen jäätikön reunaan nähden jäätikön ulkopuolella. Tiesuunnitelma-alue ei ulotu Salpausselälle asti, vaan jää kokonaan sen eteläpuolelle. Kaukalo sijaitsee Salpausselkä-muodostumasta etelään kohti Renkomäkeä suuntautuvan pitkittäisharjun kohdalla. Ruhje on kapea ja hyvin vettä johtava. Muinaisen jäätikön sijaitessa Salpausselän pohjoispuolella, silloinen Itämeren vaihe ulottui etelästä Salpausselälle asti, ja jäätiköltä sulavat vedet kuljettivat alueelle hiekkaa, silttiä ja savea, joita esiintyy tiesuunnitelma-alueen laaksokohdissa. Tiesuunnitelma-alueella ainut jäätikön sulamisvesien kasaama harju on Launeen kohdalla, joka on osa Lahden vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Eristysrakenteen kohdalla ylimpänä on savi-/savinen silttikerros. Länsipäässä kerroksen paksuus on noin 10 m. Keskiosalla kerros on ohuimmillaan noin 5 m paalulla 16440. Itään päin mennessä kerros taas paksunee ollen paksuimmillaan noin 15 m. Savi-/savinen silttikerroksen alapuolella on paksuudeltaan vaihteleva silttikerros. Seuraavana on hyvin vettä johtava vaihtelevan paksuinen hiekka-sorakerros. Kalliopinnan päällä on ohut moreenikerros. Alueen savikolle on tyypillistä korkea leikkauslujuus, mutta Paskurinojan kohdalla savi on pehmeämpää. Betonikaukalolla ja kalvoeristeellä suojattavan alueen keskiosilla vettä johtavat kitkamaalajit nousevat ohentuneen savikerroksen alapintaan. Kalliopinta on 20 45 metrin syvyydellä maanpinnasta. 13.2 Vedenpitävä kaukalo ja kalvoeristysrakenne Vesitiivis betoninen kaukalo rakennetaan paaluvälille 16415 16490. Kaukalon jatkoksi paaluvälille 16490 16570 rakennetaan vedenpitävä, muovikalvon ja bentoniittimaton yhdistelmärakenne. Betonikaukalo ja suojakalvorakenne kattavat pohjaveden muodostumisaluerajauksen päättyen paksuihin savikerroksiin, jotka toimivat luonnollisena suojauksena. Kaukalon avulla tie voidaan rakentaa suunniteltuun tasoon, ilman että pohjavesi pääsee tien käytön aikana purkautumaan haitallisesti tierakenteita pitkin. Betonikaukalo ja sen yhteyteen asennettava muovikalvon ja bentoniittimaton yhdistelmärakenne suojaavat pohjavettä myös mahdollisissa onnettomuuksissa valuvilta kemikaaleilta sekä tiesuolauksen vaikutukselta. Kaukalo, suojakalvo ja bentoniittimatto ulottuvat sekä länsi-, että itäpäässä paksulle savikolle, jossa savikerros itsessään muodostaa pohjavedelle luonnollisen suojan. Betonikaukaloa rakennettaessa kaukalon seinämien ja kaivannon saviseinämien väliin jää karkeista kiviaineksista kaista, jolla on suora yhteys pohjaveteen. Kaistan päälle rakennetaan normaali pohjaveden vaativa kloridisuojaus, jolla varmistetaan, että esimerkiksi aurauslumien vedet eivät pääse imeytymään pohjaveteen. Käytön aikana pohjaveden pinta tullaan rajoittamaan ylimmillään tasolle +76 kaukalo- ja kalvorakenteen ulkopuolelle rakennettavalla pohjaveden hallintajärjestelmällä. Normaalitilanteessa, kun Launeen vedenottamolta pumpataan vettä useita tuhansia kuutiometrejä vuorokaudessa, pohjaveden pinnan taso asettuu tason +76 alapuolelle. Jos pohjavedenottamolla pumppausta ei ole tai se on vähäistä, tason +76 ylittävä vesi purkautuu pohjaveden hallintajärjestelmän kautta Paskurinojaan. 12
Rakentamisen aikana Launeen vedenottamolta tapahtuvan pumppauksen lisäksi joudutaan toteuttamaan työnaikaista pohjaveden alentamista tielinjan alueella Sokeritopan kohdalla. Tällöin pumpattava määrä on yhteensä noin 9 000 m 3 /vrk, jolloin pohjavedenpinta voidaan alentaa tasolle noin +72 +73. Pohjaveden pumppausta tehdään Launeen vedenottamolta vesijohtoverkostoon (4 800 m³/vrk). Loppuosa pumpataan kaukalon viereen asennetuista siiviläputkikaivoista Paskurinojaan. Tämän hetkisen arvioin mukaan 400 mm kaivoja tarvitaan 2 kpl. Kaivot asennetaan ponttiseinien sisäpuolelle kaivantoon ja siiviläosat ulotetaan hyvin vettä johtavaan sorakerrokseen vähintään tasoon +65. Kaivojen sijainnit tutkitaan rakennussuunnittelun yhteydessä tekemällä vedenantoisuuspumppaukset 1-2 metrin syvyysvälein vettä johtavasta kerroksesta. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida kaivojen vedenantoisuus ja määritellään lopullinen tarvittava kaivomäärä sekä siivilöiden asennussyvyys. Lahti Aqua Oy:n kanssa sopimalla ylijuoksutusta voidaan tehdä myös Launeen vedenottamon kaivoista Paskurinojaan, jolla saavutetaan sama vaikutus. Mikäli vedenottamolta pumppaaminen työn aikana ei ole mahdollista tai on muuten estynyt, niin pohjaveden alennus suoritetaan siiviläputkikaivoista pumppaamalla. Tällöin siiviläputkikaivojen lukumäärä mitoitetaan tarpeen mukaan. Työ suunnitellaan siten, että pohjaveden alennusaika on mahdollisimman lyhyt, arviolta 1 vuosi. Suunnittelualueen sijaintikartta on esitetty piirustuksessa L-1.1 ja yleiskartta piirustuksessa L-1.2. Tien suunnitelmapiirustukset on esitetty piirustusnumeroilla L-2.1-2.4 ja kaukalon sekä suojakalvorakenteen piirustukset piirustusnumerolla L-3.1-3.14. Uoman piirustukset on esitetty piirustuksissa L-4.1-4.2. 13.3 Hulevesijärjestelyt Betonikaukalo ja sen yhteyteen asennettava muovikalvon ja bentoniittimaton yhdistelmärakenne suojaavat pohjavettä myös mahdollisissa onnettomuuksissa valuvilta kemikaaleilta sekä tiesuolauksen vaikutukselta. 14 RAKENTAMISTÖIDEN KUVAUS Pohjavedenpinta on vaihdellut Launeen vedenottamon pumppausta mukaillen suunnilleen tasovälillä +75 m - +78 m (Liite 2A). Suunnitteilla olevan tien tasaus on Launeen kohdalla suunnilleen tasovälillä +76 m - +78 m, eli noin vallitsevan pohjaveden pinnan tasossa. Rakentamisen aikana kaivutyöt ulottuvat betonikaukalon kohdalla enimmillään 3 metriä tien tasausviivan alapuolelle, suojakalvorakenteen kohdalla noin 2-2,5 metriä. Tien ja sen rakennekerrosten, betonikaukalon ja suojakalvon rakentaminen ulottuu niin syvälle, että rakentamisen aikana pohjavedenpintaa joudutaan alentaman ylimääräisillä pumppauksilla. Työmaalle rakentamisen ajaksi asennettava ponttiseinä jonkin verran ehkäisee/hidastaa pohjaveden purkautumista. Rakentamisen jälkeen pohjavedenpinta on tarkoitus tien kohdalla säätää salaojituksella tasolle +76, joka on lähellä sitä tasoa, millä pohjavedenpinta on viime aikoina muutenkin ollut Launeen vedenotosta johtuen. Kuivatusvedet johdetaan Paskurinojaan. Kuivatus hoidetaan niin, ettei vedenpaine pääse poikkeustilanteissakaan nostamaan rakenteita. 13
Lahden eteläinen kehätie (Valtatie12) Koska osa nykyisestä Paskurinojan uomasta peittyy tienpenkereen alle, Paskurinojan rumpuja on suunniteltu jatkettavaksi 4,0 m ja 7,5 m sekä uoman linjausta siirrettäväksi lyhyeltä matkalta nykyisen linjauksen länsipuolelle. Rummut asennetaan oikeaan korkoon siten, että putkien ylä- tai alapäähän ei muodostu vesieliöstön kulkua haittaavaa kynnystä. Rumpuputket on myös mitoitettu vetoisuudeltaan alkuperäisten kaltaisiksi, joten ne eivät aiheuta padotusta. Rumpujen jatko ja uoman siirto on esitetty piirustuksessa L-4.3. Suunnitelmassa esitetty Launeen alikulkukäytävä sijaitsee Launeen pohjavesialueen ruhjemuodostuman länsipuolella. Kohteen läheisyydessä, noin 50 m sen pohjoispuolella (lähempänä ruhjemuodostumaa), sijaitsee paaluperustukselle rakennettu Launeen ylikulkukäytävän silta, jonka paalutus on ulottunut kallioon saakka, tasolle <+40 m. Kohteessa ei ole havaittu pohjaveden purkautumista. Rakennettava silta ja sillan tulopenkereiden paalulaatat perustetaan kallioon saakka ulottuvien paalujen varaan, syvimmillään noin tasolle + 34 m. Paalutus läpäisee savikerroksen, mistä johtuen on olemassa riski pohjaveden purkautumiselle. Riskin arvioidaan olevan kuitenkin vähäinen, koska sijainti on kauempana Launeen ruhjeen harjusta kuin nykyinen silta, missä ei ongelmia ole havaittu. Riskiä pohjaveden purkautumiselle voidaan vähentää käyttämällä bentoniittia paalutustyön yhteydessä. Pohjaveden käyttäytyminen paalutuksen yhteydessä tutkitaan koepaalutuksella, jolla selvitetään alkaako pohjavesi vuotaa paaluja pitkin ja jos alkaa, niin koepaalut tiivistetään välittömästi maainjektoinnilla (sementti ja/tai bentoniitti). Tuotantopaaluissa varaudutaan käyttämään samaa menetelmää. Alikulun leikkaukset on esitetty piirustuksessa L-2.5. Pohjaveden alennuksen vaikutus kohdistuu harjun vettä johtavaan osaan. Lopputilanteessa pohjaveden taso noudattelee nykytilannetta, joten siitä ei aiheudu ympäristön savialueille haitallista painumaa. Työn aikana savialueella pohjaveden aleneman vaikutusalue on enimmillään 15 metriä kaivannosta. Työn aikana alenemasta johtuva painuma ei ehdi juurikaan kehittyä, eikä vaikutusalueella ole mitään vahingoittuvia rakenteita. Pohjaveden korkeutta seurataan jatkuvatoimisen mittarin avulla. Betonikaukalo perustetaan paaluilla. Betonikaukalo sekä osa kalvoeristyksestä on rakennettava työnaikaisesti tuetussa kaivannossa. 15 HANKKEEN VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTA 15.1 Vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuksiin Jos pohjaveden pumppaus Launeen vedenottamolla on noin 7 000 m3/vrk, laskee vedenpinta pohjavesiputkessa Hp1/12 lähellä tielinjaa suunnilleen tasolle +75 m noin neljässä viikossa pumppauksen aloittamisesta (Heikkonen, M., Lahti Aqua Oy, Liite 2A). Nykyinen pohjavedenpinnan vaihteluväli on noin +75 m - +78 m. Jos pumppausta ei toteuteta, pohjavedenpinta kyseisessä pohjavesiputkessa nousee noin tasolle +78. Siinä tapauksessa pohjavettä todennäköisesti purkautuu Paskurinojaan ja myös alueen lähteistä. Tästä syystä pohjavedenpinta ei juuri pääse nousemaan tason +78 yläpuolelle, vaikka pumppaus keskeytyisi. 14
Rakentamisen jälkeen pohjavedenpinta on tarkoitus tien kohdalla säätää salaojituksella tasolle +76, joka on lähellä sitä tasoa, millä pohjavedenpinta on viime aikoina muutenkin ollut (Liite 2A). Tästä ei aiheudu häiriötä Launeen vedenottamon vedenotolle. Alueella on jo nyt isoja liikerakennuksia, joiden kuivatustaso on tasoilla +76 - +77. Suunnitellun betonikaukalo- ja suojakalvorakenteen avulla estetään pohjaveden hallitsematon purkautuminen, sekä suojataan pohjavesi mm. mahdollisissa onnettomuuksissa valuvilta kemikaaleilta sekä tiesuolauksen vaikutukselta (Liite 2A). 15.2 Vaikutukset pohjaveden laatuun Launeen ottamolta on pystytty pumppaamaan vettä 9 000 m 3 /vrk vedenlaadun kärsimättä. 1950- luvulla ottomäärä on ollut ajoittain yli 10 000 m 3 /vrk, jolloin vedenpinta ottamolla on laskenut noin tasolle +72. 1970-luvulla Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoilta on pumpattu teholla 7300 8800 m³/d, jolloin pohjavedenpinta oli Launeella keskimäärin tasolla +72,5 +73,2. Launeen kaukalon ja suojakalvorakenteen rakentaminen saattavat väliaikaisesti ja paikallisesti huonontaa pohjaveden laatua lähinnä sameuden lisääntymisenä. Pohjaveden samentumisriski on kuitenkin vähäinen, koska kaivutyö tehdään kuivatyönä. Mahdollinen samentumisriski rajoittuu kaivualueen välittömään läheisyyteen eikä riskiä laatumuutoksille Launeen vedenottamolla ole. Suunnittelualueella ei ole tiedossa maaperää pilanneita toimintoja, joilla voisi olla vaikutusta pohjaveden laatuun. Pumppauksen vaikutusalue ei ulotu rautatien eteläpuolella pohjavedessä todettujen liuottimien alueelle, eikä pumppaus kiihdytä pohjaveden virtausta pilaantuneella alueella. Pumppaus ei lisää riskiä liuottimien kulkeutumiselle. Launeen vedenottamolta vesijohtoverkostoon johdettavan veden laatu on varmistettu vedenkäsittelyn avulla. Valmiilla kaukalo- ja suojakalvorakenteella ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden laatuun. Rakenteiden tarkoituksena on estää tieltä mahdollisesti maahan pääsevien haitallisten aineiden kulkeutuminen pohjaveteen. Pohjavesisuojauksen pettäminen (kaukalon halkeamat tms.) eivät aiheuta riskiä pohjaveden laadulle, koska kaukalo rakennetaan pohjaveden painetason alapuolelle ja vuototilanteessa pohjaveden virtaus suuntautuisi maaperästä kaukaloon päin. 15.3 Vaikutukset Paskurinojaan vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja vedenlaatuun Launeen pohjavesialueen kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi Paskurinojaan, jonka kapasiteetti on arvioitu riittäväksi. Launeen kaukalon ja suojakalvorakenteen rakentaminen voivat nostaa Paskurinojan virtaamaa ja vedenpintaa purkukohdalla sekä sen alapuolella, mutta tulvariskiä ei aiheudu. Veden pinnankorkeuden muutos arvioidaan muutamaksi senttimetriksi. Rakentamisen jälkeen vaikutuksen arvioidaan olevan pienempi, koska alueelta Paskurinojaan purkautuva vesimäärä arvioidaan rakentamisaikaista pienemmäksi. Johdettavan veden enimmäismääräksi on arvioitu 9000m m 3 /vrk, joka vastaa n. 0,1 m 3 /s. Paskurinojassa tämän kokoluokan virtaaman muutos vastaa tehdyn tulvakartoituksen perusteella n. 3 cm tulvatilanteessa. Vedenpinnan korkeuden nousun ei oleteta aiheuttavan tulvavaaraa, sillä jopa erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (HW 1/1000 ja 0,7 m 3 /s) tulvavaarakartoituksessa mallinnettu tulvan levinneisyys ei ulotu Paskurinojan uoman ulkopuolelle 15
(http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/). Tämän lisäksi Vartio-ojassa, johon Paskurinoja laskee, virtaamien arvioidaan olevan n. kolme kertaa Paskurinojaa suuremmat. Paskurinojaan johdettavilla pohjavesillä ei katsota olevan haitallista vaikutusta Paskurinojan vedenlaatuun, sillä sinne purkautuva pohjavesi on parempilaatuista kuin Paskurinojan vesi. Työnaikainen pumppaus toteutetaan kaivoista ja pysyvä hallinta salaojarakenteella, jolloin veden sisältämä kiintoainesmäärä on vähäinen ja Paskurinojan veden samentumisriski pieni. Suunnittelualueen pohjaveden laatu selvitetään vielä ennen rakentamistoimien aloittamista. Paskurinojan olemassa olevien tierumpujen jatkolla ja uomalinjauksen vähäisellä siirrolla ei katsota olevan kuin lyhytaikaisia vettä samentavia vaikutuksia. 15.4 Vaikutukset kaloihin ja kalatalouteen Nykyisellään Paskurinojalla ei katsota olevan kalataloudellista merkitystä. Kuivatusvesien johtamisella Paskurinojaan, tierumpujen jatkolla tai uomalinjauksen vähäisellä siirrolla ei katsota olevan haitallista vaikutusta alueen kalakantoihin tai satunnaiseen kalastukseen. Töiden ei myöskään katsota ratkaisevasti hankaloittavan taimenien kulkua, jos niitä purossa esiintyy. Päinvastoin hyvälaatuisen pohjaveden lisäyksellä voi olla kalaston kannalta vain positiivisia vaikutuksia Paskurinojassa. 15.5 Vaikutukset vesiliikenteelle Paskurinoja on kuivatusvesien purkukohdan alapuolella liian kapea veneilyyn. Lisäksi puro on johdettu purkuputken yläpuolella maan alle rumpuun. 15.6 Vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön Launeen betonikaukalon alue ei ole virkistyskäytössä. Kehätien ja kaukalon rakentaminen edellyttää kevyen liikenteen väylänä käytetyn Sokeritopankadun kääntämistä. Paskurinojan ojamainen uoma kulkee viljellyn pellon ja omakotitaloalueen välissä, eikä sillä todennäköisesti ole alueella virkistysarvoa. Kuten muuallakin hankealueella, mahdollinen retkeily ja muu suunnittelualueen virkistyskäyttö keskeytetään turvallisuussyistä valtatien rakennustöiden ajaksi. 16 HANKKEEN MUUT VAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTA Seuraavana esitetyt vaikutukset on otettu huomioon jo aiemmin tiesuunnitelma-vaiheessa ja sen hyväksymispäätöksessä. 16.1 Vaikutukset pysyvään asutukseen sekä vapaa-ajan asutukseen Pohjaveden rakentamisen aikaisella pumppaamisella sekä pohjavedenpinnan säätämisellä tasoon +76 saattaa olla vaikusta lähialueen yksityiskaivojen antoisuuteen laskemalla vedenpintaa kaivoissa. Muuten Launeen betonikaukalolla vaikutukset pysyvään asutukseen sekä vapaa-ajan asutukseen eivät eroa kehätien vaikutuksista. Asutuksen suojaksi kehätien varteen rakennetaan meluseinä. Paskurinojan sijainnin ja huonon vedenlaadun takia ei purolla todennäköisesti ole sellaista merkitystä alueen asukkaille, jota kuivatusvesien johtaminen puroon voisi vaarantaa. 16