Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Samankaltaiset tiedostot
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

Väestön koulutusrakenne 2012

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

TILASTOKATSAUS 15:2016

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2015

Henkilöstörakenteet Palkkatilasto

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2011

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Väestön koulutusrakenne 2010

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

TILASTOKATSAUS 4:2015

Korkeasti koulutettujen työllisyys

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

AARRESAARI-VERKOSTON URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA

Henkilöstökertomus 2014

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Asiantuntijana työmarkkinoille

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen

Yliopistokoulutus 2016

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Koulutusalojen profiloituminen opetukseen ja tutkimukseen

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Väestön koulutusrakenne 2017

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Taulukko 122b/1. Omien lasten lukumäärä opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Nuoret, sukupuoli ja ammatinvalinta

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 :n muuttamisesta (HE 131/2017 vp)

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Taulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Yliopistokoulutus 2015

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

TILASTOKATSAUS 4:2017

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Kysely palvelussuhteen kestosta ja määräaikaisuudesta valtionhallinnon ylimmälle johdolle huhtikuussa 2014

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

TURVATEKNIIKAN KESKUS

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Yliopistokoulutus 2012

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN

Väestön koulutusrakenne 2014

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

TILASTOKATSAUS 5:2018

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

Turvakotien asiakkaat

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

TILASTOKATSAUS 3:2019

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Luonnontieteellinen koulut.ala 22,7 mies ,8 nainen ,6. Luonnontieteellinen koulut.ala 28,8 mies ,9 nainen ,3

Yliopistokoulutus 2017

jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä täysin eri mieltä N % % % % hiukan eri mieltä Opiskelun kesto

Transkriptio:

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018

% henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin tiedot perustuvat sekä Ylimmän johdon henkilö- ja tilastorekisteri (JOTI) ja Työnantajan henkilöstötieto (Tahti) järjestelmien tietoihin. Valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden lukumäärä huhtikuussa 2018 oli 130. Heistä oli miehiä 83 (64 %) ja naisia 47 (36 %), ks. taulukko 1 ja kuvio 1. Jäljempänä olevissa taulukoissa ja kuvioissa tehtäväluokka Ministeriöiden osastopäällikkötaso sisältää ministeriöissä työskentelevät alivaltiosihteerit ja ministeriöiden osastopäällikkötasoiset virat. Ylimmästä johdosta kansliapäälliköitä oli 9 %, ministeriöiden osastopäällikkötasoisia 49 % ja virastopäällikkötasoisia 42 %. Lukumäärä Prosenttijakauma Prosenttijakauma Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Kansliapäälliköt 7 5 12 58 42 100 8 11 9 Ministeriöiden osastopäällikkötaso 39 25 64 61 39 100 47 53 49 Pääjohtajataso 19 5 24 79 21 100 23 11 18 Muu virastopäällikötaso 18 12 30 60 40 100 22 26 23 Yhteensä 83 47 130 64 36 100 100 100 100 Taulukko 1 Ylin johto tehtävän ja sukupuolen mukaan huhtikuussa 2018 Kansliapäälliköistä oli miehiä 58 % ja naisia 42 %. Ministeriöiden osastopäällikkötasoisesta henkilöstöstä oli miehiä 61 % ja naisia 39 % sekä virastopäällikkötasoisesta henkilöstöstä (pääjohtaja- ja muu virastopäällikkötaso) miehiä 69 % ja naisia 31 %. 100 90 21 80 42 39 40 70 60 50 40 79 Naiset Miehet 30 20 58 61 60 10 0 Kansliapäälliköt Ministeriöiden osastopäällikkötaso Pääjohtajataso Muu virastopäällikötaso Kuvio 1 Ylimmän johdon jakautuminen sukupuolen mukaan eri tehtäväalueilla huhtikuussa 2018

3 Ylimmästä johdosta oli vakinaisissa viroissa 28 % ja määräaikaisissa viroissa 72 %. Määräaikaisuuden syynä 51 prosentilla oli säädösperusta, 5 prosentilla työn luonne ja 6 prosentilla avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen ja 10 % sijaisuus, ks. kuvio 2 ja taulukko 2. Kuvio 2 Ylin johto tehtävän ja määräaikaisuuden mukaan huhtikuussa 2018 Ylimmästä johdosta vakinaisissa viroissa oli miehiä 59 % ja naisia 41 % ja vastaavasti määräaikaisissa viroissa oli miehiä 66 % ja naisia 34 %. Lukumäärä Prosenttijakauma Prosenttijakauma Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Vakinaiset 22 15 37 27 32 28 59 41 100 Määräaikaiset 61 32 93 73 68 72 66 34 100 Yhteensä 83 47 130 100 100 100 64 36 100 Taulukko 2 Ylin johto sukupuolen ja määräaikaisuuden mukaan huhtikuussa 2018

4 Ylimmästä johdosta 67 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 26 % lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon (tutkijakoulutus) ja tuntematon tutkinto tietojärjestelmissä oli 7 prosentilla, ks. kuvio 3. Kansliapäälliköistä tutkijakoulutus oli 42 prosentilla, ministeriöiden osastopäällikkötasolla 20 prosentilla, pääjohtajatasolla 38 prosentilla ja muulla virastopäällikkötasolla 23 prosentilla. 100 % 90 % 80 % 42 13 20 4 23 7 38 26 70 % 77 60 % 50 % 58 67 58 67 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kansliapäälliköt Ministeriöden osastopäällikkötaso Pääjohtajataso Muu virastopäällikötaso Yhteensä Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Kuvio 3 Ylin johto tehtävän ja koulutustason mukaan huhtikuussa 2018 Seuraavasta kuviosta ilmenee ylimmän johdon prosenttijakaumat koulutusaloittain. Valtaosalla eli 35 prosentilla ylimmästä johdosta on oikeustieteellinen koulutus. Ylimmästä johdosta 14 prosentilla on taloustieteellinen koulutus, 10 prosentilla tekniikan koulutus, 8 prosentilla yhteiskuntatieteellinen koulutus. Maa- ja metsätalousalan koulutus, luonnontieteellinen koulutus, palvelualojen koulutus sekä terveys ja sosiaalialan koulutus ylimmästä johdosta on 5 prosentilla kultakin koulutusalalta. Kuvio 4 Ylin johto koulutusalan mukaan huhtikuussa 2018

Ylimmän johdon keski-ikä oli huhtikuussa 55,8 vuotta. Naisilla keski-ikä oli 55,7 vuotta ja miehillä 55,9 vuotta. Vertailun vuoksi koko valtion henkilöstön keski-ikä huhtikuussa oli 46,3 vuotta, naisilla 47,8 vuotta ja miehillä 44,7 vuotta. 5 Kuvio 5 Ylimmän johdon ikärakenne huhtikuussa 2018 Kansliapäälliköiden keski-ikä on 58,6 vuotta ja naiset olivat keskimäärin 4,4 vuotta nuorempia kuin miehet. Ministeriöiden osastopäällikkötasoisissa tehtävissä keski-ikä oli sekä naisilla että miehillä sama 54,6 vuotta. Vastaavasti pääjohtajatasolla naisten keski-ikä on 2 vuotta alhaisempi ja muulla virastopäällikkötasolla 3 vuotta ylempi. Kuvio 6 Ylimmän johdon keski-ikä tehtävittäin ja sukupuolen mukaan huhtikuussa 2018